Joku kulkupeli vesille pitäisi hankkia. Miettinyt montaakin eri vaihtoehtoa. Inkkari ,packraft, kalastusrengasta tai pikkusta kumivenettä. Auton katolla saa kuljetettua. Inkkariin mahtuu kaverikin mukaan mut renkaaseen ei. Joku semmonen ois kiva mihin kaverikin mahtuisi mukaan. Useimmin kyllä yksin reissuilla.
Kalastus se pääasiallinen tarkoitus mutta välillä myös retkeily niin jos hiukan enempi tavaraa mahtuisi mukaan. Ei vaan oikeen osaa päättää mikä loppujenlopuksi kannattaisi hankkia?
Yksi ratkaiseva kysymys on se, miten on säilytystilaa? Pihassa tai kodin varastoissa. Tai vastaavasti, onko kiinnostusta hankkia jostain venepaikkaa jos kotona ei voi säilyttää minkäänlaista paattia?
Vaikea toisten puolesta päättää, mutta omista kokemuksistani voin kertoa, että hommasin kahdeksan vuotta sitten 3.70 m pitkän kumiveneen
kovalla alumiinipohjalla, josta olen aiemminkin tähän ja veneilyketjuun kirjoittanut. Maksoi silloin aikoinaan n. 700€ ja siihen päälle ostin käytettynä 15 heppaisen kaksitahtijammun 450€:llä. Näin minimaalisella panostuksella olen pystynyt tässä kahdeksan vuoden ajan kalastamaan ihan kaikkia vesistöjä Suomessa ja olen ollut erittäin tyytyväinen hankintaani. Hyvin todennäköisesti ilman tuota venettä olisi kiinnostus koko harrastukseen lopahtanut aikaa sitten. Ensimmäiset 6-7 vuotta säilytin venettä vanhempieni pihavarastossa tai omassa häkkivarastossa pakattuna,
kuskasin ihan vaan autossa takapenkillä + takakontissa. Lasten myötä alkoi kalastukseen käytettävä aika olemaan kortilla ja ei oikein jaksanut sitä ainaista roudaus-pumppaus-tyhjäys-roudaus-sykliä, joten viime keväänä hommasin trailerin, jolla vene on nyt koko ajan täytteynä. Tämä mahdollistaa esim. muutaman tunnin iltapistot vaikka töiden jälkeen ihan eri tavalla ja on tuonut lisää elinvoimaa harrastukseen. Lisäksi totesin, että kerran vene on nyt koko ajan pumpattuna, sama se asentaa sitten vähän kiinteämpiäkin rakennelmia, joten kyhäilin tuollaisen pienen konsolin ja tein isosta muovilaatikosta "tuhdon", joten nyt on kivasti säilytystilaa veneessä. Traikkuna tavallinen jettitarileri.
Tuo on niin kevyt paketti, että sitä on erittäin helppo operoida yksin ja soolokalastuksessa tuo on muutenkin parhaimmillaan. Toisaalta tilaa on sen verran, että toinenkin kalastaja mahtuu kyytiin vielä ihan kivasti. Vakautta ja merikelpoisuuttahan tuossa on ihan älyttömästi ja tuota ei saa edes kaksi raavasta miestä kaadettua vaikka yrittäisi täysillä ja tuohan ei uppoa vaikka se olisi täynnä vettä. Vakauden, turvallisuuden ja keveyden lisäksi tuossa on etuna äärimmäisen pieni (ehkä 15 cm, riippuu lastista) syväys, mikä mahdollistaa menemisen sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei perusveneillä ole mitään asiaa. Toinen kalastuksessa kiva ominaisuus on se, että laidat on tosi matalat, mikä helpottaa kaloja irrotellessa ym. Moni ajattelee varmasti ensimmäisenä, että kalastuksessa käytettävät terävät koukut olisivat kumiveneen kanssa ihan katastrofi, mutta se ei ole kyllä ainakaan omassa käytössä ollut minkäänlainen ongelma, koska tuo on sellaista paksua PVC-kangasta, eikä mitään sellaista heppoisaa "rantalelukumia". Pohjaan olen muutaman reiän vuosien varrella onnistunut saamaan, mutta ne on ollut helppo paikata.
Kolikon kääntöpuolena on sitten se, että tuon mainitun matalalaitaisuuden ansiosta kovemmassa aallokossa ajaessa vettä roiskuu helposti kyytiin ja muutenkaan tuon ajo-ominaisuudet eivät tietenkään pidemmille ja kunnon kölillä varustetuilla veneille pärjää. Yllättävän hyvin tuolla kuitenkin ajaa kovassakin aallossa ja tuo 15 heppainen liikuttaa tuota jonkun 35 km/h tunnissa, joskin mitään hirveästi isoja siirtymiä tulee harvemmin muutenkaan tehtyä. Lisäksi kumiveneessä pienenä riesana on se, että säilytystilaa ei ole ollenkaan ja kiinteitä kiinnityksiä pysty oikein tekemään kuin peräpeiliin. Ehkä isoin haittapuoli tuossa on (/oli) se kasaamiseen liittyvä jumppa. Nimittäin aina kun halusi vesille, proseduuri oli suunnilleen tämä: raahaa vene, moottori ja kaikki kamat autoon, perillä kohteessa nostele ne ulos autosta, pumppaa vene täyteen ja raahaa se veteen, sekoile vesillä sen minkä sekoilet, takaisin rannassa veneen huolellinen kuivaus, tyhjäys ja kasseihin pakkaaminen, autolla kotiin, autosta sitten kaikki kamat takaisin varastoon ja paikoilleen. Kaikkineen tuohon pelkkään "jumppaan" menee helposti yhteensä 1½-2h per kalastuskerta ja esim. sateessa mikään noista vaiheista ei ollut erityisen hauskaa. Traikku alkaa varmaan käymään järkeen... Toisaalta ihan hyvin tuota alkuun jaksoi, varsinkin kun ne reissut oli yleensä koko päivän ja osan jumpasta pystyi jakamaan useammalle päivälle, tyyliin pakkasi auton valmiiksi edellisiltana ja purki vasta sitten kalareissun jälkeisenä päivänä.
--
Tämän viimeisen sanottuani, en vissiin kuitenkaan sitten ihan täysin ollutkaan tympääntynyt tuohon kasausjumppaan, sillä nyt alkukesästä tuli hankittua toinenkin kumilaiva. Tällä kertaa tällainen 4.6 m pitkä "kumikanootti":
Tarkemmin ottaen kyseessä on siis
tämä. Johtoajatuksena tämän veneen kanssa oli se, että nyt kun tuo vanhempi vene on pysyvästi traikun päällä, yksi kumiveneilyn parhaista puolista on rajautunut pois, nimittäin se, että kumiveneen voi laskea vesille lähes mista tahansa, eikä ole rampeista riippuvainen. Sen kun vaan kasailee veneen jossain ja sitten kantaa / rullaa rantaan. Lisäksi tuossa aiemmassa veneessä on ongelma se, että monilla varsinkin pienemmillä järvillä on polttomoottorikielto ja tuon leveämmän veneen soutaminen on ihan perseestä. Joten siksi tämä uusi vene, joka soveltuu paljon paremmin lihasvoimalla liikuteluun ja/tai sähkömoottorilla ajeluun jos/kun sellaisen jaksaa hommailla. Tuossa ei myöskään ole kokonaisuutta monimutkaistavaa/painavammaksi tekevää alumiinipohjaa, vaan korkeapaine-"airdeck", joka tuntuu käytännössä samalta kuin SUP-lauta (joita myös käytetään kalastukseen btw).
Hirveästi en ole vielä tuota ehtinyt uittamaan, mutta näin ensalkuun voi todeta, että yleinen vakaus ja merikelpoisuus ei ole ihan tuon vanhemman veneen tasolla, mutta toisaalta siirreltävyys lihasvoimin on ihan eri luokkaa, niin maalla kuin vedessä. Ilmapohjan ansiosta koko paketti on selvästi pienempi ja kevyempi kuin tuo edellinen kumilaiva ja mahtuu helposti (kuvassa näkyvän, pienehkön) auton takakonttiin. Tosin kokonaisjumppa on yhtä vaivalloista kuin ennenkin, joten ajatuksena oli, että tuon veneen voisi aina pumppailla kuntoon kotipihassa etukäteen ja sitten roudata auton katolla pelipaikoille. Nähtäväksi jää, kuinka paljon tuolle loppuviimein tulee käyttöä, mutta ensivaikutelmat on kuitenkin erittäin positiiviset tuostakin laivasta.
--
TL;DR: jos vesille haluaa kohtuullisen edullisesti ja kivekset kuivana pitäen, kumilaivoja ei missään nimessä kannata ylenkatsoa. Suomessa niitä jostain syystä vierastetaan, mutta isossa maailmassa ovat erittäin suosittuja kalastuskäytössä, johon niiden yleiset ominaisuudet soveltuvat loistavasti.
. No, onneksi tuli lähdettyä täydellä mahalla ja mukaan tuli pari pakettia salamipatukoita, niin pärjäsi aamuun asti. Seiskalta viereisestä kaupasta sitten aamukahvit ja vähän syötävää.
