Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

No on tässä se järki, että minä en keksi sääntöjä vaan vain noudatan niitä. Voisin siis edelleen ajaa dieselautollakin, mutta koska joku muu on keksinyt tällaiset lait jotka mahdollistavat minulle töistä ilmaisen sähkön niin ostin siksi sähköauton ja säästän tällä järjestelyllä.(Tämähän se lienee tarkoituskin että miksi tällainen laki on, että ihmiset ostaisivat sähköauton.)

Lisäksi sähkö vs diesel ei ole kovin järkevä vertailukohta, ilmaiseksi tarjottavasta energiasta. Sähkö maksaa työnantajalle aivan naurettavan vähän, luokkaa 2-3c/kWh siirtoineen päivineen. Diesel sen sijaan maksaisi sen lähes 2€/litra tai mitä nyt onkaan. Joten työnantajalle koituvissa kustannuksissakin olisi valtava ero.
Tuo on vähän sama kuin tulee kertomaan, että kummitäti maksaa sähköt ja siksi sähkö tulee halvemmaksi kuin diesel. Kiva juttu sinulle ja halvemmaksihan se tulee mutta en tiedä paljonko tuossa on informaatioarvoa muille käyttäjille.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä oli aikanaan puhetta kun latureita laitettiin. Sähkön käyttö on suurta ja liittymät suuria. Ja ilmeisesti noin muutenkin yrityksille sähkö on aika eri hintaista kun kotitalouksille? Verokin on vain murto-osa kotitalouksien sähköverosta.

Kai sä nyt ymmärrät että isot teollisuuslaitokset joilla on osuuksia energiantuotantolaitoksista edustavat aika pientä osuutta työpaikoista ja yrityksistä?

Suurin osa yrityksistä ei ole tuottavaa teollisuutta, eikä siten teollisuuden alennetun sähköveron piirissä, jonka lisäksi yritykset yleensä toimivat päivällä, lähinnä ajankohtana jolloin pörssisähkö on kalleinta, jonka takia yrityksille tarjottavat kiinteähintaiset sopimukset ovat merkittävästi kalliimpia kuin yksityisille.
 
Tuo on vähän sama kuin tulee kertomaan, että kummitäti maksaa sähköt ja siksi sähkö tulee halvemmaksi kuin diesel. Kiva juttu sinulle ja halvemmaksihan se tulee mutta en tiedä paljonko tuossa on informaatioarvoa muille käyttäjille.
Tuloverolain verohuojennuksen hyödyntäminen on vähän sama kuin antelias kummitäti?

Minusta kummitädin vaihtaminen anteliaampaan on paljon vaikeampaa kuin työpaikan vaihto latausetua tarjoavaan ja auton vaihto johonkin ladattavaan malliin.


En tiedä onko maksuttoman työpaikkalatauksen yleisyyttä vielä tilastoitu, mutta voisin veikata kynnelle kykenevien firmojen tarttuneen verohuojennukseen, sillä sen avulla työntekijän palkitseminen on verotehokkaampaa (=tulee halvemmaksi).


Vero.fi, 7.8.10:
"TVL 64 a §:n 2 momentissa säädetään työnantajan tarjoaman sähköauton latausedun väliaikaisesta vapauttamisesta verosta vuosina 2021-2025. Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantaessa työntekijän oman auton tai auton käyttöedun perusteena olevan auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Latausedun verovapaus koskee kaikkia autoja, joita ladataan sähköllä eli säännöksen soveltumisen kannalta ei ole merkitystä ladataanko täyssähköautoa vai ladattavaa hybridiautoa. Verovapauden kannalta ei ole merkitystä sillä, maksaako työnantaja latauskulut suoraan palveluntarjoajalle vai korvaako se työntekijälle hänen ensin itse maksamansa latauksen."

 
Tarinan pointti oli siis vain se, että omalla kohdallani sähköauto on varsin kustannustehokas vaihtoehto. Kyseessähän on triidi jossa vertaillaan käyttövoimia.

Ei nyt varsinaisesti liity asiaan, mutta nämä ajot ovat työajoa josta saan lisäksi sen 59c/km verotonta korvausta.
Eli työantaja antaa sinulle veloituksetta sähkön sovitun palkan päälle ja lisäksi maksaa sitten sen käytöstä km korvauksen ?

Jos työantaja maksanut sähkön, ja maksaa sitten km korvauksen sen käytöstä, niin onko siltä osin km korvaus veroton ? Ilman faktaa niin kuvittelen jos omalla autolla, vaikka sähköauto olisi ainoa oma auto, mutta jos käyttöetu, niin en uskalla kuvitella.
 
Kai sä nyt ymmärrät että isot teollisuuslaitokset joilla on osuuksia energiantuotantolaitoksista edustavat aika pientä osuutta työpaikoista ja yrityksistä?

Suurin osa yrityksistä ei ole tuottavaa teollisuutta, eikä siten teollisuuden alennetun sähköveron piirissä, jonka lisäksi yritykset yleensä toimivat päivällä, lähinnä ajankohtana jolloin pörssisähkö on kalleinta, jonka takia yrityksille tarjottavat kiinteähintaiset sopimukset ovat merkittävästi kalliimpia kuin yksityisille.
Ja saako yritys energiaveropalautuksia työntekijöiden autojen lataamisesta ?

Varsinaisesta energiasta yrityksillä on erilaisia soppareita, isoilla joilla kiinteitä soppareita niin arvottavat sen pörssihintaan.
 
Eli työantaja antaa sinulle veloituksetta sähkön sovitun palkan päälle ja lisäksi maksaa sitten sen käytöstä km korvauksen ?

Jos työantaja maksanut sähkön, ja maksaa sitten km korvauksen sen käytöstä, niin onko siltä osin km korvaus veroton ? Ilman faktaa niin kuvittelen jos omalla autolla, vaikka sähköauto olisi ainoa oma auto, mutta jos käyttöetu, niin en uskalla kuvitella.
Latausetu on veroton ja ei sitä edes ilmoiteta mihinkään, eli saman km-korvauksen saat, vaikka lataisit auton missä. Itse asiassa käyttöetuauton osalta firma voisi maksaa sähköt vaikka ihan siellä matkallakin pikalatureissa ja silti etu on verovapaa ja saat vielä päälle saman km-korvauksen.

Aika harvinainen tuo latausetu kuitenkaan ainakaan yhtään isommassa yrityksissä on.
 
Latausetu on veroton ja ei sitä edes ilmoiteta mihinkään, eli saman km-korvauksen saat, vaikka lataisit auton missä. Itse asiassa käyttöetuauton osalta firma voisi maksaa sähköt vaikka ihan siellä matkallakin pikalatureissa ja silti etu on verovapaa ja saat vielä päälle saman km-korvauksen.
Kiitos. Sen verran hämmentävää , mutta jos ajattelee niin että verovapaiksi kelpaavat km korvaukset on laskennallisia, missä todellisilla kuluilla ei ole väliä, niin miksipä ei. Kuluihin perustuvat sitten erikseen.
 
Kiitos. Sen verran hämmentävää , mutta jos ajattelee niin että verovapaiksi kelpaavat km korvaukset on laskennallisia, missä todellisilla kuluilla ei ole väliä, niin miksipä ei. Kuluihin perustuvat sitten erikseen.
Autolla ajosta saa tosiaan 59c/km, tämä on vaan laskennallinen tasasumma riippumatta minkälaisella autolla ajaa. Ja toisaalta tuo itse käyttövoima ei ole edes isoin kulu ajamisessa. Ajan omalla autolla työajoa niin paljon että käytännössä uusi auto menettää arvonsa kokonaan n. 6 vuodessa. (Yleisesti ottaen ajattelen että 300 000+km ajetut autot ovat varsin arvottomia) Eli tuo veroton korvaus kattaa toki paljon muutakin kuin vain sähköt.
 
"Täyssähköautot ovat jo vähintään yhtä luotettavia kuin bensa- ja dieselautot, kertoo uusi tutkimus. Sen mukaan sähköakuista käyttövoimansa saavat ajoneuvot ovat käyttöiältään nyt samaa tasoa kuin polttomoottoriautot.

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi noin 30 miljoonan Britanniassa katsastetun ajoneuvon tietoja. Mukana on lähes 300 miljoonaa katsastustodistusta vuosilta 2005–2022.

Tutkijat listaavat myös parhaiten pärjäävät automerkit. Täyssähköautoista ykkössijaa pitää tutkimuksessa Tesla, bensapeleistä Audi ja dieseleistä Škoda."

 
"Täyssähköautot ovat jo vähintään yhtä luotettavia kuin bensa- ja dieselautot, kertoo uusi tutkimus. Sen mukaan sähköakuista käyttövoimansa saavat ajoneuvot ovat käyttöiältään nyt samaa tasoa kuin polttomoottoriautot.

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi noin 30 miljoonan Britanniassa katsastetun ajoneuvon tietoja. Mukana on lähes 300 miljoonaa katsastustodistusta vuosilta 2005–2022.

Tutkijat listaavat myös parhaiten pärjäävät automerkit. Täyssähköautoista ykkössijaa pitää tutkimuksessa Tesla, bensapeleistä Audi ja dieseleistä Škoda."

Katsastuksessa katsotaan toimiiko valot ja jarrut ja ettei ole väljiä niveliä. Ei se kerro luotettavuudesta yhtään mitään, lähinnä siitä onko jaksettu huoltaa yhtään. Minulle luotettavuus on sitä, että pääsee aamulla töihin ja illalla kotiin, ei jätä tielle eikä makaa remontissa kun joku häiriö tai vika. Katsastustilastoja ei pitäisi katsoa minkään luotettavuuden kannalta.

Minullakin on auto, jota yhteen aikaan hylättiin todella paljon katsastuksessa (seisontajarru ja ohjauksen nivelet). Olen kerran joutunut herkistämään takajarrut ja ennen katsastusta vaihtamaan raidetangon pään 10€. Mitään vikoja ei ole ollut, vaikka malli oli katsastuspommi.
 
Viimeksi muokattu:
Katsastuksessa katsotaan toimiiko valot ja jarrut ja ettei ole väljiä niveliä. Ei se kerro luotettavuudesta yhtään mitään, lähinnä siitä onko jaksettu huoltaa yhtään. Minulle luotettavuus on sitä, että pääsee aamulla töihin ja illalla kotiin, ei jätä tielle eikä makaa remontissa kun joku häiriö tai vika. Katsastustilastoja ei pitäisi katsoa minkään luotettavuuden kannalta.

Minullakin on auto, jota yhteen aikaan hylättiin todella paljon katsastuksessa (seisontajarru ja ohjauksen nivelet). Olen kerran joutunut herkistämään takajarrut ja ennen katsastusta vaihtamaan raidetangon pään 10€. Mitään vikoja ei ole ollut, vaikka malli oli katsastuspommi.
En tiedä onko brittien katsastus datasta tehtävissä millaista analyysiä, mutta kanssasi samaa mieltä, jos autolla ei pääse matkaan tai se jättää tielle niin luotettavuus pisteet ropisee. Ei luotettavuutta tietenkään lisää ohjelman mukaan huolletussa autossa katsastus hylyt, saati ajokiellot.

Mutta sähkäautoja markkinoitu ja niihin liitetty mielikuva on kyllä luotettavuus noilla ehdoilla, katsastuksen osalta mielukuvaa että paino lisää alustan kulumaa, polttiksilla sitten päästöt sun muut kompastus.

Sähkisten osalta akun kesto se mitä ihmiset epäilee, mutta siinäkin mielikuva ettei jätä yllättäen tiellä, vaan se kantaman supistuminen.

Mutta onko se luotettavuutta että auto liikkuu ja vie perille, mutta sitä joutuu korjaileen odotettua aiemmin. Onko alle 200 000km ajetun akun <70% hiipunut sähkiksen akku luotettavan auton ominaisuus ? vai normaali kuluva komponentti mikä pitää vaihtaa.
 
"Täyssähköautot ovat jo vähintään yhtä luotettavia kuin bensa- ja dieselautot, kertoo uusi tutkimus. Sen mukaan sähköakuista käyttövoimansa saavat ajoneuvot ovat käyttöiältään nyt samaa tasoa kuin polttomoottoriautot.

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi noin 30 miljoonan Britanniassa katsastetun ajoneuvon tietoja. Mukana on lähes 300 miljoonaa katsastustodistusta vuosilta 2005–2022.

Tutkijat listaavat myös parhaiten pärjäävät automerkit. Täyssähköautoista ykkössijaa pitää tutkimuksessa Tesla, bensapeleistä Audi ja dieseleistä Škoda."

Katsastustilastot ei kerro mitään auton luotettavuudesta, lähinnä vain siitä miten autoa käytetään ja huolletaan.
 
Katsastustilastot tai nivelien kunto ei myöskään liity ketjun aiheeseen.
Liittyy koska uutisessa verrattiin autojen luotettavuutta eri käyttövoimien suhteen. Siitä keskustelu siirtyi katsastuksen luotettavuuteen luotettavuusmittarina.

Katsastuksessa käyttämisessä on kolme ryhmää.

1. Tarkastetaan auto ja huolletaan/korjataan ennen katsastusta
2. Käydään hakemassa "vikalista" ja tiedetään, että sanomista on. Korjataan hylkäyksen aiheuttaneet viat.
3. Viedään katsastukseen sen enempää säätämättä

Ryhmällä 1 hylkäyksiä on ~0%
Ryhmällä 2 ~100%
Ryhmällä 3. keskimäärin 15%.
 
Oikeastaan tuossa ei tutkittu katsastusten läpipääsyjä vana ekstrapoloitiin eri käyttövoima olevien autojen elinikää ja ajokilometrejä ym
 
Tuo latsastustilaston ja luotettavuuden yhdistäminen on sellaista tilastotietoa josta tulee esim sanonta "vale, emävale tilasto". Tilastot ovat kyllä tarpeellisis, mutta todella helppoja väärinkäyttää.

Mä olen aina sanonut tuosta Toyotastani että se on merkkinsä tyypillinen edustaja, eli huonolaatuinen mutta luotettava, joka saa jotkut hyppimään seinille.
 
Iltapäivälehdessä oli kustannusvertailu diesel vs. sähköauto 937 km matkalla. Vakkareihin oli säädetty 130 km/h, mutta molempien keskinopeudeksi tuli 109 km/h. Oli laskettu niin, että sähköautoilijalle tulee julkisen latauksen kustannus koko matkalta. Dieselin kulutus oli 5,5 l/100 km. Lopputuloksena:

"Keskikulutuksella 18,6 kWh/100 km sähköauton pikalatauskustannukset nimittäin peräti ylittivät dieselin polttoainekustannukset – joskin vain muutamalla eurolla.".

En tuossa vaiheessa ihmetellyt dieselin niukkaa voittoa, koska ajo oli nopeaa matka-ajoa, kotona ladattua ei huomioitu, ja julkinen voi olla hinnakasta. Lopussa kuitenkin luki, että sähkön hinta oli ollut melko kohtuullinen 0,39 €/kWh + 17,99 €/kk ja diesel 1,57 €/l. Tässä kohdassa alkoi epäilyttää.

Tarkistin laskut, jolloin selvisi dieselin voiton johtuvan siitä, että sähkösopimuksen kuukausimaksu 17,99 € oli täysimääräisesti mätkäisty tuon yhden ajomatkan kustannuksiin

Sähkö:
937 km / 100 km * 18,6 kWh * 0,39 €/kWh + 17,99 € = 85,96 €

Diesel:
937 km /100 km * 5,5 l * 1,57 €/l = 80,91 €

Näin diesel saatiin 5,05 € halvemmaksi. Vaan entäpä seuraava vastaava reissu, kun lataussopparin kk-maksu tuli jo kokonaan jyvitetyksi?

Sähkö:
937 km / 100 km * 18,6 kWh * 0,39 €/kWh = 67,97 €

Vuoroin vieraissa, niin laitetaanpa tällä kerralla dieselille kokonainen kuukausi saksalaista 284 €-käyttövoimaveroa, eli 23,67 €.

Diesel:
937 km /100 km * 5,5 l * 1,57 €/l + 23,67 € = 104,58 €

Diesel vei 1. erän viidellä eurolla, mutta sähkö sujahti edelle voittamalla toisen erän 37 eurolla. Nyt molemmille on huomioitu kuukauden edestä kiinteitä energiakuluja. Jos kummallekaan ei olisi laskettu kiinteitä mukaan, olisi sähkö ollut 13 € halvempi 937 km matkalla. Paitsi että testaajien laskutapa ei ota huomioon lataushäviöitä. Toisaalta kotona ladattu edullisempi sähkö enemmän kuin kuittaa puuttuvat lataushäviöt.

Jos julkisen sähkön hinta olisi ollut selvästi kalliimpi tai keskinopeus selvästi yli 109 km/h, olisi diesel voinut päästä täyssähköä halvemmalla. Nyt syynä dieselin voittoon oli se, että lataussopimuksen koko kk-maksu ynnättiin tuolle yhdelle matkalle (ja dieselin käyttövoimavero unohdettiin tykkänään).

IS:n juttu:

Alkulähde:


Videon kuvakaappauksista näkyy, miten koko kk-maksu on ihan pokkana tuikattu kaavaan (17,99 €/mtl. = 17,99 €/kk).

Screenshot_2025-01-27-20-20-03-04_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg


Screenshot_2025-01-27-20-20-31-27_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
 
Diesel vei 1. erän viidellä eurolla, mutta sähkö sujahti edelle voittamalla toisen erän 37 eurolla. Nyt molemmille on huomioitu kuukauden edestä kiinteitä energiakuluja. Jos kummallekaan ei olisi laskettu kiinteitä mukaan, olisi sähkö ollut 13 € halvempi 937 km matkalla. Paitsi että testaajien laskutapa ei ota huomioon lataushäviöitä. Toisaalta kotona ladattu edullisempi sähkö enemmän kuin kuittaa puuttuvat lataushäviöt.
Olisihan tuo toisaalta rehdisti kirjoitettunakin ihan "silmiäavaava" lukema monelle. Melkein tonnin matkalla säästää 13e, ja motarinopeudella sähkäriä olisi pitänyt ladata sen 2-3 krt autosta riippuen. Eli siihenkin touhuun menisi helposti tunti-pari. Aika halvan tuntiliksan saa itselleen.

Olen itse sähköautoillut jo muutaman vuoden ja viime aikoina paljon "kuvatunlaista" matkaa, joskin puolet siitä, julkisia pikalatureita laajasti hyödyntäen. Kalkulaattori kyllä käy, ja diesel on palanut taas vaihtoehdoksi seuraavaan autoon.
 
Olisihan tuo toisaalta rehdisti kirjoitettunakin ihan "silmiäavaava" lukema monelle. Melkein tonnin matkalla säästää 13e, ja motarinopeudella sähkäriä olisi pitänyt ladata sen 2-3 krt autosta riippuen. Eli siihenkin touhuun menisi helposti tunti-pari. Aika halvan tuntiliksan saa itselleen.

Olen itse sähköautoillut jo muutaman vuoden ja viime aikoina paljon "kuvatunlaista" matkaa, joskin puolet siitä, julkisia pikalatureita laajasti hyödyntäen. Kalkulaattori kyllä käy, ja diesel on palanut taas vaihtoehdoksi seuraavaan autoon.

Juuri näin. Itse oikeasti järkytyin kuinka kallista pikalataaminen on ja olen ihan varma, että paljon pidempää matkaa autoilevalla voi hyvinkin tulla diesel halvemmaksi, varsinkin jos laskee omalle ajalleen jotain arvoa.

Onhan tuo nyt toki vähän paskasti (vai tarkoitushakuisesti?) tehty vertailu, mutta kyllä ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri, että pikalataaminen on kaikkea muuta kuin ilmaista. Toki tilanne voi muuttua radikaalisti kun jakeluvelvoitteita sun muita taas säädetään, mutta toisaalta samaan aikaan kehitellään kaikenmaailman raippaveroja meille sähköautoilijoillekin.
 
Sähkön hinnan on myös ennustettu yleisesti nousevan kun sen käyttö moninkertaistuu (vaikka kapasiteettia rakennetaankin lisää).

Toki pikalataushinnoitteluun tulevia vaikutuksia vaikea arvioida, mutta oletettavasti maksuhalukkuutta pitkää matkaa taittajilla väkisinkin on.
 
Juuri näin. Itse oikeasti järkytyin kuinka kallista pikalataaminen on ja olen ihan varma, että paljon pidempää matkaa autoilevalla voi hyvinkin tulla diesel halvemmaksi, varsinkin jos laskee omalle ajalleen jotain arvoa.

Onhan tuo nyt toki vähän paskasti (vai tarkoitushakuisesti?) tehty vertailu, mutta kyllä ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri, että pikalataaminen on kaikkea muuta kuin ilmaista. Toki tilanne voi muuttua radikaalisti kun jakeluvelvoitteita sun muita taas säädetään, mutta toisaalta samaan aikaan kehitellään kaikenmaailman raippaveroja meille sähköautoilijoillekin.
Kauanko kahteen pikalataamiseen suunnilleen menee aikaa?

Toisaalta ~900km/~110 km/h = n. 8 tuntia, joten yksi kunnon kahvitauko on tarpeen myös diesel-kuskilla. Tauon ajankohdan saa dieselillä valita vapaasti mutta sähkärillä lataustarpeet määrittää vähintäänkin ikkunat, jolloin on mielekästä pitää taukoa.

Onko edulliset latausasemat aina edes palveluasemia vai voiko ensin joutua lataamaan kylmäasemalla ja sitten etsimään vielä kahvipaikan?
 
Sähkön hinnan on myös ennustettu yleisesti nousevan kun sen käyttö moninkertaistuu (vaikka kapasiteettia rakennetaankin lisää).

Toki pikalataushinnoitteluun tulevia vaikutuksia vaikea arvioida, mutta oletettavasti maksuhalukkuutta pitkää matkaa taittajilla väkisinkin on.
Tuolla toisessa keskustelussa nostettiin esiin se, että lataussähkössä maksaa muukin kuin pelkkä energia. Keskijänniteliittymiltä kun peritään yleensä varsin tuntuvaa maksua esim. kuukauden korkeimman tuntikeskitehon mukaan:

Esim. Helenillä, jos aseman huipputeho on 1000 kW, niin maksu on 3680 €/kk alv0. Käytännössä tuntiteho ei varmaan helposti noin korkeaksi nouse vaikka olisi 6x350 kW asema, koska lienee jokseenkin mahdotonta hehkuttaa joka mittaria 160 kW teholla tuntia. Tulee tuosta kuitenkin jaettavaa lataajien kesken.

Maakunnissa sitten rapeampi hinnoittelu, esim. Järvi-Suomen Energia 1000 kW -> 6600 €/kk alv0
 
Liittyy koska uutisessa verrattiin autojen luotettavuutta eri käyttövoimien suhteen. Siitä keskustelu siirtyi katsastuksen luotettavuuteen luotettavuusmittarina.

Katsastuksessa käyttämisessä on kolme ryhmää.

1. Tarkastetaan auto ja huolletaan/korjataan ennen katsastusta
2. Käydään hakemassa "vikalista" ja tiedetään, että sanomista on. Korjataan hylkäyksen aiheuttaneet viat.
3. Viedään katsastukseen sen enempää säätämättä

Ryhmällä 1 hylkäyksiä on ~0%
Ryhmällä 2 ~100%
Ryhmällä 3. keskimäärin 15%.
Linkin postaus taisi olla vähän hakoteille vievä.

Katsastus dataa käytettiin automallien elinkaaren pituuden arviointiin, niin ajassa kuin matkassa. Aineistossa katse siviiliaoutoihin, eli siivottu pois ammatti kalaustoa, joilla esim katsatukset alkaa vuoden vanhana, myös erityisen paljon ajetut pois. Sähkisten osalta korostettiin monia vaikuttavia tekijöitä.
Mutta se että postaaja puhu luotettavuudesta, niin taisi tarkoittaa tutkimuksella ynnättyä vuosi ja kilometrejä, eli kaavoijen mukaan menisi sinne dieselin nurkille. parisataa tuhatta kilometriä, oliko se 17 vuotta, varsinkin vuosissa vaikuttu isosta millä tulkkasivat poistuneeksi, onko katsastus myöhässä kuukauden, puolivuotta vai lähemmäs parivuotta.

Kyse siis ihan eri jutusta kuin joku tiepalvelu tilasto missä missä eri automallien avuntarvetta arvioitu.
 
Iltapäivälehdessä oli kustannusvertailu diesel vs. sähköauto 937 km matkalla. Vakkareihin oli säädetty 130 km/h, mutta molempien keskinopeudeksi tuli 109 km/h. Oli laskettu niin, että sähköautoilijalle tulee julkisen latauksen kustannus koko matkalta. Dieselin kulutus oli 5,5 l/100 km. Lopputuloksena:
...
Ymmärsinkö oikein että vertailu kaiken sähläämisen lisäksi "testi" Saksassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
266 237
Viestejä
4 610 037
Jäsenet
75 785
Uusin jäsen
nukkkuwa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom