- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 000
Scandinaviassa paastaan hiukan paemmaksi koska puolet vuodesta voidaan ottaa 5% kabiinin lammitykseen.Huom. Modernin auton moottorin hyötysuhde on maksimissaan n. 40%. Ei aina, vaan maksimissaan.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Scandinaviassa paastaan hiukan paemmaksi koska puolet vuodesta voidaan ottaa 5% kabiinin lammitykseen.Huom. Modernin auton moottorin hyötysuhde on maksimissaan n. 40%. Ei aina, vaan maksimissaan.
Moottori voidaan toki välittää toimimaan maantiellä vääntöhuipussaan. Nykyisillä "ylitehokkailla" moottoreilla se ei kuitenkaan tarkoita moottorin toimivan maksimihyötysuhteella. Ehkä ylämäessä tai kiihdytyksen aikana, muttei muuten.Ajattelin tasaista maantieajoa jossa moottori saadaan helposti toimimaan vääntöhuipussaan eli maksimi hyötysuhteella.
Jos lähdetään siitä, että range liki puolittuu kovassa pakkasessa, niin 400 km kesällä voi olla monelle hyvinkin minimi uutena. Siitä vähentää normaalin kuluman vielä 15-20v iässä, niin range voi olla enää 100 km luokkaa. Siinä mielessä on ihan eri verrata vanhaa sähköautoa, kuin polttomoottoria, jälkimmäisessä se range on lähes sama kuin uutena, eikä ilman lämpötilat juuri vaikuta.
Auton valmistajia ei paljon kiinnosta akun pitkä säilyvyys vanhoissa malleissa. 10 vuotias on monessa maassa jo tehtävänsä tehnyt ja uuden hankinta edessä, joten ei kannata valmistaa liian hyvää. Jos tämän artikkelin tiedot ovat vielä pätevät, niin akkutakuu on ajallisesti maksimissaan 8 vuotta: Tiesitkö tämän? Sähköauton akulla vain 100 000 kilometrin takuu
Eihän se akun kapa varsinaisesti aikasidonnaisesti kulu, vaan käyttösyklien myötä. Tietysti jos joka päivä ajaa akullisen, niin 10 vuodessa siellä on jo se ~3500 käyttösykliä, jolloin normi litium akku alkaa olla valmis.
Äänekäs vähemmistö harvoin rähisee aiheesta, jolla on isossa kuvassa mitään merkitystä. Kuvitteellisia esimerkkejä voi keksiä ihan vapaasti, mutta se ei muuta isoa kuvaa yhtään mihinkään. Vinkukaa nyt vielä VHS-nauhurit takaisin kivijalkakauppoihin.
Ottaakohan tuulta alleen tämä Toyotan kehittelemä ammoniakki moottori?
" And now, Toyota has just achieved a huge breakthrough that could transform the game, and possibly kill the already dying EV revolution. "
Sanoisin, että yhtä turvallisia tai vetyauto todennäköisesti jopa turvallisempi.
Vetyauto ei räjähdä käytännössä missään tilanteessa sen enempää kuin sähköautokaan.
Esimerkin vuoksi, kumpi on vaarallisempaa:
Palava vetysoihtu, joka tuottaa palaessaan lähinnä vesihöyryä.
Vai palava hiilivety, joka tuottaa palaessaan valtavan määrän myrkkykaasuja.
Akkupalo tuottaa myös todella myrkyllisiä yhdisteitä.
Miten voi tollasia lukemia viedä, kun teslalla edes 40 asteen pakkasessa ei saa likimainkaan tollasia kulutuksia tauluun vaikka ajais miten rajusti. Siis toki ekan kiihdytyksen ajaksi, mutta jo kilsan päässä max 35kwh/100km ja 20km jälkeen ois jo noin 27kwh/100km. -20 pakkasella ois sit jo noin 22-23kwh/100km.Oli huollon sijaisautona tammikuun alussa -23C pakkasilla bmw iX1. 20km matka Piikkiöstä Turkuun töihin ja kulutusmittari vaelti 60-75kWh/100km koko matkan, range näytti 150km vaikka auton tietojen mukaan 400km pitäisi päästä.
Toki autoa ei oltu esilämmitetty jostain syystä ja käytin penkin-&ratinlämmitintä ja nostin kabiini lämpötilapyynnön 21C lukemaan asetetusta 16C:stä.
Miten voi tollasia lukemia viedä, kun teslalla edes 40 asteen pakkasessa ei saa likimainkaan tollasia kulutuksia tauluun vaikka ajais miten rajusti. Siis toki ekan kiihdytyksen ajaksi, mutta jo kilsan päässä max 35kwh/100km ja 20km jälkeen ois jo noin 27kwh/100km. -20 pakkasella ois sit jo noin 22-23kwh/100km.
Kuulostaa mikään yli 35-40kwh/100km aivan utopistiselta lukemalta.
Edit: 64,8kwh on akunkoko tuossa bemarissa, eli alle 100km range täydestä ja 20km ajon jälkeen silti näyttää 150km. Ei ihan nyt täsmää.
Kyllä ja just siks se alussa on siellä noin 30kwh lukemissa. En tiedä ainuttakaan henkilöautoa mikä veis 60 tai yli, eikä taatusti vie bemarikaan 20km matkan keskikulutuksena mitenkään..Oletko lähtenyt teslalla ilman esilämmitystä matkaan?
Kyllä se hytin lämmitys vaan nielee sähköä, jota kylmällä akulla ei ole tarjota. Countryman phev pääsee 7,6kWh akulla sähköllä 7km kun pakkasta on maks. -5C tätä kylmemmissä ei kulje metriäkään sähköllä.
Nielee sähköä, mutta rajansa silläkin. Ehkä joku kerran vuosikymmenessä ruuhka, mutta sellaiseen joutuessaan ei kannata vetää johtopäätöksiä normaalista kulutuksesta@-23 C.Oletko lähtenyt teslalla ilman esilämmitystä matkaan?
Kyllä se hytin lämmitys vaan nielee sähköä, jota kylmällä akulla ei ole tarjota. Countryman phev pääsee 7,6kWh akulla sähköllä 7km kun pakkasta on maks. -5C tätä kylmemmissä ei kulje metriäkään sähköllä.
Tämä BMW esimerkki oli kulutus per satakilometriä, lämmityksen kulutus on enemmänkin per tunti. Jos saa jotenkin jumpattua sen tuntikulutuksen tappiin, niin kai se härveli pystyy sitten laskee per kilommetrikulutuksia mitä sattuu jossain ylämäki valoissa valutellen.Kyllä ja just siks se alussa on siellä noin 30kwh lukemissa. En tiedä ainuttakaan henkilöautoa mikä veis 60 tai yli, eikä taatusti vie bemarikaan 20km matkan keskikulutuksena mitenkään..
PTC vie sen 7kw max, mutta todellisuudessa kulutus pyörii 3-5kw välissä. Ajoon vie talvella noin 20-22kwh ja sen vuoksi nimenomaan mikään 60-70kwh kulutus ei oo ees teoreettisesti mahdollista.
Per 100km nimenomaan. Edes peräkärry perässä talvella ei päästä mihinkään 65-70kwh/100km kulutuksiin.Tämä BMW esimerkki oli kulutus per satakilometriä, lämmityksen kulutus on enemmänkin per tunti. Jos saa jotenkin jumpattua sen tuntikulutuksen tappiin, niin kai se härveli pystyy sitten laskee per kilommetrikulutuksia mitä sattuu jossain ylämäki valoissa valutellen.
Muistelen että tuolla matkalla ollut aiemminkin suuria kulutuksia joillain autoilla.
Mielenkiintoinen linjaus, euroopassa vielä hiljan ajettiin kovasti aukku sähköautojenpuolesta, henkilöautoissa vahva usko että se on voittava tekniikka, Norjasta mennään etukenossa ja sen perusteella samaa mieltä akkuautojen osalta.Sahko auton tasan ainoa ongelma nykyaan on range. Ja sekin on tyyliin joku scandinaavinen ja usa ongelma. Ei tule autoihin tulemaan enaa mitaan muita ratkaissuja kuin ehka ydinvoima, Laivoihin ehka tuo ammoniakki mutta niissakin ydinvoima olisi parempi.
No jos sitä koppia ja akkua lämmitää ja samalla kun rämpii jossain ylämäessä, niin onko se ihan mahdotonta että joku käyttöliittymä laskee sitten /100km kulutukseksi mitä sattuu. Jos ei riitä, jos vielä tekee korjausta akunvaraustilanne arvionmukaan.Per 100km nimenomaan. Edes peräkärry perässä talvella ei päästä mihinkään 65-70kwh/100km kulutuksiin.
Jos haluat maksimi hyötysuhteen niin pelkät oikeat kierrokset ei riitä vaan tarvitaan myös oikea kuorma eli tyypillisesti jotain 80-90% ko. oikeiden kiekkojen maksimitehoista ja väännöstä. Ja normaalissa autossa tuo on kiihdyttämistä, eli ei koskaa pitkäaikaisesti ylläpidettävissä. Toki homma muuttuu jos puhutaan hybridistä ja joko akku voi vastaanottaa virtaa tarpeeksi nopeasti ja/tai kone voidaan alimitoittaaa kun sähkö hoitaa hetkellisen tehon tarpeen.Ajattelin tasaista maantieajoa jossa moottori saadaan helposti toimimaan vääntöhuipussaan eli maksimi hyötysuhteella.
Ottaakohan tuulta alleen tämä Toyotan kehittelemä ammoniakki moottori?
" And now, Toyota has just achieved a huge breakthrough that could transform the game, and possibly kill the already dying EV revolution. "
Henkilöautojen nyt tai potentiaalisesti tulevaisuudessa käyttämä energiamäärä ei ole aivan valtava Suomen kokonaiskulutukseen verrattuna. Lisäksi sähköauton lataaminen on kulutustarve, jossa on suuri jouston mahdollisuus. Vain osa latauksista on "pakko ladata nyt heti" ja vain osa niistäkin osuu huippuhintatunneille.Pörssisähkö antaa kuvan siitä, että kyllä se sähkö nousee taivaisiin.
Merilla seilaa aluksia ydinvoimalla, se miksi se tulisi autoihin vaatisi jo vähän pohjustusta, kova hype maallisista pienvoimaloista, lähinnä lämpö, vähän sähkökin.
Selvähän se on ettei me voida loputtomiin nauttia tästä lähes ilmaisesta sähköstä, ihan riippumatta siitä miten liikenne toteutetaan, mutta selvää on myös se että fossiilisten polttoaineiden hintoja eli veroja tullaan ruuvaamaan ylöspäin.Pörssisähkö antaa kuvan siitä, että kyllä se sähkö nousee taivaisiin.
No ei me kyllä oikein voida pitää itseämme köyhänä jos ihan numeroita katsotaan, enkä oikein tiedä keneen vertaamalla me ollaan köyhiä, mutta se että sähkön hinta tulee nousemaan on asia jolle ei oikein voi mitään, ellei jotain radikaalia muutosta tapahdu poliittisesti.Suomi on tämmöinen velkaantunut puoliköyhä valtio, jossa kaikki on kalleinta. Onhan se oikeus ja kohtuus, että vihdoin saataisiin sähkönkin hinta sinne minne se kuuluu, eli Euroopan kärkipaikoille
Keskieurooppa lisää sähkönkäyttöä ja meinaavat siis kattaa lisääntyneen kulutuksen tuonnilla? Eiköhän kaikki maat lisää radikaalisti sähköntuotantoaan kun sille sähkölle riittää varmasti kysyntää jatkossa lisääntyneen kulutuksen ansiosta. Ei se sähkönhinta voi ihan älyttömästi nousta jos meinataan euroopassa säilyttää kilpailykykymme.No ei me kyllä oikein voida pitää itseämme köyhänä jos ihan numeroita katsotaan, enkä oikein tiedä keneen vertaamalla me ollaan köyhiä, mutta se että sähkön hinta tulee nousemaan on asia jolle ei oikein voi mitään, ellei jotain radikaalia muutosta tapahdu poliittisesti.
Keskieurooppa lisää sähkön käyttöä, siellä on kallis sähkö, täällä halpa, siirtolinja on väistämättä sellaista bisnestä johon tullaan investoimaan, joka tulee tasaamaan alueellisia hintaeroja.
Kyllä ne tietysti lisää voimaloitakin pykäävät, mutta koska nykyinen hintataso on täällä pohjoisessa niin paljon alhaisempi, niin se siirtolinja on bisnesmielessä järkevä rakentaa, joten se rakennetaan.Keskieurooppa lisää sähkönkäyttöä ja meinaavat siis kattaa lisääntyneen kulutuksen tuonnilla? Eiköhän kaikki maat lisää radikaalisti sähköntuotantoaan kun sille sähkölle riittää varmasti kysyntää jatkossa lisääntyneen kulutuksen ansiosta. Ei se sähkönhinta voi ihan älyttömästi nousta jos meinataan euroopassa säilyttää kilpailykykymme.
Eipä se Pohjoiseuroopan sähkökään halpaa ole jos kysyntä kasvaa mutta tarjonta ei.Kyllä ne tietysti lisää voimaloitakin pykäävät, mutta koska nykyinen hintataso on täällä pohjoisessa niin paljon alhaisempi, niin se siirtolinja on bisnesmielessä järkevä rakentaa, joten se rakennetaan.
Siis moni ei nyt hahmota että meikäläinen sähkö on monen mielestä ihan ilmaista, vaikka meidän näkökulmasta se onkin kovasti kallistunut.
Ihan hyvä että lisäävät edes jotain, niin joskus on edes edullista. Eiköhän akut ja muu sähkönvarastointi tule ratkaisemaan tuulettomien ja auringonttomien päivien ongelmat.Se lisäys tahtoo olla pelkkää tuuli- ja aurinkovoimaa, koska se on vihreää ja helppoa ja nopeaa pykätä pystyyn. Sitten arvuutellaan tuuleeko naapurimaassa, että saataisiin tuotua kun meillä ei tuule.
Akku ei vaan ole kovin kustannustehokas tapa varastoida energiaa suuressa mittakaavassa. SÄhköautot tietysti toimivat omalta osaltaan energiavarastona, kun akut ovat niissä kuitenkin lähtkökohtaisesti suurempia kuin päivittäinen energian tarve.Ihan hyvä että lisäävät edes jotain, niin joskus on edes edullista. Eiköhän akut ja muu sähkönvarastointi tule ratkaisemaan tuulettomien ja auringonttomien päivien ongelmat.
Tuollainen 60kWh on kuitenkin loppupeleissä aika pieni akusto, mutta tietysti jos sähkönhinnan voimakas vuorokausivaihtelu jatkaa kasvuaan noista tulee entistä houkuttelevampia. Käytännössähän se kallis jakso on kestänyt useamman vauorokauden, eikä ne yön edullisemmatkaan tunnit ole olleet kovin edullisia, vaikka päivähintaa alempana ovatkin olleet.Akut nimenomaan jo nyt alkavat lähestymään hintoja, joissa ne ovat tulevat ratkaisemaan sähkön varastoinnin ongelmia.
Tuosta viereisestä ketjusta linkki ja jutusta poiminta:
"This means the price of an average 60 kWh battery pack will have dropped from $US6,776.00 to just $3,388.00 in just 12 months, saving EV manufacturers over $3,000 per vehicle."
World's largest EV battery maker set to cut costs in half by mid 2024
Battery prices dropping even faster than Tony Seba predicted as CATL set to cut average EV battery costs by $US3,000 by mid 2024.thedriven.io
Uskoisin noilla hinnoilla Suomesta löytyvän välittömästi 100k kiinteistöä, jotka akut hankkivat ja pelkästään tämä mittakaava tulisi helpottamaan huipputehon tarvetta kylmänä tuulettomana päivänä jo ihan näkyvästi, puhumattakaan pidemmän ajan tulevaisuudesta. Tässä kyseessä vielä auton akut, kiinteistöakkujen osalta luulisi hintojen painuvan vielä alemmaksi, koska purku-, latausteho- sekä lämmönhallinnan vaatimukset ovat niin paljon helpommat.
Vielä ei ole tuo hetki käsillä, mutta aika lähitulevaisuudessa akkujen käyttö kiinteistöjen sähkönvarastoinnissa kyllä on ihan näköpiirissä. Toki niin kauan kun hinnat ovat nykyiset ja hintojen laskua ei ole tapahtunut on tämä pelkkää huutelua tuuleen, mutta ennemmin laittaisin omat rahani sen puolesta, että tämä tulee tapahtumaan jopa suht nopealla aikavälillä.
Suhtkoht uusi asunto maalammolla parjaa tammikuussa 100kwh akustolla niin etta sahkoa taytyy ottaa verkosta yolla vain 8 tuntia. Akkujen hinnat alkavat olla niin halpoja etta ne kilpailevat jo lamminvesivaraajien kanssa mika olisi toinen tapa kayttaa sahkoa vain yolla. Lamminvesivaraajan ongelma on sen vaatima hulppea tila ja se etta pumppujen cop laskee kun yolla taytyy tehda liian lamminta vetta.Tuollainen 60kWh on kuitenkin loppupeleissä aika pieni akusto,
Varastointi on tuntitason ratkaisu. Päivien varalle pitää olla voimalatason säätövoimaa.Ihan hyvä että lisäävät edes jotain, niin joskus on edes edullista. Eiköhän akut ja muu sähkönvarastointi tule ratkaisemaan tuulettomien ja auringonttomien päivien ongelmat.
miksei voida?Selvähän se on ettei me voida loputtomiin nauttia tästä lähes ilmaisesta sähköstä, ihan riippumatta siitä miten liikenne toteutetaan, mutta selvää on myös se että fossiilisten polttoaineiden hintoja eli veroja tullaan ruuvaamaan ylöspäin.
Suurin etu sähkössä on se että sitä ei tarvitse ostaa diktaattorilta.
Koska se siirtolinja on hyvää bisnestä.miksei voida?
Hyväpostaus sulta, Tuo oli hyvä tuoda esille ettei helppoa merilläkään, kun ehdotellaan näitä ydinvoimaloita kalustoon. Voi miettiä miten pitkään menisi siihen että henkiöauto, tai kumipyöriin yleensä saataisiin rektorit joita voitaisiin aidosti puuhaa poliittisenkoneiston kautta läpi niin että kansa ne hyväksyy. Joku rektori uppoaa valtamereen, vs pienipieni kellariparkissa ajatus tasolla, vaikka olisi pienempi riskintoteutuessa. vs polttis, akku, asbesti, radon ym.Ei seilaa ainuttakaan kaupallista alusta (nojoo, venäläisillä on yksi, mutta senkin kaupallisuus on vähän niin ja näin) , eikä tule aikoihin seilaamaan, koska suurin osa valtioista ei päästä sellaista satamaan. Ja itseasiassa ei sotilaallisia aluksia on tuon aiemmin mainitun lisäksi vain jokunen venäläinen ydinmurtaja. Sotilaspuolellakin lähinnä sukellusveneissä on reaktori. Ydinkäyttöisiä lentotukialuksia ei taida olla kuin jenkeillä ja olisko ranskalaisilla.
No anyway, jotta ei täysin mene offtopiciksi, niin merellä ei todellakaan seilaa millään lailla yleisesti ydinkäyttöisiä laivoja, vaikka äkkiseltään juuri sinne se olisi helpoin istuttaa, joten en jaksa uskoa että vuosikymmeniin, jos koskaan, nähtäisiin edes testimielessä ydinkäyttöistä autoa.
Sähköistymisen perussyy on hiilipäästöt. putinin sekoilut nosti pintaa riippuvuudet.Selvähän se on ettei me voida loputtomiin nauttia tästä lähes ilmaisesta sähköstä, ihan riippumatta siitä miten liikenne toteutetaan, mutta selvää on myös se että fossiilisten polttoaineiden hintoja eli veroja tullaan ruuvaamaan ylöspäin.
Suurin etu sähkössä on se että sitä ei tarvitse ostaa diktaattorilta.
Siis ilmaisensähkön tappaja ?Koska se siirtolinja on hyvää bisnestä.
Sähkönkuluttaja, omakotitalokuluttaja, niin ensin saavutetaan se kustannustaso missä hän maksaa ensisijaisesti huoltovarmuudesta, siitä että kestää sähkönjakeluhäiriöitä, jos tästä valmismaksaa niin pakettiin saattaa kuulua omaa tuotantoa, jos on paneleita, tuulivoimaa, niin se "kannattavuus" voi vähän lähentyä, kun voi itse kuluttaa oman tuotannon, pääsee pidempään "nettokulutus" laskentaan. Pienimuotoisena säästää siirto ja nergiaveroja. Ja kun omaa tuotantoa niin se huoltovarmuustavoitekkin toteutuu paremmin.Kyllä se sähkön hinta on ollut 10c/kWh tai alle käytännössä joka yö, jopa silloin 6.1. perjantaina akut olisi saanut täyteen n.14c/kWh hintaan, joka alkaa olemaan jo se huonoin mahdollinen scenaario. Lataussyklejä luvataan noilla LFP-akuille jo sellainen 4000kpl, eli yli 20 vuotta helposti, jos joka toinen päivä käyttäisi kapasiteetin joko omaan käyttöön tai hyödyntäisi hinnan pörssisähkön hinnan vaihtelua ja myisi sähkön takaisin verkkoon.
Jo näillä ehdoilla tämä alkaa olemaan kannattavaa, enää vaaditaan se, että lupaukset oikeasti lunastetaan ja akkuja noilla spekseillä oikeasti saa tuohon hintaan.
Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...No ei me kyllä oikein voida pitää itseämme köyhänä jos ihan numeroita katsotaan, enkä oikein tiedä keneen vertaamalla me ollaan köyhiä, mutta se että sähkön hinta tulee nousemaan on asia jolle ei oikein voi mitään, ellei jotain radikaalia muutosta tapahdu poliittisesti.
Keskieurooppa lisää sähkön käyttöä, siellä on kallis sähkö, täällä halpa, siirtolinja on väistämättä sellaista bisnestä johon tullaan investoimaan, joka tulee tasaamaan alueellisia hintaeroja.
Jos kokemusta jopa yli 100kWh/100km kulutuksesta, niin onhan tuo jo iso harppaus jos noin paljon pienemmällä pääset.Itse en muuta tuosta osaa sanoa kuin, että akku oli lähtiessä täysi kun piuhasta sen irrotin. Lähtiessä näytti rangeksi 150km ja kulutusmittari näytti sen 20min motariajon aikana 60-75kWh/100km lukemia. Saattoihan tuo olla hetkellisen kulutuksen mittarikin, mutta hetkellisesti se vaihteli tuolla välillä 20min ajan.
Ehkä minä en osaa ajaa taloudellisesti kun en 7,6kWh akkuisella plugarillakaan pääse talvella yli 7km..
Miksi kellään olisi vaikea hyväksyä että saksalaisella tai espanjalaisella on keskimäärin enemmän kulutettavaa? Aika isoja jättejä nuo joilla paljon myyntiä ulkomaille. Vähän sama kun sanoisi että Kanada on yksi pohjois-amerikan köyhimpiä maita ja se fakta pitää vain hyväksyä.Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...
Jatka johonkin sopivaan ketjuun, tilastolähteineen ja vähän parilla sanalla kuvailla mitä poimimasi lähde mittaa.Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...
Eli ei 20 km matkaan ei mennyt 1-1,5 h, mikä olisi voinut selittää kulutuksen, vaan normaali 20 min. Tuon tiedon jälkeen 60 kWh/100 km ei oikein voi olla keskikulutus, vaan se on ehkä ollut hetkellinen, ja olet sattunut vilkaisemaan lukemaa vain silloin kun painoit kaasua.Itse en muuta tuosta osaa sanoa kuin, että akku oli lähtiessä täysi kun piuhasta sen irrotin. Lähtiessä näytti rangeksi 150km ja kulutusmittari näytti sen 20min motariajon aikana 60-75kWh/100km lukemia. Saattoihan tuo olla hetkellisen kulutuksen mittarikin, mutta hetkellisesti se vaihteli tuolla välillä 20min ajan.
Ehkä minä en osaa ajaa taloudellisesti kun en 7,6kWh akkuisella plugarillakaan pääse talvella yli 7km..
Ei seilaa ainuttakaan kaupallista alusta (nojoo, venäläisillä on yksi, mutta senkin kaupallisuus on vähän niin ja näin) , eikä tule aikoihin seilaamaan, koska suurin osa valtioista ei päästä sellaista satamaan.
Moni on kehottanut lukemaan pari kertaa ja vasta sitten painamaan lähetä. Tuostakaan ei taas ota selvää, ei varsinkaan viimeisen lauseen osalta.Hyväpostaus sulta, Tuo oli hyvä tuoda esille ettei helppoa merilläkään, kun ehdotellaan näitä ydinvoimaloita kalustoon. Voi miettiä miten pitkään menisi siihen että henkiöauto, tai kumipyöriin yleensä saataisiin rektorit joita voitaisiin aidosti puuhaa poliittisenkoneiston kautta läpi niin että kansa ne hyväksyy. Joku rektori uppoaa valtamereen, vs pienipieni kellariparkissa ajatus tasolla, vaikka olisi pienempi riskintoteutuessa. vs polttis, akku, asbesti, radon ym.
Ei se ydinkäyttöinen alus kohdista satamaan erityisiä vaatimuksia vaan syy on tuossa @j-o-r-e kirjoittamassa ja yllä lainatussa. Eikä kyse ole ainoastaan satamista vaan esim meillä on sopimus jonka mukaan Venäjän tulisi ilmoittaa sekin jos ydinkäyttöinen alus tulee 300km lähemmäs Suomen rajaa. Käytöntö ei ole muutenkaan mikään ainutlaatuinen.Ydinkäyttöisillä aluksilla liikennöinti on vaikeaa, koska riittävillä valmiuksilla olevia satamia on hyvin vähän. Ydinkäyttöisellä ei mennä mihin tahansa satamaan. Nuo pienet sotilasreaktori käyttävät korkean rikastusasteen polttoainetta, joka on paljon kalliimpaa kuin ydinvoimaoloissa käytetty. En tiedä onko miten edullista matkantekoa edes. Rajoittuu lähinnä sotapuolen vehkeisiin ja venäjällä on jokunen vanha ydinkäyttöinen jäänmurtaja vielä ajossa.
Jos visoidaan turvallisista pienvoimaloista, ja kuvitellaan sellaisen vaihtoehdon olevan tarjolla, niin se myyminen kansalaisille ja poliittisille päättäjille on vaikeaa. Se ajatusmielikuva että asuinkerrostalon kellariparkissa olisi "ydinvoimaloita" rivissä, vaikka se olisi pienempi riskinen kuin polttis, akkusähköauto.Tuostakaan ei taas ota selvää, ei varsinkaan viimeisen lauseen osalta.
Turha visioida koska henkilöautoihin niitä ei tule jos tekniikka ei nykyisestä kehity melkoisesti.Jos visoidaan turvallisista pienvoimaloista, ja kuvitellaan sellaisen vaihtoehdon olevan tarjolla, niin se myyminen kansalaisille ja poliittisille päättäjille on vaikeaa. Se ajatusmielikuva että asuinkerrostalon kellariparkissa olisi "ydinvoimaloita" rivissä, vaikka se olisi pienempi riskinen kuin polttis, akkusähköauto.
Ei se huoli sähköautoista kadonnut ole. Monessa paikassa mietitään vähintään paloturvallisuutta sen kellarissa olevan parkkihallin osalta. Edes latausinfra ei ole mikään automaattisesti huolivapaa. Jälkimmäisessä huoli kohdistuu toki enemmän "miten toteutetaan", "miten saadaan järkevin kuluin" jne mutta jos taloyhtiön hallituksessa on niitä reilusti eläkeiän ylittäneitä, ollaan huolissaan jokseenkin kaikesta uudesta.Ajatukset toki muuttuu, ja olihan sähköautoistakin kova huoli joissain taloyhtiöissä, tänäpäivänä ei juurikaan, kaasuautojakin pelättiin.
Idean esittäjänkin mielestä se taisi olla ehkä tasolla, ei avannut enempää millaiseen tekniseen toteutukseen ajatus pohjasi. Voisi olettaa että jokin artikkeli missä aihetta visioitu.Turha visioida koska henkilöautoihin niitä ei tule jos tekniikka ei nykyisestä kehity melkoisesti.