Kaupalliset NAS-laitteet (Synology, Qnap, yms.) yleisketju

Tässä nyt alkuun :

  • DHCP: You have enabled the Get network configuration automatically (DHCP) option on any LAN. You can check this by going to Control Panel > Network > Network Interface > select the LAN > Edit.
Tämä siis on päällä
  • IP conflict detection: IP conflict detection is enabled. You can check this by going to Control Panel > Network > General > Advanced Settings.
Tämä siis on päällä
  • IPv6: If IPv6 is enabled, your Synology NAS may wake up from hibernation. To check this, go to Control Panel > Network > Network Interface to select a LAN, and then click Edit > IPv6 > IPv6 setup.
tämä on auto asetuksella

  • Router Configuration: Port forwarding rules have been configured. You can check this by going to Control Panel > External Access > Router Configuration.
Tässä on nyt jotain ( 4 kpl quickconnectiin liittyvää ) mutta enpä uskalla niille mitään tehdä

Jos haluat laittaa staattisen/manuaalisen IP osoitteen, niin tuolta näet osoiteen minkä laite on jo saanut. Voit sen saman näkymän tiedot laittaa käsin mitä itselläsi näkyy, jos ei halua laittaa osoitetta DCHP alueen ulkopuolelta.
1630347186069.png



IP conflict detection:
Voi ottaa pois päältä. Tutkii vain, ettei tule samaa IP osoitetta mikä on jo käytössä.

IPv6:
Voi ottaa vallan pois päältä. Et käytä kuitenkaan IPv6 osoitetta. Jos QuickQonnect kuitenkin tarvitsee tätä ominaisuutta, niin helppo testata disabloimalla tämä ja testata QuickQonnectin toimivuus ulkoverkosta. Ei vaikuta sisäverkosta pääsyyn nassille.

Router Configuration:
Tästä nyt en osaa varmuudella sanoa, että tarvitaanko porttiohjauksia, jos nassia ei ole muuten blokattu mitenkään internetiin pääsyn kanssa. Tämän voi varmaan disabloida ja tarkistaa, että toimiiko QUickQonnect vielä sen jälkeen ulkoverkosta, mutta sisäverkossa tämä ei vaikuta mitenkään.
 
Olisko toi hyvä Asustor AS7110T
plex serverin 4k ja parin koneen ja puhelin varmuuskopiointiin ja lisäksi tarkoitus jotain tiedostoja koneiden kesken siirrellä. Plex serveri saattaa katsoa samaan aikaan useampia 1-4, toki 4k + fhd laadulla puhelin+tabletin kautta. 4k tulee katsottua vain tv.n kautta. Pystyykö tuohon laittaan 16tb max levyjä? Ku löytyy jo pari 18tb levyä. Vai ampuuko toi reilusti yli tarkoitukseensa? Tarkoitus vihdoin hankkia pitkäaikainen nasserveri, joka kestäis sen 5v+. Nykyisin ajanut koneelta serveriä. Käsittääkseni plexin 4k striimaus vaatii paljon tehoja.
Parempi ehdotuksia?

8-12+ paikkanen nas hakusessa.
 
Viimeksi muokattu:
Olisko toi hyvä Asustor AS7110T
plex serverin 4k ja parin koneen ja puhelin varmuuskopiointiin ja lisäksi tarkoitus jotain tiedostoja koneiden kesken siirrellä. Plex serveri saattaa katsoa samaan aikaan useampia. Pystyykö tuohon laittaan 16tb max levyjä? Ku löytyy jo pari 18tb levyä. Vai ampuuko toi reilusti yli tarkoitukseensa? Tarkoitus vihdoin hankkia pitkäaikainen nasserveri, joka kestäis sen 5v+. Nykyisin ajanut koneelta serveriä. Käsittääkseni plexin 4k striimaus vaatii paljon tehoja.
Parempi ehdotuksia?
Onhan tuo aika järeä peli tuollaiseen käyttöön varsinkin, jos ei esim. virtuaalikoneita halua pyöritellä. Itse en uskalla ehdotella mitään, kun en tiedä mitä tehoja esim. prosessorin puolesta tarvitaan 4K toistoon, jos useampi katsoo. Omassa nassissa ei ole koskaan ollut ongelmia toistaa 4k videoita Intel Celeron J3455 Quad-core 1.5 GHz "surkealla" prossulla. Omassa käytössä ei tosin ole ollut useampaa samaan aikaan katsojaa.


16tb levyt menee kyllä sisään.
 
Jos haluat laittaa staattisen/manuaalisen IP osoitteen, niin tuolta näet osoiteen minkä laite on jo saanut. Voit sen saman näkymän tiedot laittaa käsin mitä itselläsi näkyy, jos ei halua laittaa osoitetta DCHP alueen ulkopuolelta.
1630347186069.png



IP conflict detection:
Voi ottaa pois päältä. Tutkii vain, ettei tule samaa IP osoitetta mikä on jo käytössä.

IPv6:
Voi ottaa vallan pois päältä. Et käytä kuitenkaan IPv6 osoitetta. Jos QuickQonnect kuitenkin tarvitsee tätä ominaisuutta, niin helppo testata disabloimalla tämä ja testata QuickQonnectin toimivuus ulkoverkosta. Ei vaikuta sisäverkosta pääsyyn nassille.

Router Configuration:
Tästä nyt en osaa varmuudella sanoa, että tarvitaanko porttiohjauksia, jos nassia ei ole muuten blokattu mitenkään internetiin pääsyn kanssa. Tämän voi varmaan disabloida ja tarkistaa, että toimiiko QUickQonnect vielä sen jälkeen ulkoverkosta, mutta sisäverkossa tämä ei vaikuta mitenkään.

Huomio DHCP-poolin sisältä ei tulisi jaella staattisia osoitteita saman aliverkon laitteille. Siellä on riski konfliktille tilanteessa jossa DHCP-serveri jakaa jo staattisesti asetetun osoitteen IP-osoitetta pyytävälle laitteelle. DHCP-serveri ei pidä kirjaa staattisista osoitteista.
 
Mikä se on nykypäivänä se "teh raid" taso jota kannattaisi käyttää? RAID5 oli joskus aikaan suositus mutta ei ilmeisesti enää nykyään kun levykoot on kasvaneet niin isoiksi ja tämä ilmeisesti voi potentiaalisesti aiheuttaa ongelmia.
 
Ittellä ollut Qnap TS-420 RAID1-konfiguraatiossa kohta kahdeksan vuotta, jokusia luettuja artikkeleita tullut matkan varrella vastaan ja olen huokaissut helpotuksesta ettei aikanaan tullut värkettyä mitään RAID5 tälliä. Nykyään tarttis kai siirtyä vähintään RAID6 mikä ei sitten ainakaan NAS:sien tapauksessa(yleensä max 4 paikkaa) monellekkaan ole kovinkaan mielekästä kun kahden levyn kapasiteetti menetetään, CPU tehon tarve kasvaa ja palautus jollain toisella laitteella vaikeutuu.
Jos nyt tarttis uudestaan miettiä asiaa niin menisin RAID1 kokoonpanolla ja sijoittaisin sinne kaikki mitä on oikeesti tärkeetä, ehkä myöhemmin voisi harkita hot spare levyä kun muilla levyillä alkaa olemaan käyttötunteja. Kaiken paskan mitä netistä voi ladata uudelleen menis erillisille levyille.
Tuota tässä olen tuskaillutkin. "Ammattilais" foorumeilla näkyy käyttäjäkunta jakautuvan aika tasan kahteen leiriin, RAID6 ja RAID10. RAID6 tuntuu typerältä pienissä (neljä tai alle) pakoissa ja 10 taas tuplaa levyntarpeen suhteessa tilaan.

Joskus muistelisin että RAID1 olisi ollut ongelmana se että vaikka data on kahdella levyllä niin ongelma olisi se että tiedoston korruptoitumisen tapauksessa järjestelmä ei voisi tietää kumpi on oikea ja kumpi korruptoitunut versio ja näin ollen tieto joka tapauksessa menetetään. Tiedä sitten onko näin ja kuinka yleistä.
 
Ittellä ollut Qnap TS-420 RAID1-konfiguraatiossa kohta kahdeksan vuotta, jokusia luettuja artikkeleita tullut matkan varrella vastaan ja olen huokaissut helpotuksesta ettei aikanaan tullut värkettyä mitään RAID5 tälliä.

En kyllä keksi oikein että miten se raid 1:n rebuildaaminen levyrikon jälkeen olisi turvallisempaa kuin 5:n. Neljän levyn kympin ja kutosen eron pitäisi olla siinä että kun kympistä hajoaa levy niin se on sattuman kauppaa että aiheuttaako rebuildin aikana tapahtuva toisen levyn laukeaminen datojen menetystä vai ei kun kutosessa taas mikä tahansa kolmesta jäljellä olevasta levystä saa hajota kunhan kaksi levyä pysyy ehjänä.
 
Huomio DHCP-poolin sisältä ei tulisi jaella staattisia osoitteita saman aliverkon laitteille. Siellä on riski konfliktille tilanteessa jossa DHCP-serveri jakaa jo staattisesti asetetun osoitteen IP-osoitetta pyytävälle laitteelle. DHCP-serveri ei pidä kirjaa staattisista osoitteista.

Yleensä DHCP:ssä voi laittaa reservationin päälle jolloin tuota ongelmaa ei tule.
 
DHCP-poolista voi ihan hyvin jakaa staattisia osoitteita kun sidotaan se osoite tiettyyn MACiin, silloin ei ole mitään vaaraa konfliktista.
 
Mikä se on nykypäivänä se "teh raid" taso jota kannattaisi käyttää? RAID5 oli joskus aikaan suositus mutta ei ilmeisesti enää nykyään kun levykoot on kasvaneet niin isoiksi ja tämä ilmeisesti voi potentiaalisesti aiheuttaa ongelmia.

Olen kuullut, että levyt ovat niin isoja, että joissain tapauksissa datassa saattaa olla virhe. Jolloin sitten jotain tietoa menetettäisiin. Tietty jos tiedostojärjestelmä on toteutettu mitenkään järkevästi, menisi vain yksi tiedosto...

Jälkikäteen ajatellen olisi kyllä varmaan kannattanut ostaa omaan NAS-boksiin yksi levy lisää, ja laittaa RAID6. Mutta kaipa tuollakin pärjää...
 
Eikös noissa ole jotain tarkistuksia joka tarkistaa datan "eheyden"? Muistan ainakin omassa nassissa oli tuollainen tarkistus minkä voi ajastetusti ajaa joka tarkistelee dataa ja täten vähentää riskiä tiedostojen menetyksessä, jos toinen levy rikkoutuu.

Itsellä 16Tb levyt raid1:ssä, kun ei ole oikein muuta vaihtoehtoa tällä kokoonpanolla. Kaiken kaikkiaan 4 levypaikkaa ja kahdessa pyörii pienemmät ssd levyt hoitamassa toista virkaa.
 
Joo, ainakin ZFS:ää voi käskeä "harjaamaan" (scrub :D ) poolin, jolloin se tarkistaa onko datassa virheitä. Varmaan riippuu NASsin toteutuksesta että onko taustalla olevassa tiedostojärjestelmässä tuollainen mahdollisuus.
 
Yleensä DHCP:ssä voi laittaa reservationin päälle jolloin tuota ongelmaa ei tule.

Lähtökohtaisesesti DHCP-reservaation idea on se, että osoitetulle MAC-osoitteelle jaetaan aina sama IP-osoite, ei sitä ole tarkoitus käyttää staattisten osoitteiden kanssa. Toki näin voi tehdä, ja varmaan toimii joissain tapauksissa, mutta se ei ole kyseisen toiminnallisuuden tarkoitus.

DHCP-poolista voi ihan hyvin jakaa staattisia osoitteita kun sidotaan se osoite tiettyyn MACiin, silloin ei ole mitään vaaraa konfliktista.

Ei, katso ylhäältä. Pooli on lähtökohtaisesti tarkoitettu DHCP-serverin käyttöön. Sinne ei pitäisi käyttäjän omia staattisia osoitteita mennä laittamaan. Sitä paitsi ei ole mitää syytä olla antamatta osoitetta poolin ulkopuolelta, jos pooli ei täytä kaikkia aliverkon vapaita osoitteita.

Jos nyt poolin alueelta haluaa IP-osoitteen niin best practice olisi DHCP-reservationin (tai vastaava toiminnallisuus) avulla antaa päätelaitteen MAC-osoite ja haluttu IP-osoite DHCP-serverille ja sitten päätelaitteessa on asetettu DHCP-client päälle. Tällöin ylipäätänsä staattisen osoitteen asettaminen tilanteessa on täysin turhaa.
 
Jos nyt poolin alueelta haluaa IP-osoitteen niin best practice olisi DHCP-reservationin (tai vastaava toiminnallisuus) avulla antaa päätelaitteen MAC-osoite ja haluttu IP-osoite DHCP-serverille ja sitten päätelaitteessa on asetettu DHCP-client päälle. Tällöin ylipäätänsä staattisen osoitteen asettaminen tilanteessa on täysin turhaa.

Tätä minä vähän niinkuin tarkoitin. MACciinhän se sen automaattisesti muistaakseni sitoo.
Ja ei toki tässä tapauksessa clientille itselleen anneta sitä staattista osoitetta.
 
Toki näin voi tehdä, ja varmaan toimii joissain tapauksissa, mutta se ei ole kyseisen toiminnallisuuden tarkoitus.

Se toimii joka tapauksessa vaikka se ei olekkaan tarkoitus. Ja siellä on vaihtoehtona myös exclusion. Ei kai siitä muuta hyötyä ole kuin se että jos laitetaan koko alue dhcp:lle ja excludataan osa jolle tulee kiinteät niin muutosten teko on helpompaa jos jompien kumpien tarve kasvaa suunniteltua enemmän.
 
Se toimii joka tapauksessa vaikka se ei olekkaan tarkoitus. Ja siellä on vaihtoehtona myös exclusion. Ei kai siitä muuta hyötyä ole kuin se että jos laitetaan koko alue dhcp:lle ja excludataan osa jolle tulee kiinteät niin muutosten teko on helpompaa jos jompien kumpien tarve kasvaa suunniteltua enemmän.

Exclusion on nimenomaan DHCP-poolin koon rajaamiseen tarkoitettu toiminnallisuus.
 
Oli synologyyn ( 220j) tullut uusi pikku päivitys nettisivuille. Itse laite ei tätä tuputtanut automaattisesti. Mitähän on fiksattu ? Oli miten oli , sisään on menossa parhaillaan...

Screenshot 2021-09-14 222016.jpg
 
Niinpä tietysti. Meni sujuvasti ohi. Kas kun eivät tuota mainitse tuossa download kohdassa, josta laitoin kuvakaappauksen.
Jotkut fiksut tahot käyttävät versionimissään tuota RC:tä, mutta ei näköjään synology.

btw, tuon synologyn levyjen sielunelämä on tosi mystinen. En ole vieläkään päässyt kärryille mikä levyjä herättelee ja pitää päällä.
 
Varmuuskopiointikäyttöön olisi tarkoitus NAS hankkia, lähinnä valokuvien arkistointiin. RAID1 varmaan levyjen kanssa. Vaatimuksena olisi lähinnä sulava toimivuus, luotettavuus ja haluttujen hakemistojen backuppaus Onedriveen.

Pikaisen googlauksen perusteella katselin tälläistä pakattia:
Synology DiskStation DS220j
Levyiksi kaksi kappaletta Seagate Barracuda 4 Tt 256 Mt 5900 RPM 3.5" SATA III (6 Gb/s) kovalevy

Noin 390€ paketti tulisi tuosta.

Löytyykö tämän parempaa ratkaisua edukkaasti?
 
Varmuuskopiointikäyttöön olisi tarkoitus NAS hankkia, lähinnä valokuvien arkistointiin. RAID1 varmaan levyjen kanssa. Vaatimuksena olisi lähinnä sulava toimivuus, luotettavuus ja haluttujen hakemistojen backuppaus Onedriveen.

Pikaisen googlauksen perusteella katselin tälläistä pakattia:
Synology DiskStation DS220j
Levyiksi kaksi kappaletta Seagate Barracuda 4 Tt 256 Mt 5900 RPM 3.5" SATA III (6 Gb/s) kovalevy

Noin 390€ paketti tulisi tuosta.

Löytyykö tämän parempaa ratkaisua edukkaasti?

Eikös nuo Barracudat ole PC:hen tarkoitettuja levyjä? Ironwolffi NAS:siin. En tiedä onko tuolla käytännösää mitään merkitystä?

Itsellä tuore DS220J, ja tytyväinen ollut. Poislukien tuo levyjen mystinen sielunelemä, mutta sillä ei liene oikeasti mitään merkitystä.
 
Löytyykö tämän parempaa ratkaisua edukkaasti?

Se nyt menee tämän ketjun ulkopuolelle mutta NASsin kaveriksi USB-levy tai kaksi johon säännöllisesti kopioidaan sen sisältö ja jota ei sällytetä sen välittömässä läheisyydessä. Esim kaksi USB-levyä joista toinen on vanhempien/lapsen/sisaruksen/joku luotettava luona ja toinen NASin vieressä, sitten säännöllisin väliajoin vaihtaa ne niin kuvat ovat aika hyvässä turvassa vaikka tapahtuisi tulipalo.
 
Varmuuskopiointikäyttöön olisi tarkoitus NAS hankkia, lähinnä valokuvien arkistointiin. RAID1 varmaan levyjen kanssa. Vaatimuksena olisi lähinnä sulava toimivuus, luotettavuus ja haluttujen hakemistojen backuppaus Onedriveen.

Pikaisen googlauksen perusteella katselin tälläistä pakattia:
Synology DiskStation DS220j
Levyiksi kaksi kappaletta Seagate Barracuda 4 Tt 256 Mt 5900 RPM 3.5" SATA III (6 Gb/s) kovalevy

Noin 390€ paketti tulisi tuosta.

Löytyykö tämän parempaa ratkaisua edukkaasti?

Ei löydy, ainakaan NASsia

Synology DS220j: The ONLY Budget NAS Worth Considering - YouTube

edit: kannattaa käyttää ennemmin synon omaa SHR systeemiä, kuin perinteistä raidia.

Se nyt menee tämän ketjun ulkopuolelle mutta NASsin kaveriksi USB-levy tai kaksi johon säännöllisesti kopioidaan sen sisältö ja jota ei sällytetä sen välittömässä läheisyydessä. Esim kaksi USB-levyä joista toinen on vanhempien/lapsen/sisaruksen/joku luotettava luona ja toinen NASin vieressä, sitten säännöllisin väliajoin vaihtaa ne niin kuvat ovat aika hyvässä turvassa vaikka tapahtuisi tulipalo.
Tai jos haluaa helpommalla päästä, yksi ulkoinen levy riittää ja lisäksi pilveen varmistus.
 
Viimeksi muokattu:
Tai jos haluaa helpommalla päästä, yksi ulkoinen levy riittää ja lisäksi pilveen varmistus.

Synologyyn saa ilmaisen plugarin, joka pistää tunnetuimpiin pilvipalveluihin (Amazon Glacier, Google Cloud, jne..) tiedostot. Tämä ei tietenkään ole ilmaista, kun pilvestä pitää maksaa, mutta NAS:in puolesta ei maksa mitään ja onnistuu.
 
Synologyyn saa ilmaisen plugarin, joka pistää tunnetuimpiin pilvipalveluihin (Amazon Glacier, Google Cloud, jne..) tiedostot. Tämä ei tietenkään ole ilmaista, kun pilvestä pitää maksaa, mutta NAS:in puolesta ei maksa mitään ja onnistuu.
Näin juuri. Jos haluaa kikkailla, voi myös siirtää tavaraa useampaan eri paikkaan, jolloin voi venyttää ilmaista tilaa.
 
Ihan uteliaisuudesta, onko kaupallisissa NASseissa juurikaan ZFS:ää, vai käyttääkö ne jotain geneeristä raidkikkaretta? :hmm:
 
Ei löydy, ainakaan NASsia

Synology DS220j: The ONLY Budget NAS Worth Considering - YouTube

edit: kannattaa käyttää ennemmin synon omaa SHR systeemiä, kuin perinteistä raidia.

SHR. Totta hemmetissä asioista tietämättömänä laitoin omaani RAID1:sen, kun SHR kuullosti liian eksoottiselta, Aikaisempi kokemus RAIDista kun liittyy ötököiden tappamiseen ja sen pohjalta valitsin lonkalta RAID1:sen, kun kuullosti tutulta niistä ötökäntappohommista. Nyt kun katsoin tuon videon ja näin kommenttisi, niin tuli mieleeen että onnistuuko systemin muuttaminen jälkikäteen ? Ei varmaan ?
 
SHR. Totta hemmetissä asioista tietämättömänä laitoin omaani RAID1:sen, kun SHR kuullosti liian eksoottiselta, Aikaisempi kokemus RAIDista kun liittyy ötököiden tappamiseen ja sen pohjalta valitsin lonkalta RAID1:sen, kun kuullosti tutulta niistä ötökäntappohommista. Nyt kun katsoin tuon videon ja näin kommenttisi, niin tuli mieleeen että onnistuuko systemin muuttaminen jälkikäteen ? Ei varmaan ?

Miksi ihmeessä käyttäisit SHR:ää jos käytit samankokoisia levyjä? DS220j syö sen lisäksi tasan kaksi levyä, joten RAID1 on siihen oikea vaihtoehto.
 
Miksi ihmeessä käyttäisit SHR:ää jos käytit samankokoisia levyjä? DS220j syö sen lisäksi tasan kaksi levyä, joten RAID1 on siihen oikea vaihtoehto.

En minä tiedä ! Siksi täällä ääneen ajattelen.....

Tuossa vidossa mainostetiin että sitten joskus aikoinaan kun upgreidaa systeemeitä, niin levyjen siirtely laitteesta toisen olis helpompaa ? Itselläni ei oo mitään käsitystä siitä miten homma menee ?

Kertokaapa mulle vaikka mitä teen jos tuo synology sanoo sopimuksen irti ja mulla olisi tuossa vieressä jokin uusi NAS purkki ?
 
Onhan tuossa raidiin verrattuna etunsa.

No mikä se etu oli tässä tapauksessa? SHR käyttäytyy kuin RAID1 kahden samanlaisen levyn pakassa. Mitä nyt ilmeisesti SHR olisi hitaampi kuin RAID1 toteutus ja levyt voi poistaa Synologysta ja käyttää muuallakin jos vaikka purkki hajoaisi.
 
No mikä se etu oli tässä tapauksessa? SHR käyttäytyy kuin RAID1 kahden samanlaisen levyn pakassa. Mitä nyt ilmeisesti SHR olisi hitaampi kuin RAID1 toteutus ja levyt voi poistaa Synologysta ja käyttää muuallakin jos vaikka purkki hajoaisi.
Jos nyt vaikka luet linkkaamani artikkelin. Noita löytyy sitten pilvin pimein lisää, jos jaksat etsiä. Melko lailla samaan lopputulokseen tunnutaan aina päätyvän, SHR on kokonaisuutena parempi, vaikka molemmilla järjestelmillä on luonnollisesti omat etunsa ja haittansa.
 
Jos nyt vaikka luet linkkaamani artikkelin. Noita löytyy sitten pilvin pimein lisää, jos jaksat etsiä. Melko lailla samaan lopputulokseen tunnutaan aina päätyvän, SHR on kokonaisuutena parempi, vaikka molemmilla järjestelmillä on luonnollisesti omat etunsa ja haittansa.

Et tainnut ymmärtää lukemaasi siis. Kerro nyt meille.
 
Et tainnut ymmärtää lukemaasi siis. Kerro nyt meille.
Vaikuttaa nyt ennemmin siltä, että sinulla ei lontoo taivu. Mitä minä sinulle referoimaan, tuollahan se useammassa paikassa on luettavissa, miksi SHR:a pidetään parempana. Todennäköisesti sellaisten ihmisten toimesta, jotka aiheesta tietävät enemmän kuin sinä tai minä. Jos et pysty argumentoimaan itse, linkkaa sitten vaikka, mielellään useampaan, artikkeliin, jotka väittävät raidia paremmaksi vaihtoehdoksi synologyn nassissa.
 
Samaa linuxin mdadm softaraidia se Synology käyttää jokatapauksessa, SHR osaa yhdistää eri kokoisten levyjen tilan helpommin käytettäväksi osiointi kikkailun ja linuxin LVM kanssa.

 
Vaikuttaa nyt ennemmin siltä, että sinulla ei lontoo taivu. Mitä minä sinulle referoimaan, tuollahan se useammassa paikassa on luettavissa, miksi SHR:a pidetään parempana. Todennäköisesti sellaisten ihmisten toimesta, jotka aiheesta tietävät enemmän kuin sinä tai minä. Jos et pysty argumentoimaan itse, linkkaa sitten vaikka, mielellään useampaan, artikkeliin, jotka väittävät raidia paremmaksi vaihtoehdoksi synologyn nassissa.

Eli et ymmärrä lukemaasi. Kun käytössä on kaksi samankokoista levyä, parempaa metodia kuin RAID1 ei yksinkertaisesti ole. Siihen ei auta lupaus "SHR:stä jossain dokumentissa" kun se ei kykene sen parempaan. Heikkoudet jo kerrottiinkin, mutta pyysin sinulta yhtä parempaa puolta tähän ratkaisuun. Etkö kykene edes yhtä kertomaan sen sijaan että inttäisit?

Yllätys, kahdella ei voi saavuttaa parempaa kuin kopioida data. Yllättikö? Siihen löytyy ihan helppo looginen selityskin, jos et oikeasti ymmärrä. Kokeile asiaa näin, keksi ratkaisu jossa saat saman täydellisen entropian tiedon mahtumaan pienempään tilaan kuin 1. Se varmaan löytyy tuolta SHR-dokumenteista kun mun Lontoo ei ilmeisesti taipunut. Samalla kun ratkaiset sen, niin ratkaiset tästä maailmasta aika monta matemaattista ongelmaa ja paradoksia. Saat varmasti Nobelin.

Tietysti, koska luulet lukeneesi jotain ymmärtämättä sitä ja alat inttämään, niin mennään sun dokumentin lainauksella:

"If you have already created a single-drive SHR storage pool, you can add another drive to increase its number of tolerable drive failures to one—an equivalent to the data redundancy of RAID 1"

Tosin mulla on vahva veikkaus että keskustelen ihmisen kanssa joka ei ymmärrä mitä RAID1 tarkoittaa.
 
Eli et ymmärrä lukemaasi. Kun käytössä on kaksi samankokoista levyä, parempaa metodia kuin RAID1 ei yksinkertaisesti ole. Siihen ei auta lupaus "SHR:stä jossain dokumentissa" kun se ei kykene sen parempaan. Heikkoudet jo kerrottiinkin, mutta pyysin sinulta yhtä parempaa puolta tähän ratkaisuun. Etkö kykene edes yhtä kertomaan sen sijaan että inttäisit?

Yllätys, kahdella ei voi saavuttaa parempaa kuin kopioida data. Yllättikö? Siihen löytyy ihan helppo looginen selityskin, jos et oikeasti ymmärrä. Kokeile asiaa näin, keksi ratkaisu jossa saat saman täydellisen entropian tiedon mahtumaan pienempään tilaan kuin 1. Se varmaan löytyy tuolta SHR-dokumenteista kun mun Lontoo ei ilmeisesti taipunut. Samalla kun ratkaiset sen, niin ratkaiset tästä maailmasta aika monta matemaattista ongelmaa ja paradoksia. Saat varmasti Nobelin.

Tietysti, koska luulet lukeneesi jotain ymmärtämättä sitä ja alat inttämään, niin mennään sun dokumentin lainauksella:

"If you have already created a single-drive SHR storage pool, you can add another drive to increase its number of tolerable drive failures to one—an equivalent to the data redundancy of RAID 1"

Tosin mulla on vahva veikkaus että keskustelen ihmisen kanssa joka ei ymmärrä mitä RAID1 tarkoittaa.
Voi herranjumala
  • Faster to setup
  • Expandable
  • Ability to mix drives
  • Greater available capacity when mixing drives whilst still maintaining 1 disk of redundancy
  • If a drive fails, the Synology can still access the full volume data – though will operate much slower till a replacement drive is installed
  • Drives can be carried over to a new SHR supported Synology and the new NAS will see the volume and the data
Tuossa nyt muutama heti alkuun. Sen lisäksi SHR on varmempi mitä tulee datakorruptioon.

Ei ne laitteet ikuisesti kestä ja jos siirrytään kapasiteetin lisäämiseksi vaikka neljän levyn järjestelmään SHR on huomattavasti monipuolisempi. Missään vaiheessa en ole väittänyt, että kahden levyn järjestelmässä jotain radikaaleja eroja olisi, sen olet sinä itse päästäsi keksinyt. Mutta kun sitä dataa kertyy vuosi vuodelta enemmän on järkevämpää valita SHR. Vai olenko muuta väittänyt?
 
Tuossa nyt muutama heti alkuun. Sen lisäksi SHR on varmempi mitä tulee datakorruptioon.

Eli et ymmärtänyt, mutta hieno copy-paste käsittämättä mitä laitoit. Ensimmäinen ei pidä paikkaansa (ei edes Synologyssa, kokeile arvata syy) ja kolme seuraavaa olivat täysin turhia kuten sulle jo selitettiin. Eikä myöskään kohta 4 pidä paikkaansa kun kyseessä on kaksi samankokoista levyä, ainoastaan jos otetaan isompi tilalle (pienempi ei kelpaa).

Jatketaan sun seuraaviin kohtiin:

  • If a drive fails, the Synology can still access the full volume data – though will operate much slower till a replacement drive is installed
  • Drives can be carried over to a new SHR supported Synology and the new NAS will see the volume and the data

RAID1 levyt eivät katoa minnekään jos yksi hajoaa, kai nyt sen verran ymmärsit mitä RAID1 tarkoittaa? Myöskään kirjoitukset eivät hidastu vaikka toinen levy hajoaisi RAID1:llä, lukuoperaatiot vain jos Synology osaa hyödyntää kahdelta levyltä samanaikaista lukemista. Ne RAID1 levyt voi myös kantaa ihan mihin tahansa Synology / QNAP / mikä tahansa Linux kone, toisin kuin SHR. Eli jälkimmäinen on SHR:ssä heikompaa kuin RAID1:ssä.

Ei ne laitteet ikuisesti kestä ja jos siirrytään kapasiteetin lisäämiseksi vaikka neljän levyn järjestelmään SHR on huomattavasti monipuolisempi. Missään vaiheessa en ole väittänyt, että kahden levyn järjestelmässä jotain radikaaleja eroja olisi, sen olet sinä itse päästäsi keksinyt. Mutta kun sitä dataa kertyy vuosi vuodelta enemmän on järkevämpää valita SHR. Vai olenko muuta väittänyt?

Vaikka sitä dataa tulisi vuosi vuodelta enemmän, niin kahden levyn järjestelmässä se tilanne ei muutu. Kysyjällä ei myöskään ole tilanne jossa se vaihto "sekalevyihin" olisi ajankohtainen, vaan hän juuri osti itselleen pakan josta halusi parhaimmat käyttöön. Sen sijaan onko SHR:llä tulevaisuutta..

Suosittelen nätisti lopettamaan vänkäys kun olet heikoilla vesillä, ei tämä nyt vaan ole se vahvin puolesi. Jutellaan mielummin Reed-Solomonista kun levyjä alkaa olemaan tarpeeksi ja siihen strategiaa.
 
Eli et ymmärtänyt, mutta hieno copy-paste käsittämättä mitä laitoit. Ensimmäinen ei pidä paikkaansa (ei edes Synologyssa, kokeile arvata syy) ja kolme seuraavaa olivat täysin turhia kuten sulle jo selitettiin. Eikä myöskään kohta 4 pidä paikkaansa kun kyseessä on kaksi samankokoista levyä, ainoastaan jos otetaan isompi tilalle (pienempi ei kelpaa).

Jatketaan sun seuraaviin kohtiin:



RAID1 levyt eivät katoa minnekään jos yksi hajoaa, kai nyt sen verran ymmärsit mitä RAID1 tarkoittaa? Myöskään kirjoitukset eivät hidastu vaikka toinen levy hajoaisi RAID1:llä, lukuoperaatiot vain jos Synology osaa hyödyntää kahdelta levyltä samanaikaista lukemista. Ne RAID1 levyt voi myös kantaa ihan mihin tahansa Synology / QNAP / mikä tahansa Linux kone, toisin kuin SHR. Eli jälkimmäinen on SHR:ssä heikompaa kuin RAID1:ssä.



Vaikka sitä dataa tulisi vuosi vuodelta enemmän, niin kahden levyn järjestelmässä se tilanne ei muutu. Kysyjällä ei myöskään ole tilanne jossa se vaihto "sekalevyihin" olisi ajankohtainen, vaan hän juuri osti itselleen pakan josta halusi parhaimmat käyttöön. Sen sijaan onko SHR:llä tulevaisuutta..

Suosittelen nätisti lopettamaan vänkäys kun olet heikoilla vesillä, ei tämä nyt vaan ole se vahvin puolesi. Jutellaan mielummin Reed-Solomonista kun levyjä alkaa olemaan tarpeeksi ja siihen strategiaa.

Voit aivan vapaasti dissata niin kauan kuin lystäät ja jauhaa paskaa. Kertonet mitkä ovat ne sinun referenssisi kyseenalaistaa ammattimaisten teknoartikkelien kirjoittajien ammattitaito? Muutenkin olet eskaloinut asian aivan johonkin muuhun, kuin mistä kyse on alunperin ollut. Yleensä se, joka jatkuvasti menee henkiläkohtaisuuksiin, on muutenkin se heikoilla jäillä luistelija. En nyt ihan hirveästi sillä itse leijuisi, että tiedän mikä on RAID1.
 
Viimeksi muokattu:
Voit aivan vapaasti dissata niin kauan kuin lystäät ja jauhaa paskaa. Kertonet mitkä ovat ne sinun referenssisi kyseenalaistaa ammattimaisten teknoartikkelien kirjoittajien ammattitaito? Muutenkin olet eskaloinut asian aivan johonkin muuhun, kuin mistä kyse on alunperin ollut. Yleensä se, joka jatkuvasti menee henkiläkohtaisuuksiin, on muutenkin se heikoilla jäillä luistelija. En nyt ihan hirveästi sillä itse leijuisi, että tiedän mikä on RAID1.

Mikä on "ammattimainen" teknoartikkeli? Kai tajusit ottaneesi lainauksesi valmistajan omista dokumenteista? Mitä jos vaikka sanon tehneeni (ja tekeväni) järjestelmiä joissa dataa nimenomaan replikoidaan? Asia on alunperin hyvin yksinkertainen pihvi, ehdotit että SHR on parempi järjestelmä kuin RAID1 DS220j järjestelmään, jonka hän on valinnut. Viesti #190. Etkä sitä halua mitenkään perustella, vaan otat mainosmateriaalista rivejä ja kerrot kuinka se asia nyt vain näin on - parempi se on kun mainostaja niin sanoi. Kun sinua korjaa, jatkat inttämistä koska "teknomaagisi" sanoi niin.

Tähän ei tarvita mitään "teknoartikkeleita", vaan ihan omaa järkeä joskus ottaa selvää asioista. Kyseessä ei ole varsinaisesti mikään kovin uusi teknologia, eikä se kykene mitenkään tiettyjä lainalaisuuksia rikkomaan. Perusteiden hallinta siitä mitä nämä asiat ovat lienisi edes sellainen pieni juttu jonka voisi ottaa selvää ennen kuin lähtee neuvomaan ja kertomaan jonkin olevan parempi. Jos ei tiedä, ei pidä sanoa. Ei varsinkaan, jos "tiedän, koska mainos sanoi näin". Ensin pitää käsittää mistä puhuu ja mitä ne mainokset ovat.
 
Ja jotta saisit rapsuttaa päätäsi hieman vielä lisää, niin "SHR":n implementaatio on tehdä pieniä md-RAID-pakkoja, (RAID1, RAID5, RAID6, etc) jotka on hajoitettu levyille yhteen LVM grouppiin. Siitä ei ole mitään iloa suhteessa siihen että teet yhden isomman LVM-groupin, varsinkin kun kahden levyn rakenteella RAID1 ja "SHR" ovat melkein identtisiä LVM/mdadm:llä tehtynä.
 
Mikä on "ammattimainen" teknoartikkeli? Kai tajusit ottaneesi lainauksesi valmistajan omista dokumenteista? Mitä jos vaikka sanon tehneeni (ja tekeväni) järjestelmiä joissa dataa nimenomaan replikoidaan? Asia on alunperin hyvin yksinkertainen pihvi, ehdotit että SHR on parempi järjestelmä kuin RAID1 DS220j järjestelmään, jonka hän on valinnut. Viesti #190. Etkä sitä halua mitenkään perustella, vaan otat mainosmateriaalista rivejä ja kerrot kuinka se asia nyt vain näin on - parempi se on kun mainostaja niin sanoi. Kun sinua korjaa, jatkat inttämistä koska "teknomaagisi" sanoi niin.

Tähän ei tarvita mitään "teknoartikkeleita", vaan ihan omaa järkeä joskus ottaa selvää asioista. Kyseessä ei ole varsinaisesti mikään kovin uusi teknologia, eikä se kykene mitenkään tiettyjä lainalaisuuksia rikkomaan. Perusteiden hallinta siitä mitä nämä asiat ovat lienisi edes sellainen pieni juttu jonka voisi ottaa selvää ennen kuin lähtee neuvomaan ja kertomaan jonkin olevan parempi. Jos ei tiedä, ei pidä sanoa. Ei varsinkaan, jos "tiedän, koska mainos sanoi näin". Ensin pitää käsittää mistä puhuu ja mitä ne mainokset ovat.
Niin. Lainaamani teksti ei suinkaan ollut valmistajan sivulta, vaan ammatikseen NAS-laitteita myyvä ja netissä tutoriaaleja sekä artikkeleja tuottava henkilö. Voisiko häntä kenties kutsua ammattilaiseksi? Kun etsit aiheesta enemmän tietoa, huomaat, että lähestulkoon joka paikassa suositellaan ottamaan käyttöön SHR. Ilmaisen asian näin, koska jokaista artikkelia en ole lukenut. Luuletko, että tuota suositellaan käytettävän, jos se on jotenkin huonompi ratkaisu?

Hyökkäys on monesti paras puolustus, mutta harvemmin se enää toimii, kun on jo löysät housussa. Sitä saattaa itsensä vain entistä syvemmälle suohon. Näytät olevan kutakuinkin yksin, vastassasi muu verkkomaailma. Edelleenkin kysyn, miksi tiedät asian kaikkein parhaiten? Onko osaamisesi ja tietotaitosi jotenkin ylivertainen verrattuna kaikkiin niihin, jotka ovat kanssasi eri mieltä?
 
Kun etsit aiheesta enemmän tietoa, huomaat, että lähestulkoon joka paikassa suositellaan ottamaan käyttöön SHR. Ilmaisen asian näin, koska jokaista artikkelia en ole lukenut. Luuletko, että tuota suositellaan käytettävän, jos se on jotenkin huonompi ratkaisu?

Eli et vieläkään tahdo ymmärtää. Sanomalla jokin teknologia on parempi ei tarkoita että se on joka paikassa parempi. Jos ajattelet hukattua tilaa jossain rakenteessa jossa on sekoitus erilaisia levyjä, niin kyllä - saat enemmän tilaa käyttöösi. Onko se parempi vai huonompi on toinen juttu.

Nimittäin samalla otat käyttöösi kaikki mahdolliset kompromissit joita se aiheuttaa. Ajattele seuraavaa implementaatiota, käytössäsi on 1,2,3,4,5 TB levyt. Jos tekisit niistä vain yhden ison RAID1 arrayn, niin saisit 1TB käytettävää tilaa. Kuulostaa aivan kauhealta, eikös? SHR:llä voisit saada paljon enemmän, eli SHR on oltava parempi?

SHR rakentaisi esimerkiksi tilanteesta RAID6 (1,2,3,4,5) 1TB jokaisesta, (2,3,4,5) levyistä RAID5 pakan, (4,5) levyistä RAID1 pakan (2TB) ja (3,5) levyistä RAID1 pakan (1TB) ja tekisi sen päälle yhden loogisen ison levyn. Mikäli maksimoit levytilan, saat käyttöösi paljon enemmän tilaa kuin 5*1TB RAID1-pakassa. SHR:n on siis oltava täydellinen ja paras ratkaisu, eikös?

Vaan kun katsotkin tilannetta kirjoitusten muodossa, niin suorituskykysi vaihtelee sen mukaan mihin pakkaan tuo kirjoitus osui. Vetämällä stripen noiden kaikkien md-pakkojen päälle tekisi tilanteesta vielä hauskemman harjoituksen. Sen lisäksi, jos kaksi levyä hajoaa pakasta, niin pahimmillaan menetitkin juuri osan tiedoistasi. Jos taas neljä levyä meni pakasta, niin ainoastaan se 1TB RAID1 pakka enää kykenee pelastamaan kaikki tietosi. Toisaalta jos tahdoitkin pitää yhden levyn sparena siinä RAID1 pakasssa jotta se ei kuluisi samaan tahtiin kuin muut, saisit erilaisen ratkaisun - mutta vieläkin vähemmän levytilaa kuin SHR:ssa.

Kumpi olikaan silloin parempi? Eikö se SHR ollutkaan ideaalinen ja parempi ratkaisu joka tilanteessa?

Mitä tulee myyjiin, niin ne kyllä kirjoittelevat paljon, mutta oppinet kyllä miksi ne on myyjiä eivätkä niitä jotka rakentavat asioita. Nyt tahdot näköjään uskoa kaikkea mitä netissä kirjoitetaan jos sen vaan laittaa blogin muotoon koska pakkohan sen on olla totta. Pitää oppia tarkastelemaan asioita kriittisesti.
 
Eli et vieläkään tahdo ymmärtää. Sanomalla jokin teknologia on parempi ei tarkoita että se on joka paikassa parempi. Jos ajattelet hukattua tilaa jossain rakenteessa jossa on sekoitus erilaisia levyjä, niin kyllä - saat enemmän tilaa käyttöösi. Onko se parempi vai huonompi on toinen juttu.

Nimittäin samalla otat käyttöösi kaikki mahdolliset kompromissit joita se aiheuttaa. Ajattele seuraavaa implementaatiota, käytössäsi on 1,2,3,4,5 TB levyt. Jos tekisit niistä vain yhden ison RAID1 arrayn, niin saisit 1TB käytettävää tilaa. Kuulostaa aivan kauhealta, eikös? SHR:llä voisit saada paljon enemmän, eli SHR on oltava parempi?

SHR rakentaisi esimerkiksi tilanteesta RAID6 (1,2,3,4,5) 1TB jokaisesta, (2,3,4,5) levyistä RAID5 pakan, (4,5) levyistä RAID1 pakan (2TB) ja (3,5) levyistä RAID1 pakan (1TB) ja tekisi sen päälle yhden loogisen ison levyn. Mikäli maksimoit levytilan, saat käyttöösi paljon enemmän tilaa kuin 5*1TB RAID1-pakassa. SHR:n on siis oltava täydellinen ja paras ratkaisu, eikös?

Vaan kun katsotkin tilannetta kirjoitusten muodossa, niin suorituskykysi vaihtelee sen mukaan mihin pakkaan tuo kirjoitus osui. Vetämällä stripen noiden kaikkien md-pakkojen päälle tekisi tilanteesta vielä hauskemman harjoituksen. Sen lisäksi, jos kaksi levyä hajoaa pakasta, niin pahimmillaan menetitkin juuri osan tiedoistasi. Jos taas neljä levyä meni pakasta, niin ainoastaan se 1TB RAID1 pakka enää kykenee pelastamaan kaikki tietosi. Toisaalta jos tahdoitkin pitää yhden levyn sparena siinä RAID1 pakasssa jotta se ei kuluisi samaan tahtiin kuin muut, saisit erilaisen ratkaisun - mutta vieläkin vähemmän levytilaa kuin SHR:ssa.

Kumpi olikaan silloin parempi? Eikö se SHR ollutkaan ideaalinen ja parempi ratkaisu joka tilanteessa?

Mitä tulee myyjiin, niin ne kyllä kirjoittelevat paljon, mutta oppinet kyllä miksi ne on myyjiä eivätkä niitä jotka rakentavat asioita. Nyt tahdot näköjään uskoa kaikkea mitä netissä kirjoitetaan jos sen vaan laittaa blogin muotoon koska pakkohan sen on olla totta. Pitää oppia tarkastelemaan asioita kriittisesti.
Onko kukaan väittänyt, että SHR on joka tilanteessa parempi kuin RAID? Kysehän on kokonaisuudesta.

Saavatko ammatikseen laitteiden kanssa pulaavat jotain provisiota siitä, että lähes poikkeuksetta suosittelevat SHR:n käyttöä? Entäs sitten ne, jotka työkseen rakentavat yrityksille ratkaisuja? No eivät todellakaan. Usko huviksesi, että suhtaudun asioihin kriittisesti. Nyt on vaan niin, että sinä olet random foorumikirjoittelija ja vastassasi on armada omalla nimellään netissä julkisesti esiintyviä henkilöitä. Luuletko, että uskon ennemmin tuulimyllyjä vastaan taistelevaa Don Quijotea?

Sivistä nyt itseäsi sen verran, että käytät vaikka sitä googlen hakua ja lue muutama artikkeli aiheesta. Löytyy vino pino ihan muidenkin kuin myyjien juttuja. Nyt tunnut fakkiintuneen vain yhden asian ajajaksi, suostumatta edes harkitsemaan, että jokin vaihtoehto olisi olemassa rakkaan raidisi lisäksi.

Oikein en ymmärrä, miksi tämä on sinulle sydämen asia. En tästä jaksa vänkätä enempää, sinä kun kategorisesti ammut kaiken alas mutuilulla, perehtymättä asiaan sen kummemmin. Tieto lisää tuskaa, mutta joskus on ihan paikallaan katsoa sen oman hiekkalaatikon ulkopuolelle.
 
Tarvitaan siis ratakiskoa paksumpaa selvästi sinulle. Sen sijaan että alkaisit uskomaan jokaista markkinointimiestä, voit itse ottaa sen SHR:n käyttöön ja tutkia miten se rakensi sen levypakkasi. Toistelemasi mantra "koska joku sanoi sen olevan parempi" tarkoittaa ettet edelleenkään tahdo edes ymmärtää miten se toimii, koska se voisi jotenkin murtaa uskomuksesi. Mutta olet oikeassa, turhaan tuhlaan aikaani sinuun - toivottavasti alkuperäinen kysyjä kuitenkin ymmärtää että hänen ratkaisunsa oli oikea.
 
Itse suosittelisin kyllä kovastikkin tuota SHR:ää nimenomaan näille budjettimallien ostajille, koska juuri siinä käytössähän sen levyjen vapaamman sekoittelun voisi kuvitella olevan useammin sille omistajalle mieleen. Ainakin itse toimin juurikin niin, että kun levy on poksahtanut, ostan mieluusti isomman ja kaikin puolin paremman tilalle ( = koska kehitys kehittyy ). Sitten taas toisen levyn posahtaessa on voinut päivittää sen toisenkin ajan tasalle. Omassa käytössä vielä nuo levyt ovat kestäneet vuosiakin toisiaan pidempään, jolloin etu on huomattava.

Eikä nähdäkseni se NAS -investoinnin alkutilanne, 1x NAS ja 2x samankokoista levyä, poista tuota sekoitettujen levyen etua - levythän ovat kuitenkin kulutustavaraa.

Luonnollisestikin tämä etu ei ole relevantti, jos budjetti on vaikka rajaton tai esim. kirjoitusnopeus/lukunopeus tai muu suorituskykyseikka on erityisen tärkeää, mutta siksihän noita vaihtoehtoja siellä Synossakin on useampia tarjolla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom