Monesti siellä tuulikaapissa, tai ainakin sen lähellä, on sähkökaappi jossa perinteisesti on sen kämpän lähiverkon pistokkeita tarjolla. Eikä se nyt ihan tekemätön operaatio ole viedä vaikka jalkalistojen takana yksi naru johonkin fiksumpaan paikkaan.
Siis avoimessakuidussa ?
Joko käytetään asunnon omaa ethernetkaapelointia hyväksi, jolla saadaan piuhallakin netti eri huoneisiin tai sit jossei kaapelointia ole, niin vetää itse listoja pitkin ethernettiä tarvittaviin paikkoihin.
Meillä valokuitusen asentaja neuvoi että eth1 on netti ainoastaan ja eth2 on varattu kaapelitv:tä varten. Hänen mukaansa muista porteista nettiä ei tulisi. Todellisuutta en tiedä, kun en ole testannut.
Hyvin mahdollista, ja vaikka tulisi, niin hyvä toki käyttää ensisijaisesti sitä mitä ohjeistetaan
Onko tässä joku termikikkailu, vai mikä sulla jujuna.
Ihan samaa mä tuolla termillä tarkoitan. Ehkä mun tuntemat ihmiset asuu sitten vääränlaisissa taloyhtiöissä, tai mä olen vaan liian vanha. Tässä kun hetken ajattelin, niin tuttavapiiri on kyllä aika vahvasti siirtynyt vuokratuista betonikuutioista erilaisiin omistusasuntoihin (ja omakotitaloihin), joissa nuo lienevät harvinaisempia.
Omakotitaloyhtiöt, vaikka niitä omakotitaloja olisi useita, niin operaattorit ei niihin samanlailla markkinoitaloyhtiökuitua, jos ei varsinainen kuitualuea, niin hinnat pomsahtelee, joten into laskee samoin tein, tai jos ovat ns kuituhanke alueilla niin haluavat tuoda sen jokaiselle erikseen.
Niin onhan tuo aika hurjan hintanen. Wifipurkit maksaa tosta 495eurosta joku parisataa. Kotiin tulevan asentajan tuntivelotus parista tunnista varmaan 150e ja kuitumuunnin 50-100€. Itse kaivamisen kustannuksiin jää se 50-100€. Kyllä tolla 50-100€ kaivaa vaikka koko pientaloalueelle kuidun.
Siis pidätkö tuota ihan oikeasti kalliina, useissa kohteissa kytkentämaksut lähtevät alkaen 2000€. Tuohan on ihan saatanan halpa, onnittelut järkevästä valinnasta.
Kaapelimodeemit ovat lisäksi todella kalliita, kun valokuituun soveltuvan modeemin saa alle satasella, niin kaapeliin ei saa mitään.
Samalla tavalla se on jaettu naapuruston kanssa kuin kuitu. Kummassakin tekniikassa on siellä alueen pääkeskuksessa X nopeuksinen runkoyhteys, joka sitten jaetaan alueen kesken. Kuidussa ainakin nykyaikana se runkoyhteys on vaan isompi.
Kaapelissa se tilaajayhteyskin on jaettu, kuten mobiilissa. Toki kuidussa voidaan käyttää vastaavaa toteutusta (GPON), mutta kaapeli on häiriöalttiimpi. Viallinen televisio tai muu laite voi aiheuttaa häiriötä isollekin alueelle kaapeliverkossa - riippuen miten pieniin osiin verkko on jaettu. Kuituahan tuodaan nykyään mahdollisimman lähelle kaapelinetinkin käyttäjiä, esim. taloyhtiön kellariin.
Kyllä ne tuollaiset on tarjolla asunto-osakkeen omistajille siinä missä vuokralaisillekin. Olennaista yleensä että operaattori saa yhdellä sopparilla läjän kustannusta jakavia käyttäjiä.
Niin eihän se sinne tekniseen tilaan ole ilmaiseksi ilmestynyt, vaan kyllä kuluttajilta tietenkin pyritään ottamaan ainakin osa niistä kaivuukustannuksista takas tavalla tai toisella. Firmat ei pysy pystyssä jos alkavat ilmaseksi jakamaan palveluita.
Omassa talonyhtiössä olisi vähän sama tilanne mutta itseä mietityttää kuinka tuollaisessa karkaa kustannukset käsistä kun rakennusten välille pitäisi kuidut kaivaa ja pihat raapia auki (ja sitten vielä siististi kiinni)
Eipä siellä ole. Ei varmaan kovin yleisiä tuollaiset ole pienempien asuinkiinteistöjen osalta tai en ainakaan itse ole tuollaisia nähnyt missään muissa kuin isoissa liike/teollisuuskiinteistöissä. Edes kaapeleita ei ole tässä 70-luvulla putkitettu vaan ovat suoraan maassa.
Lisää, mutta niin lisää myös esim vdsl, tai homepna tai mikä tahansa moduloinnin edellyttävä muutos.
Se varmaan riippuu mitä tekniikkaa ne koksilaitteet käyttää. Ainakin EuroDocsis 3.1 on max 10Gbps down ja 2Gbps up (kaikki käyttäjät yhteensä) ja EuroDocsis 4.0 on 10Gbs down ja 6Gbps up. Toki jos liityntä runkoverkkoon on vain 1/1 Gbps, niin kumpikin noista periaatteessa kykenee hyödyntämään täyden nopeuden ylävirtaankin. Se on sitten toinen asia kuinka dynaamisesti kanavat allokoituu, eli esim. 2Gbps ylävirtaan jos jaetaan tasan 15 käyttäjän kesken, niin se on vain reilut 130 Mbps per käyttäjä.
Kannattaisi kysyä Valokuitusilta eikä täältä, niin ehkä selviäisi, ettei Valokuitunen käytä yhtiösoppareissa jakamoa hyväkseen, vaan kaivavat kuidun jokaisen huoneiston eteiseen. Siitä sitten on huoneiston osakkaan(toisinsanoen yhtiön) kontolla se, millä sen siitä eteisestä jakelee kämppään. Yhtiölle tarjous vaan Valokuituselta ja samalla käyt läpi nuo kysymäsi jutut heidän kanssaan.
Menee kyllä hukkaan rahaa, jos eka yhtiönä tilailee jakamosta huoneistoihin kaapeloinnit ja Valokuitunen ei niitä käytä hyväkseen, vaan kaivavat suoraan asuntoihin kuidun. Huoneiston sisäiset kaapeloinnit toki kannattaa uusia, mutta ei jakamolta huoneistoihin tulevia. Näin siis Valokuitusen tapauksessa. Muilla firmoilla erilaisia käytäntöjä, jonka takia kannattaa aina olla kaivavaan firmaan yhteydessä ekana, ennenkuin alkaa kaapelointeja tilailemaan yhtiölle.
Operaattorista riippuen myös mahdollisesti parempia nopeusluokkia tarjolla mille voi tulevaisuudessa olla tarvetta. Itsellä esim. kaapelin kautta suurin mahdollinen nopeus 300/50M, käytännössä ihan noihinkaan ei päästä.
90 luvulla tuo mieleen että verkko on kunnossa, eli sille ei tarvi tehdä saneerausa (no joku varmaan osaa suoraan sanoon mistä asti kaikissa kunnon leveäkaistanen tähti verkko)
Kiitos kattavasta vastauksesta. Jää mieleen että onko sitten mitään syytä olla valitsematta kuitua, jos katsotaan aikaa vaikka 20 v eteenpäin?
Kuitu mediana (siirtotienä) paljon parempi kuin kupari, 20v päästä kuidulla parempi ennuste kuin kuparilla. Tosin KTV operaattori aika isolla prosentilla vaihtanut kuparin kuituun (kiinteistöön, sitä tehty jo vuosia, jos ei lopettanut), jos KTV alueella, niin siellä jotain infraa joku todennäköisesti tarjoaa.
