Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Oliko niin, että jokaisesta ajoneuvoyksilöstä on toi 10k€ lappu tehtävä vai pelkästään yksi yksilö riittää ja sitten se olis ”mallihyväksytty” kaikille saman korin/moottorin ajoneuvoille?
En tiedä, mutta mahdollisesti muistellaan samoja vanhoja uutisia, meinaan sama mielikuva (olisi joku toimija "leimannut" johonkin malliin, mutta se oli aika vanha malli, oliko jossain vaiheessa noissa vanhoissa 2000 luvun autoissa tiukat vaatimukset, ainakin tuota vuosilukua on siirrelty.)
 
Muistelen myös, että pakoputken päästä tulisi vain 15% päästöistä, loput renkaista, jarruista ja kuluvasta asfaltista.
Maskin käytössä aasialaiset ivat edelläkävijöitä. Jossainylen terveysdokkarissa oli juttua kiinan teollisuusalueesta, jossa alle 10v lapsien keuhkot muistuttivat koko ikänsä tupakoineen seniorikansalaisen keuhkoja…

Milloin muuten astuu voimaan laki, että etanolikonversioita saa tehdä uusillekin autoille?
Tuon jälkeen voisi (ainakin ympäristöä ajatellen) olla mahdollisuus harkita etanoliautoa?



Bensiiniautojen muuttaminen halvemmalla RE85-polttoaineella eli niin sanotulla etanolibensiinillä käyväksi helpottuu ensi kesäkuussa – mikäli vielä valmistelussa oleva laki menee ehdotetunlaisena läpi.

RE85:n vaatiman etanolimuunnoksen on voinut tähän saakka tehdä kohtuuhinnalla vain ennen 1. syyskuuta 2009 ensirekisteröityyn autoon.

Nyt pykälät ovat siis muuttumassa niin, että aivan kaikenikäiset bensiiniautot voi muuttaa etanolikäyttöiseksi vain asentamalla autoon etanolikonversion vaatimat laitteet ja muutoskatsastamalla auto. Uudemmilta autoilta aiemmin vaadittua ja pahimmillaan jopa 10 000 euron hintaista virallista päästömittaustodistusta ei siis jatkossa enää tarvita.
 
Mutta edelleenkin miksi se pitäisi muuttaa e85 rekisteröidyksi jossei tukeakaan saa enään?

Ihan sama se on mitä otteessa lukee, boksi paikalleen ja kovaa ajoa oli tankissa sitten bensaa, sekoitus tai raakaa e85.
 
Mutta edelleenkin miksi se pitäisi muuttaa e85 rekisteröidyksi jossei tukeakaan saa enään?

Ihan sama se on mitä otteessa lukee, boksi paikalleen ja kovaa ajoa oli tankissa sitten bensaa, sekoitus tai raakaa e85.
Ei kait siinä muuta kuin se, että nähdään trafissa millä käyttövoimalla auto kulkee. Voisi periaatteessa antaa mahdollisuuden vaikka verokevennyksiin autoverossa, mutta siitä tuskin kannattaa haaveilla täällä verokarhun paratiisissa. Päästöt voisi kanssa olla yksi ero, mietin siis sitä kun leimalla käyttää, niin onko päästöissä eroja kun tankki on täynnä bensaa tai etanolia.

Hyvä että kuitenkin hieman noita lakipykäliä höllennetään uusien autojen kanssa. Pitäisi olla valtionkin etu jos ihmiset muuttaa autojaan ympäristöystävällisempään ja ”huoltovarmempaan” suuntaan.
 
Tosin jokuaika sittenhän oli tutkimus, että moottoreista tulee vähimmän päästöjä, kuin renkaiden ja tiern aiheuttama. Varsinkin painavien sähköautojen kanssa.

Ehkäpä kaupunkeihin olisi korkea aika määrätä ffp2 maskipakko, ihan terveydellisistä syistä.

"The report estimates 52% of all the small particle pollution from road transport came from tyre and brake wear in 2021, plus a further 24% from abrasion of roads and their paint markings. Just 15% of the emissions came from the exhausts of cars and a further 10% from the exhausts of vans and HGVs."

 
Mutta edelleenkin miksi se pitäisi muuttaa e85 rekisteröidyksi jossei tukeakaan saa enään?

Ihan sama se on mitä otteessa lukee, boksi paikalleen ja kovaa ajoa oli tankissa sitten bensaa, sekoitus tai raakaa e85.
Mites katsastus, jos ei ole papereissa.
Ei kait siinä muuta kuin se, että nähdään trafissa millä käyttövoimalla auto kulkee. Voisi periaatteessa antaa mahdollisuuden vaikka verokevennyksiin autoverossa, mutta siitä tuskin kannattaa haaveilla täällä verokarhun paratiisissa. P
Tästä tuli mieleen miksi ei kannattaisi merkata papereihin, eli jos odottaa että valtio tukisi ko ratkaisua, niin saattaisi tulla joku muutos tuki.
Tosin riski on myös se että myöhemmin muutos vaikeutuu, jolloin olisi hyvä että paperit on ajantasalla.
 
GTK:n Michaux:n mukaan myös öljy/kaasu on loppumassa. En ole kompetentti arvioimaan Michauxin tietämystä, mutta jos hän oikeassa, edessä on väistämättä degrowth: ajetaan vähämmän autoilla, lennetään vähemmän, kulutetaan vähemmän. Ja omien kotisivujensakkin perusteella hän on jonkinlainen degrowth-aktivisti:

"I am developing a plan to transform our relationship between energy, minerals, and industrialization, as the existing proposed strategic plans are shown to be logistically impractical."


Degrowth voisi olla ihan hyvä ajatus, sillä nykymenolla planeetan elinkelpoisuus on vaakalaudalla, mutta se onkin ihan oma lankansa.

Näyttäisi analytiikkayhtiö Benchmark olevan samoilla linjoilla Michaux:n kanssa:

Monen autojen akustoissa käytettävän raaka-aineen kysyntä on jo ylittänyt tarjonnan. Näin on esimerkiksi grafiitin, litiumin, koboltin ja nikkelin kanssa. Kaivosteollisuuteen keskittyneen analytiikkayhtiö Benchmarkin mukaanmaailmanlaajuisesti tarvitaan jopa 384 uutta kaivosta seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta akkumateriaalien kysyntään pystytään vastaamaan.

Jos tavoitteissa on autojen nollapäästöisyys vuoteen 2035 mennessä, arvioidaan Benchmarkin laskelmissa, että uusia litiumkaivoksia tarvitaan keskimäärin 74 kappaletta, kobolttikaivoksia 62, nikkelikaivoksia 72 ja luonnongrafiitin kaivoksia 54. Tämän lisäksi uusien synteettisen grafiitin valmistuslaitosten tarvittava määrä on keskimäärin 54. Pienimmillään uusien raakamateriaalia tuottavien kaivosten ja laitosten yhteistarve seuraavalle kymmenelle vuodelle asettuu laskelmien mukaan lukemaan 336 ja korkeimmillaan lukuun 384.

MAAILMAN LITIUMTOIMITUKSET ovat tänä vuonna arviolta 747 000 tonnia, mutta analyytikoiden mukaan vuoden 2035 loppuun mennessä kysyntä on kasvanut jo hurjaan 4,4 miljoonaan tonniin. Mittakaavan hahmottamisessa auttaa esimerkiksi Volkswagenin taannoinen arvio, jonka mukaan maailman litiumvarannot ovat maksimissaan 14 miljoonaa tonnia.

Seuraavan kymmenen vuoden kysyntäpiikki raaka-aineille on siis korkea ja uusia kaivoksia tarvitaan. Ongelma vain on, että kaivokset eivät synny hetkessä. Esimerkiksi uuden litiumkaivoksen saaminen täyteen toimintaansa kestää viitisen vuotta.

 
GTK:n Michaux:n mukaan myös öljy/kaasu on loppumassa. En ole kompetentti arvioimaan Michauxin tietämystä, mutta jos hän oikeassa, edessä on väistämättä degrowth: ajetaan vähämmän autoilla, lennetään vähemmän, kulutetaan vähemmän. Ja omien kotisivujensakkin perusteella hän on jonkinlainen degrowth-aktivisti:

"I am developing a plan to transform our relationship between energy, minerals, and industrialization, as the existing proposed strategic plans are shown to be logistically impractical."


Degrowth voisi olla ihan hyvä ajatus, sillä nykymenolla planeetan elinkelpoisuus on vaakalaudalla, mutta se onkin ihan oma lankansa.

Näyttäisi analytiikkayhtiö Benchmark olevan samoilla linjoilla Michaux:n kanssa:

Monen autojen akustoissa käytettävän raaka-aineen kysyntä on jo ylittänyt tarjonnan. Näin on esimerkiksi grafiitin, litiumin, koboltin ja nikkelin kanssa. Kaivosteollisuuteen keskittyneen analytiikkayhtiö Benchmarkin mukaanmaailmanlaajuisesti tarvitaan jopa 384 uutta kaivosta seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta akkumateriaalien kysyntään pystytään vastaamaan.

Jos tavoitteissa on autojen nollapäästöisyys vuoteen 2035 mennessä, arvioidaan Benchmarkin laskelmissa, että uusia litiumkaivoksia tarvitaan keskimäärin 74 kappaletta, kobolttikaivoksia 62, nikkelikaivoksia 72 ja luonnongrafiitin kaivoksia 54. Tämän lisäksi uusien synteettisen grafiitin valmistuslaitosten tarvittava määrä on keskimäärin 54. Pienimmillään uusien raakamateriaalia tuottavien kaivosten ja laitosten yhteistarve seuraavalle kymmenelle vuodelle asettuu laskelmien mukaan lukemaan 336 ja korkeimmillaan lukuun 384.

MAAILMAN LITIUMTOIMITUKSET ovat tänä vuonna arviolta 747 000 tonnia, mutta analyytikoiden mukaan vuoden 2035 loppuun mennessä kysyntä on kasvanut jo hurjaan 4,4 miljoonaan tonniin. Mittakaavan hahmottamisessa auttaa esimerkiksi Volkswagenin taannoinen arvio, jonka mukaan maailman litiumvarannot ovat maksimissaan 14 miljoonaa tonnia.

Seuraavan kymmenen vuoden kysyntäpiikki raaka-aineille on siis korkea ja uusia kaivoksia tarvitaan. Ongelma vain on, että kaivokset eivät synny hetkessä. Esimerkiksi uuden litiumkaivoksen saaminen täyteen toimintaansa kestää viitisen vuotta.

 
"The report estimates 52% of all the small particle pollution from road transport came from tyre and brake wear in 2021, plus a further 24% from abrasion of roads and their paint markings. Just 15% of the emissions came from the exhausts of cars and a further 10% from the exhausts of vans and HGVs."

Se on harmi kun tuossa ei helposti sanota suoraan onko kyse PM2.5 vai PM10 hiukkasista. Itsella on hiukan sellainen tunne etta jarrut ja kumi tuottaa PM10 kokoa ja palamisjatteet Pm2.5. Noista PM10 on kuitenkin huomattavasti vahemman haitallista.
 
GTK:n Michaux:n mukaan myös öljy/kaasu on loppumassa. En ole kompetentti arvioimaan Michauxin tietämystä, mutta jos hän oikeassa, edessä on väistämättä degrowth: ajetaan vähämmän autoilla, lennetään vähemmän, kulutetaan vähemmän. Ja omien kotisivujensakkin perusteella hän on jonkinlainen degrowth-aktivisti:

"I am developing a plan to transform our relationship between energy, minerals, and industrialization, as the existing proposed strategic plans are shown to be logistically impractical."

https://www.simonmichaux.com/
Sähkäautojen mineraali tarpeesta voi olla montaa näkemystä, vähän riippuen mitä katsoo ja arvioita.
Mutta foosiilisten öljyn ja kaasun osalta tainnut jo ennen Ukrainaa olla käsitys että isojen tuottajamaiden kohdalla alkaa tulla kiire että kerkiävät rahastaa varantonsa.
 
Se on harmi kun tuossa ei helposti sanota suoraan onko kyse PM2.5 vai PM10 hiukkasista. Itsella on hiukan sellainen tunne etta jarrut ja kumi tuottaa PM10 kokoa ja palamisjatteet Pm2.5. Noista PM10 on kuitenkin huomattavasti vahemman haitallista.

Ei yksistään PM koko vaan myös kemiallinen koostumus vaikuttaa. Toki hiljan uutisoitiin, etteivät hiukkasloukut ehkäisekään alle PM2,5 leviämistä ja pien


Sähkäautojen mineraali tarpeesta voi olla montaa näkemystä, vähän riippuen mitä katsoo ja arvioita.
Mutta foosiilisten öljyn ja kaasun osalta tainnut jo ennen Ukrainaa olla käsitys että isojen tuottajamaiden kohdalla alkaa tulla kiire että kerkiävät rahastaa varantonsa.

Oikeassa olet. Fossiilisen kanssa loppu häämöttää ja nyt on kiire rahastaa mitä vain voi. Alkavat lähteet ehtymään ja nykyisellä hintatasolla ei pian enää öljyä saada jalostettavaksi.
 
Fossiili Öljy on loppunut 70 luvulta asti, mutta nyt se ei ehkä lopukkaan
Oikeassa olet. Fossiilisen kanssa loppu häämöttää ja nyt on kiire rahastaa mitä vain voi. Alkavat lähteet ehtymään ja nykyisellä hintatasolla ei pian enää öljyä saada jalostettavaksi.
En ymmärtänyt tai viestini ei ollut ymmärettävä.

Jo ennen putinin sekoilua arvioita että fosiilisten kysyntä hiipuu sen verran vikkelään että suurilla tuottajamailla tulee huoli siitä että kysyntä hiipuu kesken kaiken.

Putinin sekoilut kiihdyttäneet ns vihreää siirtymää, fosiilisista luopumista, joten arviot enemänkin muuttuneet siihen suuntaan että venäjälle voi jäädä ns öljykortti käteen.

Hinnat voi heilahdella(*, ja ei se vihreesiirtyminen ole taputeltu, ja eri jaloisteissa / käyttökohteissa ei tasatahtia,

Jos foosiliseset (öljy kaasu) oikeasti kävisivät vähiin, kulutuksen takia niin sitten on jokin iso muutos,

(*
Todennäköisesti heilahtelee, tuotannon kustannukset , ennusteet, kuten nähty viimevuosina, isoja hintahäiriöitä ollut, uskon että myös jatkossa.
 
Hybrideissa olikin joku jarki viela silloin akut maksoivat yli 100 dollaria / kwh. Nykyaan se 100 kwh akku on riittavan halpa jottei sille polttomoottorilla loydy muuta syyta kuin se etta on ehdomman tarkeaa se ettei tarvitse kerran 4-5 tuntia pysahtya 20 minuutiksi.

Jos 20 minuuttia olisi ongelman ydin niin voitais jatkaa keskustelua siitä, esim onko se numerona faktaa vai itsepetosta. Mutta olet väärässä ja ongelma ei ole 20. Autoilun vapaus, sen menetys on ongelma. Kuulostaa filosofiselta, mutta ei ole. Kysy itseltäsi seuraavan kerran kun näpyttelet navigaattoriin kohteeksi pikalatausasemaa, menettekö juuri sinne koska sinä ja perheesi haluatte, vai siksi että auton pitää sinne päästä.
 
Jos 20 minuuttia olisi ongelman ydin niin voitais jatkaa keskustelua siitä, esim onko se numerona faktaa vai itsepetosta. Mutta olet väärässä ja ongelma ei ole 20. Autoilun vapaus, sen menetys on ongelma. Kuulostaa filosofiselta, mutta ei ole. Kysy itseltäsi seuraavan kerran kun näpyttelet navigaattoriin kohteeksi pikalatausasemaa, menettekö juuri sinne koska sinä ja perheesi haluatte, vai siksi että auton pitää sinne päästä.
Siita on yli kaksikymmenta vuotta kun autoiluni oli kuin elokuvasta Rumble. Minun ajoillani ei tarvitse navigaattoria kiusata koska tiedan ne pysahtymispaikat etukateen.
 
^Lisäksi korkojen nousu vaikuttaa autojen myyntiin kun korkojen osuus alkaa olla pisimmillä osarimaksuilla yli 10t€. Jos olisi myynnissä kohtuu tilavaa sähköautoa nopealla saatavuudella ja hinta 30t€, niin varmaan niitä menisi. Mutta kun rellun pippanakin maksaa viiskymppiä, niin ei kiinnosta.
 
Liekö yhdistelmä: kalliit hinnat ja pitkät toimitusajat syynä siihen, että sähköautojen myynti on romahtanut:


Tämä on varmasti yhdistelmä useampaa tekijää, mutta varmasti kalliit hinnat ja pitkät toimitusajat karkoittavat, kuten myös tuo mainittu rahoituksen merkittävä kallistuminen. Uskoisin myös, että osaltaan vaikuttaa se, että ns. early adopter - pooli alkaa olla saturoitu, ja nyt loput jäävät tarkkailemaan homman kehittymistä. Itsellä ei ole ainakaan mitään kiirettä siirtyä sähköautoiluun niin kauan kun pääomakustannukset ovat noin järjettömiä, latausinfra sekavaa paskaa ja sähköautojen pidemmän aikavälin kestävyys oikeasti päästy todistamaan.

Lupaan ostaa sähköauton heti kun saan uutena 35 kiloeurolla D - segmentin farkun, jossa on 600 km range. :)
 
Viimeksi muokattu:
Liekö yhdistelmä: kalliit hinnat ja pitkät toimitusajat syynä siihen, että sähköautojen myynti on romahtanut:

https://www.tekniikkatalous.fi/uuti...n-ajalta/c936d4b9-4b1e-4317-8e3e-b18d84ba206f
Linkissä Autontuojien yhdistys viestii autokapan hiipumisesta, ja toimittaja erikseen poiminut että viimevuoden huippu piikistä on yhdistyksn jäsenkauppiailla sähköautojen myynti nyt pienempää.

- Verotusyistä osa ostajista ajoittaa auton hankinnan ja rekisteröinnin vuoden loppuun
- Viimekeväänä oli energiassa paha markkina häiriö, taisi myös jotain tukia olla katkolla, ja käytettyjen markkinoilla nousuapainetta.
- Menneenä talvena sähköpula uhkasi, ja hinnat raketoi.
- Ilmeisesti alkuvuonna sähköautojen rekisteröinti osuus ollut todella iso. (viimevuoden toimituksia alkaa valumaan)
- Sähköautojen hinnat ovat kääntyneet väliaiksen nousun jälkeen laskuun (epävarmuus,)
- Jos oikein katsoin niin yhdistyksen jäsenlistalta puuttuu Tesla.com, joka aloitellut hintojen laskut, saatavuuskin vaikuttaa valintaan.
- Polttisten, myös hybridien osalta suuri epävarmuus jäänösarvoista, eli niidenkin oslta hintariski melkoinen ,
- Auto kauppa ei pysty tekemään sellaisia rahoitus/vuokra tarjouksia eli, nyt jos ei tarve ostaa, niin kannattaa odotella.
- Tuleva hallitusohjelma vaikuttaa riskeihin polttiksissa ja moni haluaa katsoa mitä tukimuotoja tulossa.

Sitä voi miettiä mitä yhdistys ulostulollaan hakee, ilmeisesti hallitusneuvottelujen alla halutaan ohjelmaan maininta romutuspalkkioista.

Tuota ajatusta tukee myös se että yhdistys epäilee sähköautojen hintakehitystä nihkeäksi, ja vaikka jopa osa sen jäsenistä uskoo sähköautojen valmistamisen olevan muutaman vuoden sisään edulisempaa kuin polttisten.

Tosin tälläisessä tilanteessa ei kannata ruusuisia kuvia, jos haluaa varmistaa asiaa tukevan kohtelun valtiolta.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on autokanta vanhaa, Miksi?
-Koska edes talouden ollessa oikeilla raiteilla, ihmisillä ei ole varaa / halua sijoittaa kalleisiin autoihin. Sähköautot ovat kalleita, joten eivät myy sitten enää kun ne, joille hinta ei ole ongelma ovat sellaisen ostaneet.

-Sähköautoihin liittyvä yksi, monelle vastaantuleva ongelma, on se, että niiden kantama VS bensa / diisseli on jotain luokkaa 1/3 osa.. 1/5. Tämän takia monelle matkat tulevat latuksineen hitaiksi, joten laite ei ole kiinnostava.

-Sähköautoja ei pystytä tuottamaan läheskään sitä vauhtia, kun niitä pitkin maailmaa myydään. Tilausjono, esim vuoden pituinen ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Tähän ei myöskään ole tulossa korjausta, akuston kemikaalien puutteen takia.

-Energian ja liikkumisen hinta (polttoainenden hinnannousun takia) on kasvanut huomattavasti lähivuosina. Tämä on suoraan pois ihmisten käyttörahoista ja aiheuttaa ehdottomasti sen, että yhä harvemmalla on varaa realistisesti suorittaa hyvinkin kallista hyppäystä sähköautoon. (Polttoaineiden hinnannosto siis hidastaa sähköautoihin siirtymistä, söymällä tarvittavan siirtymisbudjetin etukäteen, luo siis eräänlaisen loukun)

-Akkutakuuttoman sähköauton ostaminen on kallista, kun otetaan huomioon, että auto on jo paljon käytetty VS sen ajateltu elinikä ja riski esim todella kalliiseen akkuongelmaan on huomattava ja muihinkin tuhansien eurojen remontteihin iso.

- Lainojenhoitokulut ovat nousseet voimakkaasti ja monilla on lainaa reippaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että koska sähköautot ovat kalliita, niin niiden ostamiseen tarvittaisiin yleensä laina, joten lisälainaa ei haluta (ihan fiksusti) ottaa, joten sähköauto jää ostamatta ja ostetaan joku edullinen auto (1000e-10000e), jolla liikkuminen onnistuu vallan erinomaisesti.
---------------------------
Nykymenolla haaveet sähköautoihin siirtymisestä ovat täysin tuomittu epäonnistumaan Suomessa. Suomi voi vero - /ympäristö kikkailla taloutensa nurin, se onnistuu kyllä. Sähköautoiluun siirtymiseen taas ei ole näkyvissä realistisia mahdollisuuksia. Mitä enemmän talous kusee, sitä kaukaisemmaksi haaveeksi kyseinen projekti siirtyy..

Lisäksi, mikäli sähköautojen elinikä ei kasva VS nykyiset polttisautot, niin sekin saa aikaan seinän niiden yleistymiselle.
 
Linkissä Autontuojien yhdistys ...
Yhdistyksen uutissivulla linkki missä hehkutetaan hankintatukia

Lainaus
Hankintatuet ovat nopeuttaneet autokannan sähköistymistä
Täyssähköautojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvoi maaliskuussa ennätykselliseen noin 37 prosentin osuuteen ensirekisteröinneistä. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on ollut noin 31 prosenttia. Ladattavien hybridien osuus on ollut alkuvuoden aikana tasainen, keskimäärin 18 prosenttia ensirekisteröinneistä.
Nuo sähkikset siis pitkälti tilattu 21-22 vaihteessa - 22 kevät, hehkuttava silloista tukea.
Lakuvuoden hybridit, ja polttikset todennäkäisesti tuoreita ostoja, ja vuoden takaiset polttis/hybridi kaupat toimitettu aikapäiviä sitten.

Sähköautojen kysyntä on laskenut selvästi viime vuodesta, sillä alkuvuoden 2023 aikana tilatuista uusista autoista vain viidennes autoista on ollut täyssähköautoja.
Vähän eri lukuja, jos verrataan tilattuja ja jälkitoimitusten osuutta, mutta pointti kuitekin että jos uusista 20% on sähköisiä, niin yhdistys haluaa sitä vauhdittaa tuella. (miksei haluaisi)

Se ei selviä miten ovat arvioineet ei jäsenten tilaukset.
 
^Lisäksi korkojen nousu vaikuttaa autojen myyntiin kun korkojen osuus alkaa olla pisimmillä osarimaksuilla yli 10t€. Jos olisi myynnissä kohtuu tilavaa sähköautoa nopealla saatavuudella ja hinta 30t€, niin varmaan niitä menisi. Mutta kun rellun pippanakin maksaa viiskymppiä, niin ei kiinnosta.
Sähköautoa silti on mahdollista lyhentää enemmän kuin polttista kun ei ole polttoainekuluja. Mielestäni se kannattaa myös ottaa huomioon, mutta joo onhan korkokustannukset isot tällä hetkellä autoissa.
 
-Sähköautoihin liittyvä yksi, monelle vastaantuleva ongelma, on se, että niiden kantama VS bensa / diisseli on jotain luokkaa 1/3 osa.. 1/5. Tämän takia monelle matkat tulevat latuksineen hitaiksi, joten laite ei ole kiinnostava.
Hidas matkanteko on lähinnä luulo, joka johtuu puutteellisesta tiedosta. Osa autoista on toki parempia tällä saralla kuin toiset, mutta kyllä mikä tahansa >60kWh akulla varustettu sähkis suoriutuu 500 km matkasta ihan kohtuullisessa ajassa (=1 enintään ruokatauon pituinen lataustauko)

Sähköautoja ei pystytä tuottamaan läheskään sitä vauhtia, kun niitä pitkin maailmaa myydään. Tilausjono, esim vuoden pituinen ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Tähän ei myöskään ole tulossa korjausta, akuston kemikaalien puutteen takia.
Onko jossain tullut vastaan tietoa, että nimenomaan akkukemikaalit olisivat tällä hetkellä pullonkaula? Ihan rehellisesti kysyn, kun en ole itse nähnyt tietoa siitä, mikä tällä hetkellä eniten rajoittaa tuotannon kasvua.

(Polttoaineiden hinnannosto siis hidastaa sähköautoihin siirtymistä, söymällä tarvittavan siirtymisbudjetin etukäteen, luo siis eräänlaisen loukun)
Asiahan on tismalleen päinvastoin. Mitä korkeampi polttoaineen hinta, sitä kannattavammaksi sähköautolla ajaminen muuttuu.

-Akkutakuuttoman sähköauton ostaminen on kallista, kun otetaan huomioon, että auto on jo paljon käytetty VS sen ajateltu elinikä ja riski esim todella kalliiseen akkuongelmaan on huomattava ja muihinkin tuhansien eurojen remontteihin iso.
Tutulla meni muutaman vuoden vanhasta polttiksesta moottori, korjauslasku oli 7000 euroa. Polttikseen niitä kalliita remontteja tulee takuuvarmasti (jakopää, kytkin, kaksoimassavauhtipyörä, EGR, DPF, ...), mutta sähköautoissa ei käytännössä ole voimalinjassa komponentteja jolle voi (tällä hetkellä) luotettavasti sanoa, että remontti on varmasti edessä viimeistään XYZ kilometrin kohdalla (vrt. em. polttisosat).

Nykymenolla haaveet sähköautoihin siirtymisestä ovat täysin tuomittu epäonnistumaan Suomessa.
Tesla Model Y on noussut Suomessa ja Euroopassa myyntitilastojen kärkeen. Tilastot puhuvat aika eri totuutta kuin väitteesi.
 
Hidas matkanteko on lähinnä luulo, joka johtuu puutteellisesta tiedosta. Osa autoista on toki parempia tällä saralla kuin toiset, mutta kyllä mikä tahansa >60kWh akulla varustettu sähkis suoriutuu 500 km matkasta ihan kohtuullisessa ajassa (=1 enintään ruokatauon pituinen lataustauko)


Onko jossain tullut vastaan tietoa, että nimenomaan akkukemikaalit olisivat tällä hetkellä pullonkaula? Ihan rehellisesti kysyn, kun en ole itse nähnyt tietoa siitä, mikä tällä hetkellä eniten rajoittaa tuotannon kasvua.


Asiahan on tismalleen päinvastoin. Mitä korkeampi polttoaineen hinta, sitä kannattavammaksi sähköautolla ajaminen muuttuu.


Tutulla meni muutaman vuoden vanhasta polttiksesta moottori, korjauslasku oli 7000 euroa. Polttikseen niitä kalliita remontteja tulee takuuvarmasti (jakopää, kytkin, kaksoimassavauhtipyörä, EGR, DPF, ...), mutta sähköautoissa ei käytännössä ole voimalinjassa komponentteja jolle voi (tällä hetkellä) luotettavasti sanoa, että remontti on varmasti edessä viimeistään XYZ kilometrin kohdalla (vrt. em. polttisosat).


Tesla Model Y on noussut Suomessa ja Euroopassa myyntitilastojen kärkeen. Tilastot puhuvat aika eri totuutta kuin väitteesi.

Just näin. Mutta monikaan ei halua sitoa pääomaa tai siis ottaa velkaa sen 500€/kk maksuun joka on maksettava viimeiseen penniin. Turvallisempi olla velkaa 100€/kk ja maksaa polttoaineesta 400€/kk. Autoilua voi vähentää ja kuluja laskea. Rahoitusyhtiö kyllä perii velan vaikka et aja. Eli perus keskiluokkainenkin ihminen jonka huolet ei ole tasolla "sijoitusten arvo tippuu"
 
Viimeksi muokattu:
Hidas matkanteko on lähinnä luulo, joka johtuu puutteellisesta tiedosta. Osa autoista on toki parempia tällä saralla kuin toiset, mutta kyllä mikä tahansa >60kWh akulla varustettu sähkis suoriutuu 500 km matkasta ihan kohtuullisessa ajassa (=1 enintään ruokatauon pituinen lataustauko)

Niin, kesäaikaan optimioloissa. Talvella voikin sitten puolittaa tuon toimintasäteen ja sitten siihen päälle vielä ympäri vuoden on ikuinen arvonta siitä toimiiko laturit ylipäätään, kuinka vitusti ne maksaa ja mikä äppski pitää tänään ladata, kuinka kauan pitää jonottaa, että ylipäätään pääsee laturille jne.

Lisäksi suurimmassa osassa "peruspulliaisten" sähköautojen karvalakkimalleissa ei ole 60 kWh tai yli akkua, vaan todennäköisesti ollaaan lähempänä 50 kWh.

Onko jossain tullut vastaan tietoa, että nimenomaan akkukemikaalit olisivat tällä hetkellä pullonkaula? Ihan rehellisesti kysyn, kun en ole itse nähnyt tietoa siitä, mikä tällä hetkellä eniten rajoittaa tuotannon kasvua.

Litium alkaa olla pullonkaula, koska sitä tarvitaan niin hiton monessa paikassa.

Asiahan on tismalleen päinvastoin. Mitä korkeampi polttoaineen hinta, sitä kannattavammaksi sähköautolla ajaminen muuttuu.

Ajaminen on ehkä halvempaa, mutta todennäköisyys sille, että löytyy käteistä laittaa se 50 kiloa sähköautoon tai selvitä sellaisen lyhennyksistä pienenee dramaattisesti. Edelleen, suurin osa suomalaisista ajaa muutaman tonnin autoilla, joten vaikka polttoaineen hinta moninkertaistuisi nykyisestä, sen polttisromun ja sähkiksen hankintahinnan erotuksella ostaa silti aika helvetin monta litraa bensaa.

Paras olisi tietty jos olisi se halpa käytetty sähköauto, mutta niitä ei ole, eikä ole kovin vauhdilla tulossakaan.

Tutulla meni muutaman vuoden vanhasta polttiksesta moottori, korjauslasku oli 7000 euroa. Polttikseen niitä kalliita remontteja tulee takuuvarmasti (jakopää, kytkin, kaksoimassavauhtipyörä, EGR, DPF, ...), mutta sähköautoissa ei käytännössä ole voimalinjassa komponentteja jolle voi (tällä hetkellä) luotettavasti sanoa, että remontti on varmasti edessä viimeistään XYZ kilometrin kohdalla (vrt. em. polttisosat).

Ja mun kummin kaiman kaverin Tesla räjähti ja pyyhkäisi kartalta kokonaisen Oblastin Venäjällä!

Mitkään noista mainitsemistasi remonteista ei oikeasti ole mikään automaatio, joka pitää jokaiseen polttikseen tehdä, vaan päinvastoin suuri osa polttiksista on vedetty jo paaliin ennen kuin tuollaiset rempat tulevat ajankohtaiseksi.

Se on kyllä totta, että sähkiksen voimalinja on yksinkertaisempi, mutta vastaavasti sitten se akkuremontti kohdalleen sattuessaan maksaa enemmän kuin kaikki nuo mainitsemasi polttisrempat yhteensä.

Tesla Model Y on noussut Suomessa ja Euroopassa myyntitilastojen kärkeen. Tilastot puhuvat aika eri totuutta kuin väitteesi.

Paitsi, että juuri tuossa pari viestiä sitten: Täyssähköautojen kysyntä romahti 75 % – Grafiikka näyttää eri käyttövoimien osuudet henkilöautoissa 7 vuoden ajalta
 
Viimeksi muokattu:
Tuo moneen kertaan linkitetty "Sähköautojen romahdus -tilasto" ei sisällä Teslan myyntejä vaan pelkästään uutisessa mainitun yhdistyksen edustamien automerkkien myynnin. Sähköautojen suhteellinen osuus ei ole mihinkään pudonnut, vaan ne myynnit ovat valuneet tuon yhdistyksen tilastoista muiden tilastoihin.
 
Tuo moneen kertaan linkitetty "Sähköautojen romahdus -tilasto" ei sisällä Teslan myyntejä vaan pelkästään uutisessa mainitun yhdistyksen edustamien automerkkien myynnin. Sähköautojen suhteellinen osuus ei ole mihinkään pudonnut, vaan ne myynnit ovat valuneet tuon yhdistyksen tilastoista muiden tilastoihin.
Onko tosi että vakavalla naamalla tuollaista kirjoitellaan ja sujuvasti Tesla jätetty huomiotta? :rofl:
Saa siinä muut merkit katsoa ihan peiliin miksi on myynti sakannut ja tesla myy iloisesti
 
Hidas matkanteko on lähinnä luulo, joka johtuu puutteellisesta tiedosta. Osa autoista on toki parempia tällä saralla kuin toiset, mutta kyllä mikä tahansa >60kWh akulla varustettu sähkis suoriutuu 500 km matkasta ihan kohtuullisessa ajassa (=1 enintään ruokatauon pituinen lataustauko)


Onko jossain tullut vastaan tietoa, että nimenomaan akkukemikaalit olisivat tällä hetkellä pullonkaula? Ihan rehellisesti kysyn, kun en ole itse nähnyt tietoa siitä, mikä tällä hetkellä eniten rajoittaa tuotannon kasvua.


Asiahan on tismalleen päinvastoin. Mitä korkeampi polttoaineen hinta, sitä kannattavammaksi sähköautolla ajaminen muuttuu.


Tutulla meni muutaman vuoden vanhasta polttiksesta moottori, korjauslasku oli 7000 euroa. Polttikseen niitä kalliita remontteja tulee takuuvarmasti (jakopää, kytkin, kaksoimassavauhtipyörä, EGR, DPF, ...), mutta sähköautoissa ei käytännössä ole voimalinjassa komponentteja jolle voi (tällä hetkellä) luotettavasti sanoa, että remontti on varmasti edessä viimeistään XYZ kilometrin kohdalla (vrt. em. polttisosat).


Tesla Model Y on noussut Suomessa ja Euroopassa myyntitilastojen kärkeen. Tilastot puhuvat aika eri totuutta kuin väitteesi.

Pientä tuo moottorin uusinta on vielä sen rinnalla, miten akun uusinta voi maksaa tavalliseen hybridiin 15k€(audi q5) ja sähköautoon 40k€(mb eqc)
 
Pientä tuo moottorin uusinta on vielä sen rinnalla, miten akun uusinta voi maksaa tavalliseen hybridiin 15k€(audi q5) ja sähköautoon 40k€(mb eqc)

Tähän voi todeta vaan, että onnea mersumiehille (+verrokit). Model 3:n akunvaihto oli n. 10k€ nurkilla, mitä yhteen kuittiin interwebsissä törmäsi.
 
Talvella voikin sitten puolittaa tuon toimintasäteen ja sitten siihen päälle vielä ympäri vuoden on ikuinen arvonta siitä toimiiko laturit ylipäätään, kuinka vitusti ne maksaa ja mikä äppski pitää tänään ladata, kuinka kauan pitää jonottaa, että ylipäätään pääsee laturille jne.
Juu, hieman pitää opetella uutta polttikseen verrattuna ja osa sähkiksistä suoriutuu tehtävästä paremmin kuin toiset. Tunnen monta sähköautoilijaa (itseni mukaan lukien) joista kukaan ei ole suuremmin valitellut mainitsemistasi asioista.

Pientä tuo moottorin uusinta on vielä sen rinnalla, miten akun uusinta voi maksaa tavalliseen hybridiin 15k€(audi q5) ja sähköautoon 40k€(mb eqc)
Uusi polttomoottori uuteen automalliin merkkihuollossa maksaa ihan vastaavia summia. Vanhojen Model S tai Nissan Leaf akkujen korjaus 3. osapuolella maksaa suuruusluokaltaan 3000-7000 euroa. Kun mitä tahansa sähköautomallia alkaa tulla riittävästi takuuajan ulkopuolelle, niin ympärille muodostuu 3. osapuolen korjausliiketoimintaa jossa hinnat pyörivät huomattavasti merkkiliikkeen akunvaihtohinnan alapuolella. Ihan sama on käynyt vaikkapa kaksoiskytkinvaihteistojen kanssa.

Ajaminen on ehkä halvempaa, mutta todennäköisyys sille, että löytyy käteistä laittaa se 50 kiloa sähköautoon tai selvitä sellaisen lyhennyksistä pienenee dramaattisesti. Edelleen, suurin osa suomalaisista ajaa muutaman tonnin autoilla, joten vaikka polttoaineen hinta moninkertaistuisi nykyisestä, sen polttisromun ja sähkiksen hankintahinnan erotuksella ostaa silti aika helvetin monta litraa bensaa.
Tämä on toki totta, että todennäköisyys 50k€ löysälle laskee tällä hetkellä. Kun palkat eivät nouse kustannusten mukana, niin autonvaihtoa on helppoa lykätä. Ei uusille polttiksillekaan tosin ole kohderyhmää ne "muutaman tonnin autolla" ajavat suomalaiset, vaan kyllä se uusi autokanta tulee suurelta osin leasing-autoilijoilta ja hyvätuloisilta. Täällä muutos on jo vauhdilla käynnissä, ja sieltä se valuu käytettyjen kautta myös alempaan hintaluokkaan.

Mitkään noista mainitsemistasi remonteista ei oikeasti ole mikään automaatio, joka pitää jokaiseen polttikseen tehdä, vaan päinvastoin suuri osa polttiksista on vedetty jo paaliin ennen kuin tuollaiset rempat tulevat ajankohtaiseksi.

Se on kyllä totta, että sähkiksen voimalinja on yksinkertaisempi, mutta vastaavasti sitten se akkuremontti kohdalleen sattuessaan maksaa enemmän kuin kaikki nuo mainitsemasi polttisrempat yhteensä.
Ei se akkuremonttikaan ole mikään automaatio, vaan suurin osa sähköautoista on vedetty jo paaliin ennen kuin tuollaiset rempat tulevat ajankohtaiseksi.
 
Jos on vaha, halpa ruoska, niin moottori ei rommuttamolta montaa tonnia maksa. Akku taas: ei saa tai jos saa, niin maksaa reippaasti. Akun huoltokin maksaa helposti tonneja, jos on edes mahdollinen (Virallisia huoltoja ei taida edes olla) Taitaa olla kaikki sellaisia "kävimme tekemään tätä" pajoja, harmi kun valmistaja ei myy osia, joten käytämme varaosina vanhoja akkuja...

Jos taas on "muutaman vuoden vanha" polttis ja sen moottori tms laukeaa vaihtokuntoon, niin jos kilometrimäärä ei ole jotain "taksikäyttöluokkaa", vaan normi kansalaisen ajelut, niin menee varmasti suurimmiltaosin virhevastuuseen, jos ei ole itse töpeksinyt sitä hajalle...
-----------
Niinpitkään, kun sähköautot ovat kalliita, on täysin selvää, että yleistyminen Suomessa ei tule tapahtumaan, varsinkaan nopeasti. Autokanta tulee vanhenemaan edelleen reippaasti, jos muuta ei saa..

Jos nykytyperyys jatkuu, niin romuttamo / purkaamo ym toimintaa kannattaa varmasti elvyttää Suomessa rankasti ja tuoda ulkomailta paljon käytössä olevia malleja purkuun..

Nykyisellään sähköautoilu on toteutumaton päästöttömyys unelma meillä Suomessa, seuraavan 30 vuoden aikana...
 
Juu, hieman pitää opetella uutta polttikseen verrattuna ja osa sähkiksistä suoriutuu tehtävästä paremmin kuin toiset. Tunnen monta sähköautoilijaa (itseni mukaan lukien) joista kukaan ei ole suuremmin valitellut mainitsemistasi asioista.

No sinulla ja kamuillasi on sitten käynyt hyvä tuuri. Aika paljon on ollut ihan täälläkin puhetta erilaisista hankaluuksista latauksen kanssa ja varsinkin tuota typerää äppiviidakkoa on kritisoitu aika laajasti. On myös ihan selvää, että jo nykyisellä sähköautotiheydellä suositummat matkapäivät (juhannus ym. pyhät) tulevat ihan väistämättä näkemään koko ajan enemmän jonotusta, säätämistä ja ihmettelyä latausten kanssa, varsinkin niihin suositumpiin taukoaikoihin (lounas jne.)

Toki voi yrittää suunnitella reissunsa siten, että ajot sijoittuvat olettavasti suosituimpien aikojen ulkopuolelle ja kieltämättä varsinkin nykyiset early adopter - sähköautoilijat tuntuvat saavan suorastaan seksuaalista tyydytystä ajojensa optimoinnista ja suunnittelusta. Suurinta osaa ihmisistä ei kuitenkaan tällainen kiinnosta ja joku lapsiperheen reissaaminen on jo valmiiksi ihan tarpeeksi perseestä ihan ilman mitään lataustauko-optimointejakin.

Tämä on toki totta, että todennäköisyys 50k€ löysälle laskee tällä hetkellä. Kun palkat eivät nouse kustannusten mukana, niin autonvaihtoa on helppoa lykätä. Ei uusille polttiksillekaan tosin ole kohderyhmää ne "muutaman tonnin autolla" ajavat suomalaiset, vaan kyllä se uusi autokanta tulee suurelta osin leasing-autoilijoilta ja hyvätuloisilta. Täällä muutos on jo vauhdilla käynnissä, ja sieltä se valuu käytettyjen kautta myös alempaan hintaluokkaan.

Tällä hetkellä toki autokauppa sakkaa aika pahasti joka tapauksessa ja on ihan selvää, että varsinkaan uudet täyspolttikset ei ole järin houkuttelevia enää jatkossa. Mutta kyllä markkinoille ennen vähän muitakin kuin yritysliisareita on valunut, koska tuolla 20-30 kiloeuron hintaluokassa on kuitenkin aikaisemmin ollut pirusti kaikenlaista autoa. Aikaisemmin tuo karvan vajaa 30 kiloa taisi olla yleisin hinta uudelle autolle.

Ei se akkuremonttikaan ole mikään automaatio, vaan suurin osa sähköautoista on vedetty jo paaliin ennen kuin tuollaiset rempat tulevat ajankohtaiseksi.

Paitsi, että sinä, eikä kukaan muukaan oikeasti tiedä mikä sähköauton akkujen pitkän aikavälin kestävyys tosimaailmassa vaikkapa täällä pohjoisissa oloissa on. Ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä on vasta hädintuskin kymmenen vuotta ollut sähkiksiä mitenkään merkittävämpiä määriä ajossa. Voidaan toki esittää arvailuja ja toiveita, mutta sitä ne tulevat olemaan siihen asti kunnes aletaan saamaan oikeaa dataa.

Tällä hetkellä Suomessa autojen keskimääräinen paalausikä on muistaakseni luokkaa 22 vuotta. Emme ole vielä edes puolivälissä tähän. Ellei ajatuksena ole sitten se, että näitä ympäristöystävällisiä sähköautoja aletaan paalaamaan reippaasti aikaisemmin kuin polttiksia nykyään?
 
Tosin jokuaika sittenhän oli tutkimus, että moottoreista tulee vähimmän päästöjä, kuin renkaiden ja tiern aiheuttama. Varsinkin painavien sähköautojen kanssa.

Ehkäpä kaupunkeihin olisi korkea aika määrätä ffp2 maskipakko, ihan terveydellisistä syistä.

Tuonhan voi kilomääräisesti laskea ja todeat että ei pidä paikkaansa.

Sanotaan että sarja renkaita kestää 50tkm, ja niistä lähtee kilo kumia per rengas, yhteensä 4kg. 50tkm matkalla tämä on 0.08 grammaa per kilometri. Missään ei ole autoa jonka putkesta tulee vain 0.08gCO2/km. Sieltä tulee varmaan hiukkaspäästöjäkin tuota enemmän.

Sehän on ihan selkeää kun tankkiin laitetaan 50kg hiilivetyä sanotaan vaikka 500km välein, niin siitä syntyy enemmän päästöjä kuin 4kg rengasmateriaalista 50000km välein. Vaikka koko rengas olisi hävinnyt taivaan tuuliin kulumalla, niin eihän siitä tule kuin renkaan painon verran kumia ympäristöön. Kumin polttamiset erikseen.

Kaupungeissa hiukkaspäästöt ovat korkealla polttomoottorien, nastojen, sekä hiekoitussepelin takia. Poistamalla polttomoottorit ja nastarenkaat saadaan jo paljon parempi tilanne. Sepeliä voitaisiin vähentää autoteiltä, mutta jalankulkijat sitä tarvitsevat joka tapauksessa. Täydellinen tilanne olisi poistaa autot ja kaikki renkailla ja raiteilla kulkeva liikenne kaupungista. Mutta se on mahdotonta, eikä tavara liikkuisi lainkaan.
 
Sanotaan että sarja renkaita kestää 50tkm, ja niistä lähtee kilo kumia per rengas, yhteensä 4kg. 50tkm matkalla tämä on 0.08 grammaa per kilometri. Missään ei ole autoa jonka putkesta tulee vain 0.08gCO2/km. Sieltä tulee varmaan hiukkaspäästöjäkin tuota enemmän.

Harmi vaan, että yhtälösi missaa ihan kokonaan aikalailla oleellisen komponentin, eli sen itse tien kulumisen...
 
Niinpitkään, kun sähköautot ovat kalliita, on täysin selvää, että yleistyminen Suomessa ei tule tapahtumaan, varsinkaan nopeasti. Autokanta tulee vanhenemaan edelleen reippaasti, jos muuta ei saa..
Sähköautojen kalleus on tilapäinen markkinahäiriö, hintakehitys on nyt palautumaksi normaaliksi ja muutaman vuoden sisään jo verottomat hinnat patteriautoilla odotetaan laskevan alle polttisten.

Ennen hintahäiriöitä sähkiksiä oli jo Suomessa tarjouksessa millä ajaminen oli halvempaa kuin vanhalla polttiksella, joten ei tarvi montaa vuotta mennä niin ne polttikset on romuttama kamaa.

Tänään on vain se tilanne että ostaa mitä vain, niin ne on kalliita.

Ainoa epävarma tekiä on verottaja, mutta sitä rajoittaa se että päästötavoitteet johtaa siihen ettei verottaja voi liikaa alkaa sähkiksiä verottaan.
 
Tosin jokuaika sittenhän oli tutkimus, että moottoreista tulee vähimmän päästöjä, kuin renkaiden ja tiern aiheuttama. Varsinkin painavien sähköautojen kanssa.

Ehkäpä kaupunkeihin olisi korkea aika määrätä ffp2 maskipakko, ihan terveydellisistä syistä.
Tähän on varmaan turha pyytää linkkiä?
 
Lupaan ostaa sähköauton heti kun saan uutena 35 kiloeurolla D - segmentin farkun, jossa on 600 km range. :)

En lupaa, mutta voin ostaa sähköauton sitten, kun alle 15k€ saa alle 5v vanhan ja alle 100 tuhatta ajetun c-segmentin sähkärin, jossa on 300km todellinen range. Sitten kun sellaisia on tarjolla, on varmaan latausinfrakin kehittynyt niin, että sen käytettävyys on lähempänä nestemäisten polttoaineiden jakelun toimivuutta.

Yleisesti sähköautoista varmaan tulee tavisautoilijalle ihan toimiva ratkaisu muutaman vuoden sisällä, ja samalla toivottavasti hybrideistä tulee sellainen kuriositeetti mitä niiden pitäisikin olla. Arvaan että 5v päästä kukaan ei enää huoli 201x vuosimallin hybrideitä, koska niiden ylläpito ja käyttö maksaa vanhemmiten vielä enemmän kuin polttomoottoriautojen.
 
Aika paljon on ollut ihan täälläkin puhetta erilaisista hankaluuksista latauksen kanssa ja varsinkin tuota typerää äppiviidakkoa on kritisoitu aika laajasti. On myös ihan selvää, että jo nykyisellä sähköautotiheydellä suositummat matkapäivät (juhannus ym. pyhät) tulevat ihan väistämättä näkemään koko ajan enemmän jonotusta, säätämistä ja ihmettelyä latausten kanssa, varsinkin niihin suositumpiin taukoaikoihin (lounas jne.)
Juu, sovellusviidakkoa kritisoin itsekin, mutta sekin on loppuviimeksi aika pieni ongelma. Onnistunut matkustaminen Suomessa onnistuu jo yhdenkin latausoperaattorin käytöllä.

Autojen määrä ei tuo ruuhkaa, vaan julkisten laturien suhde sähköautoihin. Tämä suhdeluku on itse asiassa parantunut Suomessa viime aikoina, ollen nyt noin 29 sähköautoa per pikalatauspiste. (lähde)
2021Q4 suomessa oli 33 sähköautoa per pikalatauspiste
2022Q4 suomessa oli 29 sähköautoa per pikalatauspiste

Paitsi, että sinä, eikä kukaan muukaan oikeasti tiedä mikä sähköauton akkujen pitkän aikavälin kestävyys tosimaailmassa vaikkapa täällä pohjoisissa oloissa on. Ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä on vasta hädintuskin kymmenen vuotta ollut sähkiksiä mitenkään merkittävämpiä määriä ajossa. Voidaan toki esittää arvailuja ja toiveita, mutta sitä ne tulevat olemaan siihen asti kunnes aletaan saamaan oikeaa dataa.
Valmistajien antamat 7-10 vuoden ja 150-200 tkm takuut antavat kyllä osviittaa pitkän aikavälin kestävyydestä. Akku on kallis komponentti ja jo 5% vikaantumistodennäköisyys tuolla takuuajanjaksolla tulisi katastrofaalisen kalliiksi autonvalmistajalle. On ilmiselvää, että valmistajien on suunniteltava elinikään isot marginaalit, jotta akku kestää erittäin suurella todennäköisyydellä yli takuuajan.

Yksittäisiä valmistus-/suunnitteluvikoja luonnollisesti on, ja nämä tulevat esille vasta ajan myötä. Aivan kuten vaikka TSI-moottorien jakoketjut. Näistä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että sähköautojen akut eivät yleisellä tasolla voisi kestää sähköauton koko teknistä käyttöikää.
 
Valmistajien antamat 7-10 vuoden ja 150-200 tkm takuut antavat kyllä osviittaa pitkän aikavälin kestävyydestä. Akku on kallis komponentti ja jo 5% vikaantumistodennäköisyys tuolla takuuajanjaksolla tulisi katastrofaalisen kalliiksi autonvalmistajalle. On ilmiselvää, että valmistajien on suunniteltava elinikään isot marginaalit, jotta akku kestää erittäin suurella todennäköisyydellä yli takuuajan.

Yksittäisiä valmistus-/suunnitteluvikoja luonnollisesti on, ja nämä tulevat esille vasta ajan myötä. Aivan kuten vaikka TSI-moottorien jakoketjut. Näistä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että sähköautojen akut eivät yleisellä tasolla voisi kestää sähköauton koko teknistä käyttöikää.

Tuo auton tekninen käyttöikä on tässä aika merkittävä juttu, kun Suomessa tunnetusti ajetaan keskimäärin vanhoilla ja halvoilla autoilla. Jos akut alkavat isossa määrin mennä käyttökelvottomiksi vaikka 15v jälkeen, tarkoittaa tämä sitä, että esim. 10v vanhojen sähköautojen (sitten kun niitä on merkittävässä määrin tarjolla) pitäisi olla hyvin halpoja. Muuten niitä ei osta kukaan. Vaihtoakkujen hinta tulee todennäköisesti olemaan kuitenkin yli 10v ikäisessä autossa huomattavasti yli auton arvon. Tämä nyt on tietysti spekulointia, parempaa kuvaa tilanteesta alkaa olla ehkä tämän vuosikymmenen lopulla.
 
Tähän on varmaan turha pyytää linkkiä?
Julkisuudessa on ollut juttuja tutkimuksista missä mittailtu liikenteen päästöjä, renkaiden, tienpintojen, jarrujen, pölyn ym. Sähköautot eivät aiheuta paikallispäästöjä energian osalta, niin jäljelle jää nuo edellä mainitut. Jarrujen osalta sähköauto asiallisessa ajossa hyvä, joten jäljelle jää renkaat, pölyt mukaan lukien tienpinnasta irtoava aines.
 
Paikallispäästöinä on myös melu. Tuolla tosin käyttövoiman välillä ei hirveästi ole eroa kun ääntä tulee samalla lailla 40km/h nopeudella riippumatta onko kyse sähkiksestä tai polttiksesta. Auton paino jonkin verran vaikuttaa, mutta enemmän tietty varsinaiset määrät. Tämä siis kesärenkailla toki, joten nastat toki tuovat lisämelun tuohon päälle.
 
Harmi vaan, että yhtälösi missaa ihan kokonaan aikalailla oleellisen komponentin, eli sen itse tien kulumisen...

Jos pehmeää kumia kuluu noin vähän, niin kyllä täytyy olla vähän vahvemmat todisteet kuin joku tutkimus mitä ei ole linkattu jotta uskon että kovaa tienpintaa kuluu sen enempää. Nastat kuluttaa toki enemmän, sekä routa. Mutta jotta saat kumia ja tietä kulumaan yli 100 grammaa per kilometri per ajoneuvo, saa olla varsinaiset timanttiporat renkaina
 
Kitkarenkaat aiheuttaa merkittävästi nastarenkaita vähemmän päästöjä. Sähköautoissa on usein kitkarenkaat, sillä renkaiden aiheuttama melu korostuu muuten suhteellisen äänettömässä ajoneuvossa.
Rengaspäästöjen osalta kitkat taisi olla haitallisempia, nastat taasen lisää tienpinnasta syntyvää pölyä. Mutta jos ei oteta ajoneuvon voimalinjasta johtuvaa painoeroa niin kyse rengasvalinnasta, ja nastojen osalta nimenomaan kausi jutusta. Nastakäyttäjien on vaihdettava kesäkaudella kesärenkaat.

Paikallispäästöinä on myös melu. ..
Tämä hyvä huomio, sähkikset on tosiaan niin hiljaisia että hiljaista ajoa varten jopa keinotekoisesti lisätään ääntä turvallisuus syistä.
 
Tuonhan voi kilomääräisesti laskea ja todeat että ei pidä paikkaansa.

Sanotaan että sarja renkaita kestää 50tkm, ja niistä lähtee kilo kumia per rengas, yhteensä 4kg. 50tkm matkalla tämä on 0.08 grammaa per kilometri. Missään ei ole autoa jonka putkesta tulee vain 0.08gCO2/km. Sieltä tulee varmaan hiukkaspäästöjäkin tuota enemmän.

Sehän on ihan selkeää kun tankkiin laitetaan 50kg hiilivetyä sanotaan vaikka 500km välein, niin siitä syntyy enemmän päästöjä kuin 4kg rengasmateriaalista 50000km välein. Vaikka koko rengas olisi hävinnyt taivaan tuuliin kulumalla, niin eihän siitä tule kuin renkaan painon verran kumia ympäristöön. Kumin polttamiset erikseen.

Kaupungeissa hiukkaspäästöt ovat korkealla polttomoottorien, nastojen, sekä hiekoitussepelin takia. Poistamalla polttomoottorit ja nastarenkaat saadaan jo paljon parempi tilanne. Sepeliä voitaisiin vähentää autoteiltä, mutta jalankulkijat sitä tarvitsevat joka tapauksessa. Täydellinen tilanne olisi poistaa autot ja kaikki renkailla ja raiteilla kulkeva liikenne kaupungista. Mutta se on mahdotonta, eikä tavara liikkuisi lainkaan.

Vertaat täysin vääriä asioita. CO2 on ilmaston lämpenemisen kannalta ongelmallinen, mutta ihmiselle harmiton ellei sitä nyt suoraan ala suuria määriä hengittelemään. Nox päästöt on ihmiselle haitallisia ja ne on rajattu nykyisissä päästörajoissa 0,08g / km tasolle. Pienhiukkaset joita nuo rengaspäästötkin on niin on päästörajoissa rajattu 0,0045g / km tasolle eli moninkertaisesti alemmalle tasolle mitä sinun laskelmasi renkaista.
 
Vertaat täysin vääriä asioita. CO2 on ilmaston lämpenemisen kannalta ongelmallinen, mutta ihmiselle harmiton ellei sitä nyt suoraan ala suuria määriä hengittelemään. Nox päästöt on ihmiselle haitallisia ja ne on rajattu nykyisissä päästörajoissa 0,08g / km tasolle. Pienhiukkaset joita nuo rengaspäästötkin on niin on päästörajoissa rajattu 0,0045g / km tasolle eli moninkertaisesti alemmalle tasolle mitä sinun laskelmasi renkaista.

No sitten jonkun pitää esittää tämä tutkimus jossa väitetään että vain 15% autoilun päästöistä tulee pakoputkesta. Mitä siinä verrataan? Eivätkö he laske hiilidioksidia päästöiksi? Jos vertaan täysin vääriä asioita, niin joku voisi selittää mitä asioita tässä toistaiseksi mystisessä tutkimuksessa on oikein vertailtu.
 
Tämä hyvä huomio, sähkikset on tosiaan niin hiljaisia että hiljaista ajoa varten jopa keinotekoisesti lisätään ääntä turvallisuus syistä.

Juuh, lähinnä parkkiksilla peruuttaessa yms. Mutta mitä meluun yleisesti tulee, niin sähkikset meluavat aika liki normi polttikseen verrattuna kun nopeus nousee taajamanopeuteen.

"De Graff and Von Blokland have found that the
difference of the sound pressure levels between PHEVs
and ICEVs reach 7 dB at low speeds while at 40 km/h
there is hardly any difference and over 60 km/h there
is no difference at all (de Graaff, van Blokland,
2011). The Ford Motor Company Germany compared
the pass-by of 11 cars at constant speed of 30 km/h
(Dudenhoffer, Hause, 2012). The cars were Bat-
tery Electric Vehicles (BEVs) and ICEVs of similar
models. BEVs were found quieter (2–4 dB) than the
comparable ICEVs. Lower differences were found be-
tween BEVs and more recent typologies of ICEVs."

 
Tuo auton tekninen käyttöikä on tässä aika merkittävä juttu, kun Suomessa tunnetusti ajetaan keskimäärin vanhoilla ja halvoilla autoilla. Jos akut alkavat isossa määrin mennä käyttökelvottomiksi vaikka 15v jälkeen, tarkoittaa tämä sitä, että esim. 10v vanhojen sähköautojen (sitten kun niitä on merkittävässä määrin tarjolla) pitäisi olla hyvin halpoja. Muuten niitä ei osta kukaan. Vaihtoakkujen hinta tulee todennäköisesti olemaan kuitenkin yli 10v ikäisessä autossa huomattavasti yli auton arvon. Tämä nyt on tietysti spekulointia, parempaa kuvaa tilanteesta alkaa olla ehkä tämän vuosikymmenen lopulla.

Tää on kyl just se, mikä itteäkin sähköautoissa huolettaa.
Pääseekö yksikään sähköauto tuonne 15-20v ikään ilman akunvaihtoa ja merkittävää toimintamatkan lyhentymistä? En oikein jaksa uskoa.
Sit taas polttomoottoreita on ihan alkuperäisiä huollettuna liikenteessä +50v ikäisenäkin. Ja menee tankilla saman mitä uutena.
Suomessa on aivan perkeleesti niitä tonnin autoilla ajavia. Ne ei yhtäkkiä vähene vaikka kuinka haluttais, koska ei niillä ole varaa ajaa kalliimmilla autoilla, mut pakko on työn ja asumispaikan takia ajaa.
Mäkin kyllä kulkisin bussilla töihin jos vaan tosta edes joskus sellainen menis työmaan suuntaan
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 136
Viestejä
4 484 800
Jäsenet
74 173
Uusin jäsen
kaljakonna

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom