Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 333
Ei tuollaiset pikkuasiat Formula 1 piireissä ketään kiinnosta. Raha ratkaisee.

Kyllä sitä itsekin mieluummin V8 moottoria kuuntelisi.
Autotehtaat ovat mukana formuloissa siksi, että kiillottavat sillä brändiään. Jos F1:ssä ajetaan tekniikalla, joka ei ole enää relevanttia siviilimaailmassa, F1 ei enää kiinnosta autotehtaita, koska markkinoinnillinen hyöty katoaa. Jos tunnetut autovalmistajat häipyisivät F1:stä, F1:n taso laskisi kuin lehmän häntä.

Jos nyt heivataan hybriditekniikka mäkeen ja käytetään ekologisuuden nimissä synteettistä bensaa, niin itse näkisin, että siinä kyllä otetaan riski. Voi olla, että sellainen aikakausi jäisi formuloissa aika lyhyeksi, ja siitä olisi sitten vielä rankempi henkinen hyppäys täyssähköiseen maailmaan, jonne siviiliautomaailma menee kovaa vauhtia.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 333
Eihän se sylinterimäärä äänen juurikaan vaikuta, vaan se mitä on pakoputkessa.
Perinteisesti suuremmalla sylinterimäärällä on otettu formuloissa suuremmat kierrokset ja saatu komeampi ääni. Tosin nykyään muistaakseni polttoaineen maksimivirtausnopeutta on rajoitettu, minkä takia maksimikierrokset ovat matalammat kuin ennen.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
Perinteisesti suuremmalla sylinterimäärällä on otettu formuloissa suuremmat kierrokset ja saatu komeampi ääni. Tosin nykyään muistaakseni polttoaineen maksimivirtausnopeutta on rajoitettu, minkä takia maksimikierrokset ovat matalammat kuin ennen.
Noilla asioilla on joku murtoosa merkitystä siihen että nykyään formuloiden pakoputket ovat täysin tukossa. Ei turbollinen auto pide mitenkään erityisen kovaa ääntä ilman pakoputkea.
 
Liittynyt
08.02.2021
Viestejä
293
Autotehtaat ovat mukana formuloissa siksi, että kiillottavat sillä brändiään. Jos F1:ssä ajetaan tekniikalla, joka ei ole enää relevanttia siviilimaailmassa, F1 ei enää kiinnosta autotehtaita, koska markkinoinnillinen hyöty katoaa. Jos tunnetut autovalmistajat häipyisivät F1:stä, F1:n taso laskisi kuin lehmän häntä.

Jos nyt heivataan hybriditekniikka mäkeen ja käytetään ekologisuuden nimissä synteettistä bensaa, niin itse näkisin, että siinä kyllä otetaan riski. Voi olla, että sellainen aikakausi jäisi formuloissa aika lyhyeksi, ja siitä olisi sitten vielä rankempi henkinen hyppäys täyssähköiseen maailmaan, jonne siviiliautomaailma menee kovaa vauhtia.
Synteettinen bensa nimenomaan on relevanttijuttu tulevaisuudessa siviilimaailmassa.
 
Liittynyt
07.02.2019
Viestejä
600
Synteettinen bensa nimenomaan on relevanttijuttu tulevaisuudessa siviilimaailmassa.
Litrahinta* tekee synteettisestä bensasta kuriositeetin, jota tullaan käyttämään lähinnä urheilu/harraste-autoilla. Muita mahdollisia käyttötapauksia voi löytyä sellaisista ajoneuvoista joilla ajetaan vähän kilometrejä vuodessa. Jos oikein optimistisiin hinta-ennuisteisiin uskoo, niin synfuel voisi olla kilpailukykyinen lataushybrideissä. Silloin litrahinta vertautuu pikalatauksen hintaan, eikä kotilatauksen hintaan.

*Tuotatantokustannukset tällä hetkellä luokka 10€/l. Optimistisimmat skenaariot sanoo että 2030-luvulla voisi olla 2€/litra. Tuotantokustannusten päälle verot ja katteet niin ollaan yli 3€/luokassa.
 
Liittynyt
12.01.2017
Viestejä
2 167
Eihän se sylinterimäärä äänen juurikaan vaikuta, vaan se mitä on pakoputkessa. Jos pakoputki on suora ränni jollain resonaattorilla, kuten vapariformuloissa oli, niin ääntä lähtee, mutta kun siellä on turbo ja mgu välissä, niin vaimentavat ääntä todella tehokkaasti. Käsittääkseni juuri tuo mgu vaimentaa ääntä tehokkaasti.
Sylinterimäärä on vaikuttanut ääneen juuri sitä kautta, että kokonaisiskutilavuuden pienentyessä on jouduttu turvautumaan ääntä vaimentavaan turboon, jotta saataisiin haluttu teho, keveys ja kesto.

Kulutusta on pyritty pienentämään myös hybridin avulla (MGU vaimentaa lisää) ja polttoaineen virtausrajoituksilla.

Eco on vienyt litrat, sylinterimäärät sekä korkealta ja kovaa ulvovat kierrosluvut, ja tuonut tilalle polttoainepihit ja vääntävät mutta vaisuääniset F1-moottorit.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
Autotehtaat ovat mukana formuloissa siksi, että kiillottavat sillä brändiään. Jos F1:ssä ajetaan tekniikalla, joka ei ole enää relevanttia siviilimaailmassa, F1 ei enää kiinnosta autotehtaita, koska markkinoinnillinen hyöty katoaa. Jos tunnetut autovalmistajat häipyisivät F1:stä, F1:n taso laskisi kuin lehmän häntä.
Ferrariako tarkoitat, sen brändiin sopii polttomoottori, ja hiilipuhdas polttomoottori voisi olla sille ihan kannatettava.
"Suoraansähköön" meneminen sille vähän moniulotteisempi riskialttiimpi juttu. Tulee toki mieleen että kisabudjetti hyödyttäisi siviilipuolta, mutta brändille olisi vähän ikävää jos se ei pärjäisi, siis se raottaisi ovea kilpailijoille. (siviilipuolella).

Muuten tunnetut autonvalmistaja ovat tulleet ja menneet, ja valinnat toki vaikuttaa siihen millaisia merkkejä mikäkin kiinnostaa.

Synteettinen bensa nimenomaan on relevanttijuttu tulevaisuudessa siviilimaailmassa.
Nyky käsityksen mukaan sille on tulevaisuudessa tarvetta, jos katsoo taloja mitkä ovat isolla rahalla mukana, niin jos ei kiinnosta jotain Kia, Toytotaa, saati Volvo/Geelyä, niin ehkä jotain raskaampaa, CAT, Aggo tyyppisiä.

Ja on niitä perinteisiä auto firmoja joilla on sellaisiakin ajoneuvoja joihin synteettinen sopii, ja sitten nuo moni merkki konsernit.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
*Tuotatantokustannukset tällä hetkellä luokka 10€/l. Optimistisimmat skenaariot sanoo että 2030-luvulla voisi olla 2€/litra. Tuotantokustannusten päälle verot ja katteet niin ollaan yli 3€/luokassa.
Tämän päivän hinnoista on reilusti halvempaakin, mutta jos Suomessa synteettinen polttoaine pumppuhinta 3€ litra veroineen, ja litra vastaisi energialtaan dieseliä, niin sehän olisi "halpaa".
 
Liittynyt
17.08.2018
Viestejä
367
Kaipa tämä logitus kohtalaisesti sopii tähän ketjuun vs. sähköautojutut, kun saa kiinni kuluista ja käytetystä matka-ajasta.

Eilen 19.5. kolmella eri autolla ajelut samaan aikaan Kemi - Espoo/Vantaa n. 700km.

Alkutilanne
- A3 2.0TDIQ 3/4 tankissa
- XC90 T8 bensahybi 1/8 tankissa
- Q4 50q sähkö 74% akussa

A3 & Q4 peräjälkeen samaa matkaa, kun XC90 jäi alkumatkasta tankkaamaan eikä sen jälkeen enää matkan varrella näkynyt. Näillä A3/Q4 ensimmäinen sama stoppi Kärsämäellä, missä vessatauko ja reissuevästä kaupasta Q4:n ehdoilla ja samalla akkuun 5% -> 27% (vajaa 8min).

Kärsämäeltä samaa matkaa A3 & Q4 syömään Pyhäjärvelle, jossa sähkis lataukseen, akkuun 3% -> 85% ja taukoon meni 35min. Olisi voinut mennä lyhyemminkin kun pizzoja sai odotella ja polttiskuski vielä meni lopuksi vessaan aivan väärään aikaan!

Tästä vieläkin Audien kanssa pitkälti samaa matkaa omilla fiiliksillä/vauhdeilla Hartolaan, jossa Q4 laturiin ja A3 jatkoi matkaa perille asti. Sähkis laturiin 10 minuutiksi, akkuun 6% -> 28%. Tästä sitten Q4:lla Vierumäellä, jossa laturiin 18 minuutiksi ja akkuun 6% -> 55%. Kotipihassa akkua jäljellä 9%.

Perillä matka-ajat (& kulut hehtaarilleen):
- XC90 7:50 (8,7l/100km x 700km x 1,85e/l = 113e)
- A3 7:55 (5,8l/100km x 700km x 1,7e/l = 70e)
- Q4 8:20 (45e julkisilla ja kotipihassa 7e = 52e)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
Se etta suomessa kaikki voisivat ajaa edukkaalla kotimaassa tuotetulla synteettisella polttoaineella tarkoittaisi etta meilla taytyisi olla yli kahden OL3 verran ylimaaraista energiaa verkossa jollekka ei olisi muuta kayttoa kuin tehda siita polttoainetta. Synteettisin polttoaineiden peraan haikailu perustuu siihen etta tulevaisuudessa olisi mielin maarin halpaa energiaa tarjolla.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 298
Perinteisesti suuremmalla sylinterimäärällä on otettu formuloissa suuremmat kierrokset ja saatu komeampi ääni. Tosin nykyään muistaakseni polttoaineen maksimivirtausnopeutta on rajoitettu, minkä takia maksimikierrokset ovat matalammat kuin ennen.
Ei sylinterien määrä vaikuta varsinaisesti kierrosnopeuteen, ellei sitten pakoteta isoihin syleintereihin. Kyllä tuo nykyinenkin pata voisi laulaa sen 20000rpm, mutta säännöt rajoittavat max kierrokset 15000, ja se rajoitettu polttoainevirtaus asettaa tehohuipunkin johonkin 10000 paikkeille, josta seuraa että ääni itseasiassa vaimenee kierrosten noustessa.
 
Liittynyt
07.02.2019
Viestejä
600
Se etta suomessa kaikki voisivat ajaa edukkaalla kotimaassa tuotetulla synteettisella polttoaineella tarkoittaisi etta meilla taytyisi olla yli kahden OL3 verran ylimaaraista energiaa verkossa jollekka ei olisi muuta kayttoa kuin tehda siita polttoainetta. Synteettisin polttoaineiden peraan haikailu perustuu siihen etta tulevaisuudessa olisi mielin maarin halpaa energiaa tarjolla.
Tää oli aikoinaan laskettukin, että suomeen tarvittaisiin 12.000 tuulivoimalaa puskemaan sähköä että saadaan vetyä synteettistä polttoaineita varten. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa se olisi jopa mahdollista, joskaan en ole varmaan kannattaako @Wanzel ja muut synfuelia odottavat myös suomen täyttämistä tuulivoimaloilla.

 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
muut synfuelia odottavat myös suomen täyttämistä tuulivoimaloilla.
Kaytan Suomea kirjoituksessani jotta ihmiset saisivat mittasuhteita. Onneksi akut ratkaiset 99% ongelmista liikenteessa niin ei ole hataa mutta toinen vaihtoehto olisi ollut tayttaa sahara aurinkopaneeleilla ja tehda siella se synteettinen polttoaine.
 
Liittynyt
29.09.2017
Viestejä
2 421
Autotehtaat ovat mukana formuloissa siksi, että kiillottavat sillä brändiään. Jos F1:ssä ajetaan tekniikalla, joka ei ole enää relevanttia siviilimaailmassa, F1 ei enää kiinnosta autotehtaita, koska markkinoinnillinen hyöty katoaa. Jos tunnetut autovalmistajat häipyisivät F1:stä, F1:n taso laskisi kuin lehmän häntä.

Jos nyt heivataan hybriditekniikka mäkeen ja käytetään ekologisuuden nimissä synteettistä bensaa, niin itse näkisin, että siinä kyllä otetaan riski. Voi olla, että sellainen aikakausi jäisi formuloissa aika lyhyeksi, ja siitä olisi sitten vielä rankempi henkinen hyppäys täyssähköiseen maailmaan, jonne siviiliautomaailma menee kovaa vauhtia.
Autotehtaat ovat siksi mukana että saavat huomiota. Menestyksen myötä lasketaan, että se vaikuttaa positiivisesti myyntiin.

Ykkösissä ajetaan käytännössä tekniikalla, joka ei ole siinä määrin relevanttia, että sillä olisi juuri kosketuspintaa siviilipuolen kehitykseen.

Siellä säännöt ovat niin tiukasti rajatut, että kehitys on nykyisellään olematonta.

F1 ei tarvitse nykyistä määrää tehdastalleja selviytyäkseen, yksityistalleja voisi olla paljon enemmän, kustannuksia voitaisiin leikata kovalla kädellä vaikka yksinkertaistamalla tekniikkaa

ja mikään ei olisi lajin suhteen uhattuna.

Täyssähköiset formulat ovat jo olemassa, ilmeiseti vaan mielenkiinto sitä kohtaan on hyvin laimeaa.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 333
Autotehtaat ovat siksi mukana että saavat huomiota. Menestyksen myötä lasketaan, että se vaikuttaa positiivisesti myyntiin.

Ykkösissä ajetaan käytännössä tekniikalla, joka ei ole siinä määrin relevanttia, että sillä olisi juuri kosketuspintaa siviilipuolen kehitykseen.

Siellä säännöt ovat niin tiukasti rajatut, että kehitys on nykyisellään olematonta.

F1 ei tarvitse nykyistä määrää tehdastalleja selviytyäkseen, yksityistalleja voisi olla paljon enemmän, kustannuksia voitaisiin leikata kovalla kädellä vaikka yksinkertaistamalla tekniikkaa

ja mikään ei olisi lajin suhteen uhattuna.
F1 ei kuole koskaan, mutta ei se kovin tasokas olisi, jos sieltä häipyisi läjä autovalmistajia. Sinne on nimenomaan tullut nämä kaikenlaiset hybridimoottorit autovalmistajien vaatimuksesta. Toki kilpaileminen halvemmilla ja hiukan hitaammilla, mutta kovempaa ääntä pitävillä autoilla olisi varmasti mielenkiintoista seurattavaa sekin.

Täyssähköiset formulat ovat jo olemassa, ilmeiseti vaan mielenkiinto sitä kohtaan on hyvin laimeaa.
Ei tekniikka olekaan vielä kypsää F1-tason sähköformuloihin. Formula E on nykyään tekniikan koealusta, ja toki sillä mitataan myös sähköisen kilpailun suosion kehittymistä.

Iltasanomien toimittaja näyttää olleen viime vuonna kuitenkin vaikuttunut. :)
Sähköformulat kiinnostavat autonvalmistajia ennennäkemättömän paljon – mutta miksi?
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 298
Tarkotit varmaan nopeemmilla? Sama aero ja veekasi niin varmasti mennään kovempaa.
No eipä se formulan vauhti sylinterilukumäärällä tai äänellä parane. Tietysti jos auto kevenee parisataa kiloa samalla, eikä teho vähene, niin kyllähän se vauhti kasvaa. Tosin, jos nykyisellä polttoaineen virtaus- ja määrärajoituksella siirryttäisiin vaan vaparikoneeseen, autot hidastuisivat aika paljonkin, en usko että vaparilla voisi päästä edes puoleen nykyisestä hyötysuhteesta.

Tosin mitään erityistä tarvettahan f1 autojen ei ole nykyistä kovempaa kulkea, sohvalta seurattuna myöskään äänet ei ole kovin suuressa osassa, itseasiassa turbokoneet paransivat telkkarikokemusta, kun radiopuheesta yms saa paremmin selvää. Suurin ongelmahan tällähetkellä tv katselun kannalta on autojen koko, joka vaikeuttaa ohittamista entisestään.
 

RieskaMies

Mr. Pelican
Platinum-jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
413
No eipä se formulan vauhti sylinterilukumäärällä tai äänellä parane. Tietysti jos auto kevenee parisataa kiloa samalla, eikä teho vähene, niin kyllähän se vauhti kasvaa. Tosin, jos nykyisellä polttoaineen virtaus- ja määrärajoituksella siirryttäisiin vaan vaparikoneeseen, autot hidastuisivat aika paljonkin, en usko että vaparilla voisi päästä edes puoleen nykyisestä hyötysuhteesta.

Tosin mitään erityistä tarvettahan f1 autojen ei ole nykyistä kovempaa kulkea, sohvalta seurattuna myöskään äänet ei ole kovin suuressa osassa, itseasiassa turbokoneet paransivat telkkarikokemusta, kun radiopuheesta yms saa paremmin selvää. Suurin ongelmahan tällähetkellä tv katselun kannalta on autojen koko, joka vaikeuttaa ohittamista entisestään.
Menis aika muinaisten moottoreiden tasolle hyötysuhde jos tuo väite pitäis paikkaansa. Ei ihan hirvittävä se hyötysuhteen ero ole turbotetulla ja vaparilla varsinkin kun molempia ajetaan jatkuvasti todella suurella kuormituksella.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 298
Menis aika muinaisten moottoreiden tasolle hyötysuhde jos tuo väite pitäis paikkaansa. Ei ihan hirvittävä se hyötysuhteen ero ole turbotetulla ja vaparilla varsinkin kun molempia ajetaan jatkuvasti todella suurella kuormituksella.
Ei tuollainen korkealta laulava vapari ole kovin hyvä hyötysuhteeltaan, sen sijaan nykyailaiset f1 autot ovat ihan huippuluokkaa, siellä kun on sen turbon lisäksi myös ne mgu yksiköt.

Eihän mikään katuauto pääse lähellekään f1 auton hyötysuhdetta.
 
Liittynyt
12.01.2017
Viestejä
2 167
Ei sylinterien määrä vaikuta varsinaisesti kierrosnopeuteen, ellei sitten pakoteta isoihin syleintereihin. Kyllä tuo nykyinenkin pata voisi laulaa sen 20000rpm, mutta säännöt rajoittavat max kierrokset 15000, ja se rajoitettu polttoainevirtaus asettaa tehohuipunkin johonkin 10000 paikkeille, josta seuraa että ääni itseasiassa vaimenee kierrosten noustessa.
Tuossahan itsekin myönnät sylinterien lukumäärän vaikuttavan kierrosnopeuteen, koska laitoit varauksen: "...ellei sitten pakoteta isoihin sylintereihin.".

Formuloissa se pakko kasvattaa sylinterejä tulee luonnollisesti siitä, että halutaan voittaa. Voittaminen on vaikeaa, jos sylinterimäärän pienentäminen johtaisi yhtä suureen tehon pienenemiseen.

Turbokausien välissä vapariformuloiden iskutilavuus oli rajoitettu: kausilla 89-94 3,5 l, 95-05 3,0 l ja 06-13 2,4 l. Viimeksi mainitun rajan aikana tuskin oli muita kuin veekaseja, mutta ysärin alkupuolella talleilla oli kirjava kattaus: V8, V10 ja V12 samoissa kisoissa. Jos joku talli pienensi sylinterimäärää 12:sta 10:een tai 8:aan, se takuuvarmasti kasvatti sylinterin halkaisijaa juuri niin paljon kuin kaikkien sylinterien yhteenlaskettu iskutilavuusraja suinkin antoi myöten. Ei siis säännöillä kirjaimellisesti pakotettu isoihin sylintereihin, mutta käytännössä kuitenkin oli pakko, jottei menisi sunnuntaiajeluksi.


Tarkastellaan Ferrarin moottoreiden kierrosluvun kehitystä sylinterimäärän muutoskohdissa:

(-94, Tipo 043, 850 hv/15 800 rpm, V12, 3,5 l, 0,292 l/kpl)


-95, Tipo 044/1, 750 hv/17 000 rpm, V12, 3,0 l, 0,25 l/kpl

-96, Tipo 046, 715 hv/15 550 rpm, V10, 3,0 l, 0,3 l/kpl


-05, Tipo 055, 865-940 hv/18300-19 000 rpm, V10, 3,0 l, 0,3 l/kpl

-06, Tipo 056, 735-785 hv/18 000-19 000 rpm, V8, 2,4 l, 0,3 l/kpl


Sylinterimäärä pysyi ennallaan 1994 -> 1995, mutta iskutilavuus pieneni, mikä näkyi huipputehossa. Kierrosluku kasvoi reilusti normaalia vuosikehitystä enemmän, mikä oli iskutilavuuden kutistuksen ansiota (pienemmät ja kevyemmät männät).

Sylinteriluku pieneni 1995 -> 1996 12:sta 10:een. Iskutilavuusraja oli molemmilla kausilla sama 3,0 l, joten V12:lla yksi muki oli vain 0,25 l vs. V10:llä 0,3 l. Yhden sylinterin kasvatus 20 %:lla näkyi reilusti pienentyneessä kierrosluvussa 17 000 -> 15 550 rpm. Tämän takia huipputehokin pieneni edellisvuodesta (750 hv -> 715 hv), vaikka normaalisti tapahtuu pientä kasvua. Joku voi huomata senkin, että kierrosluku palasi parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Silloin 1994 oli ollut 0,292 l per sylinteri, ja nyt 1996 hieman suurempi 0,3 l.

Kauden 2005 jälkeen iskutilavuus rajoitettiin 2,4:ään. Moottorit olivat V8:ja, joten yhden sylinterin koko säilyi täsmälleen ennallaan 0,3 litrassa (10 * 0,3 l = 3,0 l ja 8 * 0,3 l = 2,4 l). Tämän johdosta maks. rpm oli -05 ja -06 sama 19 000 rpm. Huipputeho pieneni merkittävästi, sillä iskutilavuus pieneni käskynkkää mukien vähenemisen kanssa.


Jos joku olisi kolmelitraisten aikakaudella yrittänyt tehdä V6:n, se ei taatusti olisi kiertänyt yhtä korkeille kierroksille kuin V10 tai V12, koska muuten 0,5 l per sylinteri laittaisi kiertokanget solmuun. Tämän alemman kierrosluvun seurauksena V6 tuottaisi jonkin verran muita vähemmän tehoa. Toki V6:n saisi kiertämään 0,3 l/sylinteri, mutta silloin kokonaistilavuus olisi vain 1,8 l, ja tehoa olisi reilusti vähemmän kuin kolmelitraisissa.


Toki jonkun huipputallin V10 on saattanut olla tehokkaampi ja kiertävämpi kuin heikomman tallin V12. Ylempänä kuitenkin nähtiin, että saman tallin sylinterimäärävähennyksissä huipputeho ja rpm kärsivät (vaikka iskutilavuus olisi vakio), mikä on luonnollista seurausta suuremman männän soveltumattomuudesta koville kierrosnopeuksille. Sylinterimäärän vähentymistä ei voi halkaisijan kasvatuksen sijaan kompensoida iskua pidentämällä, koska se vasta johtaakin hurjiin männän G-voimiin, jotka vääntävät kiertokanget kieroon.


Edit.
Siitä olen samaa mieltä, että sylinterimäärä (8, 10 tai 12) ei varsinaisesti vaikuta maksimikierroslukuun. Tässä oli kuitenkin kyse formuloista, joissa halutaan sylinterimäärästä riippumatta maksimitilavuus ja -teho. Silloin liian vähäisellä sylinterimäärällä yhden sylinterin koko kasvaa liian suureksi tehon ja kierrosluvun kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 298
Tuossahan itsekin myönnät sylinterien lukumäärän vaikuttavan kierrosnopeuteen, koska laitoit varauksen: "...ellei sitten pakoteta isoihin sylintereihin.".

Formuloissa se pakko kasvattaa sylinterejä tulee luonnollisesti siitä, että halutaan voittaa. Voittaminen on vaikeaa, jos sylinterimäärän pienentäminen johtaisi yhtä suureen tehon pienenemiseen.

Turbokausien välissä vapariformuloiden iskutilavuus oli rajoitettu: kausilla 89-94 3,5 l, 95-05 3,0 l ja 06-13 2,4 l. Viimeksi mainitun rajan aikana tuskin oli muita kuin veekaseja, mutta ysärin alkupuolella talleilla oli kirjava kattaus: V8, V10 ja V12 samoissa kisoissa. Jos joku talli pienensi sylinterimäärää 12:sta 10:een tai 8:aan, se takuuvarmasti kasvatti sylinterin halkaisijaa juuri niin paljon kuin kaikkien sylinterien yhteenlaskettu iskutilavuusraja suinkin antoi myöten. Ei siis säännöillä kirjaimellisesti pakotettu isoihin sylintereihin, mutta käytännössä kuitenkin oli pakko, jottei menisi sunnuntaiajeluksi.


Tarkastellaan Ferrarin moottoreiden kierrosluvun kehitystä sylinterimäärän muutoskohdissa:

(-94, Tipo 043, 850 hv/15 800 rpm, V12, 3,5 l, 0,292 l/kpl)


-95, Tipo 044/1, 750 hv/17 000 rpm, V12, 3,0 l, 0,25 l/kpl

-96, Tipo 046, 715 hv/15 550 rpm, V10, 3,0 l, 0,3 l/kpl


-05, Tipo 055, 865-940 hv/18300-19 000 rpm, V10, 3,0 l, 0,3 l/kpl

-06, Tipo 056, 735-785 hv/18 000-19 000 rpm, V8, 2,4 l, 0,3 l/kpl


Sylinterimäärä pysyi ennallaan 1994 -> 1995, mutta iskutilavuus pieneni, mikä näkyi huipputehossa. Kierrosluku kasvoi reilusti normaalia vuosikehitystä enemmän, mikä oli iskutilavuuden kutistuksen ansiota (pienemmät ja kevyemmät männät).

Sylinteriluku pieneni 1995 -> 1996 12:sta 10:een. Iskutilavuusraja oli molemmilla kausilla sama 3,0 l, joten V12:lla yksi muki oli vain 0,25 l vs. V10:llä 0,3 l. Yhden sylinterin kasvatus 20 %:lla näkyi reilusti pienentyneessä kierrosluvussa 17 000 -> 15 550 rpm. Tämän takia huipputehokin pieneni edellisvuodesta (750 hv -> 715 hv), vaikka normaalisti tapahtuu pientä kasvua. Joku voi huomata senkin, että kierrosluku palasi parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Silloin 1994 oli ollut 0,292 l per sylinteri, ja nyt 1996 hieman suurempi 0,3 l.

Kauden 2005 jälkeen iskutilavuus rajoitettiin 2,4:ään. Moottorit olivat V8:ja, joten yhden sylinterin koko säilyi täsmälleen ennallaan 0,3 litrassa (10 * 0,3 l = 3,0 l ja 8 * 0,3 l = 2,4 l). Tämän johdosta maks. rpm oli -05 ja -06 sama 19 000 rpm. Huipputeho pieneni merkittävästi, sillä iskutilavuus pieneni käskynkkää mukien vähenemisen kanssa.


Jos joku olisi kolmelitraisten aikakaudella yrittänyt tehdä V6:n, se ei taatusti olisi kiertänyt yhtä korkeille kierroksille kuin V10 tai V12, koska muuten 0,5 l per sylinteri laittaisi kiertokanget solmuun. Tämän alemman kierrosluvun seurauksena V6 tuottaisi jonkin verran muita vähemmän tehoa. Toki V6:n saisi kiertämään 0,3 l/sylinteri, mutta silloin kokonaistilavuus olisi vain 1,8 l, ja tehoa olisi reilusti vähemmän kuin kolmelitraisissa.


Toki jonkun huipputallin V10 on saattanut olla tehokkaampi ja kiertävämpi kuin heikomman tallin V12. Ylempänä kuitenkin nähtiin, että saman tallin sylinterimäärävähennyksissä huipputeho ja rpm kärsivät (vaikka iskutilavuus olisi vakio), mikä on luonnollista seurausta suuremman männän soveltumattomuudesta koville kierrosnopeuksille. Sylinterimäärän vähentymistä ei voi halkaisijan kasvatuksen sijaan kompensoida iskua pidentämällä, koska se vasta johtaakin hurjiin männän G-voimiin, jotka vääntävät kiertokanget kieroon.


Edit.
Siitä olen samaa mieltä, että sylinterimäärä (8, 10 tai 12) ei varsinaisesti vaikuta maksimikierroslukuun. Tässä oli kuitenkin kyse formuloista, joissa halutaan sylinterimäärästä riippumatta maksimitilavuus ja -teho. Silloin liian vähäisellä sylinterimäärällä yhden sylinterin koko kasvaa liian suureksi tehon ja kierrosluvun kannalta.
Tuo ~3dl sylinterikokohan huomattiin optimaaliseksi silloin kun mikään sääntö ei rajoittanut sylinterimäärää. Jostain syystä nykyään säännöt määrää sylinterimäärän, vaikka käytännössä kaikki valmistajat päästyisivät jokatapauksessa samaan sylinterimäärään.

Käytännössä siis litratilavuus määrää sylinterien määrän, ja vaikka sylinterimäärä olisi vapaa nykyisellä iskutilavuusrajoituksella, kukaan ei tekisi v8 konetta, enkä usko että myöskään v4 tuottaisi mitään etua, vaikka kierrosluku ei nykyään niin korkea olekaan.

Onko f1 autojen synteettiseen polttoaineeseen siirtyminen sitten mitenkään hyödyllistä laajemmassa mittakaavassa? Mä epäilen että ei, koska kilpailu ei tapahdu sen polttoaineen kehittelyssä, vain sen käytössä, jossa tuskin on juurikaan merkitystä sen alkuperällä.
 
Liittynyt
29.09.2017
Viestejä
2 421
Tuo ~3dl sylinterikokohan huomattiin optimaaliseksi silloin kun mikään sääntö ei rajoittanut sylinterimäärää. Jostain syystä nykyään säännöt määrää sylinterimäärän, vaikka käytännössä kaikki valmistajat päästyisivät jokatapauksessa samaan sylinterimäärään.
Sääntö on rajoittanut sylinterien lukumäärää ainakin 1970-luvulta... Miksi kaikki valmistajat päätyisivät samaan sylinteriäärään, jos siihen ei pakoteta? Oli ennenkin samaan aikaan esim. V8/V10/V12.

Käytännössä siis litratilavuus määrää sylinterien määrän, ja vaikka sylinterimäärä olisi vapaa nykyisellä iskutilavuusrajoituksella, kukaan ei tekisi v8 konetta, enkä usko että myöskään v4 tuottaisi mitään etua, vaikka kierrosluku ei nykyään niin korkea olekaan.
On sitä ennen tehty.

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
Onneksi akut ratkaiset 99% ongelmista liikenteessa niin ei ole hataa mutta toinen vaihtoehto olisi ollut tayttaa sahara aurinkopaneeleilla ja tehda siella se synteettinen polttoaine.
Akut 99% liikenteestä..
Liikenteessä (jos muutakin kuin henkilöautoliikkenne) on helposti akutettavia, että niitä nyky akku odotuksin vaikesasti akutettavia.
Ja koska akkut ja sähkövoimalinja on halpoja osassa liikennettä, niin synteettisen markkina on siellä missä akut ei nyky tietämyksellä pärjää. Vaatii vielä huimia kehitysharppauksia, painon ja tai tilavuuden energiatiheyden osalta. siihen väliin sitten helpompia, latausnopeus, latausinfra.

Sitten on se liikenne ja varsinkin polttomoottorikäyttö jossa sähköistämis investoinnit on niin kalliita että kannattaa enemmin maksaa aidoista päästöoikeuksista ja tai synteettisestä.

Jos puhutaan henkilöautoliikenteestä, niin nyky käsityksen mukaan synteettiset ei ole se juttu, toki tärkeää pienellä liikenne prosentille, onko se sitten prosenttia, vai viisi, ajoneuvoissa isompi, kuin suoritteissa. Lataushybrideille voi tuota elinkaarta loppupäässä, moni voi olla valmis maksaa sen 50€/10 litraa, ei varatankista, että pääsee kotiin, tai saa sitä polttispyöriteltyä sen verran että auto pysyy ajokunnossa. Onko se sitten taloudellista, vs että sen vaihtaa patterivehkeeseen, sen polttis lataushybridin HA ajokunnossa pitäminen maksaa, niin siellä aika nopeasti kilpailee se patteriauto.

Vertasit sähkötarvetta, niin meillä siellä jonossa paljon muitakin vetytalouteen tukeutuvia hankkeita, mitkä tarvitsee sitä vetytuotantoa ennen synteettisiä.

Jos unelmoidaan ihmeakuista, niin vety talous voi unelmoida ihme puhtaasta halvasta vetytuotannosta, mutta toistaiseksi ihmeet puuttuu ja niiden varaan ei kannata laskea, vaan toivoa että nyky tyyppiset prosessit saadaan tehokkaaksi, edulliseksi, + se energiantarve.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
Akut 99% liikenteestä..
Piti kirjoittamani maanpäällisestä liikenteestä mutta jostain kumman syystä se unohtui.

Nähdäkseni ainoa mikä ei voi täysin sopeutua asiaan on hälytysajoneuvot.

Raskaat kuorma-autot, linja-autot ja henkilöautot ovat 99% sähköistettävissä helposti ennempää kuin mitään synteettisiä polttoaineta tai vetyä olisi tarjolla.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
Piti kirjoittamani maanpäällisestä liikenteestä mutta jostain kumman syystä se unohtui.
Lentäminen kävi mielessä, sielläkin sähkösuunnitelmia.

Ja jos 99% oli kärjistys, eli viestit sitä että tärkeimmistä maanpäällisen liikenteen muodoista on toteutettavissa pitkässä juoksulla sähköisesti. HA, bussi, rautatie, kumipyöräkuljetukset, nyky käsityksen mukaan akusto on kilpailukykyinen.

Enemmä kyse siitä että latausinfra ja kaluoston uusiminen.

Jos takerrutaan prosentteihin, niin siinä vaiheessa kun 99% saavutettu, niin lopuilla ole väliä. Mutta jotta saavutetaan päästötavoitteet, niin tuota ennen paljon työtä, ja siellä voi olla synteettisillä rooli. Siksi tärkeää että ei rajata tegnologiaa, vaan synteettiset voi olla tärkeässä roolissa. se vitosen diseliä vastaava litrahinta voi olla "halpaa". Ja voi olla jopa järkevää jakaa sitä kustannusta muilla.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
Klikki paljastus, jutussa kerrotaan että diselin pummpuhinta alle bensiinin, mikä mm verotusyistä ihan normaali tilanne, putinin sekoilujen takia dieselin veroton mailmanmarkkinahinta on ollut tavallista korkeampi suhteessa bensiiniin, ja jutussa kerrotaan että pohjoisen pallonpuoliskon lämmityskausi loppu niin yleensä dieselin kysyntä laskee suhteessa bensiini ja näkyy myös pumpulla. Jutussa ei taidettu mainittu, mutta kesällä bensiinin kysyntä taitaa vähän nousta, mikä taasen nostattaan suhteessa sen hintaa.

Putin edelleen jatkaa sekoiluja joten epävarmuus jatkuu (allekirjoittaneen kommentti).

Sitä toki pitkään jauhettu toivetta että Suomessa dieselille samaverokohtelu kuin bensalle, mutta valtiovalta haluaa verotukea dieseliä ihan perustelluista syistä joten se ei ehkä nopea riski. Vaikka verotuet ovat muuten pinnalla.
 
Liittynyt
29.09.2017
Viestejä
2 421

Volkswagen siirtää miljarditolkulla sähköautorahaa polttomoottoreiden kehitykseen
Fossiilimoottoreiden kehittämistä jatketaan 58,5 miljardilla sähköautoeurolla.
Euroopan suurimman autonvalmistajan Volkswagenin jäähyväiset polttomoottoreille näyttävät venyvän odotettua pidemmiksi.

Yhtiö panee täysin uusiksi polttomoottorimalleja koskevat suunnitelmansa. Talousjohtaja Arno Antlitz paljasti Münchenissä Volkswagen-konernin sijoittavan edelleen myös polttomoottoreiden kehitystyöhön.

Tähän tarkoitukseen yhtiö varaa 58,5 miljardia euroa. Ilmoituksen yllätyksellisyyttä lisää se, että rahat lohkaistaan täyssähköautojen kehitykseen korvamerkitystä summasta, Automotive News Europe

-julkaisu kertoo.
Vastaavista on nyt viimeaikoina uutisoitu. Miksei se patteriauto niin hyvä ajatus olekaan?
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
Vastaavista on nyt viimeaikoina uutisoitu. Miksei se patteriauto niin hyvä ajatus olekaan?
Ei pysty kukaan kilpailemaan kiinalaisten patteriautojen kanssa? Piikki paikat hävittiin niin ihan turha yrittää enää keulia vaan mennään virran mukana.

Alkaa käymään niin että ennen oli patteriautot varakkaiden juttu ja 5 vuodessa kääntyy patteriautot varattomien autoiksi. Vähän niin kuin elektronisten kellojen kanssa kävi.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 776
Vastaavista on nyt viimeaikoina uutisoitu. Miksei se patteriauto niin hyvä ajatus olekaan?
Vihreällä siirtymällä ja hypellä rynnitty kilpaa markkinoille. Autot tosi kalliita, arvon säilymisestä ei tietoa, osalle vieras ajatus, lataushässäkät, superkalliit korjaukset, tuntemattomat kiinamerkit... maailma ei ole vielä valmis romuttamaan kaikkia polttomoottoriautoja ja vaihtamaan lennosta sähköautoon. Sähköauto ei ole pelkkää parhautta kaikille ihmisille ja kaikkeen käyttöön/elämäntilanteeseen.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 333
Vastaavista on nyt viimeaikoina uutisoitu. Miksei se patteriauto niin hyvä ajatus olekaan?
On se hyvä ajatus, mutta siirtymä ei ole niin nopea, kuin mitä on aiemmin kaavailtu.

Itse uskon, että kiinalaiset sähköautovalmistajat tulevat jyräämään. Laatu ei ole vielä ihan tarpeeksi hyvää, mutta se tulee paranemaan sukupolvi sukupolvelta, eivätkö eurooppalaiset autovalmistajat pärjää hintakilpailussa.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...itykseen/785a8931-ba45-4edb-a45e-cc2804d4b702





Vastaavista on nyt viimeaikoina uutisoitu. Miksei se patteriauto niin hyvä ajatus olekaan?
Linkissäsi mainittu jotain, vaikutti vähän heitoilta, mutta mm täyssäköautojen kysyntä kehitys, aiemmin uutisoitu EU päästö tieukennuksien höllentäminen, toimittaja vielä maininnut Kiinalaiset ja Toytotan hybridi menestys.

VAG konsernin osalta kilpailijoiden menestys ja oma tahmaaminen, tuo toki mieleen että pitäisikö panostaa siihen omaan linjaan, Mutta linkissä mainittiin että viimevuonna kerrottu sähköstymiseen varattu 180 miljardia, joten se oman tuotteen kehittäminen taitaa olla korkealla.

Mutta kuten linkissäsi VAG pomo sanonut, tulevaisuus on sähköinen, mutta meinenisyys ei ole vielä ohi.

Juttu vähän poukkoilu, mutta ilmeisesti yhtiö käyttää rahaa polttisarjojen päivittämiseen, liittyykö siihen tegnologiakehittämistä, varsinaisten lataushybridien + niiden polttomoottoripuolen. Jos peilaa aiempiin uutisointoihein, milloin tiukkenevien päästövaatimusten ennustettiin pienten poltisautojen kehityksen kannattamattomaksi, ja kun mm EUssa alkavia päästövaatimuksia vähän löysättiin, niin sen ennustettiin tarkoittavan pienille polttiautoille jatkoaikaa.

VAG konsernin kohdalla ajallisesti ilmoitukset sopisi varsin hyvin.

Konsernin osalta on myös kovasti seurattu miten sen sähkis kehitys menestyy, jäänyt olo että jotain merkittäviä haasteita on ollut, onko tuotekehityksessä, vai onko toimitusketjun kanssa isoja ongelmia.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 705

Vastaavista on nyt viimeaikoina uutisoitu. Miksei se patteriauto niin hyvä ajatus olekaan?
Sähköauto on ihan hyvä keksintö, mutta onkohan sen kehitys hieman jumissa/pysähtynyt? VW:llä paikka kehittää polttisalustaa ja pysyä (silläkin) kilpailussa mukana?

Ladattava hybridi? Senkin kehitystä on hyvä parannella, jos sattuisi, että se olisi tulevaisuuden juttu?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 705
Se on välikauden juttu. Kahden käyttövoiman auto on kalliimpi toteuttaa ja vika-alttiimpi.
Aivan totta. Mutta perus polttis alustan moottorin kehitys menee kyllä ladattaviin hybrideihinkin. Eli tavallaan kehitysrahat ei mene hukkaan. Koska molemmista tulee edellisiä parempia.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
Itse uskon, että kiinalaiset sähköautovalmistajat tulevat jyräämään. Laatu ei ole vielä ihan tarpeeksi hyvää, mutta se tulee paranemaan sukupolvi sukupolvelta, eivätkö eurooppalaiset autovalmistajat pärjää hintakilpailussa.
Tässä EUssa katsottu pidemmälle ja tasapainoteltu päästöjen vähentämisen ja oman teollisuuden suojelemisen kanssa.
Jos kiinalaisten annettaisiin vapaasti toimia, niin ne olisi jo vahvemmin täällä. Kiina laittaa kapuloita rattaisiin ei kiinalaisilla, raaka-aine, komponentti puolella missä Kiinalla määräävä asema, ja oma sähköauto teollisuus hakee markkinaosuutta hinnalla.
EU suojelee omaa markkinaa , teollisuutta mm. tulleilla.

Jos kaupasta saisi hakea 18 000€ (sis ALV) sähkiksiä hyvällä rahoituksella, niin menisi kaupaksi kuin Lada 70-80 luvulla Suomessa.

Aivan totta. Mutta perus polttis alustan moottorin kehitys menee kyllä ladattaviin hybrideihinkin. Eli tavallaan kehitysrahat ei mene hukkaan. Koska molemmista tulee edellisiä parempia.
Niin no, jos joutuvat tekemään hybridin, niin lataus ei välttämättä isojuttu kehityksessä, mutta se lataus maksaa, ja jotta siinä hyötyä, niin akkuakin joutuu kasvattaan.

Pienissä autoissa kustannuskriittistä, isommissa taasen lataushybrideillä pelataan täyssähkön isonakun kustannusta vs polttis lataushybridipakettia. Muistettava toki että mailmalla on monenlaista markkinaa, ei yhtä hyvää latausinfraa, ei kotilaus mahdollisuutta, ja ei välttämättä edes sitä puhdastasähköä, jolloin se fosiilisille autossa voiman tuotto voi olla järkevintä.

Tuossa yhdessä linkissä mainittiin Toyota, se on hybriditekniikassa menestynyt, sillä pitkäkokemus ja suunnittelu missä tavoite oli hyvä tuote, VAG taasen panosti dieseleihin, missä päästöjen (hiukkaus ym) hillitseminen alkoi tulla maaliin ja kylkeen jouduttiin rakentaan niiden poistosysteemeitä, eli mentiin monimutkaisuudessa ja kalleudessa ohi.
 
Viimeksi muokattu:

Proscribo

Kiitos.
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
1 010
Se on välikauden juttu. Kahden käyttövoiman auto on kalliimpi toteuttaa ja vika-alttiimpi.
Teoriassahan se on ihan kiva ajatus (ainakin niin kauan kuin akut on kalliita), mutta käytännön asiat lätkii sitten naamalle. Lisäksi todellisuus on vielä huonompi kuin tekniikoiden summa, kun polttis saa enemmän kylmä- ja pätkäkäyntiä, ja akku enemmän syklejä (vrt. polttisauto ja sähköauto). :tdown:
 
Liittynyt
14.07.2018
Viestejä
471
Taisi käydä niin, ettei akkujen hinnat pudonneetkaan valmistajien toivomalla tavalla. Tällä vuosikymmenellä akkujen hinnat ovat pysyneet melko vakaana ja se on ongelma. 150 dollaria per kwh ja 50 kwh akku maksaa 7500 dollaria, 80 kwh akku jo 12000 dollaria. Se on iso raha ja nostaa auton hintaa, vaikka päästöjärjestelmät ja polttomoottori ja vaihteisto voidaankin korvata halvemmilla sähkömoottorilla ja laturilla.

1718185159473.png


Sitten kun muistetaan sähköautojen huonot puolet, niin sähköauto ei olekaan enää riittävän edullinen. Hankala korjattavuus ja kalliit vakuutukset, lataustauot sekä julkisen latauksen epävarma saatavuus ja villi hinnoittelu sekä hankalat maksutavat...
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 776
Taisi käydä niin, ettei akkujen hinnat pudonneetkaan valmistajien toivomalla tavalla. Tällä vuosikymmenellä akkujen hinnat ovat pysyneet melko vakaana ja se on ongelma. 150 dollaria per kwh ja 50 kwh akku maksaa 7500 dollaria, 80 kwh akku jo 12000 dollaria. Se on iso raha ja nostaa auton hintaa, vaikka päästöjärjestelmät ja polttomoottori ja vaihteisto voidaankin korvata halvemmilla sähkömoottorilla ja laturilla.



Sitten kun muistetaan sähköautojen huonot puolet, niin sähköauto ei olekaan enää riittävän edullinen. Hankala korjattavuus ja kalliit vakuutukset, lataustauot sekä julkisen latauksen epävarma saatavuus ja villi hinnoittelu sekä hankalat maksutavat...
Tuossa verrokkina litiumkarbonaatin hintaa, niin ei tarvitse paljoa odotella litiumakkujen hintojen äkkiromahdusta. Tarve vastaavasti kasvaa koko ajan.

1718188823543.png
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098
Tuotanto kasvaa ja tehostuu + raaka-aineiden hinnat nousevat = hinta pysyy ~samana.
Hinnanoususta varmaan löytyyartikkelleita, laskustakin ainakin löytynyt ja aiheesta jossain toisessa ketjussa keskusteltu.

Sinänsä ei kai ole uutisoitu että ennusteet, odotukset, että sähköautot olisi lähitulevaisuudessa halvempia valmistaa kuin polttikset (* on entisellään, toiset puhuu vuoden parin sisään, toiset vähän pidempään.

Tässä välillä ollut näitä hässäköitä mitkä aiheutti komponenttien ja raaka-aineiden hintapomsahduksen, sen jälkeen palailtu normaaliin kehitykseen, tosin nyt on sitten XIn vuoro hämmentää, eli komponentti ja raaka-ainehinnat vaihtelee maantieteellisesti ja se voi sekoittaa komponenttien hintakehitystä ennustetusta, normaalista.

Akkukomponenttien hintoja heilutellut myös laatu/tuotanto haasteet, valmistajat kun saa niitä paikkailtua niin se voi vauhdittaa kehitystä.



(*
Tässä vähän sekoittaa se että minkämarkkinan verokkiin verrataan, ja nämä EU lievennykset tuleviin polttisvaatimuksiin alentaa kustannuksia oletetustä.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
1718191852001.png

Ei litiumi enaa mitaan kallista ole.

Sen takia suola-akut jaivat hiukan telineisiin.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 098

Ei litiumi enaa mitaan kallista ole.

Sen takia suola-akut jaivat hiukan telineisiin.
> 100% enemmän kuin ennen näitä hintahässäköitä, eli matkaa vielä sinne, saati alle.
 
Liittynyt
18.08.2021
Viestejä
2 392
Se on välikauden juttu. Kahden käyttövoiman auto on kalliimpi toteuttaa ja vika-alttiimpi.
Eipä toisaalta asia ihan noin yksioikoinenkaan ole. On toki totta, että hybridissä voi tulla vikaa kumpaan tahansa voimalinjaan, mutta kolikon kääntöpuoli on sitten redundanssi, eli yleensä pystyt kuitenkin ajamaan vielä toisella voimalinjalla vaikka toinen olisikin poissa pelistä, siinä missä täyspolttis tai täyssähkis jää siihen. Lisäksi plugarit käyttää yleensä aika varmatoimisia ja hyväksi todettuja vaparikoneita ja sähkömoottorit on aika pirun simppeleitä värkkejä, joten eipä nuo mitenkään sen vika-alttiimpia tosielämässä juuri ole.

Itse olen tässä ruvennut miettimään, että tuollainen 80-100 km rangella varustettu "long range" plugari (esim. uusi Prius, Skodan tulevat plugarit) olisi itseasiassa aika loistava peli. Saisi n. 95% meidänkin arkiajosta katettua sähköllä, mutta toisaalta pitkillä matkoilla ei tarvitisi pelleillä turhien latailupysähdysten kanssa.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 744
> 100% enemmän kuin ennen näitä hintahässäköitä, eli matkaa vielä sinne, saati alle.

Tuon mukaan 1 kwh lithium akussa on 510 g grammaa Lithium hydrosidia

Tuon mukaan 100 rmb kilo Lithium hydrosidi

1 kwh akkuun menisi see 50 rmb eli alta 7 euroa lithiumia.

Akkia tuntuisi etta se etta lithiumin hinta nykyisellaan vaikuttaa enintaa 7 euroa kwh hintaan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 705
Olen tässä ruvennut miettimään, että tuollainen 80-100 km rangella varustettu "long range" plugari (esim. uusi Prius, Skodan tulevat plugarit) olisi itseasiassa aika loistava peli. Saisi n. 95% meidänkin arkiajosta katettua sähköllä.
Toyota Prius olisi varmaankin aika hyvä, mutta harmillisesti vetokoukkua ei saa uuteenkaan malliin.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
245 006
Viestejä
4 274 833
Jäsenet
71 587
Uusin jäsen
Aamos H

Hinta.fi

Ylös Bottom