Kaupungistuminen

[munse]

Kaupungistuminen on ollut viime vuosina tapetilla melko paljon. Mitä mielipiteitä se teissä herättää?

Olen maaseudulla varttunut, kaupungissa diplomi-insinööriksi opiskellut ja nykyisin keskisuurta kaupunkia ympäröivällä maaseudulla asuva perheellinen mies. Monesti olen miettinyt, miksi niin moni on ehdottomasti sitä mieltä, että haluaa asua kaupungissa.

Opiskellessa kaupunkiasuminen oli tietenkin mukavaa, kun asuminen oli simppeliä ja baareja oli runsaasti lähellä, mutta nykyään omalla kohdalla on vaikea nähdä kaupunkiasumisen etuja. Asumisen kalleus, ruuhkat, tilan puute, turvattomuus, jonottaminen, melu ja ilmansaasteet painavat omaa vaakakuppia kaupunkiasumista vastaan.

Ymmärrän toki, että monelle suurin syy asua kaupungissa on se, että parhaat ja mielenkiintoisimmat työpaikat sijaitsevat yleensä siellä. Mutta jos tätä ei huomioida, asuisitteko silti kaupungissa? Olen tavannut muutamia pk-seudulla työskenteleviä diplomi-insinöörejä, jotka omien sanojensa mukaan asuvat siellä pelkästään työpaikan takia.

Toisille harrastusmahdollisuudet ja ravintolat/kahvilat ovat tärkeitä kaupunkiasumisessa, mutta harrastaa voi maallakin monipuolisesti ja harva käy ravintoloissa/kahviloissa ihan joka viikko kuitenkaan. Harrastuksissa kaupunkiasumisen edut ovat suuret lähinnä niissä tapauksissa, joissa harrastamiseen tarvitsee jotkin spesifit fasiliteetit, kuten vaikkapa jääkiekko tai seinäkiipeily. Jos harrastaa vaikkapa polkupyöräilyä tai moottoriajoneuvoja, niin usein maaseutu on parempi vaihtoehto.

Mainittakoon, että en tarkoita sanalla "maaseutu" mitään perähikiää mistä uupuu posti ja ruokakauppakin, vaan pikemminkin ei-urbaania ympäristöä.

 

[apek]

Itselle lähiössä asuminen on hyvä vaihtoehto, koska palvelut on lähellä, niin on autottomana helpompi asioida kaupassa, apteekissa yms. Lisäksi kerrostaloasumisen helppous.

Jos olisi perhettä, niin silloin luultavasti asuisin omakotitalossa muutaman kilometrin päässä kaupungista.

 

[neko]

Ja moni kaupungissa asuu yksin. Ei siinä paljon viitsi omakotitaloa hankkia.
(Voi sitten hankkia, kun menee vaikka naimisiin, ja voi taas myydä kun tulee ero )

Ja täällä on tietenkin sitä kulttuurien rikkautta. Islamin opetukset tulevat tutuksi, vaikkei haluaisi edes. Näkee kuinka omanlaista porukkaa nämä "kotoutujat" ovat. Pääosin itsepäistä porukkaa.

 

[elmo]

Bönde vs. city vol.X

Kyllä mä luulen, että kaupunki on tässä matsissa voitolla aika paljon. Ei tämä kaupungistuminen ihan pakonsanelemaa ole. Vaan kyllä suurin osa ihmisistä taitaa haluta sinne pinotalojen ympäristöön tappituntumalle ja palvelujen läheisyyteen. Se vaan on niin paljon helpompaa ostaa joka asia palveluna kuin tehdä itse. Saa sitten keskittyä itse johonkin mitä osaa tai mistä saa rahaa (millä voi ostaa lisää palveluja)...

Itse elän vielä tyytyväisenä kun on hyväpalkkainen duuni böndellä parin kilometrin työmatkalla. Katotaan onko sitten toinen ääni kellossa kun jompikumpi tai molemmat muuttuu. Kerrostaloelämä on kyllä omalla kohdalla nähty ja kai sinnekkin voi erakoitua ja eristäytyä, mutta ennemmin mä elän kuten tykkään omassa talossa.

 

[munse]

Pidän outona sitä, että vaikka kaupungistuminen on voimakasta, niin silti suuri osa lapsiperheistä "joutuu" asumaan hieman syrjemmällä. Nykyinen ja tuleva asuntotarjonta on kaupungeissa sellaista, että keskituloisten kotitalouksien täytyy käytännössä olla joko sinkkuja, lapsettomia pariskuntia tai korkeintaan yhden lapsen lapsiperheitä, jos siedettävästi haluaa asua.

 

[Awelonian]

Paras ratkaisu on asua tarpeeksi lähellä kaupunkia jossain "esikaupunkialueella", eli ison kaupungin vieressä olevassa kunnassa. Tällöin palvelut pelaa, asemakaava-alueella ei ole vähäosaisia ja ehkä tärkeimpänä on turvallista asua. Aiemmin asuessa kerrostalossa ei ollut juur mitään valittamista, mutta ne ainaiset hörhöt, mamut ja muut epämääräiset heikommat ainekset pistivät silmään. Ei niitä joka päivä vastaan tullut, mutta tarpeeksi usein, ettei niitä haluaisi nähdä. Tähän paras ratkaisu onkin kasvukaupungista 15-20km päässä oleva pienempi kaupunki/kunta, joka profiloituu omakotitaloalueella, toimivalla infralla ja kiinnostavana kohteena lapsiperheelle. Saa sekä okt:n parhaat edut, että pääsee 10-15min sisään kaupunkiin, jos asiaa sinne on muuta kuin työmielessä. Eikä ole mitään ainekäyttäjiä tai kulttuuririkastuttajia naapureina.

 

[vemkki]

Pidän outona sitä, että vaikka kaupungistuminen on voimakasta, niin silti suuri osa lapsiperheistä "joutuu" asumaan hieman syrjemmällä. Nykyinen ja tuleva asuntotarjonta on kaupungeissa sellaista, että keskituloisten kotitalouksien täytyy käytännössä olla joko sinkkuja, lapsettomia pariskuntia tai korkeintaan yhden lapsen lapsiperheitä, jos siedettävästi haluaa asua.

On paljon lapsiperheitäkin, jotka arvostavat sen verran ympärillä olevia palveluita ja lyhyttä työmatkaa, että asuvat kaupungissa, vaikka joutuvat tinkimään neliöistä sen takia. Kaupunkeihin ei yleensä kannata nykyään rakentaa kovin isoja asuntoja, koska uusissa asunnoissa hinnat nousevat niin korkeiksi, että ne eivät oikein käy kaupaksi. Poikkeuksena tietysti ns. luksusasunnot parhailla paikoilla.

 

[vemkki]

Ymmärrän toki, että monelle suurin syy asua kaupungissa on se, että parhaat ja mielenkiintoisimmat työpaikat sijaitsevat yleensä siellä. Mutta jos tätä ei huomioida, asuisitteko silti kaupungissa? Olen tavannut muutamia pk-seudulla työskenteleviä diplomi-insinöörejä, jotka omien sanojensa mukaan asuvat siellä pelkästään työpaikan takia.

Tämähän on kaiken A ja O. Kaupungistuminen johtuu nimenomaan siitä, että taloudelle keskittyminen on eduksi. Firmoilla on suurempi työvoimapooli, josta löytää osaajia, ja toisaalta osaajilla on enemmän työpaikkoja, joista valita. Kaikki muu sitten seuraa perässä.

Itse olen koko elämäni asunut kaupungissa, ja vaikea olisi kuvitella asuvansa syrjemmällä. Lähinnä vain auto- ja/tai moottoripyöräilyharrastus voisi olla syy asua jossain kauempana, jotta saisi halvalla säilytystilaa.

 

[Derzu]

Ketjun avauksesta ei kyllä ymmärrä, mistä nyt olisi tarkoitus keskustella. "Kaupungistuminen, mitä mielipiteitä se teissä herättää?" on aloittajan kysymys. Ja sitten siirrytäänkin kaupungissa vs. maalla asumisen eri puoliin ja harrastusmahdollisuuksista puhumiseen. Hohhoijaa.

Maaseutu- ja kaupunkiasumisen eri puolet on kyllä harvinaisen triviaali ja loppuun kaluttu aihe. Ja lopulta niiden hyvyydessä/huonoudessa kyse on yksilökohtaisista elämäntilanne- ja arvostuseroista. Ja arvostukset myös muuttuu ajassa. On mahdoton tehdä mitään yleistystä tyyliin "ihmisen on parempi asua [maalla/kaupungissa]".

Kaupungistuminen on yhteiskuntatieteellinen ja maantieteellinen ilmiö ja globaali megatrendi. Harrastusmahdollisuuksien ynnä muiden triviaalien erojen [liikenteessä, palveluissa jne.] listaaminen ei liene ehkä se kaikista mielenkiintoisin uutta antava lähestymiskulma. Eli voisiko keskustelun aihetta vähän fokusoida/syventää? Millä tasolla ja mihin keskittyen olisi tarkoitus keskustella "kaupungistumisesta"?

Ettei mene vain jokaisen henk.koht asumismieltymysten esittelyksi.

 

[BOT]

Kaupungeissa on oma tunnelmansa kaduilla ja niissä esiintyy ensimmäisenä kaikenlaiset muoti-ilmiöt ja elintavat. On päivän selvää että vastaan tulee opsikelevaa nuorta väkeä muotivaatteissaan, mamuja ja pulsuja. Miksi mainitsin opiskelijanuoret tuohon samaan lauseeseen? Minusta heistä turhan usea on aika ärsyttävän oloinen näin ulkoapäin ja villitykset omaksutaan ilman harkintaa tai minkäänlaista suodatusta.

Pikkukylät ovat melkein yhtä pahoja, koska niissä helposti junttius tiivistyy ja jokin vallitseva ajatus on helposti hereillä ja kaikki samaa mieltä. Kaikkien naamat tunnetaan ja mitä ikinä tapahtuukin niin siitä puhuu jokainen ja kenestä tahansa voi tulla julkkis huonossa valossa. Näin siis pahimmillaan.

Pieni kunta on mielestäni paras asua, asukasluvultaan jotakin 5000 - 30 000 asukkaan välillä. Näet paljon tuttuja, mutta olet aina osa suurempaa joukkoa. Mamuilua tuskin havaitseekaan tai ainakin käytös on hillittyä heillä ja tuppaa olemaan elämä sopivan rauhallista. Metsää on ympärillä paljon ja sinne pääsee vaikka pyörällä marjoja keräämään ja oleskelemaan, palveluntarjoajia riittää jokaiseen tarpeeseen useimmiten ainakin se yksi ja puistot ovat yleensä viihtyisiä, sopivan metsäisiä.

Kaupatkin ovat sopivan kokoisia kun jättikaupat ovat aivan liian isoja rentoon asiointiin, eikä taas pienen kaupan hintoja viitsi maksella useasti. Hyvällä tuurilla jokin viereinen kunta tai kaupunki voi omata puuttuvan palvelun ja voi vierailla sitten tarvittaessa siellä tuulettumisasenteella. Juottoloita kun on vähän niin ei juuri kaduilla tapahdu iltamyöhään muualla kuin baarin sisällä.

Tykkään kyllä kaikista asuinpaikoista lopulta, koska löydän kyllä ne hyvät puolet. Täysinhän jätin tässä mainitsematta mitään ikävää pienistä kunnista, joten lisätään nyt että enimmäkseen asukkaat ovat eläkeikäisiä tai lähellä sitä, paljon myös keski-ikäisiä, joten ympäristö huokuu pitkälti heidän juttuja ja jutustelua. Ymmärrän täysin miksi nuorta ja vantteraa ei tuollainen ympäristö kiinnosta, mutta omakotitaloja ja tontteja voi saada perhettä perustava pariskunta halvalla pienestä kunnasta.

Melkein uskaltaisin sanoa pienempää kuntaa kultaiseksi keskitieksi, kun esimerkkinä Jyväskylä on jo aikaa sitten ylittänyt tämän rajan, mikä näkyy voimakkaasti katukuvassa. Pidän silti Jyväskylästäkin palveluiden ja heidän hallituksen järkevän päätöksen teon puolesta, sekä erinäisistä tapahtumista siellä, mutta nuori väki katukuvassa aiheuttaa ajottain myötähäpeää.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ihmiset eivät enää kasvata karjaa ja kylvä viljaa, vaan pääasiassa tekevät sisäsiistiä hommaa ihmisten ilmoilla, joten... Siinäpä se.

Tosin jos ei puhuta "maaseudusta" vaan jostain "ei-urbaanista" alueesta lähellä kaupunkia, niin se nyt sitten on taas vähän eri asia.

 

[zepi]

Pidän outona sitä, että vaikka kaupungistuminen on voimakasta, niin silti suuri osa lapsiperheistä "joutuu" asumaan hieman syrjemmällä. Nykyinen ja tuleva asuntotarjonta on kaupungeissa sellaista, että keskituloisten kotitalouksien täytyy käytännössä olla joko sinkkuja, lapsettomia pariskuntia tai korkeintaan yhden lapsen lapsiperheitä, jos siedettävästi haluaa asua.

Se johtuu pääasiassa kaavoituksesta. Kaupungit ympäri maailman aktiivisesti kieltävät rakentamasta sinne minne ihmiset haluavat muuttaa. Kun rakentamista rajoitetaan rajusti, niin hinnat nousevat saavuttamattomiin.

-
Kaupunkien kaavoitusvirastot taistelevat uskomattomalla teholla kaupungistumista vastaan asettamalla kaikenlaisia rajoituksia korkeudelle, asuntojen koolle, muodoille, ulkonäölle, parkkipaikkamäärille jne.

 

[Erkki_erikeepperi]

Se johtuu pääasiassa kaavoituksesta. Kaupungit ympäri maailman aktiivisesti kieltävät rakentamasta sinne minne ihmiset haluavat muuttaa. Kun rakentamista rajoitetaan rajusti, niin hinnat nousevat saavuttamattomiin.

-
Kaupunkien kaavoitusvirastot taistelevat uskomattomalla teholla kaupungistumista vastaan asettamalla kaikenlaisia rajoituksia korkeudelle, asuntojen koolle, muodoille, ulkonäölle, parkkipaikkamäärille jne.

Onhan tähän sääntöön tiettyjä poikkeuksia kuten joku Kerava, joka on pinta-alaltaan niin pieni että sen keskusta-alue periaatteessa kilpailee asukkaista suoraan muita kuntia vastaan, eli kaupunki kaavoittaa hyvin liberaalin tuntuisesti keskustaan. Ehkä Järvenpäässä vähän sama, ja sattumoisin nämä kaupungit kilpailee vähän toisiaan vastaan. Järvenpäähän suunnitellaan esimerkiksi jotain 25-kerroksista taloa keskustaan...

Kouvolassakin oli aiemmin vähän sama, vanhan Kouvolan keskusta oli yhtä kuin Kouvola. Nythän siihen kaupunkiin ei enää rakenneta juuri minnekään, ei vanhan eikä uuden Kouvolan alueelle. Väki vähenee hurjaa vauhtia, toisin kuin noissa em. kaupungeissa.

 

[Bladekill]

Olen maaseudulla varttunut, kaupungissa diplomi-insinööriksi opiskellut ja nykyisin keskisuurta kaupunkia ympäröivällä maaseudulla asuva perheellinen mies. Monesti olen miettinyt, miksi niin moni on ehdottomasti sitä mieltä, että haluaa asua kaupungissa.

Koska vapaamarkkinat ja kapitalismi. Enemmän työpaikkoja, paremmat palkat, enemmän kilpailua palveluille eli parempi valikoima ja paremmat hinnat. Sitten toki ylipäätään se, että kaikki on aina lähellä ja nopeasti saatavissa. Ymmärrän toki rauhallisemman ympäristön vetoisuuden lapsiperheelle, mutta itse varmaan katselisin paikkaa silloin jonkun suurkaupungin esikaupunkialueilta yms.

Asumisen kalleus,

Totta, onhan se perseestä, mutta se juuri symboloi sitä että kaupunkeihin halutaan muuttaa.

ruuhkat,

Itse en muuta kaupunkeihin joissa ei ole toimivaa julkisen liikenteen infraa. Ei sillä että metrotungokset olisivat kovin mukavia.

tilan puute

Eipä kyllä ole. Toki jos haluaa henk koht futiskentän omalle tontilleen on asia eri.

turvattomuus,

Tämä ei ole kaupungeille inherenttinen piirre vaan munattomalle politiikalle. Asun kymmenien miljoonien ihmisten kaupungissa ja katurikollisuus on aivan nollissa.

jonottaminen

Ompahan jotain mitä jonottaa kuitenkin.

melu ja ilmansaasteet

Riippuu tapauksesta, mutta totta useimmiten.

 

[munse]

Totta, onhan se [asumisen kalleus] perseestä, mutta se juuri symboloi sitä että kaupunkeihin halutaan muuttaa.

Tässä on kuitenkin outoa se, että usein korkeampi palkka ei läheskään kompensoi asumisen kalleutta, esimerkiksi pk-seudulla.

Englannin kielessä on osuva termi "house poor" eli näennäisesti hyvätuloinen ihminen, jonka elintasoa rasittavat suuret asumiskustannukset. San Francisco Bay Area on hyvä esimerkki paikasta, mistä tällaisia ihmisiä löytyy runsaasti.

Kaupungistuminen on kyllä vääjäämätöntä, mutta jotain kontrollia ja suunnitelmallisuutta voisi olla kuplien ehkäisemiseksi. En kyllä tiedä, mitä se tarkalleen voisi olla.

 

[vemkki]

Kaupungistuminen on kyllä vääjäämätöntä, mutta jotain kontrollia ja suunnitelmallisuutta voisi olla kuplien ehkäisemiseksi. En kyllä tiedä, mitä se tarkalleen voisi olla.

Käytännössä pitää vain pyrkiä pitämään rakentamistahti muuttoliikettä vastaavana. San Franciscon ympäristössä sääntely on kuulemma aika tiukkaa, ja tämän takia rakennustahti ei pysy kysynnän perässä. Kuulemma Houstonissa on väestönkasvu ollut samaa luokkaa kuin tuolla San Franciscon seudulla, mutta siellä on voitu rakentaa vapaammin, minkä takia hintataso on pysynyt kurissa.

Helsingissä ongelmana on, että ei kaavoiteta tarpeeksi. Olikohan se niin, että nyt kaavoitetaan Helsingissä luokkaa 6000 asuntoa vuodessa, mutta kysyntää olisi suuremmallakin määrälle.

 

[munse]

Tuolla asumisen kalleudella on kyllä ikävät pitkäaikaisseuraukset. Suomessa nuorten työikäisten tulisi säästää ja sijoittaa epäedullisen ikärakenteen ja syntyvyyden laskun aiheuttaman riskin vuoksi, mutta korkeiden asumiskustannusten vuoksi tähän ei ole monellakaan varaa.

No, onhan se oma asuntokin tavallaan sijoitus. Toisilla ei kuitenkaan ole siihen omistusasuntoonkaan varaa.

EDIT: Lisäksi ilmiö voimistaa itseään, kun asumisen kalleuden vuoksi lapsia jätetään tekemättä ja syntyvyys laskee edelleen.

 

[zepi]

Käytännössä pitää vain pyrkiä pitämään rakentamistahti muuttoliikettä vastaavana. San Franciscon ympäristössä sääntely on kuulemma aika tiukkaa, ja tämän takia rakennustahti ei pysy kysynnän perässä. Kuulemma Houstonissa on väestönkasvu ollut samaa luokkaa kuin tuolla San Franciscon seudulla, mutta siellä on voitu rakentaa vapaammin, minkä takia hintataso on pysynyt kurissa.

Helsingissä ongelmana on, että ei kaavoiteta tarpeeksi. Olikohan se niin, että nyt kaavoitetaan Helsingissä luokkaa 6000 asuntoa vuodessa, mutta kysyntää olisi suuremmallakin määrälle.

Tässä on kuitenkin outoa se, että usein korkeampi palkka ei läheskään kompensoi asumisen kalleutta, esimerkiksi pk-seudulla.

Englannin kielessä on osuva termi "house poor" eli näennäisesti hyvätuloinen ihminen, jonka elintasoa rasittavat suuret asumiskustannukset. San Francisco Bay Area on hyvä esimerkki paikasta, mistä tällaisia ihmisiä löytyy runsaasti.

San Franciscossa kaikki nykyiset asuntojen / maanomistajat vastustavat kaikin keinoin lisärakentamista ja tiivistämistä, koska se nostaa heidän omien omistustensa arvoja.

House poor on myös mielenkiintoinen ilmaisu. Mitataanko kuukausittaisia tuloja vai omistusten arvoja? Joku suomen peräpöndellä rahansa lahoavaan rintamamiestaloon laittanut ihminen voi olla nettovaraton kun asunnon arvo laskee nopeammin kuin asuntolaina lyhenee, vaikka kuussa siitä palkasta jääkin käteen ihan hyvin rahaa.

San Franciscossa taas tulot voivat olla $10k nettona kuussa, mutta asuntolainan lyhennys on $5000 ja kouraan jää kaikkien kulujen jälkeen nollat. Jälkimmäinen voi koska vaan muuttaa pois ja myydä asuntonsa voitolla, ensin mainittu on ikuisesti jumissa siellä pöndellä. Kumpi on varakkaampi?

 

[munse]

House poor on myös mielenkiintoinen ilmaisu. Mitataanko kuukausittaisia tuloja vai omistusten arvoja? Joku suomen peräpöndellä rahansa lahoavaan rintamamiestaloon laittanut ihminen voi olla nettovaraton kun asunnon arvo laskee nopeammin kuin asuntolaina lyhenee, vaikka kuussa siitä palkasta jääkin käteen ihan hyvin rahaa.

San Franciscossa taas tulot voivat olla $10k nettona kuussa, mutta asuntolainan lyhennys on $5000 ja kouraan jää kulujen jälkeen käteen jää nollat. Jälkimmäinen voi koska vaan muuttaa pois ja myydä asuntonsa voitolla, ensin mainittu on ikuisesti jumissa siellä pöndellä. Kumpi on varakkaampi?

"House poor" -määritelmässä käsittääkseni otetaan huomioon käteen jäävät tulot + likvidi varallisuus. Eli se "ylimääräinen" raha, mitä nykyisessä asuinpaikassasi voit vapaasti käyttää.

Jos joku menee laittamaan lähes koko varallisuutensa lahoavaan rintsikkaan maaseudulla, niin se ei ole kyllä kovin fiksua. Veikkaisin, että maaseudulla ihmisten nettovarallisuudesta suhteellisen pieni osa on kiinni asunnoissa.

EDIT: No täältähän löytyi hyvä määritelmä (korostus oma):

House Poor

House poor is a situation that describes a person who spends a large proportion of his or her total income on home ownership... House poor individuals are short of cash for discretionary items and tend to have trouble meeting other financial obligations...

House poor is sometimes also referred to as house rich, cash poor. Both phrases describe a situation where a consumer’s housing expenses account for an exorbitant percentage of their monthly budget.

 

[Berzza]

Suomessa on kylmä jokapaikassa. Etelässä on vähemmän kylmää. Asun mieluumin etelässä.

 

[Nomber]

Maaseudulla on ihan kiva käydä ja siellä voi kaikenlaista tehdä mitä ei kaupungissa, mutta itse saan tuosta kyllä myös nopeasti tarpeekseni. Asun siis kaupungissa ja asuisin vaikka työpaikka ei olisi kaupungissa. Tykkään kaupungin fiiliksestä, ravintoloista, tapahtumista jne.

Toki huonoja puolia kun on kuten saasteet. Ruuhkia on, mutta nuo voi aika hyvin välttää kun vähän suunnittelee koska lähtee ja miten ja minne. Eli turha koittaa lähteä autolla juuri neljän ruuhkassa pois kaupungista vaan lähtee vähän aiemmin tai myöhemmin.

Asumisen kalleus ei nyt itseäni varsinaisesti haittaa kun on maksettu oma asunto joka on omalla tontilla ja vastike on pieni, joten asumisen hinta on sama kun missä tahansa kerrostalossa. Toki tämä voi monille ongelma jos rahaa ei ole ja joutuu asumaan vuokralla tms.

 

[Atomos]

Mun mielestä jos asuu max parin tunnin matkan etäisyydellä kaupungista, voidaan laskea kaupungin vaikutuspiirissä asuvaksi. Tällä määritelmällä Suomen voi laskea väestöltään vähintään 95% kaupungistuneeksi.

 

[munse]

Mun mielestä jos asuu max parin tunnin matkan etäisyydellä kaupungista, voidaan laskea kaupungin vaikutuspiirissä asuvaksi. Tällä määritelmällä Suomen voi laskea väestöltään vähintään 95% kaupungistuneeksi.

Parin tunnin matka kaupunkiin on kyllä sellainen, että en välttämättä puhuisi enää vaikutuspiiriin kuulumisesta. En esimerkiksi viitsisi lähteä ostoksille tuollaisen matkan päähän, työssäkäynnistä puhumattakaan.

Omissa mielikuvissa maaseudun ja kaupungin raja on ehkäpä se, kun selkeästi oletusarvoisesti asutaan omakotitalossa. Tämä voi toteutua hyvinkin lähellä kaupunkia. Eli ei-urbaani ympäristö. Tuossa aloitusviestissäni kummastelin nimenomaan voimakasta urbaanin ympäristön suosion kasvua.

 

[an7i5ankar1]

Mutta jos tätä ei huomioida, asuisitteko silti kaupungissa? Olen tavannut muutamia pk-seudulla työskenteleviä diplomi-insinöörejä, jotka omien sanojensa mukaan asuvat siellä pelkästään työpaikan takia.

En asuisi.
Olen juuri tällainen ingenjööri joka stadissa vain töiden takia. En ole niin lahjakas että saan valita työpaikkani, vaan sinne täytyy mennä missä töitä on. Nyt asun jossain paska lähiössä mamujen keskellä. Helsingin keskustaan ei tietenkään ole kenelläkään rehellisellä töissäkäyvällä varaa, koska ne paikat on varattu asumistukia saaville sossupummeille.

Mielellään asuisin jossain missä omaa tilaa ja rauhaa. Se nyt vaan on fakta että jatkuva melu nostaa stressiä. Lisäksi arvostan puhdasta ilmaa (joka toki Hesassakin huomattavan hyvä verrattuna suurkaupunkeihin maailmalla).

Tavoite olisi löytää joskus emäntä ja perustaa perhe (välillä tuntuu mahdottomalta löytää naista). Siinä sitten hyvä tekosyy muuttaa vähän kauemmas Stadin pölyistä, vaikka työt täällä varmaan jatkuvatkin.

 

[muronsyöjä]

Jokaisen kannattaa tehdä oma valinta omien preferenssien mukaan. Joku tykkää kaupungista toinen rauhallisemmista puitteista. Se miksi politiikkana on pakata ihmiset kaupunkeihin johtuu agenda 2030:stä ja muista suurista poliittisista linjauksista. Itse en kuitenkaan ymmärrä miksi pitäisi asua kaupungissa vaikka olisi siellä töissä. Toki jos työpaikka on huonojen yhteyksien päässä niin sitten ehkä pakko (jos ei muuta työtä saa). Nykyään kuitenkin toimistot rakennetaan paikkoihin joihin pääsee aika näppärästi omalla autolla puolessa tunnissa aika kaukaakin. Myös pk-seudulla esim. espoossa hyviä duuneja hyvin saavutettavissa melko etäältäkin. Samassa ajassa ei julkisilla monikaan suhaa kotiin sieltä duunista (kokemusta on siitäkin).

 

[muronsyöjä]

Käytännössä pitää vain pyrkiä pitämään rakentamistahti muuttoliikettä vastaavana. San Franciscon ympäristössä sääntely on kuulemma aika tiukkaa, ja tämän takia rakennustahti ei pysy kysynnän perässä. Kuulemma Houstonissa on väestönkasvu ollut samaa luokkaa kuin tuolla San Franciscon seudulla, mutta siellä on voitu rakentaa vapaammin, minkä takia hintataso on pysynyt kurissa.

Helsingissä ongelmana on, että ei kaavoiteta tarpeeksi. Olikohan se niin, että nyt kaavoitetaan Helsingissä luokkaa 6000 asuntoa vuodessa, mutta kysyntää olisi suuremmallakin määrälle.

Helsingissä on ihan oman tyyppiset ongelmansa. Täällä rakennetaan juuri nyt pää märkänä. Ikinä ei ole rakennettu niin paljon asuntoja kuin nyt. Tänä vuonna lyödään siis viime vuoden ennätykset. Kysyntää on vaikka kuinka, koska asuminen on ilmaista. Kela maksaa. 20% jo matuja kaikissa pk-seudun kunnissa. Joka vuosi luku nousee kaksi prosenttiyksikköä. Eli nykytahdilla kymmenen vuoden päästä vantaalla jo 40% väestöstä matuja (helsingissä vähän vähemmän). Maalta ei enää kantasuomalaisia tule kaupunkeihin, koska siellä ei ole nuoria jotka muuttaisivat. Tai siis on jonkin verran, mutta kuolleisuus kaupungeissa nousee kiihtyvään tahtiin väestön ikääntyessä eivätkä nämä nuoret enää paikkaa väestökatoa.

 

[Kudasov]

En asuisi.
Olen juuri tällainen ingenjööri joka stadissa vain töiden takia. En ole niin lahjakas että saan valita työpaikkani, vaan sinne täytyy mennä missä töitä on. Nyt asun jossain paska lähiössä mamujen keskellä. Helsingin keskustaan ei tietenkään ole kenelläkään rehellisellä töissäkäyvällä varaa, koska ne paikat on varattu asumistukia saaville sossupummeille.

Mielellään asuisin jossain missä omaa tilaa ja rauhaa. Se nyt vaan on fakta että jatkuva melu nostaa stressiä. Lisäksi arvostan puhdasta ilmaa (joka toki Hesassakin huomattavan hyvä verrattuna suurkaupunkeihin maailmalla).

Tavoite olisi löytää joskus emäntä ja perustaa perhe (välillä tuntuu mahdottomalta löytää naista). Siinä sitten hyvä tekosyy muuttaa vähän kauemmas Stadin pölyistä, vaikka työt täällä varmaan jatkuvatkin.

Sama vika Rahikaisella. Sillä erotuksella että puoliso rakastaa asua täällä ja en ole ingenjööri. Helsinki on vaan syvältä, kusi ja paska haisee, älämölö pahimmillaan sietämätöntä ja vielä tästä ilosta saa maksaa itsensä kipeäksi. Mutta minkäs teet kun taidot ei riitä ja on jollain lailla keplotellut kohtalaisen turvattuun asemaan työelämässä.

 

[Jurppii]

Asumisen kalleus, ruuhkat, tilan puute, turvattomuus, jonottaminen, melu ja ilmansaasteet

Nää nyt kuulostaa vähän maalla asuvan perusjurnuutukselta kaupunkilaisuutta vastaan. Kalleus on suhteellista ja tuo
"tilan puute" on vain toinen tapa sanoa että asuminen on kallista. Turvattomuus on ihan harhaa ja Suomessa voi asua pääkaupunkiseudulla oikeastaan keskustassa saakka ilman, että ruuhkat, jonottaminen, melu tai ilmansaasteet nousisivat ongelmaksi.

Itse kun en ole mikään metsässäsamooja tee se itse mies niin kaipaamani harrastusmahdollisuudet löytyy lähelta kaupungissa. Pidän ihmisistä ja siitä, että niitä on paljon ympärillä. Mukava kävellä ulos rappukäytävän ovesta ja olla heti asioiden keskellä. Asuisin mielelläni vielä isommassa kaupungissa, Tukholma, Lontoo, New York jne.

 

[Centteri]

En asuisi.
Olen juuri tällainen ingenjööri joka stadissa vain töiden takia. En ole niin lahjakas että saan valita työpaikkani, vaan sinne täytyy mennä missä töitä on. Nyt asun jossain paska lähiössä mamujen keskellä. Helsingin keskustaan ei tietenkään ole kenelläkään rehellisellä töissäkäyvällä varaa, koska ne paikat on varattu asumistukia saaville sossupummeille.

Mielellään asuisin jossain missä omaa tilaa ja rauhaa. Se nyt vaan on fakta että jatkuva melu nostaa stressiä. Lisäksi arvostan puhdasta ilmaa (joka toki Hesassakin huomattavan hyvä verrattuna suurkaupunkeihin maailmalla).

Tavoite olisi löytää joskus emäntä ja perustaa perhe (välillä tuntuu mahdottomalta löytää naista). Siinä sitten hyvä tekosyy muuttaa vähän kauemmas Stadin pölyistä, vaikka työt täällä varmaan jatkuvatkin.

Nyt kyllä meni metsään. Kerro faktana missä Helsingin keskustassa asuu sosiaalipummeja..?
Alppila, Kallio tai Sörnäinen ei ole "Helsingin keskustaa" jos niitä tarkoitat. Näillä alueilla on omat ongelmansa mutta kaukana keskustasta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mun mielestä jos asuu max parin tunnin matkan etäisyydellä kaupungista, voidaan laskea kaupungin vaikutuspiirissä asuvaksi. Tällä määritelmällä Suomen voi laskea väestöltään vähintään 95% kaupungistuneeksi.

Hah, tuo nyt on ihan naurettava rajanveto. Tuollaisella rajanvedolla melkein kaikki maailman ihmiset asuu kaupungissa, eikä esimerkiksi Euroopassa olisi juuri mahdollistakaan asua "maalla", koska niin syrjäistä paikkaa ei ole olemassakaan.

Kaupunki on iso taajama. Jos asuu siinä isossa taajamassa, niin sitten asuu "kaupungissa". Jos asuu sen taajaman ulkopuolella, niin sitten asuu sitä vähemmän sen kaupungin vaikutuspiirissä, mitä kauempana asuu. Mutta periaatteessa "maaseutu" alkaa suurin piirtein siitä kun taajama loppuu.

 

[munse]

Nää nyt kuulostaa vähän maalla asuvan perusjurnuutukselta kaupunkilaisuutta vastaan. Kalleus on suhteellista ja tuo
"tilan puute" on vain toinen tapa sanoa että asuminen on kallista. Turvattomuus on ihan harhaa ja Suomessa voi asua pääkaupunkiseudulla oikeastaan keskustassa saakka ilman, että ruuhkat, jonottaminen, melu tai ilmansaasteet nousisivat ongelmaksi.

Itse kun en ole mikään metsässäsamooja tee se itse mies niin kaipaamani harrastusmahdollisuudet löytyy lähelta kaupungissa. Pidän ihmisistä ja siitä, että niitä on paljon ympärillä. Mukava kävellä ulos rappukäytävän ovesta ja olla heti asioiden keskellä. Asuisin mielelläni vielä isommassa kaupungissa, Tukholma, Lontoo, New York jne.

En ole käytännön puuhastelun ystävä eikä metsiä samoilemaan saisi kirveelläkään, mutta silti tykkään asua maalla.

Käyn toki mielelläni kaupungissa asioimassa ja viihteellä, mutta asua en halua. Korkeintaan jokin kakkoskämppä pit stopiksi, jos rahaa siunaantuu.

 

[Jurppii]

En ole käytännön puuhastelun ystävä eikä metsiä samoilemaan saisi kirveelläkään, mutta silti tykkään asua maalla.

Käyn toki mielelläni kaupungissa asioimassa ja viihteellä, mutta asua en halua.

Ihmiset on erilaisia. Itse jos satun olemaan yksin kotona vaikka viikonlopun niin menen ihan tarkoituksella monesti ihmisten ilmoille vaikka en olisi varsinaisesti ketään menossa tapaamaan. Mieluummin sitä kirjoittelee vaikka työjuttuja läppärillä jossain kahvilassa kuin yksin himassa jos se on vaihtoehtona.

 

[munse]

Ihmiset on erilaisia. Itse jos satun olemaan yksin kotona vaikka viikonlopun niin menen ihan tarkoituksella monesti ihmisten ilmoille vaikka en olisi varsinaisesti ketään menossa tapaamaan. Mieluummin sitä kirjoittelee vaikka työjuttuja läppärillä jossain kahvilassa kuin yksin himassa jos se on vaihtoehtona.

Erilaisia ovat.

Itsellä tämä asumismieltymys on vain hämmästyttävästi juuri päinvastainen kuin useimmilla muilla samaa arvomaailmaa ja sosioekonomista lokeroa edustavilla ihmisillä.

 

[muronsyöjä]

Nyt kyllä meni metsään. Kerro faktana missä Helsingin keskustassa asuu sosiaalipummeja..?
Alppila, Kallio tai Sörnäinen ei ole "Helsingin keskustaa" jos niitä tarkoitat. Näillä alueilla on omat ongelmansa mutta kaukana keskustasta.

Sosiaalipummeja ei tilastoida mihinkään julkaisuun omana lukunaan jostain syystä. Varmaankin määrittely saattaisi aiheuttaa tiukkaa keskustelua. Mutta ihan keskustan peruspiirissä pienituloisia oli 12,1% vuoden 2015 tilastossa. Alppiharjussa oli 19,8% ja Jakomäessä 16,3%. Kyllä se Kela maksaa keskustan kämppää siinä missä Kallioonkin.

 

[zepi]

Sosiaalipummeja ei tilastoida mihinkään julkaisuun omana lukunaan jostain syystä. Varmaankin määrittely saattaisi aiheuttaa tiukkaa keskustelua. Mutta ihan keskustan peruspiirissä pienituloisia oli 12,1% vuoden 2015 tilastossa. Alppiharjussa oli 19,8% ja Jakomäessä 16,3%. Kyllä se Kela maksaa keskustan kämppää siinä missä Kallioonkin.

Yksittäisen kovin pienen kaupunginosan lukemiin vaikuttaa merkittävästi myös esim. opiskelijakämppien määrä suhteessa muihin.

Otaniemi on yksi suomen köyhimpiä postinumeroalueita...

 

[muronsyöjä]

Yksittäisen kovin pienen kaupunginosan lukemiin vaikuttaa merkittävästi myös esim. opiskelijakämppien määrä suhteessa muihin.

Otaniemi on yksi suomen köyhimpiä postinumeroalueita...

Helsingin eteläinen peruspiiri ja alppiharju ovat tietääkseni suurimpia taajamia Suomessa.

 

[Jurppii]

Helsingin eteläinen peruspiiri ja alppiharju ovat tietääkseni suurimpia taajamia Suomessa.

Kantsii tutustua vaikkapa Kallion asuntotarjontaan. Siellä on ehkä tämän maan uskomattomimmat koirankopit tarjolla, jos sellaisen haluaa. Kaksitoista neliötä, suihku käytävässä ja remppa tehty 70-luvulla. Toki gentrifikaatio etenee sielläkin kovaa vauhtia koska ihmiset, joilla on varaa maksaa enemmän haluavat sinne ja omistajat remppaavat talot sellaiselle budjetilla, että sosiaalitapauksilla ei monesti ole varaa jäädä.

 

[muronsyöjä]

Kantsii tutustua vaikkapa Kallion asuntotarjontaan. Siellä on ehkä tämän maan uskomattomimmat koirankopit tarjolla, jos sellaisen haluaa. Kaksitoista neliötä, suihku käytävässä ja remppa tehty 70-luvulla. Toki gentrifikaatio etenee sielläkin kovaa vauhtia koska ihmiset, joilla on varaa maksaa enemmän haluavat sinne ja omistajat remppaavat talot sellaiselle budjetilla, että sosiaalitapauksilla ei monesti ole varaa jäädä.

Kalliossa oli vähemmän pienituloisia kuin Alppiharjussa. Siksi laitoin Alppiharjun tuohon. Larussakin on yli 10% pienituloisia, joka on siis vähemmän kuin keskustassa, mutta joka paikassa niitä on tasaisesti. Johtunee siitä, että Helsingin kaupungilla on vuokra-asuntoja pitkin poikin. Esim. Ruoholahdessakin asuu hyvin paljon spurguja näissä. Lisäksi päälle kela-gold yksityiset vuokranantajat ja suuret toimijat, forenomit jne.

 

[Jurppii]

Kalliossa oli vähemmän pienituloisia kuin Alppiharjussa. Siksi laitoin Alppiharjun tuohon. Larussakin on yli 10% pienituloisia, joka on siis vähemmän kuin keskustassa, mutta joka paikassa niitä on tasaisesti. Johtunee siitä, että Helsingin kaupungilla on vuokra-asuntoja pitkin poikin. Esim. Ruoholahdessakin asuu hyvin paljon spurguja näissä. Lisäksi päälle kela-gold yksityiset vuokranantajat ja suuret toimijat, forenomit jne.

Ja pienituloiseksi kelpaa myös ihminen joka vaan sattuu omistamaan sen asuntonsa vaikkei tienaisi kuin vastikkeensa. Moni pieni asunto siirtyy perintönä, jää leskelle, työttömälle jne.

 

[muronsyöjä]

Ja pienituloiseksi kelpaa myös ihminen joka vaan sattuu omistamaan sen asuntonsa vaikkei tienaisi kuin vastikkeensa. Moni pieni asunto siirtyy perintönä, jää leskelle, työttömälle jne.

Kuten sanottua, sen sosiaalipummin määrittely voi olla vaikeaa. Ja tilastoihin niitä ei kirjata virallisesti ainakaan missään. Joku voi olla sitä mieltä, että joku entinen poliitikkobroileri joka vetää yli viiden tonnin eläkettä tehtyään suunnatonta vahinkoa tälle maalle koko työuransa on se suurin pummi. Mutta ainakin tiedän faktana, että esim. Ruoholahdessa asuu ihan "oikeita" spurguja.

 

[Nipsu]

Ei jaksa innostaa nämä okt-alueet. Perheen pakko omistaa kaksi autoa, että saa arjen rullaamaan ja vaikka vähän onkin omaa tonttia, niin naapuri sieltä aidan yli aina kyttää mitä duunaat ja tulee vääntämään juttua. Ainoa oikea ratkaisu on kerrostaloasunto kaupungissa ja kesämökki 1,5 tunnin ajomatkan päässä, niin pääsee nauttimaan vähän molemmista ääripäistä.

 

[megaesa]

Olen tavannut muutamia pk-seudulla työskenteleviä diplomi-insinöörejä, jotka omien sanojensa mukaan asuvat siellä pelkästään työpaikan takia.

+1. Heti pois kun sopiva tilaisuus tulee tarjolle.

 

[muronsyöjä]

Ei jaksa innostaa nämä okt-alueet. Perheen pakko omistaa kaksi autoa, että saa arjen rullaamaan ja vaikka vähän onkin omaa tonttia, niin naapuri sieltä aidan yli aina kyttää mitä duunaat ja tulee vääntämään juttua. Ainoa oikea ratkaisu on kerrostaloasunto kaupungissa ja kesämökki 1,5 tunnin ajomatkan päässä, niin pääsee nauttimaan vähän molemmista ääripäistä.

Itse viihdyn vähän syrjemmällä, isolla huipputontilla (etelärinne), joka ajaa myös sen mökin asian samalla (rantaoikeus jonne saa veneen). Kaksi autoa pitää olla joka tapauksessa töiden ja lasten harrastusten vuoksi.

 

[Tilipitappitippitappi]

Ei jaksa innostaa nämä okt-alueet. Perheen pakko omistaa kaksi autoa, että saa arjen rullaamaan ja vaikka vähän onkin omaa tonttia, niin naapuri sieltä aidan yli aina kyttää mitä duunaat ja tulee vääntämään juttua. Ainoa oikea ratkaisu on kerrostaloasunto kaupungissa ja kesämökki 1,5 tunnin ajomatkan päässä, niin pääsee nauttimaan vähän molemmista ääripäistä.

Kyllä mä valitsisin välimallin näistä, eli hirsitalo isolla omalla tontilla ilman naapureita ja max. 30 min ajomatkan päässä isosta (n. 100000 hengen) kaupungista. Koulu ja kauppa pitäisi löytyä n. 2km etäisyydeltä max.
Itsellä käy kyllä sääliksi lapset jotka asuu lapsuutensa jossain keskustan kerrostaloasunnossa. Sinkuille ja lapsettomille pariskunnille varmaan sopii. Ja vanhuksille.

 

[Bertta]

Olen asunut oikeastaan kaikissa asumismuodoissa - Helsingin keskustasta korpimökkiin.

Korpimökki on paras. On rauhaa ja vapautta. Ketään ei tarvitse ottaa mitenkään huomioon omassa elämässään. Helsingin keskustassa on paljon palveluja, mutta huomasin, että en alkukokeilujen jälkeen käyttänyt niitä juuri lainkaan.

Kaiken tarvittavan voi tilata netistä, joten ostoskeskushelveteilläkään ei tee mitään.

Nukkumalähiöissä ja keskiluokkaisissa taajama-asutoissa yhdistyy kaupunkien ja maaseutuasumisen huonot puolet.

 

[idkf]

Itselläkin on töiden puolesta se tilanne, että ellei etätyöskentelyn saralla tapahdu jotain käsittämätöntä ihmettä, niin käytännössä ainoat töiden kannalta hyvät asuinpaikat ovat max 40km päässä Helsingistä, Tampereelta, Turusta tai Oulusta. Muuta sen kummempaa syytä asua kaupungissa ei kyllä ole, jos töitä olisi tarjolla rajattomasti, niin mielestäni optimaalisin olisi 10-25 tuhannen asukkaan kaupunki.

Kaupungistuminen ilmiönä sensijaan on kiinnostava, koska kuitenkin suuri osa korkean elintason maista on suhteellisen harvaan asuttu(Irlanti, Norja, Sveitsi, Hollanti, Islanti, Saksa), eikä toimiva talous välttämättä vaadi ihmisten asumista megalomaanisissa kaupungeissa.

 

[Melbac]

Kyllä mä valitsisin välimallin näistä, eli hirsitalo isolla omalla tontilla ilman naapureita ja max. 30 min ajomatkan päässä isosta (n. 100000 hengen) kaupungista. Koulu ja kauppa pitäisi löytyä n. 2km etäisyydeltä max.
Itsellä käy kyllä sääliksi lapset jotka asuu lapsuutensa jossain keskustan kerrostaloasunnossa. Sinkuille ja lapsettomille pariskunnille varmaan sopii. Ja vanhuksille.

Itseäni taas ei.On koulut,kaupat,uimahallit,kirjastot,urheiluhallit/kentät,divarit(näitä ei taida enää olla) yms lähellä ja oppii heti nuorena liikkumaan vilkasliikenteisillä teillä. Aina löyty jotain tekemistä(kuten esim lähteä tutkimaan kellareita/ullakoita tai jotain sairaaloiden yms maanalaisia tunneleita/pommisuojia ) kun taas landella (jonne pakotettiin) oli ihan hiton tylsää.Jos mopon halusi niin silloin joutu muuttamaan lähiöön.

 

[Zacksa]

Nyt kyllä meni metsään. Kerro faktana missä Helsingin keskustassa asuu sosiaalipummeja..?
Alppila, Kallio tai Sörnäinen ei ole "Helsingin keskustaa" jos niitä tarkoitat. Näillä alueilla on omat ongelmansa mutta kaukana keskustasta.

Pelkästään helsingin kaupungin asukkaille maksettiin asumistukia 353miljoonaa vuonna 2017 (yli 1/6 koko maan potista). Helsingin ruokakuntia tuen piirissä oli yli 65000. Ruokakuntia on helsingissä yhteensä 325000, eli 20% helsingistä elää sosiaalituilla.
Näissä ei käsittääkseni ole mukana eläkeläisten asumistuensaajat, joita on Helsingissä n. 20000. Tuskin siis helsingistä löytyy kaupunginosaa jossa ei olisi sosiaalipummeja.

Nykyisessä asuinpaikassani uskaltaisin jättää polkupyörän lukitsematta kaupan pihaan. Pk-seudulla en sitä tekisi.

 

[Centteri]

Pelkästään helsingin kaupungin asukkaille maksettiin asumistukia 353miljoonaa vuonna 2017 (yli 1/6 koko maan potista). Helsingin ruokakuntia tuen piirissä oli yli 65000. Ruokakuntia on helsingissä yhteensä 325000, eli 20% helsingistä elää sosiaalituilla.
Näissä ei käsittääkseni ole mukana eläkeläisten asumistuensaajat, joita on Helsingissä n. 20000. Tuskin siis helsingistä löytyy kaupunginosaa jossa ei olisi sosiaalipummeja.

Nykyisessä asuinpaikassani uskaltaisin jättää polkupyörän lukitsematta kaupan pihaan. Pk-seudulla en sitä tekisi.

Lainasit viestiäni jossa oli boldattuna helsingin keskusta.
Niin, helsingin keskusta ei ole edelleenkään sama kuin helsinki. Itä-helsinki on itselleni no-go-zone mutta se(kään) ei ole helsingin keskusta.

 

[Zacksa]

Lainasit viestiäni jossa oli boldattuna helsingin keskusta.
Niin, helsingin keskusta ei ole edelleenkään sama kuin helsinki. Itä-helsinki on itselleni no-go-zone mutta se(kään) ei ole helsingin keskusta.

Kyllä. Pointti oli se, että ei ole kovin todennäköistä että mikään kaupunginosa olisi kokonaan säästynyt sossupummeilta, jos 20% asukkaista on niitä.
Tuosta ei taida löytyä kaupunginosittain julkista tilastoa, valitettavasti.