IT-alan työpaikat

[oongee]

- Työpaikka olisi Helsingissä, itse asun Tampereella. Muutto Helsinkiin ei useistakaan syistä oikein onnistu eikä huvita, joten pendelöinti olisi ainakin lähitulevaisuudessa ainoa vaihtoehto. Etätyötä ilmeisesti saa tehdä, mutta vähintään pari kertaa viikossa pitäisi käydä toimistolla. Pendelöintikin kuitenkin nostaa kuluja, samalla kun palkka on jo valmiiksi aika matala, ja aika raskasta se on istua n.5h junassa per matkapäivä.

Omia kokemuksiani Helsinki-Tampere -pendelöinnistä:

Itse asun PK-seudulla ja työpiste on Tampereella juna-aseman lähellä. Ennen koronaa pendelöin 2-3 kertaa viikossa Tampereelle. Tämä oli minulle ihan ok, koska pystyn tekemään töitä junassa, jolloin matka sujuu huomaamatta, eikä omaa aikaani mene hukkaan. Olin alun perin skeptinen jaksanko ja pystynkö käyttämään junamatkat hyödyksi, mutta ihan hyvin se onnistuu, koska pitkän matkan junassa on yleensä hiljaista ja rauhallista — etenkin jos osuu kerran tunnissa menevään nopeimpaan junaan, joka ei pysähdy lainkaan Tikkurilan ja Tampereen välillä. Nettiyhteys junasta on sysipaska, eli esim. ssh-session yli komentojen naputtelu, AWS-konsolin kliksuttelu, tikettien käsittely tai palaveeraus ei tule kyseeseen. Mailien, dokumentaation ja ohjelmakoodin luku ja kirjoitus yms. hommat sujuvat läppärillä mainiosti ja sellaista tekemistä minulla on tarpeeksi junamatkojen täytteeksi.

Jos en pystyisi käyttämään junamatkoja hyödyksi, ei yhtälössä olisi minusta mitään järkeä ja olisin varmaan kypsynyt siihen kuukaudessa. Tai siis en olisi ottanut paikkaa vastaan, ellei työnantaja olisi suorastaan suositellut käyttämään junamatkoja hyödyksi.

Yksi ongelma Tampereelta Helsingin suuntaan pendelöinnissä on se, että ruuhka-aikaan junat ovat tupaten täynnä. Eli et saa junaan paikkaa ellet varaa sitä reilusti etukäteen. Soveltuu siis vain jos tiedät työpäivien alkamis- ja päättymisajankohdat eksaktisti etukäteen tai jos työajat ovat normaalista poikkeavat (kulku muulloin kuin ruuhka-aikaan). En tosin tiedä, kuinka täyttä koronan jälkeen on ollut. Minulla kulkusuunta on vastakkaiseen suuntaan, jolloin ruuhkaa ei juuri ollut, joten pystyin tarvittaessa jättämään sarjalipun paikan varauksen viime hetkelle, jos oli riskinä, että päivä Tampereella saattaa venähtää.

Koronan jälkeen en ole tosin käynyt työpisteellä enää. Tarkoitus olisi kyllä alkaa taas noin kerran viikossa pendelöidä, jos koronasta joskus päästään.

Työmatkakulujen verovähennyksiä pääsee tällaisella työmatkalla tekemään "kivasti", mutta niissä harmittaa se, että Helsinki-Tampere -välillä kulkee myös hidas paikallisjuna, jolloin verovähennys on pakko tehdä halvimman kulkuneuvon eli paikallisjunan hinnan mukaan, vaikka matkustaisi todellisuudessa nopealla InterCity- tai Pendolino-junalla.

InterCity-junien ravintolavaunun yläkerrassa on mainioita konttorituolista ja pöydästä muodostuvia työpisteitä, joissa on erityisen hyvä työskennellä, mutta niihin pääsee nykyisin vain lisämaksun maksamalla. Aikaisemmin niihin pääsi tavallisella sarjalipulla kunhan varasi paikan riittävän ajoissa.

 

[Wemps]

Omia kokemuksiani Helsinki-Tampere -pendelöinnistä:

Itse asun PK-seudulla ja työpiste on Tampereella juna-aseman lähellä. Ennen koronaa pendelöin 2-3 kertaa viikossa Tampereelle. Tämä oli minulle ihan ok, koska pystyn tekemään töitä junassa, jolloin matka sujuu huomaamatta, eikä omaa aikaani mene hukkaan. Olin alun perin skeptinen jaksanko ja pystynkö käyttämään junamatkat hyödyksi, mutta ihan hyvin se onnistuu, koska pitkän matkan junassa on yleensä hiljaista ja rauhallista — etenkin jos osuu kerran tunnissa menevään nopeimpaan junaan, joka ei pysähdy lainkaan Tikkurilan ja Tampereen välillä. Nettiyhteys junasta on sysipaska, eli esim. ssh-session yli komentojen naputtelu, AWS-konsolin kliksuttelu, tikettien käsittely tai palaveeraus ei tule kyseeseen. Mailien, dokumentaation ja ohjelmakoodin luku ja kirjoitus yms. hommat sujuvat läppärillä mainiosti ja sellaista tekemistä minulla on tarpeeksi junamatkojen täytteeksi.

Jos en pystyisi käyttämään junamatkoja hyödyksi, ei yhtälössä olisi minusta mitään järkeä ja olisin varmaan kypsynyt siihen kuukaudessa. Tai siis en olisi ottanut paikkaa vastaan, ellei työnantaja olisi suorastaan suositellut käyttämään junamatkoja hyödyksi.

Yksi ongelma Tampereelta Helsingin suuntaan pendelöinnissä on se, että ruuhka-aikaan junat ovat tupaten täynnä. Eli et saa junaan paikkaa ellet varaa sitä reilusti etukäteen. Soveltuu siis vain jos tiedät työpäivien alkamis- ja päättymisajankohdat eksaktisti etukäteen tai jos työajat ovat normaalista poikkeavat (kulku muulloin kuin ruuhka-aikaan). En tosin tiedä, kuinka täyttä koronan jälkeen on ollut. Minulla kulkusuunta on vastakkaiseen suuntaan, jolloin ruuhkaa ei juuri ollut, joten pystyin tarvittaessa jättämään sarjalipun paikan varauksen viime hetkelle, jos oli riskinä, että päivä Tampereella saattaa venähtää.

Koronan jälkeen en ole tosin käynyt työpisteellä enää. Tarkoitus olisi kyllä alkaa taas noin kerran viikossa pendelöidä, jos koronasta joskus päästään.

Työmatkakulujen verovähennyksiä pääsee tällaisella työmatkalla tekemään "kivasti", mutta niissä harmittaa se, että Helsinki-Tampere -välillä kulkee myös hidas paikallisjuna, jolloin verovähennys on pakko tehdä halvimman kulkuneuvon eli paikallisjunan hinnan mukaan, vaikka matkustaisi todellisuudessa nopealla InterCity- tai Pendolino-junalla.

InterCity-junien ravintolavaunun yläkerrassa on mainioita konttorituolista ja pöydästä muodostuvia työpisteitä, joissa on erityisen hyvä työskennellä, mutta niihin pääsee nykyisin vain lisämaksun maksamalla. Aikaisemmin niihin pääsi tavallisella sarjalipulla kunhan varasi paikan riittävän ajoissa.

Kiitos näistä kokemuksista. Junassa käytetyn ajan tosiaan pystyn hyötykäyttämään vähintään yritysjuttuihin, todennäköisesti myös palkkatöihin. Harmillisesti sekä Tampereen että Helsingin päässä pitää vielä viettää siirtymineen n. 20-30 minuuttia julkisissa, että pääsee kotiovelle tai konttorille, joka pidentää matka-aikaa vielä pidemmälle.

Mutta kyllä minä nyt varmaan tuon paikan otan vastaan jos sitä tarjotaan, eikä työnantaja pahastu että jatkan myös omia yritysjuttuja, katselen ensimmäisen 6kk pätkän verran menoa ja teen sitten sen perusteella jatkosuunnitelmia.

 

[Lammas]

Kiinnostaisi kuulla esimerkkejä suomalaisista firmoista, joilla on niin hyvä maine, että pelkkä firman nimi CV:ssä nostaa CV:n arvoa. Ja mikä näistä firmoista tekee erityisiä?

 

[Makis]

Riippuu vähän, mihin suuntautuu. Pelialallahan on useampikin tällainen yritys. Sitten jos on tietyllä spesifillä alalla, niin esimerkiksi Wärtsilä, ABB tai vaikka Vaisala on arvostettuja firmoja aloillaan. Nokiallakin sopivissa hommissa saa varmasti hyvän referenssin. Puhutaan siis omilla aloillaan johtavista firmoista ihan maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi jos teet softaa sähköpuolen toteutuksiin, niin ABB:n taajuusmuuntajien kanssa työskentely ei varmaan näytä CV:ssä huonolta. KONE, joka toki on Hyvinkäällä, on myös tällainen. Sitten on suomalaisia tytäryrityksiä, esimerkiksi Saabin kehitysyksikkö Tampereella, Kongsberg Turussa tai GEHC Helsingissä.

Sitten jos yleisesti puhutaan kovista referensseistä, niin Google/Amazon/Netflix/Uber ym. ovat ihan oikeasti kovia referenssejä, koska jo niihin pääsemiseksi on osoitettava osaamista ja voitettava iso joukko muita pyrkijöitä. Ja pysyminen vaatii kovan tuottavuuden, näissä firmoissa arvioidaan tuottavuutta jatkuvasti ja jos ei pysy muiden mukana, niin saa armotta lähtöpassit. Palkka on kova, mutta niin on vaatimuksetkin. Mutta tämä on toki aiheen ohi.

 

[Awelonian]

Kiinnostaisi kuulla esimerkkejä suomalaisista firmoista, joilla on niin hyvä maine, että pelkkä firman nimi CV:ssä nostaa CV:n arvoa. Ja mikä näistä firmoista tekee erityisiä?

Itseäni kovin kiinnostaisi myös tietää tällaiset suomalaiset yritykset. On kyllä tullut nähtyä näitä "kovien yritysten" jannuja, eikä ne nyt vaikuta mitenkään übermencsheiltä tai osaamiseltaan erityisen kovilta missään muodossa. Hyviä ja tietäviä, mutteivat erotu mitenkään edukseen vähemmän tunnetuista firmoista. Ymmärrän jos kyseessä oikeasti on Google/Microsoft tai muu vastaava tunnettu lafka, mutta joku Supercell tai Rovio näin pelialla ei hirveästi hetkauta mitään mihinkään ja loput konsulttifirmat ovat jotain keskitasoa, kuten CGI/Accenture ja sen sellaiset.

 

[Makis]

Eihän kyse ole siitä, millaisia ne kaverit oikeasti ovat, vaan siitä miten asiakkaat ja rekryävät firmat kaverin näkevät.

 

[Paapaa]

Mielikuvat vaikuttavat, vaikka mikä on. Eli on paljon mahdollista, että se CV:ssä oleva top-tier-konsulttifirman nimi tai vaikka "Supercell" on se, jolla menet muutoin tasavahvuisesta toisesta kandidaatista ohi rinnan verran. Näin siksi, että haastatteluissa joka tapauksessa se kandi arvioidaan hyvin kapean datan perusteella. Haastattelussa ei nähdä, miten kandi oikeasti työnsä hoitaa, vaan kaikki perustuu hänen sanomisiinsa ja CV:hen. Ehkä johonkin koodaustehtävään, jos sellaisia harrastetaan. Sellaisetkin on lopulta aika kaukana oikeasta elämästä.


Eli ei mikään tae, mutta positiivinen signaali.

 

[Bladekill]

Kiinnostaisi kuulla esimerkkejä suomalaisista firmoista, joilla on niin hyvä maine, että pelkkä firman nimi CV:ssä nostaa CV:n arvoa. Ja mikä näistä firmoista tekee erityisiä?

Reaktor ja Supercell.

Käytännössä firmoilla on hyvä tuote (konsultointi ja pelit) josta saatavalla pääomalla sitten voidaan palkata kovia osaajia jotka pitävät huolen siitä että tuote pysyy hyvänä tai jopa paranee ja sillä taas voidaan nostaa laskutushintaa tai tehdä lisää tuottavia pelejä ja palkata entistä parempia osaajia. Eli ihan perus markkinatalous 101.

Eihän kyse ole siitä, millaisia ne kaverit oikeasti ovat, vaan siitä miten asiakkaat ja rekryävät firmat kaverin näkevät.

Yksilötasolla on aina toki vaihtelua, mutta onhan se aivan päivänselvää ettei se maine tyhjästä tule vaan näissä firmoissa on keskimäärin kovemmat jannut puikoissa kuin muualla.

 

[Lammas]

Mielikuvat vaikuttavat, vaikka mikä on. Eli on paljon mahdollista, että se CV:ssä oleva top-tier-konsulttifirman nimi tai vaikka "Supercell" on se, jolla menet muutoin tasavahvuisesta toisesta kandidaatista ohi rinnan verran. Näin siksi, että haastatteluissa joka tapauksessa se kandi arvioidaan hyvin kapean datan perusteella. Haastattelussa ei nähdä, miten kandi oikeasti työnsä hoitaa, vaan kaikki perustuu hänen sanomisiinsa ja CV:hen. Ehkä johonkin koodaustehtävään, jos sellaisia harrastetaan. Sellaisetkin on lopulta aika kaukana oikeasta elämästä.


Eli ei mikään tae, mutta positiivinen signaali.

Miten suhtaudutaan hakijaan, jolta löytyy CV:stä maailman paras ja arvostetuin työpaikka, joka ei kuitenkaan ole enää hakijan nykyinen työpaikka, vaan nykyinen työpaikka on joku paskafirma, josta hakija haluaisi päästä takaisin ns. top-tieriin?

 

[Paapaa]

Miten suhtaudutaan hakijaan, jolta löytyy CV:stä maailman paras ja arvostetuin työpaikka, joka ei kuitenkaan ole enää hakijan nykyinen työpaikka, vaan nykyinen työpaikka on joku paskafirma, josta hakija haluaisi päästä takaisin ns. top-tieriin?

Kysellään haastattelussa, millaista oli maailman parhaimmassa firmassa, mitä siellä teki ja miksi halusi/joutui vaihtamaan paskimpaan firmaan. Ja siitä sitten edetään vastausten perusteella jatkokysymyksiin. Ehkä sieltä selviää jotain. Tiedä sitten, kuinka todennäköinen tällainen skenaario on...

 

[iunknown]

Mielikuvat vaikuttavat, vaikka mikä on. Eli on paljon mahdollista, että se CV:ssä oleva top-tier-konsulttifirman nimi tai vaikka "Supercell" on se, jolla menet muutoin tasavahvuisesta toisesta kandidaatista ohi rinnan verran. -- cut

Eli ei mikään tae, mutta positiivinen signaali.

En tiedä miten Suomessa IT-alan palkkaus nykyään menee, mutta piilaakson näkökulmasta softahommiin on tyypillisesti satoja hakioita päivässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kandidaatilla on se pari sekuntia aikaa kiinnittää rekrytoijan huomio. Kokemus hyvistä firmoista auttaa, mutta hyvänen aika lukekaa niitä rekryilmoituksia ja laittakaa todella selvästi esille jos itseltä löytyy paikkaan sopivaa kokemusta. Aivan kaiken muun jorinan ja ekstran voi jättää myöhemmäksi. Kyllä niitä erikoisosaamisia kysytään myöhemmin jos niille on tarvetta.

FAANG+ koodaajan paikkaan tuhannesta hakemuksesta ehkä 10% etenee rekrytoijan yhteydenottoon asti. Näistä noin yksi viidesosa menee palkkaavalle esimiehlle ja mahdollisiin teknisiin haastatteluihin, joista edelleen vajaa puolet käy koko haastattelun läpi. Koko homma korreloi melko heikosti varsinaisen työosaamisen kanssa ja false negative signaalit eivät haittaa suuren hakijamäärän vuoksi. Jos mieli tekee ulkomaille tienaamaan niin tämän pelin opettelu ja pelaaminen on lähes pakollista.

 

[machia]

Onko kellään tietoa senior-tason backend tai data engineerien kk-liksoista pk-seudulla? Tietäisi millasia palkkatoiveita laittaa hakemuksen kylkeen

 

[Andan]

Onko kellään tietoa senior-tason backend tai data engineerien kk-liksoista pk-seudulla? Tietäisi millasia palkkatoiveita laittaa hakemuksen kylkeen

Tuo on niin firmasta kiinni, että vaikea sanoa. Eiköhän se vuositasolla 60k - 130k haarukkaan yli 90% todennäköisyydellä mene

 

[zepi]

Tuo on niin firmasta kiinni, että vaikea sanoa. Eiköhän se vuositasolla 60k - 130k haarukkaan yli 90% todennäköisyydellä mene

Luulen, että 10% jengistä on alle 5k liksalla ihan vaan, koska eivät ole tajunneet pyytää enempää. Mutta joo...

 

[mopnex]

Tästä herää ihan mielenkiintoinen kysymys, että mitä tarkoittaa "senior"? Ihan kysymyksenä kaikille, miten määrittelet "seniorin".

 

[Randomizer]

Tästä herää ihan mielenkiintoinen kysymys, että mitä tarkoittaa "senior"? Ihan kysymyksenä kaikille, miten määrittelet "seniorin".

Kai se tulee noista isojen firmojen perusportaista. Eli hessu/junior->developer/engineer/mikälieilmanetuliitettä->senior developer/engineer/mikälie

Eli yleensä ~5v kokemuksella ollaan senioreita normipolulla. Sykkimällä nopeampaa. Ja Senior on myös se missä jumitellaan jos ei ole kunnianhimoa/kiinnostusta edetä.

 

[zepi]

Onko firmoissa oikeasti senior etuliitteitä?

Meillä ollaan devops I/II/III/IV/V virallisesti ja tuo sitten lähinnä nostaa palkkaportaan keskipistettä ja leveyttä.

 

[Randomizer]

Onko firmoissa oikeasti senior etuliitteitä?

Meillä ollaan devops I/II/III/IV/V virallisesti ja tuo sitten lähinnä nostaa palkkaportaan keskipistettä ja leveyttä.

Juu joissain firmoissa on nuo numerot käytössä. Käytännössä sama asia. Molempia itselläkin ollut titteleinä, numeroita ja kuvaavia termejä.

 

[jarhu]

Junior titteliä tapaa nähdä kohtuu harvoin. Saattaa tietysti johtua ettei junior nimikkeellä oleva tekijä ole kovin myyvä asiakkaan suuntaan jos kyse asiakaslaskutettavasta työstä. Senior titteleitä tullut vastaan kohtuullisen usein ja usein nimenomaan kyse vain työvuosien määrästä, mikä nyt jossain määrin korreloi osaamistakin. Seniorit yleensä olleet kyllä asiantuntevia ja tittelinsä ansainneita.

Joskus ollut firmassa missä on ulospäin näkyvä titteli sekä taustalla oleva luokitus numeroineen ja jälkimmäinen määritellyt palkan sekä bonuksen tason. Osassa firmoisa ei ole ollut mitään eri tasoja. Kaikki ovat IT/ICT/DevOps/Security/X Specialisteja vaikka olisi arkkitehtitason henkilö. Yhteistä ehkä tuntuisi olevan ainakin, että kun myydään työtä, niin erilaisia titteleitä käytetään useammin kuin firmassa, joka tekee sisäistä työtä.

 

[mopnex]

Itse vähän kyseenalaistan tätä vuosien perusteella titteli-x -polkua mikä on tyypillinen. Mielestäni se onko "senior" (terminä nyt sitten mikä missäkin) - kokeneempi osaaja, sisältää paljon enemmän kuin ne vuodet. Olen törmännyt omana aikanani eri tasoisiin tekijöihin ja toki vuodet jossain määrin kertoo, mutta hyvin voi olla 20v kokemusta kun koodannut yhtä-ja-samaa tuotetta. Mitään ymmärrystä sen ulkopuolella ei ole.

 

[edup]

Junior titteliä tapaa nähdä kohtuu harvoin. Saattaa tietysti johtua ettei junior nimikkeellä oleva tekijä ole kovin myyvä asiakkaan suuntaan jos kyse asiakaslaskutettavasta työstä. Senior titteleitä tullut vastaan kohtuullisen usein ja usein nimenomaan kyse vain työvuosien määrästä, mikä nyt jossain määrin korreloi osaamistakin. Seniorit yleensä olleet kyllä asiantuntevia ja tittelinsä ansainneita.

Joskus ollut firmassa missä on ulospäin näkyvä titteli sekä taustalla oleva luokitus numeroineen ja jälkimmäinen määritellyt palkan sekä bonuksen tason. Osassa firmoisa ei ole ollut mitään eri tasoja. Kaikki ovat IT/ICT/DevOps/Security/X Specialisteja vaikka olisi arkkitehtitason henkilö. Yhteistä ehkä tuntuisi olevan ainakin, että kun myydään työtä, niin erilaisia titteleitä käytetään useammin kuin firmassa, joka tekee sisäistä työtä.

Ei se firman titteli useinkaan vastaa sitä, millä tittelillä sitä sun työtä asiakkaalle myydään. Esim. itsellä ei oo tainnut olla nyt useampaan vuoteen projektia/asiakasta missä asiakkaan laskulla näkyvä titteli olisi se mikä mun "oikea" titteli on. Ja ihan hinnoitteluteknisistä syistä on mahdollista sekin, että vaikka oma titteli on "Senior X", niin asiakkaalle myydään osana jotain kokonaisuutta pelkkänä "X". Tai jopa niin että oma titteli on "X" mutta asiakkaalle myydään "Senior Y", jos nyt sattuu joku oma niche-osaamisalue täsmäämään kivasti.

Yleensä tuntunut lähinnä siltä, että se senior/lead/tms. muu etuliite lätkäistään siihen eteen siinä kohtaa kun palkkataulukkoa tihrustetaan, ja kaverille pitäisi maksaa lisää liksaa, mutta taulukon mukaan aiemmalla tittelillä "ei voi" niin tehdä.

 

[jarhu]

Ei se firman titteli useinkaan vastaa sitä, millä tittelillä sitä sun työtä asiakkaalle myydään. Esim. itsellä ei oo tainnut olla nyt useampaan vuoteen projektia/asiakasta missä asiakkaan laskulla näkyvä titteli olisi se mikä mun "oikea" titteli on. Ja ihan hinnoitteluteknisistä syistä on mahdollista sekin, että vaikka oma titteli on "Senior X", niin asiakkaalle myydään osana jotain kokonaisuutta pelkkänä "X". Tai jopa niin että oma titteli on "X" mutta asiakkaalle myydään "Senior Y", jos nyt sattuu joku oma niche-osaamisalue täsmäämään kivasti.

Yleensä tuntunut lähinnä siltä, että se senior/lead/tms. muu etuliite lätkäistään siihen eteen siinä kohtaa kun palkkataulukkoa tihrustetaan, ja kaverille pitäisi maksaa lisää liksaa, mutta taulukon mukaan aiemmalla tittelillä "ei voi" niin tehdä.

Olen kyllä tietoinen, että työtä myydään eri titteleillä tai myydään jotain tiettyä roolia esim. arkkitehtiä ja siihen sitten allokoidaan sopiva henkilö. Ei ollut ihan se mitä hain, mutta ymmärrän näkökulman omasta kokemuksestakin.

 

[Makis]

Työkaverin kanssa juttelin tuossa pari viikkoa sitten, hän tuli takaisin tänne pohjoisen suuntaan pari vuotta sitten ja sanoi, että kyllä pk-seudulla senioreiden kohdalla aletaan puhua jo 7 kiloeuron kuukausipalkoista.

Seniori on kaveri, joka pystyy itsenäisesti tekemään hommat maaliin asti ja tarvittaessa auttamaan muita. Eli kokemusta on sen verran, että muiden ei tarvitse pidellä kädestä vaan voi olla se kädestä pitelijä.

 

[shams]

Työkaverin kanssa juttelin tuossa pari viikkoa sitten, hän tuli takaisin tänne pohjoisen suuntaan pari vuotta sitten ja sanoi, että kyllä pk-seudulla senioreiden kohdalla aletaan puhua jo 7 kiloeuron kuukausipalkoista.

Seniori on kaveri, joka pystyy itsenäisesti tekemään hommat maaliin asti ja tarvittaessa auttamaan muita. Eli kokemusta on sen verran, että muiden ei tarvitse pidellä kädestä vaan voi olla se kädestä pitelijä.

Väittäisin kyllä että senioreiden keskipalkat alkaa pk-seudulla 5:llä, ei 7:llä. Tunnen useita lead devaajan tai arkkitehdin roolissa olevia jotka eivät edes pääse 7k ansioihin.

 

[Makis]

Väittäisin kyllä että senioreiden keskipalkat alkaa pk-seudulla 5:llä, ei 7:llä. Tunnen useita lead devaajan tai arkkitehdin roolissa olevia jotka eivät edes pääse 7k ansioihin.

Ovatko tehneet palkankorotuskierrosta (=vaihtaneet firmaa)?

 

[Makis]

Onko firmoissa oikeasti senior etuliitteitä?

Meillä ollaan devops I/II/III/IV/V virallisesti ja tuo sitten lähinnä nostaa palkkaportaan keskipistettä ja leveyttä.

Enemmänkin ihmettelen tuota teidän systeemiä. LinkedIniäkin kun tulee seurattua, niin nimenomaan haetaan Senior Software Engineeriä tjsp. Itsekin olen tuolla tittelillä töissä.

 

[shams]

Ovatko tehneet palkankorotuskierrosta (=vaihtaneet firmaa)?

Mitään kroonisia työpaikan vaihtajia eivät ole, eli ovat ainakin sen 3-5 vuotta firmassa. En epäile etteikö maksimi-kilpailuttamisella pääsisi ennen pitkää 7k tuloihin, mutta keskimäärin mennään reilusti tuon alle.

 

[Makis]

No jos palkat alkaa vitosella, niin ei sinne ole mitään järkeä muuttaa ainakaan Oulusta tai Tampereelta. Sen verran paljon nousee asumiskulut ja elämisen laatu (varsinkin työmatkojen kesto) huononee. Tuo samainen työkaveri vaihtoi juuri toiseen firmaan, jossa pääosa palkasta perustuu laskutukseen ja käsittääkseni palkka on tuota luokkaa. Toinen työkaveri lopetti tänään, hänellä seuraavassa paikassa on 5500€ kuukausipalkka. Siis Oulussa.

 

[zepi]

Enemmänkin ihmettelen tuota teidän systeemiä. LinkedIniäkin kun tulee seurattua, niin nimenomaan haetaan Senior Software Engineeriä tjsp. Itsekin olen tuolla tittelillä töissä.

Niin, ei niitä missään firman ulkopuolisessa kommunikaatiossa näy. Kaikki ovat vain DevOps Engineer ja sillä selvä. Jos haetaan työntekijöitä niin saatetaan mainostaa paikkaa senior-nimellä jos tarkoituksena on löytää joku jolla on paljon kokemusta, eikä pelkkää junnua. Usein kyllä ei.

 

[shams]

No jos palkat alkaa vitosella, niin ei sinne ole mitään järkeä muuttaa ainakaan Oulusta tai Tampereelta. Sen verran paljon nousee asumiskulut ja elämisen laatu (varsinkin työmatkojen kesto) huononee. Tuo samainen työkaveri vaihtoi juuri toiseen firmaan, jossa pääosa palkasta perustuu laskutukseen ja käsittääkseni palkka on tuota luokkaa. Toinen työkaveri lopetti tänään, hänellä seuraavassa paikassa on 5500€ kuukausipalkka. Siis Oulussa.

Puhun siis nyt vaan keskiarvosta. Keskimääräistä kokeneempi ja pätevämpi kaveri keskimääräistä parempaa palkkaa maksavassa firmassa pääsee toki kevyesti yli 5k tason. PK-seudulta (kuten muualtakin) löytyy valtava määrä firmoja jotka haluavat saada "osaajan" mahdollisimman halvalla. Olen nähnyt viime vuosina lukuisia palkkatarjouksia joita voi kuvailla vain sanalla "optimistinen"... eli täyttä paskaa.

 

[Makis]

Eipä tuo toinen työkaveri mikään hirmu kokenut vielä ollut. Toki puhun keskimääräistä kokeneemman palkoista, itselläkin takana neljännesvuosisata, tuolla ensimmäisellä työkaverillakin varmasti parikymmentä.

 

[Antti Alien]

Tästä herää ihan mielenkiintoinen kysymys, että mitä tarkoittaa "senior"? Ihan kysymyksenä kaikille, miten määrittelet "seniorin".

Vaihtelee ihan miten sattuu. Edellisessä vuokratyökonsulttifirmassa seniori tarkoitti hienon urapolku-excelin perusteella "osaa pari tekniikkaa ja on ollut muutaman vuoden töissä". Nykykorporaatiossa seniori tittelissä vaikuttaisi olevan lähinnä tapa antaa palkankorotukselle peruste. Kohta alkavassa työssä vaikutti ainakin haastattelussa puhutun perusteella, että senior-titteli tarkoittaa muutaman hengen tiimissä ns. tiimin vetäjää.

 

[vokE]

Yleensä tuntunut lähinnä siltä, että se senior/lead/tms. muu etuliite lätkäistään siihen eteen siinä kohtaa kun palkkataulukkoa tihrustetaan, ja kaverille pitäisi maksaa lisää liksaa, mutta taulukon mukaan aiemmalla tittelillä "ei voi" niin tehdä.

Näin taisi käydä itselläni, kun vaihdoin työpaikkaa. Työsopimuksessa oli Senior-alkuinen titteli, ja meinasin purskahtaa nauramaan. Oletan, että firmassa on seniori jolla vaikkapa sama palkka niin ei voi laittaa "normi" devaajaa seniorin palkalla.

 

[zepi]

Ongelma on aika usein se, että mitä hemmettiä tehdään 10v talossa olleelle harmaatakin harmaammalle perusjannulle jonka suoritustaso ei ole missään määrin häikäisevä?

Kyselee että mites ura tästä etenee ja itse tekisi mieli lähinnä miettiä, että miten siitä pääsee eroon kun indeksikorotuksetkin uhkaa nostaa jossain vaiheessa liksan yli tuottavuuden ja taidot on ikuisesti sillä samalla keskinkertaisella tasolla ja kokemuskaan ei tunnu muuntuvan paremmiksi arkkitehtuuriksi jne. - edelleen saa ne osaavammat speksata ja jannu sitten tekee vaan perustaskeja.

Miten toimitte? Ei siis sinänsä mitään vikaakaan, mutta kyvyt tai kiinnostus eivät vaan riitä, että voisi hyvillä mielin suositella ”senior”-titteliä ja liksaa?

 

[edup]

Ongelma on aika usein se, että mitä hemmettiä tehdään 10v talossa olleelle harmaatakin harmaammalle perusjannulle jonka suoritustaso ei ole missään määrin häikäisevä?

Kyselee että mites ura tästä etenee ja itse tekisi mieli lähinnä miettiä, että miten siitä pääsee eroon kun indeksikorotuksetkin uhkaa nostaa jossain vaiheessa liksan yli tuottavuuden ja taidot on ikuisesti sillä samalla keskinkertaisella tasolla ja kokemuskaan ei tunnu muuntuvan paremmiksi arkkitehtuuriksi jne. - edelleen saa ne osaavammat speksata ja jannu sitten tekee vaan perustaskeja.

Miten toimitte? Ei siis sinänsä mitään vikaakaan, mutta kyvyt tai kiinnostus eivät vaan riitä, että voisi hyvillä mielin suositella ”senior”-titteliä ja liksaa?

Siis juuri tuosta syystähän sitä senioriteettia ei saisi mitata vuosissa, vaan aikaansaannoksissa ja osaamisessa. Mä en sinällään itse näe suurta vikaa siinä että kaikki ei etene urallaan. Se on tietysti henkilökohtaisesti harmi jos haluaisi edetä mutta osaaminen ei riitä. Tuo täytyisi silloin tuoda asiallisesti esiin, mieluiten niin että käy läpi asiaa niiden (suht olemattomien) näyttöjen kautta, ja sitten mielellään yhdessä keskustelee siitä että mitä asialle voisi tehdä.

Mitä tulee tuohon että indeksikorotukset nostaisi kustannukset yli tuottavuuden, niin se kuulostaa lähtökohtaisesti vähän ongelmalliselta bisnesmallilta. Indeksien kun noin isossa kuvassa pitäisi heijastua myös saamapuolelle.

Ja jos nyt sitten lopuksi haluaa jostakusta eroon niin kyllä kai siihen yleensä keinot löytyy. Loppuviimeeksi sitten sopiva organisaatiolaatikkoleikki ja YT:t päälle jos ei mitään muuta tietä löydy.

 

[shams]

Suomessa pääsee kyllä verrattaen helposti eroon työntekijöistä, ainakin manner-Eurooppaan verrattuna. Olen kokenut useammatkin YT-neuvottelut joille ei ollut mitään taloudellista tai tuotannollista perustetta, vaan "organisaatiouudistus"-verukkeella vähän tuuletettiin lakanoita, ja sattumalta moni alisuoriutujaksi profiloitunut valikoitui irtisanottavaksi. Raakaa peliä, mutta löytyy sellaisiakin firmoja jotka eivät himoitse vain "huippuosaajia", vaan perustason tekijä kelpaa myös.

 

[dropadrop]

Meillä senior ei viittaa vuosiin, vaan osaamiseen (toki se osaaminen yleensä tarkottaa että on kokemusta). Viime aikoina on kyllä tuntunut että jotkut uudet saa sen tittelin vaan kun palkka menee sille tasolle, mutta se on harvinaista.

Sen yläpuolella on sitten lead, mutta niitä alueella on käytännössä vain yksi ja se määrittää aika paljon myös toimintamalleja.

Tuon yläpuolella on vielä ”principle”, ainakin arkkitehdeissa. Ne eivät kyllä yleensä kauheasti koodaile, vaan ennenmin määrittävät arkkitehtuuria ja malleja koko firman tasolla (tai ainakin useiden alueiden kesken).

On meillä myös pari ”expert developer” tittelillä varustettua. Bandeistä en tiedä, mutta ovat todella kovia jollain omalla alueellaan.

 

[dropadrop]

Suomessa pääsee kyllä verrattaen helposti eroon työntekijöistä, ainakin manner-Eurooppaan verrattuna. Olen kokenut useammatkin YT-neuvottelut joille ei ollut mitään taloudellista tai tuotannollista perustetta, vaan "organisaatiouudistus"-verukkeella vähän tuuletettiin lakanoita, ja sattumalta moni alisuoriutujaksi profiloitunut valikoitui irtisanottavaksi. Raakaa peliä, mutta löytyy sellaisiakin firmoja jotka eivät himoitse vain "huippuosaajia", vaan perustason tekijä kelpaa myös.

Mä oon käynyt läpi ainakin kymmenet neuvottelut, mutta pari viimeistä ovat olleet erikoiset IT porukan näkökannasta. Heti alkuun on ilmoitettu etteivät vähennykset tule koskemaan devaajia tai ops henkilöitä… Varmaan huolestuvat että ihmiset rupeavat tutkimaan vaihtoehtoja.

 

[Makis]

Meillä meni tuossa kymmenisen vuotta sitten firmana niin huonosti, että noihin YT:hin turtui. Edelliset eivät kunnolla ehtineet loppua kun jo uutta pukkasi. Minullakin oli lomautuslappu jo kourassa, sitten lomautusta lykättiin ja lopulta peruttiin. Mutta kovin moni työkaveri sai lähteä. Se oli siinä hommassa vittumaista, itsellä tuli fatalistinen fiilis ja lakkasin muutaman jälkeen välittämästä. Silloin toki olisi ollut vähän eri saada potkut kuin tällä hetkellä, nythän ei ole erityisen vaikea löytää uutta työpaikkaa.

 

[oongee]

Meillä senior ei viittaa vuosiin, vaan osaamiseen (toki se osaaminen yleensä tarkottaa että on kokemusta). Viime aikoina on kyllä tuntunut että jotkut uudet saa sen tittelin vaan kun palkka menee sille tasolle, mutta se on harvinaista.

Sen yläpuolella on sitten lead, mutta niitä alueella on käytännössä vain yksi ja se määrittää aika paljon myös toimintamalleja.

Tuon yläpuolella on vielä ”principle”, ainakin arkkitehdeissa. Ne eivät kyllä yleensä kauheasti koodaile, vaan ennenmin määrittävät arkkitehtuuria ja malleja koko firman tasolla (tai ainakin useiden alueiden kesken).

On meillä myös pari ”expert developer” tittelillä varustettua. Bandeistä en tiedä, mutta ovat todella kovia jollain omalla alueellaan.

Onhan noita leveleitä isoissa kansainvälisissä firmoissa engineer-trackillakin monia "perus-seniorin" yläpuolella, mutta ne vaihtelevat hieman firmakohtaisesti. Näissä firmoissa "senior" ei oikeastaan tarkoita muuta kuin sitä, ettei ole enää ihan aloittelija. Näen sen itse jonkinlaisena "perustasona".

Alla esimerkiksi Googlella käytössä olevat levelit ja miten ne täsmäävät manager-trackilla oleviin (ei-teknisiin) ihmisiin:

• Software Engineer II (L3 | 0-1 year of experience)
• Software Engineer III (L4 | 2+ years of experience)
• Senior Software Engineer (L5 | Manager I equivalent)
• Staff Software Engineer (L6 | Manager II equivalent)
• Senior Staff Software Engineer (L7 | Senior Manager)
• Principal Engineer (L8 | Director)
• Distinguished Engineer (L9 | Senior Director)
• Google Fellow (L10 | Vice President)
• Senior Google Fellow (L11 | Senior Vice President)

Omalla työnantajallani on käytössä vastaavat, mutta ei ihan samoilla nimillä. Itse olen puolivälin jo ylittänyt, mutta on vielä ylenemismahdollisuuksia ilman että tarvitsee ryhtyä manageriksi. Kyllä myös "principal"-tittelillä koodataan ja sen yläpuolellakin, mutta toki työhön liittyy silloin myös laajempien kokonaisuuksien suunnittelua ja hallintaa ja pitää osata kaikenlaista muutakin kuin pelkkää yhden asian koodausta.

Edellisellä työnantajallani tehtiin asiakaslaskutettavaa työtä, ja jossain vaiheessa eräs johtaja päätti laittaa yhdellä päätöksellä jokaiselle asiantuntijalle titteliin "senior", jotta asiakkaat tuntisivat tulevansa hyvin palvelluksi, ja jotta heiltä kehtaisi laskuttaa enemmän.

 

[Zori]

Kysytäänpä täältä hieman vinkkejä oman seuraavan työpaikan metsästykseen.
Saan ens viikolla AMK:sta paperit, tradenomi/tietojenkäsittely. Aiempi koulutus ajoneuvoasentaja.

Historiaa autoalalta reilut 10v. Viimeiset 5v teollisuusautomaation ja -robotiikan parissa, ensin huoltohommissa, siitä robottiohjelmointiin josta taas IoT:n pariin, datan siivoilua ja visualisointia (Power BI), erilaisia tiedonkeruupilottien toteutuksia yms, servereiden konffausta, palomuurien kanssa käpistelyä jne. Käyttöliittymähommia tehnyt nyt viime aikoina. Nykyset hommat ei kuitenkaan jaksa oikein innostaa tulevaisuutta ajatellen ja liksaa täytys saada nosteltua myös, joten koulusta valmistumisen jälkeen ajattelin alkaa tunnustelemaan duunin vaihtoa.

Ohjelmointiosaamista löytyy jonkin verran C# ja Python. Muita varmaan opettelen omatoimisesti vielä vähän päälle, kunhan hetken hengähdän tän nykyisen opiskelun päättymisen jälkeen. Jotain Web-hommia tehnyt myös opintoihin liittyen, mutta ne ei oikein innosta. Linuxin kanssa puuhaillut lähinnä vapaa-ajalla, mutta perusteet kunnossa siitäkin.
Lisäks oon mukana yhdessä maksullisessa Azure koulutuksessa, melko pintapuolista raavintaa kylläkin. Jotain testailuja tehnyt esim. IoT-hubin kanssa ja toteuttanu yhden kamerajärjestelmän joka puskee videotallenteita Blob Storageen. AWS tunnen perusteet, samoin GCP.

Harrastuneisuutta löytyy etenkin kotiautomaation parista ja ne hommat kiinnostaakin melko paljon ja miettiny aiheeseen liittyvää yritystoimintaakin, mutta ei ehkä toistaiseksi ajankohtaista kuitenkaan. Yleisesti ottaen kaikenlainen tietotekniikka ja elektroniikka kiinnostaa ja näiden parissa tuleekin askarreltua melko paljon.
Tulevassa duunissa olisikin ihan jees jos näitä omia mielenkiinnonkohteita voisi siihen yhdistellä.

Kysymys onkin, että onko kellään suositella työnantajaa, jolla vois olla mun taustalle ja kiinnostuksen kohteille sopivaa duunia? Paikalleen jämähtäminen uran suhteen ei kiinnosta, siihen kypsyin noiden autohommien aikana, eli etenemismahdollisuuksia on oltava. Nyt päässytkin 5v aikana kehittämään itseäni aikalailla jatkuvassa putkessa, tässä toki vaikuttanut myös tuo opiskelu. Asustelen Päijät-Hämeessä eli työt täytyis olla täällä suunnalla tai etänä. Etänä nyt tehnytkin viimeset 2v pääsääntöisesti, sitä ennen helvetisti reissuduunia ja sitä en kyllä oo jääny kaipaamaan.

 

[Mteho]

Kysytäänpä täältä hieman vinkkejä oman seuraavan työpaikan metsästykseen.
Saan ens viikolla AMK:sta paperit, tradenomi/tietojenkäsittely. Aiempi koulutus ajoneuvoasentaja.

Historiaa autoalalta reilut 10v. Viimeiset 5v teollisuusautomaation ja -robotiikan parissa, ensin huoltohommissa, siitä robottiohjelmointiin josta taas IoT:n pariin, datan siivoilua ja visualisointia (Power BI), erilaisia tiedonkeruupilottien toteutuksia yms, servereiden konffausta, palomuurien kanssa käpistelyä jne. Käyttöliittymähommia tehnyt nyt viime aikoina. Nykyset hommat ei kuitenkaan jaksa oikein innostaa tulevaisuutta ajatellen ja liksaa täytys saada nosteltua myös, joten koulusta valmistumisen jälkeen ajattelin alkaa tunnustelemaan duunin vaihtoa.

Ohjelmointiosaamista löytyy jonkin verran C# ja Python. Muita varmaan opettelen omatoimisesti vielä vähän päälle, kunhan hetken hengähdän tän nykyisen opiskelun päättymisen jälkeen. Jotain Web-hommia tehnyt myös opintoihin liittyen, mutta ne ei oikein innosta. Linuxin kanssa puuhaillut lähinnä vapaa-ajalla, mutta perusteet kunnossa siitäkin.
Lisäks oon mukana yhdessä maksullisessa Azure koulutuksessa, melko pintapuolista raavintaa kylläkin. Jotain testailuja tehnyt esim. IoT-hubin kanssa ja toteuttanu yhden kamerajärjestelmän joka puskee videotallenteita Blob Storageen. AWS tunnen perusteet, samoin GCP.

Harrastuneisuutta löytyy etenkin kotiautomaation parista ja ne hommat kiinnostaakin melko paljon ja miettiny aiheeseen liittyvää yritystoimintaakin, mutta ei ehkä toistaiseksi ajankohtaista kuitenkaan. Yleisesti ottaen kaikenlainen tietotekniikka ja elektroniikka kiinnostaa ja näiden parissa tuleekin askarreltua melko paljon.
Tulevassa duunissa olisikin ihan jees jos näitä omia mielenkiinnonkohteita voisi siihen yhdistellä.

Kysymys onkin, että onko kellään suositella työnantajaa, jolla vois olla mun taustalle ja kiinnostuksen kohteille sopivaa duunia? Paikalleen jämähtäminen uran suhteen ei kiinnosta, siihen kypsyin noiden autohommien aikana, eli etenemismahdollisuuksia on oltava. Nyt päässytkin 5v aikana kehittämään itseäni aikalailla jatkuvassa putkessa, tässä toki vaikuttanut myös tuo opiskelu. Asustelen Päijät-Hämeessä eli työt täytyis olla täällä suunnalla tai etänä. Etänä nyt tehnytkin viimeset 2v pääsääntöisesti, sitä ennen helvetisti reissuduunia ja sitä en kyllä oo jääny kaipaamaan.

Autohommia, elektroniikkaa, IT:tä, Päijät-Häme = Careers at Kempower | Want to have a career in EV charging business?

 

[Unihiekkamyrsky]

Miten CV:hen kirjoitetaan se jos on hyvä käyttämään Windowsia, mutta ei siis ohjelmointimielessä tiedä siitä mitään?

Monestihan on tavallista kirjoittaa "Windows - hyvä / erinomainen" tms, mutta olen ymmärtänyt että jos kirjoittaakin että "Android - hyvä" niin oletetaan että tarkoittaakin Android-ohjelmointia.

Pitäisikö se erikseen kertoa että Android (user) ?

Vai onko olettamus että kun kaikki Androidit on niin helppokäyttöisiä niin sitä eri tarvi kertoa CV:ssä koska kaikki osaa muutenkin käyttää? Mutta Windows tähän verraten ei olisikaan sitten niin helppokäyttöinen?

 

[kjns]

Vai onko olettamus että kun kaikki Androidit on niin helppokäyttöisiä niin sitä eri tarvi kertoa CV:ssä koska kaikki osaa muutenkin käyttää? Mutta Windows tähän verraten ei olisikaan sitten niin helppokäyttöinen?

Ei kai nyt CV:hen tai ansioluetteloon lähdetä it-alalla kirjaamaan että osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelimia? Eikö tämä ole ihan perus odotusarvo it-alalla että osaa tai pystyy oppimaan jos ei valmiiksi osaa? Kannattaa mun mielestä keskittyä esittelemään sitä työ/projekti/koulutustaustaa ja tekkien osaamista aateekoon perusteiden sijasta.

En näkis tarpeelliseks kuin jossain automyyjäksi, sekatyömieheksi tai sairaanhoitajaksi hakevien kohdalla tehdä asiaa siitä että osaan käyttää älypuhelinta sekä käynnistää tietokoneen ja ymmärrän mikä on pikakuvake ilman että jonkun tarvitsee perehdyttää siihen.

Hakemuskirjeessä voi sitten käydä laveammin juttuja läpi ja vaikka mainita jotain tyyliin että olen tottunut windowsin ja windows-pohjaisten kehitystyökalujen käyttäjä tms jos haluaa tuoda esiin että hanskaan hommat winukan puolella mutta linuxiin siirtyminen voi vaatia treeniä.

 

[Paapaa]

Miten CV:hen kirjoitetaan se jos on hyvä käyttämään Windowsia, mutta ei siis ohjelmointimielessä tiedä siitä mitään?

Mä olen myös vähän sillä kannalla että jos tarkoitat ns. normikäyttöä, etkä jotain Support-osaamista ja niihin liittyviä sertifikaatteja, niin ei tuollaista ehkä kannata mainita. Oletus on, että IT-alalla jokainen osaa käyttää käyttöjärjestelmiään niin hyvin että se osaaminen (tai sen puute) ei muodostu ongelmaksi.

Vai millaista Windowsin käyttöosaamista mahdat oikein tarkoittaa? Tai millaiseen IT-alan työpaikkaan olisit hakemassa? Se voisi ehkä avata tuota kysymystäsi paremmin.

 

[Bertta]

Ongelma on aika usein se, että mitä hemmettiä tehdään 10v talossa olleelle harmaatakin harmaammalle perusjannulle jonka suoritustaso ei ole missään määrin häikäisevä?

Kyselee että mites ura tästä etenee ja itse tekisi mieli lähinnä miettiä, että miten siitä pääsee eroon kun indeksikorotuksetkin uhkaa nostaa jossain vaiheessa liksan yli tuottavuuden ja taidot on ikuisesti sillä samalla keskinkertaisella tasolla ja kokemuskaan ei tunnu muuntuvan paremmiksi arkkitehtuuriksi jne. - edelleen saa ne osaavammat speksata ja jannu sitten tekee vaan perustaskeja.

Miten toimitte? Ei siis sinänsä mitään vikaakaan, mutta kyvyt tai kiinnostus eivät vaan riitä, että voisi hyvillä mielin suositella ”senior”-titteliä ja liksaa?

Firman on parasta tällöin pitää huolta visusti harmaasta kaverista, koska vika on täysin yrityksen rekrytoinnissa. Miten ja miksi on palkattu ohjelmistosuunnittelijaksi henkilö, joka ei kykene edes speksejä tekemään?

 

[Unihiekkamyrsky]

Mä olen myös vähän sillä kannalla että jos tarkoitat ns. normikäyttöä, etkä jotain Support-osaamista ja niihin liittyviä sertifikaatteja, niin ei tuollaista ehkä kannata mainita. Oletus on, että IT-alalla jokainen osaa käyttää käyttöjärjestelmiään niin hyvin että se osaaminen (tai sen puute) ei muodostu ongelmaksi.

No olen nimenomaan helpdeskissä töissä, mutta varsinaisia voimassaolevia sertifikaatteja ei ole yhtään tällä hetkellä.

Mietin lähinnä et jos listaan osaamisiin vain ne jutut joita olen töissä tehnyt vaikka viimeisen 2v aikana niin aika ohkainen lista on.

Normikäyttökin on niin suhteellinen käsite, jos itse flashää Android-puhelimeen uuden käyttöjärjestelmän niin onko se normikäyttöä?

Jenkit aina sanoo että suomalaiset peittelee omaa osaamistaan, niin sekö ei pidäkään paikkaansa tässä tapauksessa?

Ruotsin kielen tosin pudotin pois CV:stä koska vaikka jotenkin kirjoitettua ruotsia osaankin lukea, en kykenisi edes ruokakaupan kassalla palvelemaan asiakkaita ruotsiksi.

 

[PieniLäski]

No olen nimenomaan helpdeskissä töissä, mutta varsinaisia voimassaolevia sertifikaatteja ei ole yhtään tällä hetkellä.

Mietin lähinnä et jos listaan osaamisiin vain ne jutut joita olen töissä tehnyt vaikka viimeisen 2v aikana niin aika ohkainen lista on.

Normikäyttökin on niin suhteellinen käsite, jos itse flashää Android-puhelimeen uuden käyttöjärjestelmän niin onko se normikäyttöä?

Jenkit aina sanoo että suomalaiset peittelee omaa osaamistaan, niin sekö ei pidäkään paikkaansa tässä tapauksessa?

Ruotsin kielen tosin pudotin pois CV:stä koska vaikka jotenkin kirjoitettua ruotsia osaankin lukea, en kykenisi edes ruokakaupan kassalla palvelemaan asiakkaita ruotsiksi.

Kirjottaisin enemmin kokemusta Microsoft ympäristöstä. Jos olet ollut SD:ssa töissä niin eiköhän O365, Office-paketti yms ole tullut tutuksi Windowsin lisäksi. Lisäksi Azure AD, Ad, Intune niin onhan siinä jo täkyjä mihin tarttua. Jos työnkuva on ollut helpdesk-agent tai service desk agent niin luultavasti ymmärretään suunnilleen millä tasolla nuo taidot on.

 

[dropadrop]

Jos haluaa sen Windowsin CV’hen niin silloin joko mainitsisin sen ”käyttöjärjestelmien” alla (tässä on riski että korostat muiden puutetta jos se on ainoa jonka tunnet). Toinen vaihtoehto olisi sitten lähestyä niiden alueiden tai ominaisuuksien kautta jotka osaat tosi hyvin, esim. oikeuksien hallinta / group policyt / automatisointi / työasemien asennusten hallinta tms.

 

[Eepi]

Tässä nyt nelisen vuotta koodihommia tehneenä alkaa olla fiilis: hvyä harrastus -> huono ammatti.
Pääasiassa automaatio-ohjelmointia, jonkun verran robotiikkaa ja 3D:tä.
Ajattelin siirtymistä takaisin vanhoihin hommiin. Vähemmän vaativaa, vähemmän stressiä, työaika on TYÖAIKA ja muu aika VAPAA. Ja on parempi liksa.
Kun on senior (ikä), niin eipä noita firmoja tunnu kiinnostavan.