IT-alan työpaikat

Ajattelin siirtymistä takaisin vanhoihin hommiin. Vähemmän vaativaa, vähemmän stressiä, työaika on TYÖAIKA ja muu aika VAPAA. Ja on parempi liksa.

Avaatko näitä vähän lisää? En ehkä lähtisi yleistämään koko alalle. Kyllä vapaa-ajan pitäisi olla pääsääntöisesti vapaa-aikaa. Onko sulla jotain jatkuvaa päivystystä vai millä tavalla tuo työaika ja vapaa-aika menevät nyt rikki?

(Ja ehdottomasti kannattaa vaihtaa alaa jos nykyinen ei miellytä. Mutta joskus pelkkä työpaikan vaihtokin auttaa.)
 
Tässä nyt nelisen vuotta koodihommia tehneenä alkaa olla fiilis: hvyä harrastus -> huono ammatti.
Pääasiassa automaatio-ohjelmointia, jonkun verran robotiikkaa ja 3D:tä.
Ajattelin siirtymistä takaisin vanhoihin hommiin. Vähemmän vaativaa, vähemmän stressiä, työaika on TYÖAIKA ja muu aika VAPAA. Ja on parempi liksa.
Kun on senior (ikä), niin eipä noita firmoja tunnu kiinnostavan.
Mikset vaan vaihda työnantajaa kunnes löytyy sellainen missä työnkuva ja stressin määrä on sopiva?

Jos työkuorma on sellainen, että 37.5h/vko ei riitä, niin:
1) ensisijaisesti kerrot pomolle / projektipäällikölle / scrummasterille tjsp. Että nyt on liikaa taskeja ja näitä ei saa valmiiksi
2) vaihdat työnantajaa jos eka ei tuota tulosta.

Se, että jossain yksittäistapauksessa tekee enemmän tunteja on ok jos se itselle sopii, mutta ne pitää sitten saada pitää pois sieltä työaikapankista ilman syyllisyyden tunnetta ja se ei saa olla mikään oletus, että jatkuvasti tehdään enemmän kuin ehditään.
 
Meilläkin joskus liian optimistiset suunnitelmat käännettiin paineeksi R&D'n suuntaan. Olen saanut tuon pudotettua nyt muotoon, että kyseessä onkin huono suunnitelma ja otetaan iskut tuotehallinnon puolelle.

Periaatteessa parikin "väärää tyyppiä" organisaatiossa voi saada tommosen ilmapiirin aikaiseksi. Samaan aikaan, joskus tekijöillä vaan on semmonen fiilis että pitäähän sitä nyt aikataulussa pysyä ja tehdään sitten pitkää päivää - vaikka olisikin hyväksyttävää pitäytyä 37.5'ssä tunnissa.

Ikä on ongelma vaan jos sammaloituu eikä halua oppia uutta. Toki tohon on vähemmän energiaa vanhempana...
 
On jo ehditty vaihtaa työpaikkaa.
Pitää omalla ajallakin opiskella.
Monet etsivät sitä täydellistä: alle 30v, vasta valmistunut, kokemusta kaikesta vähintään 10v.
Ei tarvitse olla kaikessa asiantuntija, koulutamme tarvittaessa = Ei me mitään kouluteta. Ollaan pärjätty ilman McGyveria tähänkin asti, pärjätään jatkossakin.
Työhaastatteluissa huomaa, että "koita saada jostain parempaa palkkaa tuolla iällä", tai "koita yleensäkin saada alan töitä"
 
Viimeksi muokattu:
Koulutuksia en ole paljoa saanut, mutta tekemälläkin oppii. Toki mun kokemus on, että muutaman vuoden kokemus koodauksesta on hyödyksi monella muullakin alalla, eli ei se vanhoihin hommiin vaihtokaan välttämättä huono ole (joutuu näillä tiedoilla arvailemaan).
 
Hommien pitäisi olla mielenkiintoisia, ja tavoitteena varmaan onkin saada sen kautta uusia työntekijöitä (vittuilulla tuskin saisi).

Palkasta en tiedä, mutta kohderyhmälle kokemuksen luulis olevan paljon arvokkaampaa.
 
Kannattaako kesätöitä hakiessa viljellä avoimia hakemuksia menemään yrityksiin, joilla ei ole varsinaista kesätyöhakua ollenkaan? Aika niukasti vielä oman alan kesätyöpaikkoja julkaistu tässä kaupungissa, mutta tammikuukin on vasta aluillaan. Omat opinnot ja myös aiempi työkokemus on ollut pitkälti tasapainoilua markkinoinnin ja tietotekniikan välillä, niin molemmat hommat kyllä kelpaavat.
 
Kannattaako kesätöitä hakiessa viljellä avoimia hakemuksia menemään yrityksiin, joilla ei ole varsinaista kesätyöhakua ollenkaan?

Ei siitä varmasti haittaakaan ole, mutta jos eivät erikseen kesäduunia mainosta, niin tuskin sellaista sitten järjestetään. Kesätyö on kuitenkin vähän omansalainen panostus firmalta.

Ja siis ihan yleisesti: hakekaa ihmiset nyt kesäduuniin IT-alalla. Nyt kannattaa ja pitää toimia, jos haluaa yrittää saada kesäduunipaikkaa kesäksi 2022. Kohta paikat täytetään ja mahdollisuudet menevät.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Laitetaan nyt tänne jos kaikki taivaankappaleet olisivat kohdillaan ja sattuisi nappaamaan tänä vaikeana aikana.

Minulla olisi pari Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (Entinen Datamoni) toisen vuoden opiskelijaa IT-tuen puolelta jotka tarvitsisivat työssäoppimispaikkaa 18.3.2022 asti uudeltamaalta. Ajankohta voi olla lyhyempikin, tuo 18.3 on viimeinen päivä jolloin olemme työssäoppimisjaksolla. Kukaan opiskelijoista ei omista autoa joten paikan tulisi olla radanvarrella (esim. Helsinki, Järvenpää, Kerava jne. jne.)

Ajankohta voi olla vaikka heti, ja töiden ei välttämättä tarvitse liittyä IT-alaan millään tavalla, plussaa tietysti jos liittyy. kunhan vain saataisiin opiskelijat työpaikolle kokemusta keräämään.

Jos joltain löytyy paikkaa niin voi laittaa YV:tä, kerron siellä sitten lisää. Kiitos jo etukäteen!
 
Viimeksi muokattu:
Ei siitä varmasti haittaakaan ole, mutta jos eivät erikseen kesäduunia mainosta, niin tuskin sellaista sitten järjestetään. Kesätyö on kuitenkin vähän omansalainen panostus firmalta.

Ja siis ihan yleisesti: hakekaa ihmiset nyt kesäduuniin IT-alalla. Nyt kannattaa ja pitää toimia, jos haluaa yrittää saada kesäduunipaikkaa kesäksi 2022. Kohta paikat täytetään ja mahdollisuudet menevät.

Eikä tarvitse olla edes varsinaisia kesätyöpaikkoja. Ainakin näillä seuduilla näyttöjä omaavat(ja/tai aiempaa esim. kesätyökokemusta omaavat) pääsevät suoraan vakkarina sisään Juniorina jos on jotakin relevanttia osaamista näyttää.
 
GlassDoor:in kyselyn parhaat työpaikat äänestetty työntekijöiden toimesta. Ihan mielenkiintoista katsoa tuota listaa etenkin amerikan osalta, että paljonko siellä keikkuu it-firmoja listoilla ja paljon muita firmoja. Nvidia vei kakun jenkkien top100 listalla. Teslaa ei listalla näy,.. Intel sijalla 92. Kai tuo listaus korreloi sen kanssa missä firmoissa menee hyvin ja sitä hyvää jaetaan myös äänestäville työntekijöille

 
Kuinkahan hyvin kotietätöiden tekeminen noin yleisesti ottaen onnistuu IT-alalla? Harkitsen Etelä-Suomesta pois muuttamista halvemman asumisen perässä, eikä uudella paikkakunnalla ole välttämättä juurikaan alan työpaikkoja tarjolla.
 
Meillä oli firmassa ennen koronaa yksi tai kaksi kaveria, jotka asuivat kauempana ja tekivät poikkeuksellisesti täysin etänä hommia. Nyt koronan myötä useampi työntekijä on muuttanut maalle tai toiseen kaupunkiin oman rauhan tai emännän töiden perässä, ja mitään ongelmia ei ole tullut

Eiköhän jokainen nykyaikainen firma vähintään mahdollisuutta tarjoa, toki jotkut dinosaurusfirmat ei tähän suostu mutta osaajista on niin kova kamppailu että uusi löytyy varmasti tilalle vaikka heti
 
Meillä todennäköisesti päädytään siihen, että ihmiset ”mielellään” kävisivät toimistolla kerran viikossa. Monet ovat todenneet etteivät jaksa sitäkään, eikä niitä varmasti pois potkita.

Kohta varmaan toimisto vaihtuu pienempään joka sitten sinetöi muutoksen. Tavallaan hassua, että kaikille on toimistolla paikka kun kukaan ei siellä ole.
 
Eiköhän jokainen nykyaikainen firma vähintään mahdollisuutta tarjoa, toki jotkut dinosaurusfirmat ei tähän suostu mutta osaajista on niin kova kamppailu että uusi löytyy varmasti tilalle vaikka heti
Vuodenvaihteessa tuli lopetettua duunit yhdessä tälläisessä dinosaurusfirmassa joka oli kivenkovaa sitä mieltä että kaikki takaisin toimistolle heti, pitämään seuraa johtajille koska nämä eivät halua istua yksin tyhjässä toimistossa ja pakkohan konttoria on kuluttaa kun tiloja ei voida pienentää. Ei annettu mitään mahdollisuutta vaikka ilmoitin hyvissä ajoin suunnitelmista muuttaa maalle ja olisin ollut valmis tulemaan tarvittaessa paikanpäälle. Samansuuntaista kuulunut myös ex-työkavereilta, onnea vaan massaexodukseen mutta eiköhän sinne aina löydy uusia toimistorottia joille etätyö ei maistu.
 
Yleistyy varmaan se, että sovitaan joku päivä, jolloin yritetään hoitaa livetapaamiset sun muut toimistolla ja muutoin jokainen saa tehdä mitä haluaa missä vain. Ja ne firmat, jotka eivät mukaudu tähän joustavuuteen saattavat menettää työntekijöitä tai joutuvat muuttamaan periaatteitaan.
 
Etänä työskentelyyn on varmasti yhtä monta käytäntöä kuin on työnantajiakin ja esim. itseäni olisi kiinnostanut pakata laukku ja muuttaa jonnekin lämpimämpään maahan etätöihin, mutta työnantajani sen kategorisesti kielsi. Syy on sinänsä ihan ymmärrettävä - työterveydenhuolto ja työtapaturmavakuutukset kattaa työhön liittyvät hoidot/korvaukset pääsääntöisesti vain Suomessa ja niiden muuttaminen jotenkin globaaliksi ratkaisuksi joka ainoassa maassa olisi ollut melkoinen ponnistus ja varmasti aika valtava lisäkulu.

Joten kärvistelen täällä talven keskellä, mutta toimistolla ei ole tarvinnut käydä ... noh, en edes muista milloin viimeksi. Enkä ole menossa näillä näkymin ennen kuin salvia kukkii.
 
Yleistyy varmaan se, että sovitaan joku päivä, jolloin yritetään hoitaa livetapaamiset sun muut toimistolla ja muutoin jokainen saa tehdä mitä haluaa missä vain. Ja ne firmat, jotka eivät mukaudu tähän joustavuuteen saattavat menettää työntekijöitä tai joutuvat muuttamaan periaatteitaan.
Minkälainen tapaaminen vaatii fyysistä läsnäoloa? Mullakin saattaa olla viikossa kymmeniä palavereita enkä kyllä keksi mitä lisäarvoa se toisi jos olisin jossain neukkarissa fyysisesti läsnä. Ehkä korkeintaa jonkun idiootin olisi helpompi yrittää painostaa tai vittuilla jostain? En tiedä, en ole kyllä toimistolle enää menossa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Meillä projektitalossa olen ainakin yhden projektin nähnyt missä asiakkaan edustaja käy (säännöllisesti?) meidän toimistolla tiimiä tapaamassa. En ole projektissa mukana joten en tarkemmin tiedä mutta voisi olettaa että koko tiimin pitäisi olla paikan päällä tuolloin.
 
Itse olen paljon asiakkaaseen yhteydessä ja etenkin kun kehitysehdotuksia suunnitellaan yhdessä niin palsuihin tullaan kahta kättä heiluttaen ilman mitään matskuja. Livenä olisi varmasti pientä painetta valmistella etukäteen, tai luultavasti ainakin on kalenterista varattu aikaa tarpeeksi keskustelulle.

Kyllä livetapaamisille on mielestäni paikkansa edelleen, vaikka suuri osa hoituu kyllä yhtälailla etänä.
 
Kyllä nuo etätyöt on viimevuosina joka IT-talossa onnistunut mikä on töihin kysellyt,
osa jopa tarjoutuu maksamaan kilometrikorvaukset matkalta kotoa toimistolle niiltä päiviltä kun toimistolla joutuisi käymään.
En sitten osaa sanoa miten paljon riippuu työtehtävästä, mutta ainakaan omassa työpaikassa toimistolla ei tarvitse istua kuin tieturva kavereiden
joiden työtila pitää noudattaa jotain korkeampia tietoturva kriteerejä.
 
Jotain retroja ja workshoppeja yms. kans usein mukavampi vetää naamatusten, mutta toki 99% seteistä hoituu hyvin nykyään etänä. Työkalut ja niiden hyödyntäminen menee siihen suuntaan, että etänä voi tehdä koko ajan paremmin ja enemmän noita edellä mainittujakin.

Omaa työnantajaa (softakehityshommia) ei onneks vois vähempää kiinnostaa mistä teen töitä ni eipä koko 2021 aikanakaan tullu käytyä ku ehkä kolme kertaa toimistol.
 
Minkälainen tapaaminen vaatii fyysistä läsnäoloa? Mullakin saattaa olla viikossa kymmeniä palavereita enkä kyllä keksi mitä lisäarvoa se toisi jos olisin jossain neukkarissa fyysisesti läsnä. Ehkä korkeintaa jonkun idiootin olisi helpompi yrittää painostaa tai vittuilla jostain? En tiedä, en ole kyllä toimistolle enää menossa.
Esim. lounas :)
 
Ainakin meidän firman ja useamman muualla työskentelevän perusteella sanoisin, että yleisesti hyvin. Itsekin tein tuossa toissa vuotta etänä, sen jälkeen on hommat olleet helpompia tehdä toimistolla, kun en viitsi roudata kaikkia laitteita kotiin. Toimistolta suurin osa kuitenkin edelleen etänä. Vaatii tietysti infran, mutta jos firmassa oikeasti työt on sellaisia, että hommat voi hoitaa etänä, eikä sitä mahdollisuutta ole järjestetty vieläkään, niin jättäisin ko. paikan väliin muutenkin. Tässä korona-aikana itselleni on myös tullut useampi työtarjous täysin etätöinä tehtävistä paikoista.
 
Ai niin, mainittakoon, että meillä on toki sellaisiakin hommia, koodareillakin, joita ei ole mahdollista tehdä etänä. Tietyissä projekteissa kun kehityskoneet ei ole edes verkossa. Mutta noita hommia ei tässä maassa prosentuaalisesti hirveästi ole. Sitten on tosiaan hommia, joissa tarvitaan sadan tonnin (tai enemmän) edestä mittalaitteita, noitakaan ei kotiin lähdetä roudaamaan. Itselläkin ollut joskus aika reippaan hintaisia oskilloskoppeja ja signaaligeniksiä- ja analysaattoreita labrassa jatkuvassa käytössä.
 
Onkos kellään kokemuksia työllistymisestä jo opintojen aikana? Mietin että millä meriiteillä tuo ylipäänsä on mahdollista ja missä vaiheessa tuota kannattaisi alkaa suunnittelemaan. Tällä hetkellä itsellä siis AMK-inssin opinnot menossa vasta ekaa vuotta ja tähtäimessä olisi alkuun web-devaajan hommat ja siitä voi sitten hiljalleen jatkojalostua ja käydä myöhemmin DI-hommelit kyytipojaksi.

Koulua käyn etänä verkossa ja nyt vasta käytännössä alkeet käytynä(ohjelmoinnin perusteet hakattu Pythonilla, webbipuolelta vähän kokeiltu Wordpressiä, sekä jonkin verran hakattu HTML-CSS-JS sivuja ja saatu API:t tutuiksi). Perheen takia olisi kuitenkin päivätyössä pysyttävä, asuntolainat ja lapset kun ei itse hoida itseään. Tällä hetkellä duuni on ihan muuta, kuin mitä opiskelen ja mukavampaa olisi tehdä töitä valmiiksi alalla, se kun varmasti ruokkisi tuota koulusta tulevaa osaamista valtavasti.

Tiedostan olevani itseohjautuva ja nopeasti oppiva näppärä kaveri, mutta mitä olisi hyvä osata, ennen kuin alkaa edes tarjoutumaan mihinkään, ettei vetäisi nimeä heti lokaan? Millä toimilla voisi edistää alalle työllistymistä?
 
Onkos kellään kokemuksia työllistymisestä jo opintojen aikana? Mietin että millä meriiteillä tuo ylipäänsä on mahdollista ja missä vaiheessa tuota kannattaisi alkaa suunnittelemaan. Tällä hetkellä itsellä siis AMK-inssin opinnot menossa vasta ekaa vuotta ja tähtäimessä olisi alkuun web-devaajan hommat ja siitä voi sitten hiljalleen jatkojalostua ja käydä myöhemmin DI-hommelit kyytipojaksi.

Koulua käyn etänä verkossa ja nyt vasta käytännössä alkeet käytynä(ohjelmoinnin perusteet hakattu Pythonilla, webbipuolelta vähän kokeiltu Wordpressiä, sekä jonkin verran hakattu HTML-CSS-JS sivuja ja saatu API:t tutuiksi). Perheen takia olisi kuitenkin päivätyössä pysyttävä, asuntolainat ja lapset kun ei itse hoida itseään. Tällä hetkellä duuni on ihan muuta, kuin mitä opiskelen ja mukavampaa olisi tehdä töitä valmiiksi alalla, se kun varmasti ruokkisi tuota koulusta tulevaa osaamista valtavasti.

Tiedostan olevani itseohjautuva ja nopeasti oppiva näppärä kaveri, mutta mitä olisi hyvä osata, ennen kuin alkaa edes tarjoutumaan mihinkään, ettei vetäisi nimeä heti lokaan? Millä toimilla voisi edistää alalle työllistymistä?

Kyllä meillä on ainakin pari tyyppiä ollu hommissa myös opintojen ohessa. Pääasiahan se on että pystyy tekemään jotain tuottavaa. Melkein kantsii jotain valmista kamaa tehdä vaikka githubiin esille, josta työnantaja näkee millasta koodia saat aikaiseksi.

GitHub - anylonen/toihin-it-alalle: Kuinka päästä töihin IT-alalle - tässä on eräs lista josta voi jotain suuntaviivoja katsoa.
 
Onkos kellään kokemuksia työllistymisestä jo opintojen aikana? Mietin että millä meriiteillä tuo ylipäänsä on mahdollista ja missä vaiheessa tuota kannattaisi alkaa suunnittelemaan. Tällä hetkellä itsellä siis AMK-inssin opinnot menossa vasta ekaa vuotta ja tähtäimessä olisi alkuun web-devaajan hommat ja siitä voi sitten hiljalleen jatkojalostua ja käydä myöhemmin DI-hommelit kyytipojaksi.

Koulua käyn etänä verkossa ja nyt vasta käytännössä alkeet käytynä(ohjelmoinnin perusteet hakattu Pythonilla, webbipuolelta vähän kokeiltu Wordpressiä, sekä jonkin verran hakattu HTML-CSS-JS sivuja ja saatu API:t tutuiksi). Perheen takia olisi kuitenkin päivätyössä pysyttävä, asuntolainat ja lapset kun ei itse hoida itseään. Tällä hetkellä duuni on ihan muuta, kuin mitä opiskelen ja mukavampaa olisi tehdä töitä valmiiksi alalla, se kun varmasti ruokkisi tuota koulusta tulevaa osaamista valtavasti.

Tiedostan olevani itseohjautuva ja nopeasti oppiva näppärä kaveri, mutta mitä olisi hyvä osata, ennen kuin alkaa edes tarjoutumaan mihinkään, ettei vetäisi nimeä heti lokaan? Millä toimilla voisi edistää alalle työllistymistä?
Minä tein opiskeluaikana mahdollisimman hyvää jälkeä ja puskin "valmista tavaraa" githubiin. Niiden perusteella pääsin lopulta töihinkin jatkokehittämään yhtä koulussa aloitettua projektia.

Riippuu myös nykyisestä työstäsi, että voiko siitä esim. pätkäsopimuksien, koronan tms. varjolla hivuttautua työttömäksi ja sen jälkeen voit olla sivutoimisena opiskelijana samalla, kun hakeudut Saranen, Buutti, Vincit jne. kaltaisten firmojen kautta työvoimakoulutuksiin/muihinkin (itse menin tätä reittiä) ja niistä saadulla kokemuksella kuittaat kursseja, harjoitteluita yms. tehdyksi koulun puolelle. Nuihin pääsemisesen sillä aiemmin mainitulla github profiililla voi olla merkittäväkin vaikutus.

Taitavat tosin järjestää muitakin codematch koulutus/junnujaksoja. Niihin pitää pystyä jollain tapaa sitoutumaan, eli nykyisestä työstä pitäisi uskaltaa hypätä sivuun jossain välissä. Osassa nuista saa palkkaakin, osassa kytkös/raha tulee työkkärin kautta.
 
Kaikenlaisia osaajia haetaan, mutta kukaan ei kerro mitä se käytännössä tarkoittaa. Luulis ettei olis iso homma luoda yrityksessä vaikka jokin esimerkkiprojektin speksi jonka hakija voi sitten halutessaan tehdä vaikka githubiin. Tai vaikka ei tekisikään, näkee edes hieman minkälaista hommaa käytännössä tehdään.

Ulkopuoliselle vaikuttaa että siinä vaiheessa kun omissa projekteissa on vaikka bäkkäri, frontti, esim. mediapalvelin pilvessä, käyttäjätilit, OAuth yms ja tuon saa tuotantoon pyörimään, voi jotain junnupaikkoja alkaa katsomaan. Toiset taas sanoo päässeensä jollain "lataa apista xyz ja luo taulukko tiedoista' -tason räpellyksillä. Ota näistä sitten selvää. :)
 
Kaikenlaisia osaajia haetaan, mutta kukaan ei kerro mitä se käytännössä tarkoittaa. Luulis ettei olis iso homma luoda yrityksessä vaikka jokin esimerkkiprojektin speksi jonka hakija voi sitten halutessaan tehdä vaikka githubiin. Tai vaikka ei tekisikään, näkee edes hieman minkälaista hommaa käytännössä tehdään.

Ulkopuoliselle vaikuttaa että siinä vaiheessa kun omissa projekteissa on vaikka bäkkäri, frontti, esim. mediapalvelin pilvessä, käyttäjätilit, OAuth yms ja tuon saa tuotantoon pyörimään, voi jotain junnupaikkoja alkaa katsomaan. Toiset taas sanoo päässeensä jollain "lataa apista xyz ja luo taulukko tiedoista' -tason räpellyksillä. Ota näistä sitten selvää. :)
Oot varmaankin katsellut konsulttilafkoja? Konsulttihommissa etsitään projekti joka täsmää sun profiiliin eikä tekijää projektiin. Noi "lataa apista tieto ja näytä se muodossa X" tai "hae tiedostosta data ja näytä se muodossa Y" on varsin päteviä tehtäviä nähdä miten henkilö lähestyy ongelmaa ja niissä on tarkoituksella useampi tapa tehdä asia. ;) Tuotetalot taitaapi enemmän harrastaa että tehdään juuri sillä heidän stackillä joku "verkkokauppa admin hallinnalla ja ostoskorilla." Myöskin noissa kooditehtävissä on tärkeempää se mitä vastailet kun käytte haastattelussa läpi koodia eikä se itse koodi. Sulta todennäköisesti kysytään että "miksi teit asian X tavalla Y" tai "mitä jos tähän pitäisi lisätä ominaisuus Z." Koodauksessa on hyvin usein samoja riippumatta kielestä ja tekkistakista, joudut miettimään tilanhallintaa niin reactissa kuin flutterissa ja luokka toimii hyvin vastaavasti niin javassa kuin typescriptissä.

Ja yleensä ensinmäisenä on ns. "kulttuurihaastattelu" jossa katsotaan sopiiko hakija henkilönä nykyiseen porukkaan, koodaustaidot on vähän toissijaisia koska koodauksen opettaminen on helpompaa kuin käytöstapojen. Päästyäsi läpi ekasta haastattelusta niin sulle saatetaan antaa tuo tarkka stäkki, joku yleinen tehtävä tai voit käyttää jotakin olemassa olevaa koodia. Eikä tuon olemassa olevan koodin tarvitse olla mitään ihmeellistä, olen itse saanut useamman työtarjouksen näyttämällä vanillaJS:llä tehtyä todo-appista.
 
On tärkeetä et saa valmista toimivaa aikaan ja tulee ihmisten kanssa toimeen.

Itse kun en juttele koodaamisesta käytännössä yhtään, kuumottaa aina haastattelutilanteet jos kysytään teoriaa. Termitkään kun ei välttis aina oo sit ihan tuttuja.
 
Kaikenlaisia osaajia haetaan, mutta kukaan ei kerro mitä se käytännössä tarkoittaa. Luulis ettei olis iso homma luoda yrityksessä vaikka jokin esimerkkiprojektin speksi jonka hakija voi sitten halutessaan tehdä vaikka githubiin. Tai vaikka ei tekisikään, näkee edes hieman minkälaista hommaa käytännössä tehdään.

Ulkopuoliselle vaikuttaa että siinä vaiheessa kun omissa projekteissa on vaikka bäkkäri, frontti, esim. mediapalvelin pilvessä, käyttäjätilit, OAuth yms ja tuon saa tuotantoon pyörimään, voi jotain junnupaikkoja alkaa katsomaan. Toiset taas sanoo päässeensä jollain "lataa apista xyz ja luo taulukko tiedoista' -tason räpellyksillä. Ota näistä sitten selvää. :)

Jokainen firma tekee todennäköisesti kuitenkin vähän eri stackilä ja arkkitehtuurilla, ja ohjaa työtä eri tavalla. Tämän lisäksi firman sisälläkin voi olla eri toimintamalli. Mä työskentelen projektin kanssa jota tekee n. 10 tiimiä, ja niidenkin kesken on isoja eroja.

Ei meillä ainakaan taideta olettaa, että joku hakija olisi tehnyt samaa ennenkin - vaan että sen oppii.

Vaikeintahan on saada jalka oven väliin ja eka paikka. Ilman aiempaa työkokemusta odotukset eivät varmaan ole erityisen korkeita.
 
Onko täällä kukaan työskennellyt konsulttina? Minkälaista työtä se käytännössä on? Jos nykyinen työ on speksausta, työmääräarviointia, koodausta, testausta, tuotantoon-/testiin vientiä, CI-ympäristön hallintaa, mitä lisätasoja konsultointi tuohon päälle toisi? Varmasti eroja tässäkin firmoittain, mutta konkreettisia esimerkkejä kaipaisin.
 
Ainakin tietämäni konsultit ovat käytännössä alihankintahommissa tekemässä samoja hommia kuin firman omat jampat.

Riippuen firmoista tuosta sitten seuraa vaihteleva määrä tuntiraportointia. Itse kun olen ollut, niin on pitänyt tehdä erikseen omalle firmalle ja asiakafirmalle tuntiraportit.
 
Onko täällä kukaan työskennellyt konsulttina? Minkälaista työtä se käytännössä on? Jos nykyinen työ on speksausta, työmääräarviointia, koodausta, testausta, tuotantoon-/testiin vientiä, CI-ympäristön hallintaa, mitä lisätasoja konsultointi tuohon päälle toisi? Varmasti eroja tässäkin firmoittain, mutta konkreettisia esimerkkejä kaipaisin.

Konsulltihan on työntekijä, joka on myyty asiakkaalle tekemään hommia. Konsultti tekee työtunteja, jotka laskutetaan asiakkaalta. Ja ne hommat riippuvat ihan siitä, mitä se asiakas sattuu tarvitsemaan. Eli ne ovat ihan samanlaisia töitä kuin jos olisi suoraan sen asiakkaan palkkalistoilla. (Paitsi että on täysin mahdollista että sillä asiakkaalla ei ole haluja palkata ketään, vaan ostavat mieluummin pelkästään sen konsultin).

Ero tulee siitä, että se konsultti saattaa olla asiakkaalla vain yhden projektin ajan tai jonkun määräajan verran ja sitten menee toiselle. Tai sitten konsultti menee vuosiksi sille asiakkaalle ja on ihan samalla tavalla tuotetalossa duunissa kuin sellainen joka on suoraan sinne palkattu. Se ero on, että työnantaja on se konsulttifirma, eikä se asiakas.
 
Työn vaativuuden osalta toi on musta iso ero. Jotkuthan tuntuvat uudessa paikassa pääsevän tosi nopeasti kärryille, kun toisilla menee pidempään. Mä olen esim. aina ollut semmonen jolla kestää pitkään, mutta sen jälkeen hahmotan asioita keskimääräistä laajemmin. Tuon takia olen aina ajatellut, että sopisin todennäköisesti huonosti konsultiksi (ehkä toikin on taito jonka voisi oppia).
 
Onko täällä kukaan työskennellyt konsulttina? Minkälaista työtä se käytännössä on? Jos nykyinen työ on speksausta, työmääräarviointia, koodausta, testausta, tuotantoon-/testiin vientiä, CI-ympäristön hallintaa, mitä lisätasoja konsultointi tuohon päälle toisi? Varmasti eroja tässäkin firmoittain, mutta konkreettisia esimerkkejä kaipaisin.
Kyllähän se perustyö aika samaa lopulta on. Samoja tarpeita siellä yrityksillä on riippumatta siitä, että onko niihin vastattu omalla kehittämisellä vai ostamalla kehitys konsulttifirmalta. Jonkin verran voi tietenkin olla eroa siinä, että minkätyyppisiä projekteja tulee vastaan. Mutuna heittäisin, että konsulttipuolella varmaan on enemmän tietyssä mielessä yksinkertaisempia projekteja, koska useammin varmaan konsulteilta ostetaan apua sellaisiin asioihin, jotka eivät ole asiakkaan omaa ydinosaamista.

Konsulttifirmojakin on tietenkin kovasti erilaisia. Konsultointia voidaan myydä esim. ihan käsiparikauppana tarjoamalla yksittäisiä osaajia osaksi asiakkaan tiimiä tai vaikkapa ottamalla kokonaisvastuu jostain asiakkaan tarpeeseen tulevasta järjestelmästä. Tuokin aina vähän vaikuttaa siihen minkälaista se työskentely on.

Yksi yleinen ero varmasti on se, että se oma ensisijainen yhteisö on, ehkä todella pitkiä asiakkuuksia lukuunottamatta, aina se konsulttifirman kollegoiden muodostama yhteisö. Tuossa on se miinuspuoli, että sitä joutuu aina projektin vaihtuessa (tai uutta projektia käynnistellessä) ainakin jossain määrin luomaan uuden asiakkaan kanssa tyhjältä pöydältä luottamussuhdetta. Vaatii yllättävän paljon sosiaalista lahjakkuutta eikä monestikaan ole mitenkään nopea tai helppo prosessi.

Hyvänä puolena taas näkisin sen, että noiden kollegoiden ja vaihtuvien asiakkuuksien kautta pääsee näkemään aika paljon laajemmin erilaisia yrityskulttuureita ja tekemisen tapoja. Monet konsulttifirmat myös vaikuttavat panostavan selkeästi enemmän työntekijöidensä osaamisen kehittämiseen - tosin eroja on kyllä yritysten välillä paljonkin.

Toinen iso ero lienee sitoutuminen ja omistajuuden ottaminen projektiin tai tuotteeseen, ja ylipäätään se minkälaisen luottamuksen saa yrityksessä rakennettua. Konsulttina on pohjimmiltaan aina ulkopuolinen niin hyvässä kuin pahassa. Joissain tilanteissa tietenkin ulkopuolisena on helpompi saada ajettua vaikka ketteriä menetelmiä läpi asiakkaan sovelluskehitykseen, mutta yleisesti ottaen tuntuu että projektissa/tuotteessa/toimintatavoissa isompien muutosten ajaminen on huomattavasti helpompaa yrityksen sisältä kuin ulkopuolelta.

Se toinen kulma tuossa ulkopuolisuudessa on tietenkin se, että huonosta asiakkuudesta pääsee konsulttitaloissa useimmiten pois vaihtamatta työnantajaa, ja sekä työtavat että projektin luonteen pääsee paremmin itse valitsemaan - luonnollisesti vähän riippuen konsulttifirman koosta ja asiakkaiden määrästä.

Vertailut vahvaa mutua, koska oma ura on hyvin vahvasti konsulttitalovoittoista eikä tuotetaloista ole kokemusta juuri muuten kuin konsulttina. ;)

tl;dr ihmissuhdetaidot ja luottamuksen rakentaminen lienevät isommassa roolissa konsultilla.
 
tl;dr ihmissuhdetaidot ja luottamuksen rakentaminen lienevät isommassa roolissa konsultilla.

Komppaan vahvasti tätä. Erittäin hyvä ja tärkeä tulokulma!

Tietysti myös se kääntöpuoli, että jos kemiat ei asiakkaan ihmisten kanssa kohtaa niin projektin vaihtaminen on helpompaa kuin työsuhteisena. Kaikki suomalaiset kokeneet IT-konsulttilafkat tietää ettei aina voi onnistua ja "it's no big deal" jos konsultti ilmoittaa että haluaa toiseen projektiin kesken kaiken.
 
Ei kyl kuulosta yhtään hassummalta. Toki kun asuu itse täällä periferiassa, ni oletattavasti tietäs aika paljon matkustusta? Tuotetalot tuntuu tarjoavan lähes kaikki kyllä nykyään etämahista, en vaan tiedä miten toi konsultointi sit.
 
Ei kyl kuulosta yhtään hassummalta. Toki kun asuu itse täällä periferiassa, ni oletattavasti tietäs aika paljon matkustusta? Tuotetalot tuntuu tarjoavan lähes kaikki kyllä nykyään etämahista, en vaan tiedä miten toi konsultointi sit.
Samalla tavalla se konsultti voi etänä toimia kuin firman omakin työntekijä. Asiakkaasta tietysti aina riippuu se, haluavatko että tekijät ovat fyysisesti jossain tietyssä paikassa vai voiko hommia tehdä kotoa / konsulttifirman toimistolta.
Näin koronapandemian aikana olen itse asiakkaan luona tainnut kahdesti käydä kahden vuoden aikana.

Konsulttifirmasta riippuen sulla myös voi olla valinnanvaraa siinä, mille asiakkaalle menet hommiin, jolloin voit mahdollisesti valita sellaisen asiakkuuden jossa etätyö onnistuu helposti.
 
Onkos kellään kokemuksia työllistymisestä jo opintojen aikana? Mietin että millä meriiteillä tuo ylipäänsä on mahdollista ja missä vaiheessa tuota kannattaisi alkaa suunnittelemaan. Tällä hetkellä itsellä siis AMK-inssin opinnot menossa vasta ekaa vuotta ja tähtäimessä olisi alkuun web-devaajan hommat ja siitä voi sitten hiljalleen jatkojalostua ja käydä myöhemmin DI-hommelit kyytipojaksi.

Koulua käyn etänä verkossa ja nyt vasta käytännössä alkeet käytynä(ohjelmoinnin perusteet hakattu Pythonilla, webbipuolelta vähän kokeiltu Wordpressiä, sekä jonkin verran hakattu HTML-CSS-JS sivuja ja saatu API:t tutuiksi). Perheen takia olisi kuitenkin päivätyössä pysyttävä, asuntolainat ja lapset kun ei itse hoida itseään. Tällä hetkellä duuni on ihan muuta, kuin mitä opiskelen ja mukavampaa olisi tehdä töitä valmiiksi alalla, se kun varmasti ruokkisi tuota koulusta tulevaa osaamista valtavasti.

Tiedostan olevani itseohjautuva ja nopeasti oppiva näppärä kaveri, mutta mitä olisi hyvä osata, ennen kuin alkaa edes tarjoutumaan mihinkään, ettei vetäisi nimeä heti lokaan? Millä toimilla voisi edistää alalle työllistymistä?

Olet toki tähtäämässä erilaiselle urallle, mutta itse aloitin kandin jälkeen työt SD:ssä josta parin vaihdoksen kautta päädyin Infrapuolelle tekeen hommia aina maisteriksi valmistumiseen asti.
 
Onkos kellään kokemuksia työllistymisestä jo opintojen aikana? Mietin että millä meriiteillä tuo ylipäänsä on mahdollista ja missä vaiheessa tuota kannattaisi alkaa suunnittelemaan. Tällä hetkellä itsellä siis AMK-inssin opinnot menossa vasta ekaa vuotta ja tähtäimessä olisi alkuun web-devaajan hommat ja siitä voi sitten hiljalleen jatkojalostua ja käydä myöhemmin DI-hommelit kyytipojaksi.

Kyllä moni webdevaaja työllistyy opintojen aikana. Tietenkin kannattaa pitää huoli, että voi ne opinnot runnoa loppuun. Eli sitten tekee vain tyyliin max. 3-päiväistä työviikkoa. Muutoin voi olla aika rankkaa.

Millä meriiteillä? Kuten mikä tahansa ensimmäinen kesätyö- tai junnupaikka: työnantajaa kiinnostaa omat projektit, kouluprojektit, kyky ja vahva motivaatio oppia uutta. Ja se, että olet mutkaton tyyppi jonka kanssa voi töitä tehdä ilman isompaa ongelmaa. Vielä saatat ehtiä kesätyöhakuihin, niissä on matalahko kynnys päästä kokemattomana devaajana.

Hyvä osaamistasovaatimus on se, että teet Full Stack Open -kurssin (Full stack open 2021) ja suunnilleen ymmärrät kaiken, mitä teit ja osaat keskustella siitä. Omilla projekteilla voit osoittaa, että osaat saada toimivaa tavaraa aikaiseksi. Eli oma projekti ja sen vieminen nettiin demoksi on tosi hyvä asia junnulle.
 
Kyllä moni webdevaaja työllistyy opintojen aikana. Tietenkin kannattaa pitää huoli, että voi ne opinnot runnoa loppuun. Eli sitten tekee vain tyyliin max. 3-päiväistä työviikkoa. Muutoin voi olla aika rankkaa.

Millä meriiteillä? Kuten mikä tahansa ensimmäinen kesätyö- tai junnupaikka: työnantajaa kiinnostaa omat projektit, kouluprojektit, kyky ja vahva motivaatio oppia uutta. Ja se, että olet mutkaton tyyppi jonka kanssa voi töitä tehdä ilman isompaa ongelmaa. Vielä saatat ehtiä kesätyöhakuihin, niissä on matalahko kynnys päästä kokemattomana devaajana.

Hyvä osaamistasovaatimus on se, että teet Full Stack Open -kurssin (Full stack open 2021) ja suunnilleen ymmärrät kaiken, mitä teit ja osaat keskustella siitä. Omilla projekteilla voit osoittaa, että osaat saada toimivaa tavaraa aikaiseksi. Eli oma projekti ja sen vieminen nettiin demoksi on tosi hyvä asia junnulle.

Kiitokset vastauksesta ja hyvästä kurssivinkistä! Opintojen loppuun runnominen varmasti onnistuu, toistaiseksi ainakin tuntuu siltä, että sisäistän ihan hämmentävän helposti nuo asiat. Varmasti tuo tuosta monimutkaistuu kun päästään syvemmälle, mutta eiköhän nuo opi kunhan perusteista on ottanut tiukan kopin ja ymmärtää periaatteen tasolla, miten koodi käyttäytyy.

Nyt siis kurssi auki ja alkaa ideoimaan jotain vakuuttavaa projektia!
 
Minä tein opiskeluaikana mahdollisimman hyvää jälkeä ja puskin "valmista tavaraa" githubiin. Niiden perusteella pääsin lopulta töihinkin jatkokehittämään yhtä koulussa aloitettua projektia.

Riippuu myös nykyisestä työstäsi, että voiko siitä esim. pätkäsopimuksien, koronan tms. varjolla hivuttautua työttömäksi ja sen jälkeen voit olla sivutoimisena opiskelijana samalla, kun hakeudut Saranen, Buutti, Vincit jne. kaltaisten firmojen kautta työvoimakoulutuksiin/muihinkin (itse menin tätä reittiä) ja niistä saadulla kokemuksella kuittaat kursseja, harjoitteluita yms. tehdyksi koulun puolelle. Nuihin pääsemisesen sillä aiemmin mainitulla github profiililla voi olla merkittäväkin vaikutus.

Taitavat tosin järjestää muitakin codematch koulutus/junnujaksoja. Niihin pitää pystyä jollain tapaa sitoutumaan, eli nykyisestä työstä pitäisi uskaltaa hypätä sivuun jossain välissä. Osassa nuista saa palkkaakin, osassa kytkös/raha tulee työkkärin kautta.
Kiitokset vinkeistä! Suunnilleen samalla kaavalla haaveilin eteneväni. Mitenkäs nuo työnantajat ovat yleisesti suhtautuneet alkutaipaleella treenaaviin tyyppeihin? Onko kokemuksissa hajontaa eri firmojen välillä, vai onko yleisesti vallitsevana tilana sellainen valmentava ja kannustava henki?

Millaisia projekteja muut on Githubiin lykänneet esille? Ala on vielä niin hämmentävän vieras, niin kiinnostaa mitä yleisesti odotetaan ja mitä arvostetaan.
 
Tekniset haastattelut on sitten oma taitonsa, jota varten kannattaa myös harjoitella. Tähän voin suositella Cracking the Coding Interview -kirjaa, joka löytyy Amazonista. Tarjoaa yleisten ohjeiden lisäksi mm. harjoitustehtäviä monien firmojen suosimiin algoritmi/koodaustesteihin, jotka voi olla varsinkin junnummalle aika stressaavia jos ei ole niistä kokemusta. Tuosta on hyötyä myös kokeneemmallekin, monet vuosiakin ammatikseen koodanneet jäätyy haastattelutilanteessa täysin jos joutuu yhtäkkiä ratkaisemaan jonkun teknisen pulman jonka kaltaista ei ole aiemmin kohdannut. Näissä ei ole aina edes tärkeintä se päädytkö oikeaan lopputulokseen, vaan se millä tavalla lähdet purkamaan ja käsittelemään ongelmaa. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuollaisissa "ratko tämä matematiikkapulma" haastatteluissa ei sitten kannata olla varma että haastattelija itse ymmärtää alkuunkaan ongelmaa. Eli sanonta "millä tavalla lähdet purkamaan" toimii ainoastaan jos haastattelija ymmärtää asian. Muussa tapauksessa se oikeasti on "ratkaisit kuten haastattelijan kopioimassa tehtävässä oli tehty".

Mikäli jossain suomalaisessa firmassa tuollaisia aletaan kysellä, niin melkein kannattaa juosta karkuun (täällä on oikeasti hyvin vähän yrityksiä joissa noissa voisi olla edes etäisesti järkeä, kun ei niissä oikein ole FANG tasollakaan). On hieman turhaa harjoitella B-puiden kikkakolmosia et pääsee Tiedolle tai webdevaajaksi. Sinäänsä tehtävät on hauskoja monet, mutta työhaastatteluun ne ovat tutkitusti aivan tuubaa.
 
Tuollaisissa "ratko tämä matematiikkapulma" haastatteluissa ei sitten kannata olla varma että haastattelija itse ymmärtää alkuunkaan ongelmaa. Eli sanonta "millä tavalla lähdet purkamaan" toimii ainoastaan jos haastattelija ymmärtää asian. Muussa tapauksessa se oikeasti on "ratkaisit kuten haastattelijan kopioimassa tehtävässä oli tehty".

Mikäli jossain suomalaisessa firmassa tuollaisia aletaan kysellä, niin melkein kannattaa juosta karkuun (täällä on oikeasti hyvin vähän yrityksiä joissa noissa voisi olla edes etäisesti järkeä, kun ei niissä oikein ole FANG tasollakaan). On hieman turhaa harjoitella B-puiden kikkakolmosia et pääsee Tiedolle tai webdevaajaksi. Sinäänsä tehtävät on hauskoja monet, mutta työhaastatteluun ne ovat tutkitusti aivan tuubaa.

On tullut vastaan useampikin suomalainen firma joka on laittanut hakijoita HackerRank.com -arvioinnin läpi, myös itseni kerran. En lähtisi aliarvioimaan miten moni pulju haluaa apinoida FAANGeja, koska joku firmassa on vakuuttunut että sillä tavalla löytää niitä maagisia "huippuosaajia". Algoritmi/koodaustehtävätaidot ei siis päde vain livehaastatteluihin, vaan myös noihin ajastettuihin nettitesteihin. Jotain kivikautisia binääripuu-tehtäviä nyt ei kannata nykyaikana hirveästi enää miettiä, mutta esim. sorttaustehtävät on yhä hyvinkin relevantteja.

Jos on päättänyt ettei aio koskaan päätyä isoon kansainväliseen firmaan niin sitten tuo on toki vähemmän tärkeää.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä nuo sorttaushommatkin on käytännössä tuubaa. Kerran olen koodannut sorttausalgoritmin kun oikeasti oli suorituskyvyllä väliä, siihen ongelmaan paras oli Shell sort eikö siitä löytynyt valmista implementaatiota.

Käytännössä aina riittää se tarjolla oleva sort().
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 475
Viestejä
4 497 789
Jäsenet
74 213
Uusin jäsen
Naxu20

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom