Kaupungistuminen

Kyllä vähintään 10km pitää olla naapuriin hajurakoa. Joku OKT Helsingissä. Hyi helvetti.

 

Kaupungissa ja maalla asumisessa on puolensa, mutta näitä lähiöiden omakotitaloja en ymmärrä joissa talojen välillä on se 5 metriä hajurakoa. Sehän on ihan sama asua sit rivarissa. Jos omakotitalossa ei voi hengailla vapaasti munasillaan kaihtimet auki niin peli on menetetty.

 

Siellä on porukka saanut älynväläyksen että puolitetaan tontti ja rakennetaan siihen talo ja myydän se.Jotkut on tehty kyllä niin päin v*ttua mitä noita nähnyt eli sieltä taitaa juuri aamulla nähdä ikkunasta kun naapuri juo kalsareillaan aamukahvia tai sitten itse katsot aamulla ikkunasta 5m päässä olevaa naapuritalon seinää.

 

Näitä en kyllä itsekkään tajua. Omakotitalon idea olisi juuri se että voi rauhassa tehdä mitä haluaa eikä välittää naapureista. Mutta monesti on juurikin joku muutama metri väliä taloilla ja postimerkin kokoinen piha jonne näkee suoraan viereisitä taloista ja kadulta.

Joko kunnollinen piha ja naapurit kaukana tai sitten kerrostalo.

 

Onhan nyt sentään äänieristys ihan eri luokkaa verrattuna rivitalossa asumiseen. Samoin saa itse päättää oman tonttinsa ja talonsa kunnostusasioista, kun ei ole taloyhtiötä. Pieni tontti myös auttaa siihen, että ei ole paljoa pihatöitä.

 

Joka asia voidaan tehdä hyvin tai huonosti tai jopa hyvin huonosti kuten Suomessa. Suomessa kaupungistuminen tarkoittaa väestön kerääntymistä pääkaupunkiseudulle ja muutamaan muuhun kasvukeskukseen. Tässä mallissa asumisen kustannukset nousevat ja ruuhkat lisääntyvät. Myös etniset slummit alkavat aiheuttaa ongelmia.

Maaseudun tyhjenemistä ei kokonaan voida välttää, mutta ihmiset maaseudulta voisivat muuttaa maaseutukaupunkeihin, joilloin kaikki ongelmat voitaisiin välttää, mutta kuitenkin saavuttaa edut. Tarvittaisiin vain työpaikkoja maaseutukaupunkeihin. Valtio voisi näyttää mallia tässä.

 

Keskikokoisissa kaupungeissa on usein se ongelma, että niiden talous perustuu siihen, että paikkakunnalla on jokin iso tehdas, joka työllistää paljon ihmisiä. Sitten kun tehdas lopetetaan, koko kaupunki menee sekaisin. Paperitehtaiden alasajo ajoi monta kaupunkia ongelmiin. Salo on edelleen vaikeuksissa Nokian lähtemisen takia. Isommat kaupungit eivät ole niin riippuvaisia yhdestä isosta työnantajasta. Esim. Oululla menee hyvin, vaikka Nokia irtisanoi sielläkin aikanaan suuret määrät ihmisiä.

Edit: Uusikaupunki on yhdenlainen ääriesimerkki tällaisista yhden tehtaan varassa olevista paikkakunnista. Tehdas on vuosikymmenten mittaan välillä ollut vaikeuksissa, ja silloin irtisanotaan porukkaa. Nyt on työvoimapula, ja työntekijöitä asuu parakeissa, koska asuntoja ei ole tarpeeksi saatavilla. En laskisi tulevaisuuttani tuollaisen paikkakunnan varaan.

 

Taisi mennä porukoilta ohi, mutta siis otetaan uudestaan ja nyt linkin kanssa. Eli Helsingin keskustan peruspiirit:

Kampinmalmi, pienituloisia 12,6%
Vironiemi, pienituloisia 11,0%
Ullanlinna, pienituloisia 13,2%

Takatöölössä on pienituloisia 13,1% eli pikkaisen vähemmän kuin siellä kaivarin kulmilla. Jakomäessä siis 16,3%. Tuossa alla kaikki (pdf sivun alalaidassa).

Tiivis tietopaketti Helsingin alueista ja niiden kehityksestä on ilmestynyt

 

Mihin se tulotaso vaikuttaa yksin? Jos jollain alueella asuu paljon niitä mummeleita, joiden asunnot on aikaa sitten maksettu niin pienituloisiahan ne ovat. Toisaalta jos alueella on paljon vuokra-asumista niin ne pienituloiset on suuremmalla todennäköisyydellä ongelma-ainesta.

 

Pienituloinen keskustassa asuva henkilö ei välttämättä ole pummi. Kuten tässäkin ketjussa on useasti sanottu. Tunnen useita nuoria, +20v jotka opiskelevat ja vuokrakämppä keskustassa. Keskustassa asuu myös pienituloisia vanhuksia jotka ovat asuneet samassa asunnossa koko elämänsä.

 

Juurikin näin. On nuo taloyhtiöt niin ärsyttäviä kun ei siellä oikeasti ole mitään sanavaltaa kun enemmistön mukaan mennään. Ilman mitään järkevää syytä uusitaan julkisivu, koska niin päätetty. Ei mitään vikaa, viimevuonna maalattu, mutta nyt vaan haluavat tuon laittaa uusiksi. Rahaa menee. Omassa talossa saa itse olla herra.

Tietty jos haluaa lähelle Helsikiä, niin OKT ei hevin löydy, mutta rivitaloja alkaa jo saada järkevään hintaan. Rivitalokin on huomattavasti rauhallisempi kuin kerrostaloluukku.

Jos aivan vapaasti saisin valita, niin toki otan sen >1-2km hajuraon naapureihin että on varmasti omaa rauhaa tehdä ihan mitä huvittaa.

 

Saahan siihen tontin rajalle pystytettyä pensasaidan, niin saa omaa rauhaa. Tonteissa on eroja ja jotkin tontit ovat suojaisempia kuin toiset. Ja pihat ovat suurempia kuin rivitalossa, mutta kuitenkin niin isoja, että pihatöitä on enemmän kuin tarpeeksi.

Ihmeellinen logiikka. Eli joko totaalinen rauha ja hiljaisuus tai sitten naapurit meluamassa seinän takana ja kerrostalokyylät kyttäämässä? Mitään välimuotoa ei voi hyväksyä?

 

Itse ainakin pidän kerrostaloa rauhallisempana ja yksityisempänä oleskelun tapana kuin rivitalo tai postimerkkitontti. Tämä tietenkin sillä hyvin rajoittavalla oletuksella, että talo on laadukas ja/tai naapurit kunnon väkeä. Jos ei ole meluhäiriötä tai paskoja rapussa, niin muuten saa kerrostalossa olla paremmin rauhassa. Ne kyylät ja mulkut alkavat rivitalossa ottaa kontaktia helpommin ja silmätikuksi jää pidemmäksi aikaa. Uhreja on vähemmän tarjolla. Jos niikseen tulee, on kerrostalohuoneisto tyypillisesti helpoin ja nopein myydä tai panna vuokralle.

 

Postimerkkitontilla saa enemmän rauhaa kuin keskiverrossa neukkukuutiossa. Lukekaa vaikka foorumin ketjua Perkeleen naapurit.

 

..minkä vuoksi tuo jääkin usein vain toiveeksi, käytännössä.

 

Käsittääkseni sut voidaan "pakottaa" maalauttamaan talosi uhkasakolla(jos et maksa niin menee ulosottoon ja sitä kautta talo alta jos ei ole muuta omaisuutta ) jos se on rapistunut yms?.Et siis ole oma herrasi vaikka talon omistaisitkin.

 

Omakotitaloalueillahan ne kaikkein pahimmat tappelut on kun jonkun mielestä naapurin aita/puu yms on omalla tontilla yms ja/tai joku naapuri pitää pippaloita 24/7 musiikki pauhaten.Kerrostalossa sen naapurin musiikin saa jopa hiljaiseksi mutta omakotialueella taas ei koska oma talo ja oma tontti.Tohon vielä talon huolto ja sähköt/lämmitykset sekä muut jutut kuten lumen luominen yms niin kerrostalokämppä on paljon helpompi.

 

No tämä oli oma mielipiteeni. Kerrostalossa saa olla hyvinkin rauhassa. Harvoin tulee nähtyä naapureita, mutta jos olisi omakotitalo ihan mini tontilla kiinni toisessa niin varmaan niihin naapureihin törmäisi aika paljon enemmän kun kerrostalossa. Ei välttämättä huono asia, mutta kun naapureista saattaa löytyä joku idiootti niin ei kovin kivaakaan. Mutta jokainen toki tyylillään ja asuu siten miten tykkää.

 

Mietteitä Suomen väestörakenteesta

Eräät keskeisimmät syyt miksi Ruotsi on nimenomaan Suomea edellä työllisyyslukemissa, vähäisempänä velkaantumisasteena ja alkoholiongelmien vähyydessä, on korkeampi kaupungistumisaste.

Kaupungeissa työpaikat ja liikeideat kohtaavat tekijät ja rahoittajat tehokkaammin. Kaupunkiyritykset saavat harvoin valtiontukea.

Useat maaseudun yritykset sen sijaan, jotka lähes poikkeuksetta toimivat alkutuotannon, matalan jalostusasteen teollisuuden tai matkailun sektoreilla, ovat lähes poikkeuksetta subventoituja julkisen vallan toimesta. Subventoinnin tarkoituksena on ylläpitää maaseudun väestöpohjaa ja hidastaa maan sisäistä muuttoliikettä. Nämä yritykset eivät keskimäärin juurikaan tuota voittoa valtion kassaan.

Alkoholiongelmia esintyy Suomessa runsaimmin alueilla, joissa on matalin työllisyysaste eli syrjäisimmillä maaseutualueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ongelmana on väestön kyvyttömyys muuttaa työn perässä, tukijärjestelmän vuoksi. Maaseudun sisäistä muuttoa työn perässä on aivan liian vähän, verrattuna muuttoa suuriin kaupunkeihin. Syynä on lähinnä vuokra-asuntotarjonnan puute ja tarjolla on vain suuria omistusasuntoja ja auton omistamisen pakollisuus. Nämä ovat pitkään työttömänä olleelle mahdottomia asioita, taloudellisten reaaliteettien vuoksi.

Mikään tähänastinen keino ei ole osoittautunut torjumaan kaupungistumiskehitystä yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavalla tavalla. Näin helsinkiläisenä olisi todella hienoa jos joku sellaisen keksisi, ihan jo asumiskustannusten vuoksi. Tilanne, jossa toisaalla on mökkejä tyhjillään ja toisaalla ahtaudutaan ylihintaisiin vuokrakämppiin asumistuilla, on erittäin haitallinen yhteiskunnalle.

Lähteet: valtion tulo- ja menoarvio 2018, tilastokeskus, valtiovarainvaliokunnan mietinnöt, Euroopan maaseuturahasto.

 

Kummallisia näkemyksiä. Esim. Hollanti on erittäin kaupungistunut maa ja sen asukastiheys on 400 asukasta neliökilsalla.

Islantikin on erittäin kaupungistunut. 60% saaren väestöstä asuu sikäläisellä pääkaupunkiseudulla, joka kattaa n. 1% saaren pinta-alasta. Tuo vastaisi about sitä, että pk-seudulla asuisi n. 3 mijoonaa ihmistä nykyisen sijaan...

Helsingissä opiskelee yli 60 000 korkeakouluopiskelijaa, joista merkittävä osa on oikeutettu asumistukeen. Pelkästään se selittää ison osan tuosta lukemasta.

Korkeakouluopiskelijoiden osuus nuorista laskenut

 

No nyt on tietopohja kunnossa Islanti on ehkä maailman kaupungistunein maa (pl. kaupunkivaltiot). Samoin Hollanti ja Saksa.

Irlanti pyörittää valtiontalouttaan toimimalla EU:n veroparatiisina suuryrityksille.

Sveitsin kaupunkeja pyörittää jättimäinen pankkisektori ja veroparatiisius. Maaseutua pyörittää turismi.

Norja subventoi maaseutuaan öljyrahoilla miljarditolkulla joka vuosi. Norjalla on niin paljon rahaa, että tukevat mielellään jos joku haluaa asua maalla. Parhaimmillaan norjalaisten maatilojen tuloista tulee tukina 80%. Toisinsanoen riittää että et ole työttömänä, vaan jo muutamalla lampaalla tai kalastustroolarilla saat tuetun ja taatun elintason.

Suomella ei ole öljyä, eikä veroparatiisiksi kannata enää ryhtyä kun on jo velkaa 105 000 000 000€. Toisilla on varaa, mutta Suomella ei. Ainoa maaseutualue, joka voi Suomessa pärjätä turismilla on Lappi.

 

2016, kun opiskelijoiden asumistukea ei laskettu yleiseen asumistukeen, asumistuen saajia oli Helsingissä 44000, 13% helsinkiläisistä ruokakunnista. (lähde).
Koska käppyrä oli nousujohteinen jo vuoteen 2016, on oletettavaa, että se on nousujohteinen myös ilman opiskelijoiden harhauttavaa vaikutusta, hihavakiolla opiskelijoiden vaikutus on ehkä noin 5% luokkaa asumistuen saajista.
Tällä on siis tosiaan todellakin merkittävä vaikutus 2017 tilastoon, mutta kyllä tuo 13% on silti aika musertava määrä, etenkin kun alle 15 vuotiasta 27% kuului 2016 talouteen, jossa saatiin asumistukea.

 

Ilmeisestikin on landea ja sitten taas on landea. Nimim. koko elämän kaupungissa asunnut ja tekemistä kaupungista löytänyt, mutta maanseutu (mummolla) se vasta oli tekemisen aarreaitta, suorastaan paratiisi. Ikinä ei loppunut tekeminen kesken, pelattiin Amigalla, rällättiin mopoilla, mikroautoilla, soudettiin järvellä, kalastettiin, paistettiin kalaa, makkaraa, lettuja, saunottiin, tehtiin leijoja, lennätettiin leijoja, retkeiltiin metsässä, kiipeiltiin aitassa, ammuskeltiin ilmakoilla, tehtiin varsijousia ja ammuskeltiin niillä, tehtiin tihutöitä jnejnejnejnejne. Mutta tiedän kyllä paljon muitakin, jotka tylsistyvät maalla, kai se on osin itsestä kiinni ja sitten taas siitä kiinni, että millaiset edellytykset on tehdä mitään. Itsellä oli kakarana maalla "kaikkea", jos minusta olisi ollut kiinni, niin en olisi halunnut kaupunkiin ollenkaan...

... enkä sitten halunnutkaan, kohta puoli vuotta takana kun muutetiin Helsingistä maalle (tai no kuten joku sanoi, niin "ison kaupungin vaikutuspiiriin"). Ymmärrän, ettei sovi kaikille, mutta kyllä elämänlaatu parani aivan merkittävästi itselle. Ei ole ollut yhtään tylsää päivää ever since, aina on jotain tekemistä ilman, että on oikeastaan pakko tehdä mitään paitsi nyt lumityöt. Viimein on tilaa sekä puuverstaalle, että metalliverstaalle ja elektroniikkapajalle, oma ranta, ensi kesäksi tulee vene ja pääsee kalastelemaan oikein kunnolla pitkästä aikaa jne. Stressitasot tippunut ihan hemmetisti, vaikka työhommat (teen nykyään etänä) ovat yhtä stressaavia kuin ennenkin, mutta kaikki unohtuu kun pääsee lämmittelemään rantasaunaa kaikessa rauhassa.

Mutta kuten sanoin, ymmärrän, ettei sovi kaikille, useampikin kaveri on sanonut, etteivät he pystyisi täällä asumaan. Onneksi ei ole pakko ja kavereita ollaan silti. Yksikin kaveri sanoi, ettei olisi mitenkään aikaa lumitöille ja puuhommille, kun pitää esim. käydä töiden jälkeen aina salilla. Vähän hörähtelin, kun just aiemmin katselin, että puolen vuoden arjen hyötyliikuntaa, puiden pilkkomista, lumitöitä jne. ja lihasta on tullut ihan kiitettävästi vrt. konttorirotta-ajat - ei tarvitse käydä salilla.

 

Parastahan tässä on se, että maalle muutto on helppoa ja halpaa kaikille niille, jotka sitä haluavat.

 

Mitä yleensä tarvitaan on lähinnä ajokortti, auto, kämppä ja työpaikka ja järkevä työmatka. Eteläisen Suomen maaseutu tarjoaa työtä, mutta Pohjois-Suomessa onkin enää pääasiallisesti kausihommia.

 

Mutta miksi syrjemmällä ei ole töitä?

Ei se minusta ole kaupunkilaisten vika, että metsien teollisuuslaitokset työllistävät merkittävästi vähemmän ihmisiä per tuotettu tonnimäärä jne.

Tai se, että palvelualoilla on paljon helpompi löytää asiakkaita jos asukas- ja asiakastiheys on korkeampi.

Tiheä kaupunki mahdollistaa suuremman erikoistumisasteen työtehtäville. 100 asukkaan kylässä on toivotonta pyörittää melkein mitään businesta kun asiakasmäärät eivät vaan riitä mihinkään erikoisempaan.

Ja mitä erikoistuneempia duunarit ovat, sitä tuottavampia he keskimäärin ovat.

Kaupunkien korkeammat asukas ja yritystiheydet myös helpottavat ideoiden leviämistä. Useammat työntekijät vaihtavat duuneja kaupungeissa, kuin niissä 1-2 työnantajan pikkukylissä ihan vaan koska vaihtoehtoja on -> hyväksi havaittu tieto, osaaminen ja ideat leviävät tehokkaammin duunareiden mukana firmasta toiseen.
-
Mutta maalle on helppo muuttaa. Kämpät eivät maksa mitään ja asumisessa säästetyllä rahalla kyllä hommaa auton ja kortin jos niitä ei jo ole. Tulee vain se ongelma, että harva yhteiskuntarakenne ei kannattele modernien työpaikkojen syntymistä.

 

Käännä ajatelma toisinpäin. Miksi perustaisit vaikka metallialan yrityksen Savukoskelle Itä-Lappiin, kun kaikki asiakkaasi ja suurin työvoimapooli löytyy Hki-Tam-Tku -kolmion sisältä.

Etelässä on yleensä suurin joukko vapaana ja/tai uutta työpaikkaa etsimässä olevaa työvoimaa. Juuri sinun etsimäsi erikoisosaaja löytyy teoreettisesti todennäköisimmin Uudeltamaalta. Tietenkin tilanne vaihtelee aloittain. Savukoskella asuva henkilö saattaa ehkä olla valmis muuttamaan pk-seudulle, mutta yritäpä saada stadilainen lähtemään Savukoskelle!

Kontaktit ja asiakkuussuhteet parhaiten syntyvät tapaamalla naamatusten, vielä nykypäivänäkin. Siksi on helpompaa, jos se metallipaja on vaikka Hyvinkäällä, pk-seudun kupeessa. Suurempi joukko koneyrittäjiä voi hurauttaa pihaan alle puolen tunnin sisään, kovassa kiiressä, hajonnut osa mukanaan ja korjatun voi tulla hakemaan iltapäivällä. Vai haluaisiko tämä koneyrittäjä mielummin postitella osan Savukoskelle? Samaan aikaan Savukoskella ei toimi kuin pari koneyrittäjää, joka ei metallipajaa vielä elätä. Tässä siis karrikoitu esimerkki.

Eräs merkittävin tekijä, joka kuuluu keskeisen maantieteellisen sijainnin etuihin on kuljetuskustannusten vähyys. Lähes joka ala on nykyään tiukalle kilpailtu ja tarjouskilpailut arkipäivää. Tällöin kalliimmat kuljetuskustannukset tarkoittaisivat, että maaseudun työväestölle pitäisi maksaa pienempää palkkaa. Tämä taas ei käy, koska työehtosopimukset. TES:ien Helsinki-lisät voidaan unohtaa vertailusta, koska pienuuksiensa vuoksi näillä ei ole mitään käytännön merkitystä markkinatalouden kannalta.

Itse olen lähinnä sitä mieltä, että työn perässä muuttamista pitäisi helpottaa muuttoavustuksin ja määräaikaisin veroalennuksin. Näistä on saatu ulkomailla hyviä kokemuksia. Vaikka 10 vuotta työttömänä ollut ja nyt työllistynyt ei maksaisi senttiäkään veroja pariin vuoteen, on hän silti yleensä valtiolle valtava säästö käydessään töissä.

 

Keskusta on kuin Don Quijote taistelemassa tuulimyllyjä vastaan. Maaseudulla ei kohta juurikaan työikäistä väestöä asu. En tietenkään tarkoita, että tämä olisi positiivinen asia, vaan lähinnä olosuhteiden asettama pakko.

Vaikka saisit sinne Tuupovaaraan sen 100/100M netin, niin ei se itsessään vielä elantoa sinulle tuo. Jollekin stressaantuneelle konsultille tämä tosin mahdollistaa vetäytymisen maaseudun rauhaan. Ainakin joksikin vuosiksi, kunnes jälleen tulee aika päivittää osaamistaan ihan naamatusten.

Maaseudun rappiota voi käydä ihastelemassa Baltiassa. En toisaalta tiedä onko tämäkään säästö nyt kaiken sen väärti. On se näin kaupunkilaisenakin kiva että kesäisin voi vetäytyä paikkaan, johon tieyhteydet pelittävät ja ruokakauppaan ei tarvitse ajaa puolta tuntia. Maataloutta pitää mielestäni Suomessa tukea sen verran kuin on varaa, ettei velkaannuta jatkuvasti.

 

Soittelit? Tuo osaamisen päivitys kyllä alkaa hyvin toimimaan etänä sekin tietyillä aloilla, alkaa nykyään oleman enemmän VILT (virtual instructor lead training) kursseja, kuin normaaleja, mitä olen käynyt. Viime vuonna istuin muutaman viikon VILT kursseilla ja toisen mokoman face-2-face kursseilla, mutta nekin oli sitten ulkomailla joten ihan sama missä Suomessa asuu. Tietty jos uuden ammatin haluaa opiskella, niin sitten voi olla vähän hiljaisempaa.

Mutta ei tietenkään IT-konsultit maanseutuda pidä pystyssä mitenkään, turha kai edes unelmoida siitä, että maanseutu pysyisi asuttuna. Itse haluaisin, että pidettäisiin politiikalla kourallinen kaupunkeja ympäri suomea elinvoimaisina (paremmin kuin nyt, vaikka Kuopiot ja muut jotenkuten pärjäilevätkin), ettei kaikki keskittyisi pääkaupunkiseudulle. Ettei väesty valuisi maansudulta nimenomaan pääkaupunkiseudulle, vaan pöhinää olisi ympäri Suomea.

 

Maataloustuethan lisäävät velkaantumistamme, koska maksamme merkittävää ylihintaa oman kannattamattoman tuotannon tukemisesta.

Maataloustuet eivät tule maaseutua asuttuna pitämään. Sen verran vähän työvoimaa tilat tarvitsevat, että se ei alueita juuri asuttuna pidä.

Mutta koitetaan pitää se keskustelu erillisenä. Oma näkemykseni on, ett maaseutukunnissa maatalous työllistää niin vähän nykyisin, että se ei tilannetta pelasta. Ongelma on se, että teollisuuskin työllistää vähemmän ja palvelualat, jotka lisäävät nykyisin työllistmistä, tarvitsevat paljon tiheämpää asiakastiheyttä.

 

Turkuunkin harkitaan ratikoita, koska bussien kapasiteetti uhkaa loppua.
Turku on nousemassa Helsingin ja Tampereen rinnalle raitiovaunukaupungiksi – Kustannukset voivat nousta lähelle puolta miljardia
Vaihtoehtona ovat moniniveliset "superbussit". Niissä hankintakustannukset ovat paljon pienemmät, mutta käyttökustannukset korkeammat. Olin aiemmin ihan varma, että Turkuun tulee noita superbusseja, koska taloudellisesti ratikat eivät sikäläisellä asukastiheydellä ole yhtä perusteltuja kuin Tampereella tai Helsingissä, mutta tässä halutaan nyt lisätä Turun ja Raision kiinnostavuutta alueena. Tätä päätöstä ei toki vielä ole viety läpi, eli vielä saattaa tulla superbussiratkaisu.

Miten tämä liittyy kaupungistumiseen? No siten, että tehokas julkinen liikenne on tärkeä osa kaupungistumista. Rakennusliikkeet rakentavat mielellään hyvien raideyhteyksien varteen. Käytännössä tuo ohjaa rakentamista aika vahvasti, koska tällaiset pikaratikat kulkevat tiettyä reittiä, tai korkeintaan reitti voi haarautua kahtia. Asunnot parin kilometrin päässä ratikkalinjasta eivät ole julkisen liikenteen kannalta kovin houkuttelevia, koska luultavasti ei tule vaihdotonta yhteyttä keskustaan. Pitää siis rakentaa melko tiiviisti.

 

Ne ihmiset eivät sitten varmaan muuta sinne? Itse kun muutin PK-suudulle töihin aikoinaan niin palkankorotukseni oli n. 150% vuokrankorotuksesta. Myöhemmin sitten nousi reippaasti senkin yli.

Toiseksi PK-seudulla on myös muita etuja esim enemmän yrittäjiä, kauppoja, ravintoloita yms. jolloin kilpailu on kovempaa ja siten hinnatkin tulevat halvemmaksi. Kuukausittaiset kokonaiskustannukset eivät siis ole pelkästään vuokrassa vaikka varmasti onkin suurin osa siitä.

 

Siis muuttavat siten että nettotulot asumiskustannuksien jälkeen olisivat pienemmät? Ihmisiä on toki monenlaisia, mutta suhteellinen käsite "monet" ei nyt oikein tarkoita mitään.

 

Tuloja jos aletaan laskemaan niin pitää muistaa myös kunnallisverot. Ero Helsinkiin on röyhkeä, elikkäs maakunnissa pitää maksa reilusti enemmän kunnallisveroa, itselle tuli oikein yllätyksenä. Puhutaan tuhansista euroista per vuosi tekkituloilla.

 

Minusta paras kombo on asua Helsingissä keskustan liepeillä ja omistaa talviasuttava mökki reilun tunnin ajomatkan päässä.

Itselläni siis näin, vaikken mikään rikas olekaan.

 

Kyllähän noiden maaseutukuntien työnantajien on maksettava hyvin korkeakoulutetuille, jotta he suostuvat pysymään siellä. Heillä on valinnanvaraa.

Ainakin omakohtaisesti koen, että yksi kaupunkien parhaista puolista on se, että työnantajan vaihto on paljon helpompaa kuin syrjemmässä.

Työnantajan vaihtomahdollisuuden haluan pitää olemassa, vaikka duunista tykkäänkin. Jos vaikka oma suora esimies vaihtuisi totaali mulkkuun, niin on edes joku mahdollisuus toimia.

 

Ehkä se vaikuttaa omaan kokemukseen, että on tuo kohtalaisen kokoinen kerrostaloasunto Helsingin kantakaupungissa, mutta ainakin itselleni suuria syitä valita nykyinen sijainti ovat olleet se, että kaikki palvelut ja kiinnostavat harraste- ja kulttuurikohteet ovat joko kävelyetäisyydellä tai sitten helposti julkisen liikenteen saavutettavissa.

Sitä myös arvostaa paljon, että täältä löytyy helposti vähän joka harrastukselle ja kiinnostuksen kohteelle aktiivisia harrasteporukoita, joiden kanssa jakaa asioita. Ainakin omalla kohdalla se mahdollistaa paljon rikkaamman sosiaalisen verkoston kuin pienemmässä kaupungissa tai maaseudulla.

Tietenkin sitten noista eduista joutuu maksamaan aika paljon korkeampina elinkustannuksina, mutta ainakin itselleni se on ihan mieluinen kompromissi - vaikka vaatiikin korkeakoulutetun dinkkutalouden ollakseen mahdollinen.

 

Eihän tuossa muuta sanottukaan. Hiukan epäselvä rakenne oli, mutta oikeakin tulkinta on luettavissa. Valitsit sen väärän, joka olisi kielellisesti mutta ei asiasisällöllisesti helpommin poimittavissa.

 

Olen kotoisin Helsinkiä kertaluokkaa suuremmasta kaupungista ja varttunut Helsingissä.
Itseä kiinostavia harrastusmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla ei ole juurikaan ja sen puoleen kiinnostaisi pohjoiseen muutto.

Pääsisi samalla eroon kaikista "stadilaisistakin".
Piri-Olavi oli aikanaan siinä oikeassa, että juntteus vain mielentila.
Omaa stadialisisuuttaan korostavissa kyseinen mielentila tulee räikeästi esille.

 

Kyllähän hieman Helsinkiä pienempi kaupunki on ihmiselle lähtökohtaisesti miellyttävämpi paikka elää, koska harva nyt varsinaisesti liiasta hulinasta ja ruuhkasta tai kalliista ja pienistä asunnoista välittää. Lisäksi Helsinki on säiden suhteen huonompi kuin sisämaan kaupungit tai Turkukaan. Kesällä ei ole niin lämmintä ja talvella on vetisempää.

Toki jos tykkää matkustella paljon ulkomaille, niin sitten on ihan kätevää asua PK-seudulla. Ja työmahdollisuudet on tietysti siellä Suomen parhaimmat, mutta koko mielekäs keskusteluhan nyt pyöriikin lähinnä sen ympärillä, että mitä jos ne työjutut jätetään tässä huomiotta. Pakon edessä ihminen tietysti muuttaa vaikka minne. Kuten Helsinkiin.

 

Itseäni ei täällä pidättele kyllä mikään muu kuin työ, ja tuo edellä mainittu seikka, ettei olla ihan yhden tai kahden mahdollisen työnantajan varassa.
Eikä jossain Manhattanilla asuminen todennäköisesti innostaisi yhtään enempää.

 

jaa mitähän palveluita täältä puuttuisi 10k asukkaan kaupungista... yliopistoa ei ole mutta tarpeen tullen varsin rakennetaan. mamuja uupuu uudelleen kansoitus ohjelmasta vielä 100% tavoitteesta...

 

No esim. sellainen ravintolatarjonta, ettei kaikkien raflojen ruokalistoja saa syötyä läpi.

Väittäisin, että isossa osassa 10 000 asukkaan kaupungeista ei löydy edes yhtä sellaista ravintolaa jossa tulisi käytyä vapaaehtoisesti useampia kertoja jos kunnon vaihtoehtoja olisi tarjolla.