IT-alan työpaikat

[edup]

Yhteiskuntaa ei tulisi monimutkaistaa turhaan. Nämä järjestelmät luovat vain aivan tarpeettoman välistävetäjien luokan.

Ykisnkertainen tuloverotuksen lasku hoitaisi saman asian ja mitään turhaa ei tehtäisi, vaan voitaisiin keskittyä tuottavaan tekemiseen.

Niin, luitko viestini ensimmäistä kappaletta ollenkaan? Samaa mieltähän tässä ollaan että ei pitäisi monimutkaistaa, ja että välistävetäjät vituttaa.

Mutta tuloverotuksen lasku ei toki hoitaisi samaa, koska näiden ko. etujen tarkoitus on insentivoida ihmisiä esim. liikkumaan ja syömään kunnolla. Tuloverotuksen laskulla se käteenjäävä lisäraha menee kumminkin vaan kaljaan. Tässä on yhteiskunnan kannalta merkittävä ero.

 

[voffer]

Onks kellään koemusta Exovesta? Vaikuttais ihan mielenkiintoiselta, mut pelkona vähän, et joutuuko johonki Wordpress-hommiin...

Ei oo tietoa kyseisestä putkasta, mutta vissiin oot jonkun sortin ohjelmointihommaa etsimässä?
Minkälainen homma kiinnostais / mitä osaat? Meillä on ainakin jatkuvasti haussa uutta porukkaa, enimmäkseen tietysti kokeneita devaajia ja dataosaajia. Senior Developeria ja .NET Developeria ainakin haussa.
Isohko konsulttitalo, jossa paljon erilaisia projekteja.

 

[Jeesbox]

Ei oo tietoa kyseisestä putkasta, mutta vissiin oot jonkun sortin ohjelmointihommaa etsimässä?
Minkälainen homma kiinnostais / mitä osaat? Meillä on ainakin jatkuvasti haussa uutta porukkaa, enimmäkseen tietysti kokeneita devaajia ja dataosaajia. Senior Developeria ja .NET Developeria ainakin haussa.
Isohko konsulttitalo, jossa paljon erilaisia projekteja.

Joo, ohjelmointia. Ois kiva päästä tekemään jollain JavaScript-frameworkeillä ja jollain bäkkärillä fullstackia. Angularia osaan mielestäni jo hyvin, Reactia kohtalaisesti. Bäkkärinä oon käyttänyt lähinnä Nodea ja Pythonia, mut nyt oon alkanu opettelamaan Spring bootia myös. En ehkä seniori ole vielä, ku kokemusta on joku kolme vuotta, mut sitä kohti vahvasti menossa.

 

[mango]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

 

[Nigel]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

Amis on helposti ajanhukkaan. Opetettavia asioita on vähän käytettävään aikaan verrattuna. Meillä ainakin pelattiin päivittäin jotain opiskelun sijasta. Toki voi olla alakohtaista.

Ohjelmointi voi itseasiassa olla ala, jota oppii hyvinkin ammattikoulussa, koska harjoittelu on niin tärkeää. Voihan jannu sitten mennä vaikka AMKiin, jos haluaa opiskella lisää tai töitä ei löydy. Itsekin menin AMKiin amiksen jälkeen ja valmistuin yli 4 keskiarvolla, joten ei se elämä amiksen takia pilalle mene.

 

[dataaja95]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

Oma kokemukseni on se että eipä amistutkinnoissa motivoitunut kaveri joka on vähänkin säätänyt pahemmin mitään opi, jos kaveria oikeasti ala kiinnostaa eiköhän hän lähde jatkoopiskelemaan. Lukio ei todellakaan ole kaikille ja mielestäni oikein hyvä että vaihtoehtoja on olemassa. Ehkä amistaustalla voitiin vielä 10v sitten palkata koodareita, mutta oma tuntumani on että todennäköisyydet päästä pelkästään tuolla taustalla hommiin ovat surkean ja olemattoman väliltä. Mielestäni amispuolen it-tutkintoja olisi syytä kehittää, se ei ole yhteiskunnan tai oppilaiden etu jos saat paperin pelaamalla 3v cs ja sylkemällä kattoon, kuten nykyään homma tuntuu menevän.

 

[Bertta]

Ei. Investointeja saataisiin tietenkin enemmän. Nyt raha kierrätetään tukihimmelin kautta ja lisätään kuvioon vielä erilaiset tukihimmelin kanssa avustavat konsultit sekä yritysten sisällä tehtävä tukihimmelinpalvontatyö (hakemukset, raportit yms.). Kaikki tämä tukihimmelityö on suoraan pois kansakuntamme hyvinvoinnista.
.

Yritystukien vuoksi yrityksen liiketoiminnasta osa siirtyy tukihimmeli-liiketoiminnaksi. Sitä ei kenenkään pitäisi toivoa. Yrityksien Suomessa pitäisi keskittyä ydinosaamiseensa sekä oikeasti tuottavaan tekemiseen.

Tukihimmelihakeminen ei ole tuottavaa työtä, vaan sekä hakija, että hakemusten käsittelijät, tekevät aivan turhaa työtä.

 

[Bertta]

Oma kokemukseni on se että eipä amistutkinnoissa motivoitunut kaveri joka on vähänkin säätänyt pahemmin mitään opi, jos kaveria oikeasti ala kiinnostaa eiköhän hän lähde jatkoopiskelemaan. Lukio ei todellakaan ole kaikille ja mielestäni oikein hyvä että vaihtoehtoja on olemassa. Ehkä amistaustalla voitiin vielä 10v sitten palkata koodareita, mutta oma tuntumani on että todennäköisyydet päästä pelkästään tuolla taustalla hommiin ovat surkean ja olemattoman väliltä. Mielestäni amispuolen it-tutkintoja olisi syytä kehittää, se ei ole yhteiskunnan tai oppilaiden etu jos saat paperin pelaamalla 3v cs ja sylkemällä kattoon, kuten nykyään homma tuntuu menevän.

Ammattikoulupohjaisten koodarien suurin ongelma kokemusteni perusteella on motivaatio. Siinä missä insinööri tai enemmän koulutettu tekee usein täysin itsenäistä ja oma-aloitteista työtä, ammattikoulukoodari lipsahtaa liian helposti facebookin-selailijaksi ellei joku ole koko ajan ohjaamassa.

Taidot he varmasti tekemällä oppisivat, mutta pitäisi tehdä…

 

[eeneku]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

Ammattikoulusta voi jatkaa ammattikorkeakouluun siinä missä lukiostakin. Toki lukiosta olisi enemmän oikeaa hyötyä (pitkä matikka, fysiikka, kielet) mutta ei ammattikoulukaan huono valinta ole. Riippuu elämäntilanteesta ja jaksamisesta.

Ite kävin ammattikoulun nollamotivaatiolla ja siirryin suoraan työelämään. Viisi vuotta jaksoin katella mikrotukihenkilön nakkihommia (keräsin motivaatiota) kunnes hain ammattikorkeaan, josta valmistuin todella hyvin arvosanoin. Nyt työskentelen pk-seudulla senioridevaajana. Ei ehkä helpoin tai suoraviivaisin urapolku, mutta täysin mahdollinen.

 

[zepi]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

Jos 16-18 vuotiaana onnistuu pilaamaan koko elämänsä, niin ei sitä kyllä koulu tee, vaan siinä pitää suorittaa jotain vähän isompia sankaritekoja.

Elämä menee pilalle ajamalla kännissä autolla puuhun ja halvaantumalla. Käyttämällä 2-3v vähän vähemmän optimaalisessa koulussa ei kenenkään elämää pilaa ja parhaimmillaan se ilman motivaatiota lukion äheltäminen pilaa elämän paljon pahemmin.

Amiksen jälkeen voi halutessaan mennä AMK:hon ja suorittaa ihan samalla tavalla IT-insinöörin tutkinnon, kuten lukiostakin.

edit:
piti vielä sanoa, että IT-ala on about ainoa ala jossa oikea osaaminen voittaa koulutuksen aina. Ensimmäiseen työpaikkaan pääsemiseen auttaa kyllä koulutus, mutta jos on oikeasti opiskellut asiat itse ja todistaa osaamisensa, niin ei sitä kukaan enää muutaman vuoden jälkeen tule kyselemään - paitsi julkiselle puolelle haettaessa. Tunnen monia koulut kesken jättäneitä senior-osaajia joista osa on vetänyt kuusinumeroisia vuosiliksoja tai ja yli miljoonienkin palkkioita startup-exiteistä, joten jonkun tietyn koulun käymättä jääminen ei kyllä estä pärjäämistä. Monelle toki lukio + yliopisto on hyvä keino hankkia muutakin yleissivistystä joka on kaikkien tosiosaajien työkalupakissa aina tarpeen, mutta voi sitä oppia ihan omallakin ajalla ilman koulussa istumista. Ja toisaalta ei se tieto siellä koulussa tartu jos ei ole motivaatiota.

Monelle nuorelle olisi oikeasti paljon parempi tehdä lyhyt amis / oppisopimuskoulutus yläasteen jälkeen, tehdä muutama vuosi töitä ja sen jälkeen jatkokouluttautua. Moni tekee ison virheen siinä että alkaa 15 vuotiaana päntätä teoreettista tietoa 10v ajan ja sitten ihmettelee 25v:nä ilman minuutinkaan työkokemusta, että ala ei olekaan oikeasti itselle mieleinen.

 

[Antti Alien]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

Minä opiskelin ammattiopistossa elektroniikka-asentajaksi ja jatkoin suoraan tietotekniikan DI-koulutukseen. Ei, amiksella ei saa elämäänsä pilattua. Miksi ihmeessä menisi kolmen vuoden mittaiselle kymppiluokalle lukioon, ellei ole suuntaamassa alalle, jolla historian, biologian, uskonnon tai muun pakollisen lukioaineen oppimääristä olisi jotain hyötyä?

Hyvässä ammattiopistossa opetetaan myös matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä. Minä ainakin luin pitkän matikan, laajan fysiikan ja pitkän englannin amiksessa. Tasan samat kurssit kuin lukiossa. Saman oppilaitoksen vähemmän teknisellä puolella osa kävi lukion tiloissa nuo kurssit, mutta meillä oli opetusta omasta puolesta.

 

[Jeesbox]

Hyvässä ammattiopistossa opetetaan myös matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä. Minä ainakin luin pitkän matikan, laajan fysiikan ja pitkän englannin amiksessa. Tasan samat kurssit kuin lukiossa. Saman oppilaitoksen vähemmän teknisellä puolella osa kävi lukion tiloissa nuo kurssit, mutta meillä oli opetusta omasta puolesta.

Nii, en mäkään tiedä, et onks yleissivistyksestä mitään sen suurempaa hyötyä. Tietty, jos haluaa vaik johtohommiin, ni psykologiasta ja jossain määrin myös filosofiasta voi olla hyötyä. Muuten yleissivistys on vaan nice to know IT-alan hommissa imo, vaik helpottaa se elämää, jos vaik joku tulee haukkumaan kommariks, ni tietää historian lukio-opintojen kautta, mitä se oikeasti tarkoittaa.

 

[Nipsu]

Hyvässä ammattiopistossa opetetaan myös matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä. Minä ainakin luin pitkän matikan, laajan fysiikan ja pitkän englannin amiksessa. Tasan samat kurssit kuin lukiossa. Saman oppilaitoksen vähemmän teknisellä puolella osa kävi lukion tiloissa nuo kurssit, mutta meillä oli opetusta omasta puolesta.

Teitkö siis kaksoistutkinnon vai kuinka lukion pitkä matematiikka kuului ammattiopiston oppimäärään?

Isä on amiksessa opettajana ja myös hänen mielestään aika menee lähinnä peruskouluasioiden kertailuun. Joskus kun sijaisena korjasin ammattikoululaisten matematiikan ja fysiikan kokeita, niin sitä järkytyksen määrää on vaikea kuvailla. Osa oppilaista ei tiedä montako sekunttia on minuutissa ja parhaimmillakin tekee tiukkaa osata kaikkia peruskoulussa opetettuja juttuja.

 

[Ploro]

Ei kai koulutus ikinä mene ”hukkaan” tai pilaa kenenkään elämää, on se sitten amis, lukio, AMK tai yliopisto.

Tältäkin foorumilta löytyy varmasti koodareita suoraan peruskoulun penkiltä, amiksesta aina tohtoreihin asti. Omasta kaveripiiristä löytyy ihmisiä jotka ovat löytäneet omat ammattinsa vasta lähellä neljääkymppiä. Eli taustalla on monia eri koulutuksia ennen kuin on se ”oikea” löytynyt. Eivät he ainakaan valita hukkaan menneitä opintoja.

Se ”menestyykö” työelämässä riippuu kuitenkin aika paljon muistakin asioista kuin koulupolusta.

 

[Antti Alien]

Teitkö siis kaksoistutkinnon vai kuinka lukion pitkä matematiikka kuului ammattiopiston oppimäärään?

Ainakin tuolloin tuota järjestelyä kutsuttiin "yhdistelmäopinnoiksi". Nopea googletus kertoo, että vastaava systeemi kulkee ainakin jossain nykyään kaksoistutkinnon nimellä, vaikka ainakin tuolloin kaksoistutkinto tarkoitti amiksen ja lukion täysiä oppimääriä, mikä on mielestäni aivan päätöntä. Amiksen matematiikka, fysiikka ja kielet yhtä amis-spesifistä ammattiruotsin kurssia lukuunottamatta korvattiin lukion oppimäärillä. Opintopisteitä tuli muistaakseni n. 10 % enemmän ja opiskeluaika oli tasan samat 3 vuotta. Osallistuin myös YO-kirjoituksiin (ja sain siitä paperista 0 pistettä DI-yhteishaussa, koska tuolloin pisteet vaativat lukion päättötodistusta, mikä käsittääkseni on sittemmin muutettu).

 

[kjns]

Mahdollistaako ammattikoulun "ohjelmointi"tutkinnot nykyään järkevän urakehityksen? En siis tiedä mistä tutkinnosta varsinaisesti on kysymys, mutta sain tietää siskon pojan menneen lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan ohjelmointia. Tuli aika pettynyt olo. Pilaako tuolla koulutuksella loppuelämän vai oppiiko tuolla jotain järkevääkin? Vaikuttaakohan palkkakehitykseen jne.? Jatkokoulutus nyt ainakin lienee pakollista, vai palkkaako jotkut firmat oikeasti suoraan amispohjalta koodareita? Jos palkkaa, niin palkkatason luulisi olevan aika huono?

Tietysti nykyään voi ammattikoulupohjaltakin mennä jatko-opiskelemaan, mutta huolettaa että jääkö tästä pysyvä jälki nuoreen mieheen.

Jos lukio ei kiinnosta mutta motivaatiota amiksen suuntaan on niin parempi mennä varmaan amikseen. Tärkeintä olis että on jotain mikä kiinnostaa ja tekee/opiskelee sitä. Jatko-opinnot on auki myös amiksesta jos kiinnostus kasvaa jatkossa.

Jos kiinnostusta yliopistoa tai vaikka amk inssi tms opintoja kohtaan on jo valmiiksi niin lukio antaa paremmat lähtökohdat sinne, mutta täysin mahdollista hakeminen on amiksenkin jälkeen. Voi vaan vaatia vähän opiskelua vapaa-aikana koska ainakin omina amis-aikoina esim. matematiikan opiskelu oli aika ohkaista datanomiksi lukiessa...

 

[mopnex]

Sanoisin että itse koulutusta tärkeämpi on oikeasti se motivaatio (softa)alalle. Näihin hommiin pitää olla paloa, jotta tätä jaksaa pidemmän päälle ja hommasta innostuu. Jatkuvaa uuden opettelua, tällä en tarkoita siis pelkästään uusia tekkejä vaan yleisesti sitä että kehittää itseään. Tiettyjä "soft-skills" juttuja ei vain koulunpenkiltä pysty omaksumaan ja tietyn työkokemuksen jälkeen osaa paremmin soveltaa jo opittua.

Ala on kuitenkin mitä mielenkiintoisin jos oikeasti on asiasta innostunut. Hommiahan täällä riittää laidasta laitaan, mutta keskimäärin varminta tekemistä löytyy osaavalle koodarille.

 

[jarhu]

Ainakin tuolloin tuota järjestelyä kutsuttiin "yhdistelmäopinnoiksi". Nopea googletus kertoo, että vastaava systeemi kulkee ainakin jossain nykyään kaksoistutkinnon nimellä, vaikka ainakin tuolloin kaksoistutkinto tarkoitti amiksen ja lukion täysiä oppimääriä, mikä on mielestäni aivan päätöntä. Amiksen matematiikka, fysiikka ja kielet yhtä amis-spesifistä ammattiruotsin kurssia lukuunottamatta korvattiin lukion oppimäärillä. Opintopisteitä tuli muistaakseni n. 10 % enemmän ja opiskeluaika oli tasan samat 3 vuotta. Osallistuin myös YO-kirjoituksiin (ja sain siitä paperista 0 pistettä DI-yhteishaussa, koska tuolloin pisteet vaativat lukion päättötodistusta, mikä käsittääkseni on sittemmin muutettu).

Kun kaksoistutkintoa aloiteltiin 2000-luvun vaihteessa, niin se oli tällöin kaksoistutkinto nimellä ja tuolloin itse sen kävin. Vähän myöhemmin tuli mahdolliseksi suorittaa kolmoistutkinto, joka on tuo mainitsemasi ammattiopiston ja lukion täysi oppimäärä, mikä sisälsi siis molempien vähimmäisopintopisteet, jolloin sen 3,5 vuoden jälkeen käteen jäi ammattitutkinto, lukion päästötodistus sekä yo-todistus. Kaksoistutkinto sisälsi ruotsin, matematiikan, äidinkielen ja englannin lukion oppimäärät, mutta nämä eivät riittäneet lukion päästötodistukseen, jolloin kävi kuten sanoit eli suorituksista jäi käteen vain ammattitutkinto sekä yo-todistus.

 

[zepi]

Ei kai koulutus ikinä mene ”hukkaan” tai pilaa kenenkään elämää, on se sitten amis, lukio, AMK tai yliopisto.

Tältäkin foorumilta löytyy varmasti koodareita suoraan peruskoulun penkiltä, amiksesta aina tohtoreihin asti. Omasta kaveripiiristä löytyy ihmisiä jotka ovat löytäneet omat ammattinsa vasta lähellä neljääkymppiä. Eli taustalla on monia eri koulutuksia ennen kuin on se ”oikea” löytynyt. Eivät he ainakaan valita hukkaan menneitä opintoja.

Se ”menestyykö” työelämässä riippuu kuitenkin aika paljon muistakin asioista kuin koulupolusta.

Kun käyt ensin 3v lukion ja päälle 6v kandi + maisterin ja sitten huomaat, että ala on oikeasti aivan väärä. kyllä siinä on vuosi jos toinenkin ehkä tahkottu puisevia peruskursseja, että päästään oman ala kovaan ytimeen kunnes tajutaan valmistumisen jälkeen, että oikeasti olisi pitänyt käydä puuseppäkoulu.

Tai treenataan aivan raivoisasti 8-vuotiaasta alkaen viulun soittoa ja sitten sibelius-akatemian ja uniartsin jälkeen se keikkamuusikon karu arki selviää ja tulee mieleen, että miksi ei tullut tehtyä jotain muuta.

Tunnen useampia enemmän tai vähemmän katkeria ihmisiä jotka kokevat hukanneensa vuosikausia elämästään väärän alan jahtaamiseen.

Koulutus ei ole ilmaista, vaikka sillä ei suomessa hintalappua olekaan. Se sulkee aina muita koulutuksia pois.

 

[Ploro]

Kun käyt ensin 3v lukion ja päälle 6v kandi + maisterin ja sitten huomaat, että ala on oikeasti aivan väärä. kyllä siinä on vuosi jos toinenkin ehkä tahkottu puisevia peruskursseja, että päästään oman ala kovaan ytimeen kunnes tajutaan valmistumisen jälkeen, että oikeasti olisi pitänyt käydä puuseppäkoulu.

Tai treenataan aivan raivoisasti 8-vuotiaasta alkaen viulun soittoa ja sitten sibelius-akatemian ja uniartsin jälkeen se keikkamuusikon karu arki selviää ja tulee mieleen, että miksi ei tullut tehtyä jotain muuta.

Tunnen useampia enemmän tai vähemmän katkeria ihmisiä jotka kokevat hukanneensa vuosikausia elämästään väärän alan jahtaamiseen.

Koulutus ei ole ilmaista, vaikka sillä ei suomessa hintalappua olekaan. Se sulkee aina muita koulutuksia pois.

Musiiki ja urheilu voi kyllä rajata aika paljon pois. Tuo lukio—> maisteri niin ollaan vielä alle kolmekymppisiä. Siitä sitten puusepäksi varmaan alle 2v kun kaikki kielet, matikat yms. saa hyväksiluettua.

 

[jarhu]

Koulutus ei ole ilmaista, vaikka sillä ei suomessa hintalappua olekaan. Se sulkee aina muita koulutuksia pois.

Toisen asteen koulutuksia pystyy tekemään aika monta kyllä kohtuullisen vähällä vaivalla vielä kun yhden jälkeen ylimääräiset saa hyväksiluettua. Aikuiskoulutuksella noita saa kyllä tehtyä 1,5 vuodessa.

Kolmannen asteen koulutuksia ei enää saakaan yhtä helpolla vaikkakin nykyään saa enemmän lainaa kuin aiemmin. Opintotukea kun saa vain alemman+ylemmän korkeakouluasteen verran eli 4+2 vuotta. Itsekin saisin vain dipan/maisterin tehtyä tuettuna. Ehkä juuri ja juuri varmaan pystyisi tekemään teknillisen alan kandin, amk-inssin tai tradenomin tutkinnon kun hyväksi lukee yleissivistäviä.

 

[Jeesbox]

Mut sit, jos oikeesti aletaan puhumaan kulttuurista, kuten Lönnrotista, tai vaik Cydeniuksesta, ni se on ihan eri asia. Täl foorumilla ei liene juurikaan näiden asioiden puolustajia, vaik mielelläni näitä argumentteja lukisin. Tietty sen tyyppinen osaaminen ei juurikaan IT-alalla auta...

 

[mango]

Kiitos vastauksista. Omat huolet siis liittyivät työllistymiseen ja palkkatasoon (suoraan ammattikoulusta) ja haasteisiin jatko-opinnoissa. Selkeästi moni kuitenkin vahvisti sen mielipiteen mikä minulla oli, että ammattikoulussa ei välttämättä opi mitään.

Pitää ottaa puheeksi tuo kaksoistutkinto, en tiennytkään että se on noin yleinen juttu nykyään. Periaatteessa pelkän lukion pitkän matematiikan, fysiikan ja ehkä kemian käynti ammattikouluopintojen ohessa saisi minut vakuuttuneeksi, että ammattikoulun käynti ei sulje ovia.

En tiennyt että nykyäänkin on vielä ihmisiä, jotka luulevat että lukion papereilla tekee muuta kuin pyyhkii persettä. Eikun ai joo; kaupan kassa kutsuu!

Lähinnä mietin sitä skenaariota, että kun ammattikoulun matematiikalla yrittää päästä läpi yliopiston matematiikan analyysikursseja, niin siinä voi päästä itku. Ainakaan minun aikaan ei derivointia esim. yliopistossa enää opetettu, vaan kaikkien odotettiin osaavan derivoida ensimmäisellä kurssilla. Voisin myös kuvitella, että jos on tottunut pääsemään liian helpolla, niin yliopistossa voi helposti tulla seinä vastaan, kun pitääkin itse olla aktiivinen.

 

[jarhu]

Lähinnä mietin sitä skenaariota, että kun ammattikoulun matematiikalla yrittää päästä läpi yliopiston matematiikan analyysikursseja, niin siinä voi päästä itku. Ainakaan minun aikaan ei derivointia esim. yliopistossa enää opetettu, vaan kaikkien odotettiin osaavan derivoida ensimmäisellä kurssilla. Voisin myös kuvitella, että jos on tottunut pääsemään liian helpolla, niin yliopistossa voi helposti tulla seinä vastaan, kun pitääkin itse olla aktiivinen.

Menee ehkä hieman aiheen ohi, mutta mielestäni yliopiston matematiikat lähtee perusteista liikkeelle nykyään tai ehkä tämä on vain yhden kurssin otoksen tuntuma. Ongelma on lähinnä, että ne on opeteltava vauhdissa kunnolla eli jos perusteet ei ole kunnolla hallussa, niin pitää myös keskittyä kunnolla ja tehdä töitä sen eteen heti lähdöstä. Kävin itse avoimen puolella kokeilemassa jaksaisiko töiden ohessa tehdä dippaa, mutta jo vektorit ja matriisit oli aika työläs sovittaa lasten hoitamisen ja työn oheen kun matematiikan opiskelusta on yli 10 vuotta aikaa. Avoimessa yliopistossahan voi kuka tahansa käydä suorittamassa opintoja pientä maksua vastaan jos haluaa kokeilla kiinnostaako.

 

[Antti Alien]

Kiitos vastauksista. Omat huolet siis liittyivät työllistymiseen ja palkkatasoon (suoraan ammattikoulusta) ja haasteisiin jatko-opinnoissa. Selkeästi moni kuitenkin vahvisti sen mielipiteen mikä minulla oli, että ammattikoulussa ei välttämättä opi mitään.

Pitää ottaa puheeksi tuo kaksoistutkinto, en tiennytkään että se on noin yleinen juttu nykyään. Periaatteessa pelkän lukion pitkän matematiikan, fysiikan ja ehkä kemian käynti ammattikouluopintojen ohessa saisi minut vakuuttuneeksi, että ammattikoulun käynti ei sulje ovia.



Lähinnä mietin sitä skenaariota, että kun ammattikoulun matematiikalla yrittää päästä läpi yliopiston matematiikan analyysikursseja, niin siinä voi päästä itku. Ainakaan minun aikaan ei derivointia esim. yliopistossa enää opetettu, vaan kaikkien odotettiin osaavan derivoida ensimmäisellä kurssilla. Voisin myös kuvitella, että jos on tottunut pääsemään liian helpolla, niin yliopistossa voi helposti tulla seinä vastaan, kun pitääkin itse olla aktiivinen.

Eipä se ammattiopisto mitään "sulje", vaikkei esimerkiksi matematiikan opintoja kävisikään. Vaimo opiskeli aikanaa ammattiopistossa matkailuvirkailijaksi, jatkoi vielä ammattikorkeaan johonkin hotellijuttuun, totesi vuoden jälkeen että paskat tästä ja päätti vaihtaa alaa. Puolessa vuodessa kävi lukemassa iltalukiossa matematiikkaa, kirjoitti L:n YO-kirjoituksissa ja papereilla sisään yliopistoon tilastotiedettä lukemaan.

 

[Nipsu]

Koko homma riippuu varmaan aika paljon siitä millainen persoona on. Jos lukeminen ei kiinnosta yhtään enempää kuin pakko, niin mielestäni tuollainen nuori saa puristettua paljon enemmän tietoa päähän lukiossa ja pärjää AMK:ssa paremmin. Amiksessa voi huonolla tuurilla sattua vielä sellaiseen kaveriporukkaan, jossa lukeminen ei kiinnosta senkään vertaa ja kiinni kurottava osaamisen määrä voi muodostua aika suureksi.

Suomessa ovet ei sulkeudu koskaan lopullisesti mihinkään, mutta mielestäni se ei ole syy valita lähtökohtaisesti epäoptimaalisia opintopolkuja. On kuitenkin aina riski, ettei tulevaisuudessa löydy sopivaa hetkeä tai resursseja täydennellä opintoja.

 

[eiltanen]

Suomen vaatimustasolla voi olla niin ettei vaikka AMK:n käynyt osaa sen enempää kuin amiskaan. Toisaalta 15-vuotiaana ei vielä ymmärrä sitä koulutuksen muodollista merkitystä ja siinä voi tie nousta pystyyn aika äkkiä kun on muutama vuosi uraa takana.

 

[japo2101]

Kiitos vastauksista. Omat huolet siis liittyivät työllistymiseen ja palkkatasoon (suoraan ammattikoulusta) ja haasteisiin jatko-opinnoissa. Selkeästi moni kuitenkin vahvisti sen mielipiteen mikä minulla oli, että ammattikoulussa ei välttämättä opi mitään.

Pitää ottaa puheeksi tuo kaksoistutkinto, en tiennytkään että se on noin yleinen juttu nykyään. Periaatteessa pelkän lukion pitkän matematiikan, fysiikan ja ehkä kemian käynti ammattikouluopintojen ohessa saisi minut vakuuttuneeksi, että ammattikoulun käynti ei sulje ovia.



Lähinnä mietin sitä skenaariota, että kun ammattikoulun matematiikalla yrittää päästä läpi yliopiston matematiikan analyysikursseja, niin siinä voi päästä itku. Ainakaan minun aikaan ei derivointia esim. yliopistossa enää opetettu, vaan kaikkien odotettiin osaavan derivoida ensimmäisellä kurssilla. Voisin myös kuvitella, että jos on tottunut pääsemään liian helpolla, niin yliopistossa voi helposti tulla seinä vastaan, kun pitääkin itse olla aktiivinen.

Kuten moni muukin on sanonut, ei amis sulje mitään pois. Itse valmistuin ohjelmointi-amiksesta ~5.5 vuotta sitten ja siitä lähtien tehnyt töitä alalla. Ekan paikan saanti on vaikeaa kaikille, oli sitten amis tai yliopisto takana. Tosin kun ekan paikan sai niin vuosi valmistumisen jälkeen olin +3k€/kk palkoissa. Nykyään pari työpaikan vaihtoa myöhemmin työkaverit miettii että "miksi minä en mennyt tuota reittiä" ja saan käytännössä valita missä olen töissä. Koulutuksen ainoa muodollinen merkitys on jos haluaa työviisumia ulkomaille ja harvoissa valtion kilpailutuksissa eikä tie nouse pystyyn pelkällä amiksella. Ehkä jollain muulla alalla kyllä mutta ei IT-alalla.

Pari asiaa mitkä helpottaa elämää:
- Amiksesta voi valmistua etuajassa todella helposti, omat opinnot oli puhtaasti näyttöpainotteisia. Eli kun menee opettajilta/henkilökunnalta kyselemään mahdollisuuksista ylimääräsestä työstä ja tekee niitä extrahommia CS:n pelaamisen sijasta niin datanomi amiksesta valmistuu tarvittaessa vuodessa. Myös kaikki Taitaja tms. kilpailut on todella helppo tapa nopeuttaa opintoja.
- jos on valmistunut amiksesta niin pystyy ilmoittautumaan aikuislukioon, opiskella omatoimisesti ja käydä pelkästään ylioppilaskokeissa, pakollisia lukion kursseja ei ole yhtään ja saat samat yliopistoa kiinnostavat paperit kuin lukion käynyt.

Vähän aiheesta ohi mutta ekan työpaikan saantiin tärkeämpää on olla hyvä tyyppi ja tehdä muutama oma projekti kuin se milläinen koulutus on takana. Mitä tehnyt rekrytointia omien töiden ohella niin kouluprojektin haistaa kilometrin päästä ja arvostettiin omia projekteja paljon enemmän. React/Node.js on tällä hetkellä yleisin combo tehdä töitä ja kannattaa myös alkuun harkita ihan puhtaasti vain keskittyä toiseen. Moni (minä mukaan lukien) aloittaa tekemällä pelkästään front-endiä.

 

[calm]

Toisaalta 15-vuotiaana ei vielä ymmärrä sitä koulutuksen muodollista merkitystä ja siinä voi tie nousta pystyyn aika äkkiä kun on muutama vuosi uraa takana.

Kunhan ei ole menossa eläkevirkaan kunnalle tai valtiolle, niin pelkällä koulutustaustalla ei nouse mikään tie pystyyn.

 

[calath]

Moikka, haluaisin joitain vinkkejä, että mitä tehdä vanhentuneella IT-alan tutkinnolla ja toiveilla päästä johonkin nykyistä toimistoassarin työtä mielenkiintoisempiin ja paremmin palkattuihin hommiin.

Olen 2000-luvun ekalla vuosikymmenellä opiskellut HCI/UX-alan yliopistotutkinnon mutta olen tehnyt töitä lähinnä teknisen dokumentoinnin ja suunnitteluassistentin töiden parissa. Viime vuodet, tai aika monta vuotta, on mennyt töissä, joissa en ole mielestäni oppinut mitään uutta, ja tällä hetkellä ne työtehtävät, joita minulla on, ovat lähinnä rutiininomaista paperien kopiointia ja tiedostojen siirtämistä järjestelmästä A järjestelmään B. Aiemmin kuvittelin, etten jaksa enkä halua muuta kuin simppeliä rutiinihommaa, mutta sitten korona ajoi koko työpaikkani pysyvästi etätöihin - ja minulle se on ollut aivan taivaan lahja. Olen huomannut, että kun energiaa ei mene työmatkoihin eikä ihmisten parissa olemiseen, minulla onkin kiinnostusta tehdä jotain tavallaan vaativampaa eli kiinnostavampaa hommaa.

Nykytyössäni kehittymismahdollisuuksia olisi, jos haluaisin opiskella rakennusalan tutkinnon, mutta en halua. IT-alan korkeakoulututkintoni on täysin vanhentunut eikä se kiinnosta työnantajia ymmärrettävästi enää ollenkaan - pääosin opinnot ovat vuosilta 2002-2007. Mutta, mitä ihmettä lisäopiskella? Tavallaan rutiinien automatisointi on alkanut kiinnostaa, koska olen viimeiset 10 vuotta tehnyt duuneissani aivan aivottomia rutiinijuttuja, jotka minusta pitäisi automatisoida ja robotisoida. Matemaattisesti olen varmaan jotain enintään keskitasoa, eli en toivo työni vaativan mitään erityistä matemaattista lahjakuuutta ja kiinnostusta, ja olen käsityksessä, että ohjelmistorobotiikkajutuissa tarvitaan kyllä matematiikkaa yms. Toisaalta haluaisin tutustua johonkin ERP/SAP-hommiin, koska kuvittelen niiden olevan jonkinlaista yksin tehtävää "taustatyötä", joista kuitenkin maksettaisiin ihan kivasti - mutta ERP:iä ei oikein tunnuta opetettavan millään helposti saatavissa olevilla kursseilla. Opiskelun maksullisuus ei ole ongelma, mikäli nyt ajatellaan tasoa "avoin yliopisto / avoin AMK" eikä mitään tuhansien eurojen MBA-tutkintoja.

Minulla on päivisin hyvin aikaa opiskella kaikenlaista, kiitos tosiaan työn, jossa on todella vähän tekemistä. Aloitin Pythonin perusteet MOOC-kurssina, ja tuo on ollut kiinnostava kokemus kyllä. Mutta jonkinlainen ammatillinen lamaannus on iskenyt ja lujaa, kun tosiaan tuntuu, että minulla ei ole enää yhtäkään taitoa, jota työnantajat arvostaisivat - tai johonkin uusiin assistentin tehtäviin varmasti pääsisin, mutta sitä en tietenkään halua. Ikäkin alkaa huolestuttaa: mittarissa on 40+ ja tämänkin foorumin näitä työelämäkeskusteluja lukeneena mahdollisuudet johonkin järkevästi palkattuihin töihin eivät vaikuta kummoisilta. Ja tosiaan, olen tottakai valmis aloittamaan työuran tavallaan alusta jossain uusissa tehtävissä, kunhan vaan olisi taitojen karttuessa mahdollisuus ura- ja palkkakehitykseen.

 

[dropadrop]

Onko sulla mahdollisuus ruveta automoimaan nykyisiä työtehtäviä? Jos nykyisessä työpaikassa voisi olla mielenkiintoisempia rooleja voisi tuo olla hyvä perustelu siirtymiseen - jos ei niin oppisit uutta ja voisit antaa aivan eri kuvauksen nykyisistä tehtävistäsi.

IT alana on niin laaja kokonaisuus, että on vaikea suositella tutkintoa suoraan. UX haaralla päivitys voisi esim. liittyä johonkin palvelun muotoiluun tai yleiseen UX päivitykseen.

ERP/SAP puolella voisi olla tilaisuuksia esim. Salesforcen kautta jossa monet yritykset varmaan edelleen siirtyvät vanhoista on-premis tuotteista uudempiin pilvessä pyöriviin. Alkuperäisenä ajatuksena usein säästetään resursseja, todellisuudessa päädytään tarvitsemaan asiantuntijoita uudelle alustalle. Yleisestitommosessa kannattaa yrittää tunnistaa toi muutoksen aalto ja keksiä miten ratsastaa sillä (ei mitään tietoa miten tota opiskeltaisiin).

En usko että ikä sinällään on ongelma jos vaan hyväksyy sen faktan että muutokseen liittyy paljon oppimista - josta pääosa varmaan tapahtuu omalla ajalla.

 

[mopnex]

...Nykytyössäni kehittymismahdollisuuksia olisi, jos haluaisin opiskella rakennusalan tutkinnon, mutta en halua. IT-alan korkeakoulututkintoni on täysin vanhentunut eikä se kiinnosta työnantajia ymmärrettävästi enää ollenkaan - pääosin opinnot ovat vuosilta 2002-2007. Mutta, mitä ihmettä lisäopiskella? Tavallaan rutiinien automatisointi on alkanut kiinnostaa, koska olen viimeiset 10 vuotta tehnyt duuneissani aivan aivottomia rutiinijuttuja, jotka minusta pitäisi automatisoida ja robotisoida. Matemaattisesti olen varmaan jotain enintään keskitasoa, eli en toivo työni vaativan mitään erityistä matemaattista lahjakuuutta ja kiinnostusta, ja olen käsityksessä, että ohjelmistorobotiikkajutuissa tarvitaan kyllä matematiikkaa yms. Toisaalta haluaisin tutustua johonkin ERP/SAP-hommiin, koska kuvittelen niiden olevan jonkinlaista yksin tehtävää "taustatyötä", joista kuitenkin maksettaisiin ihan kivasti - mutta ERP:iä ei oikein tunnuta opetettavan millään helposti saatavissa olevilla kursseilla. Opiskelun maksullisuus ei ole ongelma, mikäli nyt ajatellaan tasoa "avoin yliopisto / avoin AMK" eikä mitään tuhansien eurojen BBA-tutkintoja.

Minulla on päivisin hyvin aikaa opiskella kaikenlaista, kiitos tosiaan työn, jossa on todella vähän tekemistä. Aloitin Pythonin perusteet MOOC-kurssina, ja tuo on ollut kiinnostava kokemus kyllä. Mutta jonkinlainen ammatillinen lamaannus on iskenyt ja lujaa, kun tosiaan tuntuu, että minulla ei ole enää yhtäkään taitoa, jota työnantajat arvostaisivat - tai johonkin uusiin assistentin tehtäviin varmasti pääsisin, mutta sitä en tietenkään halua. Ikäkin alkaa huolestuttaa: mittarissa on 40+ ja tämänkin foorumin näitä työelämäkeskusteluja lukeneena mahdollisuudet johonkin järkevästi palkattuihin töihin eivät vaikuta kummoisilta. Ja tosiaan, olen tottakai valmis aloittamaan työuran tavallaan alusta jossain uusissa tehtävissä, kunhan vaan olisi taitojen karttuessa mahdollisuus ura- ja palkkakehitykseen.

Yleisesti IT-alalla ollaan aika epäkiinnostuneita koulutustausta, mutta jos muuta kokemusta ei ole niin onhan se hyvä selkänoja.

Sanoisin että "operations"/"devops" -kulmalta voisi löytyä hyvinkin mielenkiintoisia tehtäviä. Usein näitä hommia tehdään vielä cloud/pilvessä niin pääsee sitäkin kulmaa järsimään. Jossain määrin automaatiot tulee kuvioon mutta mitään syvemmän tason matematiikan taitoja tuo ei vaadi. Siitä sitten jos nälkä kasvaa niin enemmän ihan sinne development -kulmalla halutessaan.

Toinen toki tuo mitä @dropadrop mainitsi - eli nykyisten asioiden automatisointi. RPA ei vaadi myöskään mitään syvällistä matematiikan osaamista. Samalla siinä voi kehittyä ihan uutta itseluottamusta omaan tekemiseen kun huomaakin että "eihän tämä nyt hankalaa ollut" - vie aikaa toki, mutta siitä saa sitten palkintona sen että aikaa vapautuu organisaatiossa ja sinulla muihin hommiin.

 

[calath]

No sellaisia olen esim. miettinyt, että kun tiedän meillä taloushallinnossa olevan käytössä laskutusrobotteja, niin voisiko niitä - tai siis niiden logiikalla toimivia uusia roboja - ohjelmoida pyörittämään läpi muitakin määrämuotoisia dokumentteja. Sitten olisi vaikkapa satoja tiff-kuvia, jotka voisi jokin robotti pyöritellä dwg-kuviksi - tämä ei ole varmaankaan ongelma, tällaisia jo varmaan onkin, mutta jotenkin eri viivoja pitäisi saada eri layereille automaattisesti.

Siis tän tyyppisiä ideoita osaan kyllä kehitellä :-D

Etusivu - CampusOnline löytyy kevätkaudelle joitain ohjelmistorobotiikkakursseja, noita olen kyllä alkanut harkita, niin saisi ehkä jotain konkreettista osaamista tämän ideoinnin oheen. Mutta lamaannun kauhean helposti, jos sitten luen vaikka jostain, että jokin asia vaatii kovaa osaamista esim nyt vaikka matematiikassa, tai vahvaa ohjelmointitaustaa jne. Ymmärrän, että mulla on tässä osittain asenneongelma siinä mielessä, että ajattelen heti, että okei mä en pysty tuohon.

 

[Jeesbox]

Moikka, haluaisin joitain vinkkejä, että mitä tehdä vanhentuneella IT-alan tutkinnolla ja toiveilla päästä johonkin nykyistä toimistoassarin työtä mielenkiintoisempiin ja paremmin palkattuihin hommiin.

Olen 2000-luvun ekalla vuosikymmenellä opiskellut HCI/UX-alan yliopistotutkinnon mutta olen tehnyt töitä lähinnä teknisen dokumentoinnin ja suunnitteluassistentin töiden parissa. Viime vuodet, tai aika monta vuotta, on mennyt töissä, joissa en ole mielestäni oppinut mitään uutta, ja tällä hetkellä ne työtehtävät, joita minulla on, ovat lähinnä rutiininomaista paperien kopiointia ja tiedostojen siirtämistä järjestelmästä A järjestelmään B. Aiemmin kuvittelin, etten jaksa enkä halua muuta kuin simppeliä rutiinihommaa, mutta sitten korona ajoi koko työpaikkani pysyvästi etätöihin - ja minulle se on ollut aivan taivaan lahja. Olen huomannut, että kun energiaa ei mene työmatkoihin eikä ihmisten parissa olemiseen, minulla onkin kiinnostusta tehdä jotain tavallaan vaativampaa eli kiinnostavampaa hommaa.

Nykytyössäni kehittymismahdollisuuksia olisi, jos haluaisin opiskella rakennusalan tutkinnon, mutta en halua. IT-alan korkeakoulututkintoni on täysin vanhentunut eikä se kiinnosta työnantajia ymmärrettävästi enää ollenkaan - pääosin opinnot ovat vuosilta 2002-2007. Mutta, mitä ihmettä lisäopiskella? Tavallaan rutiinien automatisointi on alkanut kiinnostaa, koska olen viimeiset 10 vuotta tehnyt duuneissani aivan aivottomia rutiinijuttuja, jotka minusta pitäisi automatisoida ja robotisoida. Matemaattisesti olen varmaan jotain enintään keskitasoa, eli en toivo työni vaativan mitään erityistä matemaattista lahjakuuutta ja kiinnostusta, ja olen käsityksessä, että ohjelmistorobotiikkajutuissa tarvitaan kyllä matematiikkaa yms. Toisaalta haluaisin tutustua johonkin ERP/SAP-hommiin, koska kuvittelen niiden olevan jonkinlaista yksin tehtävää "taustatyötä", joista kuitenkin maksettaisiin ihan kivasti - mutta ERP:iä ei oikein tunnuta opetettavan millään helposti saatavissa olevilla kursseilla. Opiskelun maksullisuus ei ole ongelma, mikäli nyt ajatellaan tasoa "avoin yliopisto / avoin AMK" eikä mitään tuhansien eurojen MBA-tutkintoja.

Minulla on päivisin hyvin aikaa opiskella kaikenlaista, kiitos tosiaan työn, jossa on todella vähän tekemistä. Aloitin Pythonin perusteet MOOC-kurssina, ja tuo on ollut kiinnostava kokemus kyllä. Mutta jonkinlainen ammatillinen lamaannus on iskenyt ja lujaa, kun tosiaan tuntuu, että minulla ei ole enää yhtäkään taitoa, jota työnantajat arvostaisivat - tai johonkin uusiin assistentin tehtäviin varmasti pääsisin, mutta sitä en tietenkään halua. Ikäkin alkaa huolestuttaa: mittarissa on 40+ ja tämänkin foorumin näitä työelämäkeskusteluja lukeneena mahdollisuudet johonkin järkevästi palkattuihin töihin eivät vaikuta kummoisilta. Ja tosiaan, olen tottakai valmis aloittamaan työuran tavallaan alusta jossain uusissa tehtävissä, kunhan vaan olisi taitojen karttuessa mahdollisuus ura- ja palkkakehitykseen.

Solidabsilla on menossa joku rekry RPA-kehittäjäksi (prosessiautomaatiokehittäjä). Ne kouluttaa siihen työhön. Voisko se toimia?

 

[kasa]

piti vielä sanoa, että IT-ala on about ainoa ala jossa oikea osaaminen voittaa koulutuksen aina. Ensimmäiseen työpaikkaan pääsemiseen auttaa kyllä koulutus, mutta jos on oikeasti opiskellut asiat itse ja todistaa osaamisensa, niin ei sitä kukaan enää muutaman vuoden jälkeen tule kyselemään - paitsi julkiselle puolelle haettaessa. Tunnen monia koulut kesken jättäneitä senior-osaajia joista osa on vetänyt kuusinumeroisia vuosiliksoja tai ja yli miljoonienkin palkkioita startup-exiteistä, joten jonkun tietyn koulun käymättä jääminen ei kyllä estä pärjäämistä. Monelle toki lukio + yliopisto on hyvä keino hankkia muutakin yleissivistystä joka on kaikkien tosiosaajien työkalupakissa aina tarpeen, mutta voi sitä oppia ihan omallakin ajalla ilman koulussa istumista. Ja toisaalta ei se tieto siellä koulussa tartu jos ei ole motivaatiota.

Monelle nuorelle olisi oikeasti paljon parempi tehdä lyhyt amis / oppisopimuskoulutus yläasteen jälkeen, tehdä muutama vuosi töitä ja sen jälkeen jatkokouluttautua. Moni tekee ison virheen siinä että alkaa 15 vuotiaana päntätä teoreettista tietoa 10v ajan ja sitten ihmettelee 25v:nä ilman minuutinkaan työkokemusta, että ala ei olekaan oikeasti itselle mieleinen.

Oma kokemus on opettanut, että ammattikoulupuolelta tuleva tai koulut kesken jättänyt tms. pystyy kyllä koodaamaan kivoja vilkkuvia ledejä, mutta sitten kun tehdään isompia järjestelmiä ja pitäisi ajatella että joku muukin koodaa/ymmärtää niitä niin nämä kaverit ei oikein osaa nähdä asioita tältä kantilta.

Jos itse saisin päättää, niin ottaisin sovelluksen kovan rungon suunnitteluun ja koodaamiseen vain AMK-inssi tai DI-taustaisia koodareita. Tiedän että he ovat joutuneet vääntämään porukassa ainakin jonkun ryhmätyön ja peruskäsitys matematiikasta löytyy. Ja jos on moti loppunut koulun käyntiin niin mistä sen tietää riittääkö kiinnostusta jonkin projektin välillä tuskalliseenkin läpiviemiseen? Varmaan poikkeuksiakin löytyy molempiin suuntiin ja toki jotkut tykkää vilkkuvista ledeistä.

 

[japo2101]

Oma kokemus on opettanut, että ammattikoulupuolelta tuleva tai koulut kesken jättänyt tms. pystyy kyllä koodaamaan kivoja vilkkuvia ledejä, mutta sitten kun tehdään isompia järjestelmiä ja pitäisi ajatella että joku muukin koodaa/ymmärtää niitä niin nämä kaverit ei oikein osaa nähdä asioita tältä kantilta.

Jos itse saisin päättää, niin ottaisin sovelluksen kovan rungon suunnitteluun ja koodaamiseen vain AMK-inssi tai DI-taustaisia koodareita. Tiedän että he ovat joutuneet vääntämään porukassa ainakin jonkun ryhmätyön ja peruskäsitys matematiikasta löytyy. Ja jos on moti loppunut koulun käyntiin niin mistä sen tietää riittääkö kiinnostusta jonkin projektin välillä tuskalliseenkin läpiviemiseen? Varmaan poikkeuksiakin löytyy molempiin suuntiin ja toki jotkut tykkää vilkkuvista ledeistä.

Eikö tuollaiseen ison rungon suunnitteluun kannattaisi valita ihmisiä sen mukaan että onko ne tehnyt sitä aikasemmin eikä koulutustaustan perusteella? Tai itse ainakin ottaisin kriittisen "kovan rungon" suunnitteluun henkilöitä joilla on niin paljon kokemusta koodauksesta että kouluilla ei ole enää väliä.
Toki jotkut tykkää viettää aikaa huonoissa yrityksissä jotka eivät pysty houkuttelemaan ihmisiä joilla on riittävästi kokemusta ja pitää valita amiksen ja dippa-inssin väliltä.

 

[dropadrop]

Ehkä ongelma on ollut HR’ssä eikä koulutuksessa jos teille on palkattu paljon koodareita jotka eivät ole tehtävien tasolla?

 

[nbzero]

Ehkä ongelma on ollut HR’ssä eikä koulutuksessa jos teille on palkattu paljon koodareita jotka eivät ole tehtävien tasolla?

Samanlaisia fiiliksiä tästä ja joistain edellisistä postauksista.

Itse olen yliopisto-dropout, jolla tietty on about ne osaamiseen vaikuttavat kurssit yliopistolta kyllä suoritettuna. Työnantajat on tykänneet ja olen edennyt nopeammin ja pidemmälle kuin monitutkintoja suorittaneet kollegat. Mutta olenpa nähnyt työuran mitalla esimerkiksi täysin samasta AMK:sta samalta linjalta valmistunutta porukkaa, joista osa on hemmetin kovia tekijöitä ja osaa pitäisi turvallisuuden nimissä kieltää toimimasta ohjelmistoprojekteissa koodaushommissa.

Eli itse en kyllä sille tutkinnolle anna paljoa painoarvoa, mutta mulla on varmaan bias ja lehmä ojassa sen suhteen.

 

[kasa]

Eikö tuollaiseen ison rungon suunnitteluun kannattaisi valita ihmisiä sen mukaan että onko ne tehnyt sitä aikasemmin eikä koulutustaustan perusteella? Tai itse ainakin ottaisin kriittisen "kovan rungon" suunnitteluun henkilöitä joilla on niin paljon kokemusta koodauksesta että kouluilla ei ole enää väliä.
Toki jotkut tykkää viettää aikaa huonoissa yrityksissä jotka eivät pysty houkuttelemaan ihmisiä joilla on riittävästi kokemusta ja pitää valita amiksen ja dippa-inssin väliltä.

Kokemus on toki kolikon toinen puoli ja tärkeä osa ammattitaitoa, se että näkee mikä oikeasti toimii käytännössä ja mikä ei. Mutta jos lähdetään ainoastaan perse-edellä puuhun kokeilemaan ja iteroimaan miten kannattaa suunnitella järjestelmiä, koodata ja laskea graafeja auki, niin aika monta vuotta saa mennä että pääsee edes lähelle sellaisen tasoa, joka on käynyt peruskoulutuksen jossa asiaan puolet elämästään perehtyneet opettajat johdattavat hallitusti karikoiden läpi ja pitävät huolen, että kaikki tarvittavat osa-alueet käydään läpi. Vai haluaisitko mennä itseoppineelle lääkärille, joka on itsenäisesti kokeillen opiskellut ammatin? Entä jos tämä lääkäri on hoitanut monta flunssaa onnistuneesti, mutta ei ole koskaan tullut vastaan se tilanne, kun ongelma onkin geenivirhe vaikkapa keuhkorakkuloiden pintajännitteestä huolehtivaa kalvoa tuottavassa proteiinissa, tilanne joka ehkä jokaiselle lääkärille opetetaan lääkiksessä?

Niin, kyllä sillä koulutuksella jotain väliä on.

 

[nbzero]

Kokemus on toki kolikon toinen puoli ja tärkeä osa ammattitaitoa, se että näkee mikä oikeasti toimii käytännössä ja mikä ei. Mutta jos lähdetään ainoastaan perse-edellä puuhun kokeilemaan ja iteroimaan miten kannattaa suunnitella järjestelmiä, koodata ja laskea graafeja auki, niin aika monta vuotta saa mennä että pääsee edes lähelle sellaisen tasoa, joka on käynyt peruskoulutuksen jossa asiaan puolet elämästään perehtyneet opettajat johdattavat hallitusti karikoiden läpi ja pitävät huolen, että kaikki tarvittavat osa-alueet käydään läpi. Vai haluaisitko mennä itseoppineelle lääkärille, joka on itsenäisesti kokeillen opiskellut ammatin? Entä jos tämä lääkäri on hoitanut monta flunssaa onnistuneesti, mutta ei ole koskaan tullut vastaan se tilanne, kun ongelma onkin geenivirhe vaikkapa keuhkorakkuloiden pintajännitteestä huolehtivaa kalvoa tuottavassa proteiinissa, tilanne joka ehkä jokaiselle lääkärille opetetaan lääkiksessä?

Niin, kyllä sillä koulutuksella jotain väliä on.

Sori vaan, mutta ei missään it-alan koulutuksessa tule valmista oikean elämän järjestelmän ylläpitämiseen saati suunnitteluun kokemusta. Siellä käydään se joku esimerkki läpi ja sit oikeassa elämässä tuotanto hajoaa ja leviää kaikkialle.

On sillä koulutuksella väliä, mutta enemmän on ihan ihmisten henkilökohtaisesta kiinnostuksesta kiinni, että ratkaistaanko nuo vai yritetäänkö vaan peitellä pois.

 

[finWeazel]

Jos vielä 2-5v työkokemuksen jälkeen edetään papereiden voimalla niin jotain on mennyt pieleen tai ollaan julkisen puolen hommmissa/viisumibyrokratian hampaissa. Työkokemus ja oikea osaaminen any day mun kirjoissa menee ohi muodollisesta pätevyydestä.

Toki erityyppiset koulut houkuttelevat erityyppisiä hakijoita. Ei voi kuitenkaan yleistää liikaa, kun puhutaan yksilöistä työnhakutilanteessa. Koulut kannattaa käydä etenkin, jos haluaa julkiselle puolelle tai vaikka amerikkaan töihin.

 

[dataaja95]

Mut sit, jos oikeesti aletaan puhumaan kulttuurista, kuten Lönnrotista, tai vaik Cydeniuksesta, ni se on ihan eri asia. Täl foorumilla ei liene juurikaan näiden asioiden puolustajia, vaik mielelläni näitä argumentteja lukisin. Tietty sen tyyppinen osaaminen ei juurikaan IT-alalla auta...

Menee jo oftopikiksi, mutta jos tuollaiset asiat kiinnostavat, eiköhän kaveri niitä itsenäisesti opiskele. Yleissivistystä ja tietoa ei pysty kenellekkään pakottamaan.

 

[dropadrop]

Kokemus on toki kolikon toinen puoli ja tärkeä osa ammattitaitoa, se että näkee mikä oikeasti toimii käytännössä ja mikä ei. Mutta jos lähdetään ainoastaan perse-edellä puuhun kokeilemaan ja iteroimaan miten kannattaa suunnitella järjestelmiä, koodata ja laskea graafeja auki, niin aika monta vuotta saa mennä että pääsee edes lähelle sellaisen tasoa, joka on käynyt peruskoulutuksen jossa asiaan puolet elämästään perehtyneet opettajat johdattavat hallitusti karikoiden läpi ja pitävät huolen, että kaikki tarvittavat osa-alueet käydään läpi. Vai haluaisitko mennä itseoppineelle lääkärille, joka on itsenäisesti kokeillen opiskellut ammatin? Entä jos tämä lääkäri on hoitanut monta flunssaa onnistuneesti, mutta ei ole koskaan tullut vastaan se tilanne, kun ongelma onkin geenivirhe vaikkapa keuhkorakkuloiden pintajännitteestä huolehtivaa kalvoa tuottavassa proteiinissa, tilanne joka ehkä jokaiselle lääkärille opetetaan lääkiksessä?

Niin, kyllä sillä koulutuksella jotain väliä on.

Tietojenkäsittelytieteitä yliopistossa opiskelleena olen kyllä sitä mieltä ettei sieltä valmistu millään mittapuulla valmiiksi asiantuntijaksi. Samalla tavalla, vaikka siellä oppii paljonkin hyödyllistä tietoa niin samaan aikaan käytäntö on ihan eri asia.

Esimerkkinä vaikka tietokannat joiden kohdalla oppi kyllä indeksien toimintalogiikkaa, normalisointia ja laskemaan levy-io’iden määrää - mutta hyvin vähän taitoja joita todellisuudessa tarvitsee suunnitellessa tai optimoidessa tietokantaa.

Samaan tapaan vaikkapa tietorakenteissa oppi kyllä paljon hyödyllistä, mutta käytännön arkkitehtuuri on kenttä josta lähes kaikki tulee opiskelujen jälkeen.

Opinnot varmasti kertovat kuitenkin jotain ihmisten luonteesta. Korkeakoulu kertoo siitä että saa isoja asioita päätökseen. Samalla se, että on päässyt korkeakouluun voi kertoa varhaisesta kypsyydestä, erityisesti miehillä joilla se kypsyys saattaa tulla vähän myöhemmin.

Kaikki mun kohtaamat kovimmat ”arkkitehdit” ovat olleet ihmisiä jotka ovat tosi kiinnostuneita kokonaisuuksista. Kun he ovat kohdanneet jotain jota eivät ymmärrä he eivät ole tyytyneet ongelman korjaamiseen vaan ovat halunneet myös ymmärtää mistä se johtui. Olen olettanut, että ajan myötä tommonen synnyttää syvemmän ymmärryksen ja paremman kokonaiskuvan joka sitten tukee vaikkapa arkkitehdin roolia. Toki systemaattinen ajattelu, järjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys ovat ominaisuuksia joista on hyötyä roolissa.

 

[eiltanen]

Eiköhän yksi ongelma ole, että koulutuksen (vaatimus)taso vaihtelee niin paljon. Toisilla on ne huippuopettajat ja osalla taas lopputyönä jokin helloworld-ledienvilkuttelu.

 

[Awelonian]

Mitä tullut huomattua näin arkkitehtihommissa näistä "amiskoodareista" vs. kouluja käyneistä, on laajemman kuvan ymmärryksen puute. En tiedä onko ongelmana vain tämä, että ei ymmärretä suurempia kokonaisuuksia, ei tajuta asiayhteyksiä vai mikä siinä mättää. Usein myöskin se dokumentoinnin taso on amiskavereilla luokkaa "ihan helvetin hirveetä paskaa", kun jantteri ei välttämätä hallitse edes yhdyssanoja ja muu kommunikaatio on myöskin melko vaikeaa. En nyt toki sano, että AMK tai DI-opiskelu tätä automaattisesti poistaisi, mutta olen törmännyt siihen amishenkisillä tyypeillä, ettei niitä kannata mihinkään oikeasti suurempaan tai ryhmätyöhön perehdyttää, koska välillä se kommunikaation taso on aika huonoa ja oman mielipiteen julkituominen muistuttaa enemmän päiväkodin hiekkalaatikkoleikkiä.

Varmasti amiksestakin on tullut huipputyyppejä, jotka nettoaa sen 500k vuodessa ja ovat alansa kovimpia tekijöitä, mutta tällaista en ole vielä nähnyt saatikaa tavannut. Johonkin koodiapinahommaan sellainen ihminen käy hyvin, jossa ei tarvitse tiimitaitoa, kommunikointia tai yleistä ymmärrystä asioista. IT-ala on siitä kuitenkin paljon anteeksiantavampaa, että sitä voi itseopiskella paljonkin, mutta normaalit käytösmallit jos on bemarijonnen luokkaa, ei sellaisen ihmisen kanssa työskentely ole kauhean tuottavaa. En siis dissaa amista, mutta en myöskään nostaisi sitä jalustalle ja julistaisi kouluttautumisen olevan turhaa IT-alalla.

 

[Haaskis]

Ekan paikan saanti on vaikeaa kaikille, oli sitten amis tai yliopisto takana. Tosin kun ekan paikan sai niin vuosi valmistumisen jälkeen olin +3k€/kk palkoissa.

Mä kyllä sain duunia ensimmäisestä paikasta mistä kysyin ja en ollut vielä valmistunut, eli ei se nyt erityisen vaikeaa voi olla, tai sitten meikällä kävi lotto. 3k€ palkka vuoden jälkeen kuulostaa about oikealta. Kukaan ei ole ikinä kysynyt koulupapereita tai arvosanoja, että silläkään ollut muuta arvoa kuin että voi sanoa että siellä on joskus käynyt...

Pelkillä amiksilla voi olla vähän työläämpää löytää se duuni.

 

[dataaja95]

Mä kyllä sain duunia ensimmäisestä paikasta mistä kysyin ja en ollut vielä valmistunut, eli ei se nyt erityisen vaikeaa voi olla, tai sitten meikällä kävi lotto. 3k€ palkka vuoden jälkeen kuulostaa about oikealta. Kukaan ei ole ikinä kysynyt koulupapereita tai arvosanoja, että silläkään ollut muuta arvoa kuin että voi sanoa että siellä on joskus käynyt...

Pelkillä amiksilla voi olla vähän työläämpää löytää se duuni.

Vilpittömät onnittelut sinulle jos heti ensimmäisestä paikasta sait duunia, yleensä se tarina on vähän toinen.

 

[Haaskis]

Vilpittömät onnittelut sinulle jos heti ensimmäisestä paikasta sait duunia, yleensä se tarina on vähän toinen.

Ei se tarina paljoa eronnut muillakaan samalla vuosikurssilla olleilla. Ehkä paikkakunta kohtaista.

 

[dropadrop]

Mitä tullut huomattua näin arkkitehtihommissa näistä "amiskoodareista" vs. kouluja käyneistä, on laajemman kuvan ymmärryksen puute. En tiedä onko ongelmana vain tämä, että ei ymmärretä suurempia kokonaisuuksia, ei tajuta asiayhteyksiä vai mikä siinä mättää. Usein myöskin se dokumentoinnin taso on amiskavereilla luokkaa "ihan helvetin hirveetä paskaa", kun jantteri ei välttämätä hallitse edes yhdyssanoja ja muu kommunikaatio on myöskin melko vaikeaa. En nyt toki sano, että AMK tai DI-opiskelu tätä automaattisesti poistaisi, mutta olen törmännyt siihen amishenkisillä tyypeillä, ettei niitä kannata mihinkään oikeasti suurempaan tai ryhmätyöhön perehdyttää, koska välillä se kommunikaation taso on aika huonoa ja oman mielipiteen julkituominen muistuttaa enemmän päiväkodin hiekkalaatikkoleikkiä.

Varmasti amiksestakin on tullut huipputyyppejä, jotka nettoaa sen 500k vuodessa ja ovat alansa kovimpia tekijöitä, mutta tällaista en ole vielä nähnyt saatikaa tavannut. Johonkin koodiapinahommaan sellainen ihminen käy hyvin, jossa ei tarvitse tiimitaitoa, kommunikointia tai yleistä ymmärrystä asioista. IT-ala on siitä kuitenkin paljon anteeksiantavampaa, että sitä voi itseopiskella paljonkin, mutta normaalit käytösmallit jos on bemarijonnen luokkaa, ei sellaisen ihmisen kanssa työskentely ole kauhean tuottavaa. En siis dissaa amista, mutta en myöskään nostaisi sitä jalustalle ja julistaisi kouluttautumisen olevan turhaa IT-alalla.

Mä en edelleen usko että se on siitä koulutuksesta kiinni. Toki tilastollisesti varmaan olisi korrelaatiota - mutta tämmösenä aikana kun suurin osa senioreista pitää palkata ulkomailta olis tosi lyhytnäköistä vetää semmosia johtopäätöksiä.

Yliopistolla mä törmäsin koko ajan aika ihmeellisiin tapauksiin eikä edes keskitaso ollut kovinkaan korkealla. Samaan aikaan suuri osa niistä jotka ovat aloittaneet koodaamisen harrastuksena nuorena ovat olleet kovia vaikka olisivat hankkineet tutkinnon joltain ihan muulta alalta.

 

[Bladekill]

Mitä tullut huomattua näin arkkitehtihommissa näistä "amiskoodareista" vs. kouluja käyneistä, on laajemman kuvan ymmärryksen puute. En tiedä onko ongelmana vain tämä, että ei ymmärretä suurempia kokonaisuuksia, ei tajuta asiayhteyksiä vai mikä siinä mättää. Usein myöskin se dokumentoinnin taso on amiskavereilla luokkaa "ihan helvetin hirveetä paskaa", kun jantteri ei välttämätä hallitse edes yhdyssanoja ja muu kommunikaatio on myöskin melko vaikeaa. En nyt toki sano, että AMK tai DI-opiskelu tätä automaattisesti poistaisi, mutta olen törmännyt siihen amishenkisillä tyypeillä, ettei niitä kannata mihinkään oikeasti suurempaan tai ryhmätyöhön perehdyttää, koska välillä se kommunikaation taso on aika huonoa ja oman mielipiteen julkituominen muistuttaa enemmän päiväkodin hiekkalaatikkoleikkiä.

Varmasti amiksestakin on tullut huipputyyppejä, jotka nettoaa sen 500k vuodessa ja ovat alansa kovimpia tekijöitä, mutta tällaista en ole vielä nähnyt saatikaa tavannut. Johonkin koodiapinahommaan sellainen ihminen käy hyvin, jossa ei tarvitse tiimitaitoa, kommunikointia tai yleistä ymmärrystä asioista. IT-ala on siitä kuitenkin paljon anteeksiantavampaa, että sitä voi itseopiskella paljonkin, mutta normaalit käytösmallit jos on bemarijonnen luokkaa, ei sellaisen ihmisen kanssa työskentely ole kauhean tuottavaa. En siis dissaa amista, mutta en myöskään nostaisi sitä jalustalle ja julistaisi kouluttautumisen olevan turhaa IT-alalla.

Itselläkin on ollut samanlaisia kokemuksia että kaikki kyllä oppivat koodaamaan, mutta sitten kun siirrytään kompleksimpaan suunnitteluun, arkkitehtuuriin, laajempiin kokonaisuuksiin, kommunikaatioon yms. niin kyllä yleensä ne yliopiston käyneet/DI:t ovat yleensä aivan eri tasolla kuin koodikoululaiset/yläasteen jälkeen dropoutanneet/amikset jne.

Tosin itse en usko että koulutus tässä on niinkään se syy vaan veikkaan että homma on juuri toisinpäin eli ne keillä on kovempi potentiaali todennäköisesti hankkivat korkeakoulutuksen.

Edit: Tosin poislukien tuo kommunikaatio osuus. Itsensä ilmaiseminen ja kommunikaatio/luku-taitojen harjoittelu on lukiossa ja amiksessa kuin yö ja päivä.