IT-alan työpaikat

En keksi sen tylsempää hommaa kuin suunnitella ja tuunailla omaa konepakettia. Käytän senkin ajan vinkuakseni työnantajalta parempia. Kyllä mulla 10 vuotta sitten vielä oma kone oli mutta nykyään ei vaan raaski itse ostaa kun firmasta saa paremman kuin itse kehtaisi ostaa.

Tämäkin on varmasti firma kohtaista. Jotkut firmat taitavat kieltää työkoneen käyttämisen vapaa-ajan juttuihin. Meillä on ohjeistettu, että työkonetta ei viedä kotiin kuin työn tekemistä varten. Firman työkoneella kiva käydä katselemassa vähän aikuisviihdettä netissä, sitten on mömmöt koneessa ja housuissa.

Tämä korona-ajan etätyö on varmasti tuonut haasteita firmoissa, kun pohditaan tietoturvaa. Varsinkin, jos työntekijät tekee töitä omilla laitteillaan kotona. Tietenkin tämä on myös hyvin firma kohtaista.
 
Ma olen sen vinkumisen vienyt niin pitkalle etta mulla on "projekti" koneita joissa pyorii sitten Linuksi jolla voi sitten tutustua aikuiskoulutusvideoihin pelkaamatta tuovansa firman ymparistoon mommoja.
 
Siinä mielessä tuo on kusetus että AI:n sovelluksilla lääketieteen puolella on hyvin huono track record. Luulisin että tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon dataa joita sitten voisi käyttää AI:n kouluttamiseen. Toki tässä tapauksessa data olisi varmasti melko homogeenistä, joten AI:sta voisi olla jotain hyötyä. Kuitenkin jonkun ihmisen pitää ensin käydä koulutusdata läpi ja luokitella tapaukset. Jos itse lähtisin tällaista toteuttamaan niin varmasti joku unsupervised tai semisupervised change/anomaly detection algoritmi voisi toimia, jos ihminen kävisi säännöllisesti testeissä ja tekoäly hälyttäisi jos jotain merkittävää muuttuu kokeissa.



Heti kun puhutaan geenidatasta tulee mieleen käärmeöljykauppias. Nykypäivänä ei yksinkertaisesti tiedetä tarpeeksi geeneistä ja niiden yhteisvaikutuksista jotta oikeastaan mitään voisi ennustaa. Toki voidaan etsiä tiettyjä yhdistelmiä jotka tilastollisesti lisäävät riskiä sairastua johonkin, mutta mitä hyötyä siitä on? Ihminen on äärettömän mutkikas biologinen systeemi, esimerkiksi viime aikoina on puhuttu paljon vatsan mikrobikannan vaikutuksesta lähes kaikkeen kehon toimintaan. Tätä ei geeneistä pysty määrittämään.

Biologinen ikä on hauska käsite. Mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Tutkimusten mukaan esimerkiksi koronan sairastaminen kasvattaa biologista ikää eli vanhentaa ihmistä.

Olen käsittänyt, että q-bio:lla on töissä kasa radiologeja, jotka käyvät dataa läpi ja labeloivat. Konealgoritmit perustuvat sitten heidän tuottamaan ja labeloimaan dataan. Perusraportti minkä saa q-bio:lta on ihmisen luoma. Konealgoritmit luovat vain siihen päälle lisädataa.

Biologinen ikä on kiistanalainen asia. Biologisen iän mittaamiseen on useampia tapoja. Inside trackerin tapa mitata biologista ikää perustuu david sinclairin ryhmän tutkimuksiin. Mun käsityksen mukaan on myös kilpailevia tapoja. Noi on hyvin anekdoottimaisia asioita. Moni asia tuntuu vaikuttavan tuohon sinclairin mittariin, onko niillä sitten elämää pidentävää vaikutusta vai ei on ihan toinen asia. Toi kannattaa ottaa mielenkiintoisena, mutta mahdollisesti täysin merkityksettömänä asiana. Eläinkokeissa väittäisin mittarin olevan todistetusti toimiva, ihmiset on toinen asia. Sinclair lienee ihan maailman kärkihenkilöitä elämänpidentämiseen liittyvissä tutkimuksissa.




Health2.0 asiat kannattaa ottaa suolan kera. Ne on niitä varten, joilla on jo uni, ruoka, lepo, liikunta kunnossa ja haetaan jotain extraa mitä voisi tehdä. Se extra ei välttämättä vie eteenpäin, mutta osa porukasta haluaa silti kokeilla voisiko tehdä vielä jotain lisää pidemmän ja laadukkaamman elämän eteen.

IT-alalla on kuitenkin paljon duunia mikä ei ole enää suoraan perinteistä it:ta. Monenlaisille ihmisille on tarvetta osana it-projekteja. Health2.0 on mulle uusin sydäntä lähellä oleva uusi asia mitä tulee seurattua.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitus ei ollut esittää että kiinnostuksen puute pc-rautaan olisi jotenkin negatiivista, vaan että olin omassa nörttikuplassani kuvitellut että kaikki kovat koodaajat olisivat automaattisesti kiinnostuneita myös raudasta.

Näinpä. Oma kokemus on, että myös uran edetessä ihmisillä muuttuu omat preferenssit jonkin verran - itselläni esimerkiksi ei olisi tullut mieleenkään joskus opiskelijana maksaa konepaketin kokoamisesta verkkokaupalle, mutta nykyään asia on täysin päinvastoin. Omalle ajalle löytyy parempaakin käyttöä kuin joku komponenttien nysvääminen yhteen.
 
Linkedin tiedot Suomeksi vai Englanniksi jos takoitus hakea Suomesta töitä Suomenkielellä?
 
Linkedin tiedot Suomeksi vai Englanniksi jos takoitus hakea Suomesta töitä Suomenkielellä?

Jos on tarkoitus "asioida suomeksi" suomenkielisten kanssa, niin varmaan silloin suomeksi. Itsellä on kontakteina pitkä liuta ulkomaaneläviä jotka ei suomea ymmärrä, niin siksi laitan yleensä tiedot otsikkotasolla englanniksi ja sitten suomen- ja englanninkielinen selostus lisätietokenttään.
 
Linkedin tiedot Suomeksi vai Englanniksi jos takoitus hakea Suomesta töitä Suomenkielellä?
Ei siitä varmaan ainakaan haittaa ole, vaikka tiedot ovat suomeksi, jos ei nimenomaan halua englantia käyttää.

Kun töitä etsiskelee, kielestä riippumatta kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tuottamaansa tekstiin. Viestissäsi on nyt 11 sanan virkkeessä 8 virhettä. Kannattaa antaa vaikka jonkun oikolukea teksti ennen julkaisua. Vaikka normaalisti kirjoittaisi vähän sinne päin, töitä hakiessaan kannattaa tietenkin panostaa itsestään antamaansa kuvaan.
 
Kun töitä etsiskelee, kielestä riippumatta kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tuottamaansa tekstiin. Viestissäsi on nyt 11 sanan virkkeessä 8 virhettä.

Huomasin virheitä mutta en löytänyt niin montaa, jäi kaksi puuttumaan! Viitsitkö listata ne.

Voihan olla että kirjoittaja on mamu ja silloin on hyvä edes yrittää opetella kieltä.
 
Huomasin virheitä mutta en löytänyt niin montaa, jäi kaksi puuttumaan! Viitsitkö listata ne.

Voihan olla että kirjoittaja on mamu ja silloin on hyvä edes yrittää opetella kieltä.
1: LinkedIn
2: LinkedIn-tiedot
3, 4, 5: suomeksi, englanniksi, suomen (kielet pienellä alkukirjaimella)
6: suomen kielellä (ei siis yhteen)
7: pilkku puuttuu ennen jos-konjunktiota
8: tarkoitus

Jos suomi ei olisi oma äidinkieli, sitä suuremmalla syyllä kannattaa pyytää joku tarkistamaan työnhaussa käytetyt tekstit. Se on vähän kuin pukisi kauluspaidan päälle haastattelua varten, vaikka muutoin viihtyisi t-paidassa.
 
Jos suomi ei olisi oma äidinkieli, sitä suuremmalla syyllä kannattaa pyytää joku tarkistamaan työnhaussa käytetyt tekstit. Se on vähän kuin pukisi kauluspaidan päälle haastattelua varten, vaikka muutoin viihtyisi t-paidassa.
Mutta kun Suomi on äidinkieli. Mieti miten paljon noi virheitä on sit lontooks. Jokainen kumminkin osasi ymmärtää kysymykseni mikä on se tärkein juttu. :lol:
 
Mä oon puhunut pääosin englantia töissä viimeiset 20 vuotta. Tämän päälle kaikki ilmoitukset joihin olen hakenut ovat tainneet olla englanniksi. Haastatteluissa on ollut isompaa vaihtelua, mutta varmaan puolet niistäkin lontooksi.

Toki suomenkielisessä profiilissa olisi varmaan semmoinen etu että ulkomaalaiset jättäisivät rauhaan.
 
Valmistuin IT-alan insinööriksi 2010-luvun alussa, en saanut töitä ja syrjäydyin. Yritykset etsivät silloin pelkkiä valmiita osaajia, eikä minkäänlainen perehdyttäminen/panostus kiinnostanut. Lieköhän ajat muuttuneet siitä, toivottavasti. Itse olen nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä mt-ongelmien takia.
 
Valmistuin IT-alan insinööriksi 2010-luvun alussa, en saanut töitä ja syrjäydyin. Yritykset etsivät silloin pelkkiä valmiita osaajia, eikä minkäänlainen perehdyttäminen/panostus kiinnostanut. Lieköhän ajat muuttuneet siitä, toivottavasti. Itse olen nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä mt-ongelmien takia.

Kyllä junnuja perehdytetään. Moni aloittaa kesätöissä, eikä silloin odoteta kokeneen konkarin osaamistasoa, eikä jätetä yksin. Oma-aloitteisuus, halu oppia ja asialliset kommunikointitaidot ovat tietty iso plussa. Ja osoitus siitä, että jonkinlaista osaamista jo on ja pääsee tavoitteisiinsa (esim. omat projektit + opintomenestys). Ei palvele oikein ketään se, että aloittelija jätetään yksin.
 
Valmistuin IT-alan insinööriksi 2010-luvun alussa, en saanut töitä ja syrjäydyin. Yritykset etsivät silloin pelkkiä valmiita osaajia, eikä minkäänlainen perehdyttäminen/panostus kiinnostanut. Lieköhän ajat muuttuneet siitä, toivottavasti. Itse olen nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä mt-ongelmien takia.
Samanlaista mentaliteettia tuntuu edelleen olevan. Etsitään valmiita osaajia ja ulistaan samalla siitä kuinka on niin pirunmoinen työvoimapula, mutta silti nuorempien kaverien perehdyttäminen ei juurikaan kiinnosta. Joku voisi nähdä tässä jonkinlaista ristiriitaa.
 
  • Tykkää
Reactions: wzu
Tuo on se asia, mistä ei yleensä puhuta. Eli jos uraa ei saa alkuun opiskelun aikana tai valmistumisen yhteydessä, niin 1-2 vuotta työttömyyttä tekevät työllistymisen jo paljon vaikeammaksi, melkein mahdottomaksi. Mutta luonnollisesti kun keskitytään nykyään niin suorittajiin ja menestyjiin, niin moni putoaa kelkasta saman tien ja it-ala kehittyy niin älytöntä tahtia, että pidempi työttömyysjakso aika lailla tuhoaa työllistymistoiveet.

Itse olin viikon lomalla töistä ja tuntui, että tippui kärryiltä jo siinä ajassa, saati sitten jos on pois työelämästä useamman vuoden.
 
Valmistuin IT-alan insinööriksi 2010-luvun alussa, en saanut töitä ja syrjäydyin. Yritykset etsivät silloin pelkkiä valmiita osaajia, eikä minkäänlainen perehdyttäminen/panostus kiinnostanut. Lieköhän ajat muuttuneet siitä, toivottavasti. Itse olen nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä mt-ongelmien takia.
Hankkiudu noihin Sarasen tai muun vastaavan tahon koulutuksiin. Niistä työllistyy jengi hyvällä prosentilla.
 
Hankkiudu noihin Sarasen tai muun vastaavan tahon koulutuksiin. Niistä työllistyy jengi hyvällä prosentilla.
Hain silloin aikoinaan noihin, mutta sopivaa yhteistyöyritystä ei löytynyt. Nyt on jo liian myöhäistä, tämä 10 vuoden syrjäytymisjakso on tehnyt niin massiivista tuhoa mielenterveydelleni, ettei työ- ja opiskelukykyiseksi kuntoutuminen ole enää realistista. Minun realismia on pysyä hengissä ja selvitä arjesta.

Ps. Muistan hyvin myös kärkkäät kirjoituksesi työttömiä kohtaan täällä ja Muron puolella, ne vaikuttivat suuresti siihen, miten arvottomana silloin itseni näin. Näitä juttuja on sitten yritetty terapian avulla oikaista, toistaiseksi tuloksetta.
 
Viimeksi muokattu:
Hain silloin aikoinaan noihin, mutta sopivaa yhteistyöyritystä ei löytynyt. Nyt on jo liian myöhäistä, tämä 10 vuoden syrjäytymisjakso on tehnyt niin massiivista tuhoa mielenterveydelleni, ettei työ- ja opiskelukykyiseksi kuntoutuminen ole enää realistista. Minun realismia on pysyä hengissä ja selvitä arjesta.
En haluaisi lähteä neuvomaan kun en ole terapeutti…

Koita miettiä aina vain miettiä, että mikä pieni ja saavutettavissa oleva asia tekisi huomisesta paremman kuin mitä tänään oli. Oli se kuinka pieni juttu tahansa.

Yhden huoneen imurointi. Kaupassa käynti. Uuden ruokalajin kokkaamisen opettelu. Code academy kurssitehtävän koodaus. Mikä nyt juuri sinulle onkaan juuri tänään se realistinen tavoite päivälle. Yksi askel kerrallaan.

Vuosien saatossa ne askeleeet saattavat johtaa jonnekin - tai sitten eivät. Se ei ole edes oleellista, vaan tärkeintä on se, että koittaisi joka päivä rakentaa huomisesta edes ihan vähän paremman niissä rajoissa kuin oma jaksaminen ja kunto sallii.

Ehkä se on alan vaihto jonnekin missä on krooninen työntekijäpula.
 
Valmistuin IT-alan insinööriksi 2010-luvun alussa, en saanut töitä ja syrjäydyin. Yritykset etsivät silloin pelkkiä valmiita osaajia, eikä minkäänlainen perehdyttäminen/panostus kiinnostanut. Lieköhän ajat muuttuneet siitä, toivottavasti. Itse olen nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä mt-ongelmien takia.
Hain silloin aikoinaan noihin, mutta sopivaa yhteistyöyritystä ei löytynyt. Nyt on jo liian myöhäistä, tämä 10 vuoden syrjäytymisjakso on tehnyt niin massiivista tuhoa mielenterveydelleni, ettei työ- ja opiskelukykyiseksi kuntoutuminen ole enää realistista. Minun realismia on pysyä hengissä ja selvitä arjesta.

Ps. Muistan hyvin myös kärkkäät kirjoituksesi työttömiä kohtaan täällä ja Muron puolella, ne vaikuttivat suuresti siihen, miten arvottomana silloin itseni näin. Näitä juttuja on sitten yritetty terapian avulla oikaista, toistaiseksi tuloksetta.
Tuntematta tapaustasi lainkaan, mutta kyllähän näistä viesteistä paistaa pahasti läpi se oletus, että vikaa ei olisi itse hakijassa, vaan kaikissa muissa. Kyllähän se vain on ikävä fakta, että vaikka suomessa pääsee korkeakoulutukseen lähes kuka tahansa, ei kaikista valmistuneista vain ole työelämään erinäisten ongelmien ja puutteiden vuoksi.

Anteeksi vain, jos minäkin kirjoitin kärkkäästi. Ei näitä foorumikirjoituksia kannata henkilökohtaisesti ottaa. Jos tuppaa niin tekemään, niin kannattaa harkita tarkkaan kirjoitteleeko tänne ylipäätään mitään. Jos näistä pitää terapiaan mennä, niin voi miettiä myös miten nopeasti sitä olisi työelämästä ollut sairaslomalla kun kolleega/asiakas/esimies antaa vähän kärkästä palautetta.
 
Tuntematta tapaustasi lainkaan, mutta kyllähän näistä viesteistä paistaa pahasti läpi se oletus, että vikaa ei olisi itse hakijassa, vaan kaikissa muissa. Kyllähän se vain on ikävä fakta, että vaikka suomessa pääsee korkeakoulutukseen lähes kuka tahansa, ei kaikista valmistuneista vain ole työelämään erinäisten ongelmien ja puutteiden vuoksi.

Anteeksi vain, jos minäkin kirjoitin kärkkäästi. Ei näitä foorumikirjoituksia kannata henkilökohtaisesti ottaa. Jos tuppaa niin tekemään, niin kannattaa harkita tarkkaan kirjoitteleeko tänne ylipäätään mitään. Jos näistä pitää terapiaan mennä, niin voi miettiä myös miten nopeasti sitä olisi työelämästä ollut sairaslomalla kun kolleega/asiakas/esimies antaa vähän kärkästä palautetta.
Missä olen väittänyt, ettei minussa ole vikaa? Totta helvetissä on, aika suuri aika on mennyt itsevihan ja -syytösten kanssa. Onko se sitten joku automaatio, että kun esittää kritiikkiä työnantajapuolelle, niin oletus on että tekijä syyttää 'kaikkia muita paitsi itseään'? Mielestäni nuo rinnastamasi asiat eivät ole kovin vertailukelpoisia. Ps. sori ot.
 
Tuntematta tapaustasi lainkaan, mutta kyllähän näistä viesteistä paistaa pahasti läpi se oletus, että vikaa ei olisi itse hakijassa, vaan kaikissa muissa. Kyllähän se vain on ikävä fakta, että vaikka suomessa pääsee korkeakoulutukseen lähes kuka tahansa, ei kaikista valmistuneista vain ole työelämään erinäisten ongelmien ja puutteiden vuoksi.

Anteeksi vain, jos minäkin kirjoitin kärkkäästi. Ei näitä foorumikirjoituksia kannata henkilökohtaisesti ottaa. Jos tuppaa niin tekemään, niin kannattaa harkita tarkkaan kirjoitteleeko tänne ylipäätään mitään. Jos näistä pitää terapiaan mennä, niin voi miettiä myös miten nopeasti sitä olisi työelämästä ollut sairaslomalla kun kolleega/asiakas/esimies antaa vähän kärkästä palautetta.
Kärjistän nyt tarkoituksella, mutta oletko siis sitä mieltä että työelämään kelpaavat vain huippuosaajat ja kaikkeen venyvät suorittajatyypit. Se hieman heikompi aines jola on esim mielenterveysongelmia tai muita puutteita jääköön ulkopuolelle vaikka pystyisi ihan hyvin tekemään esimerkiksi puolipäiväisesti töitä. Juuri tällaisen asenteen takia en yhtään ihmettele että firmat eivät löydä potentiaalisia rekryttäviä, jos on pientäkin vikaa tai cv:ssä aukkoa niin kiitos, mutta ei kiitos ja seuraava kehiin. Lisäksi miksi työnantajapuolelle ei saisi esittää kritiikkiä. EN sitä kiellä etteikö kaverissa itsessäänkin olisi vikaa, totta helvetissä varmasti on, mutta kaiken paskan laittaminen tyypin omaksi syyksi on mielestäni kohtuutonta.
 
Minä vaihdoin alaa ja mietin pitkään, että saa nähdä miten työllistymisen suhteen käy. Tein kuitenkin kaikki AMK:in koulutehtävät yms. harrasteprojektit sillä ajatuksella, että jossain vaiheessa niitä tulisin ehkä tulevalle työnantajalle näyttämään. Eli se mitä tein, piti olla ns. "CV-materiaalin" tasoa (taso toki ajan saatossa noussut). Hakeuduin Buutin (Sarasen kaltainen) koodikoulutukseen ja sinne pääsin pitkälti nuiden aiemmin tehtyjen materiaalien avustamana/ansiosta, kun oli edes jotain näyttöä osaamisesta. Siellä koulutuksessa taas tein tehtävät samalla ajatuksella, että niistä on tulevaisuudessa hyötyä ja en mennyt sieltä missä aita on matalin. Palaute oli todella positiivista ja siltä reissulta jäikin sitten lopulta vakipaikka käteen. Ei kaduta tippaakaan, että "tuli panostettua" ilman välitöntä mielihyvää (palkkaa).

Eli sanoisin tärkeimmäksi seikaksi sen, että tekee vain parhaansa ja ei luovuta, eikä tee asioita sen pienimmän vaatimustason mukaan. Kaikki on siis mahdollista, jos itse niin vain päättää ja oikeasti tekee sen asian eteen jotain. Kukaan ei opi ymmärtämään esimerkiksi koodia kunnolla, jos sitä tekee vain silloin tällöin ja aina pysytellen mukavuusalueella.

Aiemmin olen 10v+ ajan toiminut hoitoalalla mm. mielenterveyspuolella ja tehnyt vastaanottotyötäkin. Todella monilla ihmisillä tuntuu olevan sisäänrakennettu jokin ihmeellinen ajatusmalli, ettei yrittäminen ja pienien askelien ottaminen kannata. Pelätään niin kovasti sitä epäonnistumista jo etukäteen, ettei lähdetä edes kokeilemaan. Lopulta vuodet vierii ja ollaan siinä samassa lähtöpisteessä miettimässä maailman epäreiluutta. Mutta mitä jos kaikki nuo vuodet olisi tehnyt vaikkapa tunninkin verran viikossa jotain sen itse asian eteen? Voisiko tilanne olla erilainen? Siksi hoitajana aina tehtiinkin asiakkaiden kanssa erilaisia "portaita" joiden sisällöt suunniteltiin tarkoin ja mietittiin tarkat tavoitteet. Jos haluaa vuoden päästä olla maratonkunnossa, ei masentuneena se ensimmäinen tavoite ole huomenna lähteä 10km lenkille, vaan se ensimmäinen porras voi olla vaikkapa asunnosta ulkona käyminen tai korttelin kiertäminen. Ja jokainen askel vie asiassa aina eteenpäin, kohti sitä päätavoitetta joka alkuvaiheessa voi tuntua hyvinkin mahdottomalta.
 
Minä vaihdoin alaa ja mietin pitkään, että saa nähdä miten työllistymisen suhteen käy. Tein kuitenkin kaikki AMK:in koulutehtävät yms. harrasteprojektit sillä ajatuksella, että jossain vaiheessa niitä tulisin ehkä tulevalle työnantajalle näyttämään. Eli se mitä tein, piti olla ns. "CV-materiaalin" tasoa (taso toki ajan saatossa noussut). Hakeuduin Buutin (Sarasen kaltainen) koodikoulutukseen ja sinne pääsin pitkälti nuiden aiemmin tehtyjen materiaalien avustamana/ansiosta, kun oli edes jotain näyttöä osaamisesta. Siellä koulutuksessa taas tein tehtävät samalla ajatuksella, että niistä on tulevaisuudessa hyötyä ja en mennyt sieltä missä aita on matalin. Palaute oli todella positiivista ja siltä reissulta jäikin sitten lopulta vakipaikka käteen. Ei kaduta tippaakaan, että "tuli panostettua" ilman välitöntä mielihyvää (palkkaa).

Eli sanoisin tärkeimmäksi seikaksi sen, että tekee vain parhaansa ja ei luovuta, eikä tee asioita sen pienimmän vaatimustason mukaan. Kaikki on siis mahdollista, jos itse niin vain päättää ja oikeasti tekee sen asian eteen jotain. Kukaan ei opi ymmärtämään esimerkiksi koodia kunnolla, jos sitä tekee vain silloin tällöin ja aina pysytellen mukavuusalueella.

Aiemmin olen 10v+ ajan toiminut hoitoalalla mm. mielenterveyspuolella ja tehnyt vastaanottotyötäkin. Todella monilla ihmisillä tuntuu olevan sisäänrakennettu jokin ihmeellinen ajatusmalli, ettei yrittäminen ja pienien askelien ottaminen kannata. Pelätään niin kovasti sitä epäonnistumista jo etukäteen, ettei lähdetä edes kokeilemaan. Lopulta vuodet vierii ja ollaan siinä samassa lähtöpisteessä miettimässä maailman epäreiluutta. Mutta mitä jos kaikki nuo vuodet olisi tehnyt vaikkapa tunninkin verran viikossa jotain sen itse asian eteen? Voisiko tilanne olla erilainen? Siksi hoitajana aina tehtiinkin asiakkaiden kanssa erilaisia "portaita" joiden sisällöt suunniteltiin tarkoin ja mietittiin tarkat tavoitteet. Jos haluaa vuoden päästä olla maratonkunnossa, ei masentuneena se ensimmäinen tavoite ole huomenna lähteä 10km lenkille, vaan se ensimmäinen porras voi olla vaikkapa asunnosta ulkona käyminen tai korttelin kiertäminen. Ja jokainen askel vie asiassa aina eteenpäin, kohti sitä päätavoitetta joka alkuvaiheessa voi tuntua hyvinkin mahdottomalta.
Oliko tää joku mulle osotettu ihanomasyy.jpg-provo?

Itse kävin tarmoa uhkuen juurikin tuollaisen ict amk tutkinnon lopputulemalla että koulun jölkeen en päässyt mihinkääs ns inssiduuniin kun ei kokemusta sattunut olemaan oikein mistään duuniasta.
Sitten vaan nöyränä it tukeen 2000e brutolla vähän työelämää oppimaan. Perustason duuneista saa hyvää kokemusta kuitenkin ja muutama vuosi kokemusta on alkanut avaamaan aika paljon ovia
Itse tuli haettua niitä tuen hommia myös aikoinaan, en todellakaan nirsoillut palkan/paikan suhteen, ympäri Suomen hain.
 
Oliko tää joku mulle osotettu ihanomasyy.jpg-provo?


Itse tuli haettua niitä tuen hommia myös aikoinaan, en todellakaan nirsoillut palkan/paikan suhteen, ympäri Suomen hain.
Niin, se on vain joillekkin tässä ketjussa näemmä pirun vaikea myöntää että vikaa on myös järjestelmässä ja työnantajissa, että kaikki ei ole aina itsestä kiinni vaikka kuinka tätä mantraa hokisi ja hakkaisi nyrkkiä pöytään.
 
Oliko tää joku mulle osotettu ihanomasyy.jpg-provo?

En sinua lainannut, koska ei pelkästään sinuun liittynyt. Mutta viestistäsi ja sen jälkeen seuranneesta keskustelusta tuli aiheeseen sanottavaa. Yleisesti vain todella monelle se suurin este työllistymiselle / positiivisille muutoksille elämässä on se, joka katsoo aamuisin takaisin peilistä. Haetaan nopeita ratkaisuja, eikä olla valmiina käyttämään aikaa / vaivaa muutoksen eteen. Siksi omalla tarinallani kerroin, että "myöhäisessä vaiheessa" mukaan lähtenyt alan vaihtajakin, joka viimeiseen asti epäili itseään, silti kykeni sen muutoksen tekemään ja se on silloin ihan varmasti kaikille mahdollista.

Eli sen sijaan että lähdet uhriutumaan asiasta ja etsimään syyllisiä, niin kannattaa miettiä että mitä itse voi asian suhteen tehdä seuraavaksi ja pitää asiassa positiivinen vire päällä.

Edit:

Se on kyllä totta, että monilla paikoilla vaatimustaso on melko korkealla ja siitä itsekin näihin aiheisiin olen joskus viestiä laittanut opiskelujen aikana (oli mukamas joku junnupaikka missä hirveästi vaatimuksia). Mutta tuon yli kyllä pääsee, kun tarttuu toimeen ja nuo Saraset, Buutit yms. on loistava väline saada jalkaa oven väliin It-alalle.
 
Viimeksi muokattu:
En sinua lainannut, koska ei pelkästään sinuun liittynyt. Mutta viestistäsi ja sen jälkeen seuranneesta keskustelusta tuli aiheeseen sanottavaa. Yleisesti vain todella monelle se suurin este työllistymiselle / positiivisille muutoksille elämässä on se, joka katsoo aamuisin takaisin peilistä. Haetaan nopeita ratkaisuja, eikä olla valmiina käyttämään aikaa / vaivaa muutoksen eteen. Siksi omalla tarinallani kerroin, että "myöhäisessä vaiheessa" mukaan lähtenyt alan vaihtajakin, joka viimeiseen asti epäili itseään, silti kykeni sen muutoksen tekemään ja se on silloin ihan varmasti kaikille mahdollista.

Eli sen sijaan että lähdet uhriutumaan asiasta ja etsimään syyllisiä, niin kannattaa miettiä että mitä itse voi asian suhteen tehdä seuraavaksi ja pitää asiassa positiivinen vire päällä.
Olen vain tuonut omia kokemuksiani julki, mielestäni ihan rakentavasti. Jos se on sinusta uhriutumista, niin ok. Olen myös hieman huvittunut siitä, että teet minua tuntemattomana / minun tarinaani tietämättömänä minusta johtopäätelmiä, joissa en ole käyttänyt aikaa tai vaivaa muutoksen eteen.
 
Olen vain tuonut omia kokemuksiani julki, mielestäni ihan rakentavasti. Jos se on sinusta uhriutumista, niin ok. Olen myös hieman huvittunut siitä, että teet minua tuntemattomana / minun tarinaani tietämättömänä minusta johtopäätelmiä, joissa en ole käyttänyt aikaa tai vaivaa muutoksen eteen.
Päädyit kuitenkin tulkitsemaan minun omasta tarinastani kertomisen provoamiseksi tai syyllistämiseksi? Mitä se on, jos ei uhriutumista? Minä en todellakaan tiedä mitä sinä olet tehnyt, enkä ole sinusta edelleenkään sellaista väittänyt. Mutta mielenterveysalalla auttajan roolissa olleena (ja sinäkin niistä haasteita puhuit) ja lukuisien ihmisien kanssa samoista asioista keskustelleena toin vain esiin asioita, mitkä yleensä ovat olleet ihmisillä esteinä ja mitkä on täysin ylitettävissä. Sinusta huokuu tällä hetkellä luovuttaminen ("liian myöhäistä") ja katkeruus, mitkä eivät todellakaan ole asiassa eteenpäin vievä voima. Vaikkakin ymmärrettäviä kaiken sen "ajan tuhlaamisen" jälkeen. 10v ajanjakso on kuitenkin loppujenlopuksi vain yksi välivaihe elämässä ja vielä 30-40v:kin pystyy käytännössä aloittamaan uuden alan "nollasta" ja saada itselleen hyvän uran ja tulotason.
 
Päädyit kuitenkin tulkitsemaan minun omasta tarinastani kertomisen provoamiseksi tai syyllistämiseksi? Mitä se on, jos ei uhriutumista? Minä en todellakaan tiedä mitä sinä olet tehnyt, enkä ole sinusta edelleenkään sellaista väittänyt. Mutta mielenterveysalalla auttajan roolissa olleena (ja sinäkin niistä haasteita puhuit) ja lukuisien ihmisien kanssa samoista asioista keskustelleena toin vain esiin asioita, mitkä yleensä ovat olleet ihmisillä esteinä ja mitkä on täysin ylitettävissä. Sinusta huokuu tällä hetkellä luovuttaminen ("liian myöhäistä") ja katkeruus, mitkä eivät todellakaan ole asiassa eteenpäin vievä voima. Vaikkakin ymmärrettäviä kaiken sen "ajan tuhlaamisen" jälkeen. 10v ajanjakso on kuitenkin loppujenlopuksi vain yksi välivaihe elämässä ja vielä 30-40v:kin pystyy käytännössä aloittamaan uuden alan "nollasta" ja saada itselleen hyvän uran ja tulotason.
Huomautin olettamuksistasi, joiden perusteella uskoit, etten ole tehnyt tilanteeni parantamiseksi mitään. Miten se voi olla uhriutumista? Minä itse koen olevani realisti asioiden suhteen, joten sinun olettamukset luovuttamisesta ja katkeruudesta eivät myöskään pidä paikkaansa.
 
Kuuluiskahan tämä vänkääminen johonkin muuhun ketjuun?

Anyway, vaihdoin alaa, tuli korona eikä se ainakaan helpottanut ensimmäisen työpaikan saantia. Tässä sitä nyt on kuitenkin naputeltu koodia viimeiset 6 kuukautta.
Ei tullut missään vaiheessa mieleenkään luovuttaa, vaikka näytti suhteellisen lohduttomalta kaiken koronan keskellä.

Tämä ei ollut kohdistettu kehenkään, mutta ajattelin tuoda tällaisenkin ilmi.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyduuni ykköstason helpparissa. Tulevaisuudessa kiinnostaisi työskennellä pilvipalveluitten parissa. Varsinaisesta devausduunista en (vielä toistaiseksi :D) ole järin kiinnostunut, skriptailu pythonilla on kivaa.

Jotta suunnitelmat muuttuisi todeksi, seuraavat to-do on linkedin ja github tilit. Olen katsonut noita azuren palveluita ja ideoinut muutamia yksinkertaisia töitä, joiden avulla tutustua azureen, näitähän voi sitten esitellä muuallakin. Samoin ajattelin pykätä jonkinlaiset kotisivut, jossa em. juttuja voi tarkemmin kuvata.

Kaikki työnantajat ottavat tietenkin mieluummin senior-tason jannuja. Mitä suomen avoimia azure työpaikkoja selailin, voisi esim. data engineerin paikkoihin päästä kokemattomampikin hakija. Olen joskus pyöritellyt tuota power bi:tä, joka jo sellaisenaan näyttää olevan haluttu taito.

Tätä threadia toivottavasti lukee alaa paremmin tuntevat. Mihin muuhun azure työhön juniorit voivat päästä tai mihin kannattaisi hakeutua? Nuo saraset ym on varmaan ihan hyviä, niissä taitaa vaan olla tiukkana ehtona että hakija on työtön.
 
Onko nykyisessa paikassa azureen liittyviä positioita olemassa? Jos on niin tuo kiinnostusta ilmi ja yritä päästä tekemään jotain perustason azure juttuja. Siit voi äkkiä päästä apukädeksi oppimaan paljon
Muutamia joo. Niitäkin silmälläpitäen oli tarkoitus kerryttää osaamista, mielellään jatkaisinkin samassa organisaatiossa :)
 
Muutamia joo. Niitäkin silmälläpitäen oli tarkoitus kerryttää osaamista, mielellään jatkaisinkin samassa organisaatiossa :)
Onko mahdollisuutta tehdä sertifikaatteja työnantajan piikkiin? Joku Azuren az-104 olisi hyvä CV:ssä azureduuneja ajatellen.
 
Onko mahdollisuutta tehdä sertifikaatteja työnantajan piikkiin? Joku Azuren az-104 olisi hyvä CV:ssä azureduuneja ajatellen.

Riippuu varmasti firmasta. Omassa firmassa ostetaan subia ja lisenssejä niin prkleesti että on serti kuponkeja taskut täynnä.
 
Onko mahdollisuutta tehdä sertifikaatteja työnantajan piikkiin? Joku Azuren az-104 olisi hyvä CV:ssä azureduuneja ajatellen.

Monessa firmassa maksetaan siitä, että tekee sertejä omalla ajalla. Esim 500-1000e per serti kun tekee omalla ajalla sertin laajuudesta riippuen.
 
Alkaako tuo pilviosaaminen olla koodiapinallekin pakollinen taito (poisluettuna ehkä sularihommat ja vastaavat)? Jos nykyisessä työssä ei juuri kerry AWS/Azure/GCP-kokemusta, onko parempi vaihtaa vähän äkkiä työpaikkaa johonkin pilvipöhinäpajaan, jos sellaiseen vielä työntekijäksi kelpaa, vaikka sitten vaihtamalla ylemmältä kokemusportaalta takaisin junioriksi? Näitä voisi tietenkin opiskella myös omalla ajalla, jollei se jo nykyisinkin loppuisi kesken.
 
Onko mahdollisuutta tehdä sertifikaatteja työnantajan piikkiin? Joku Azuren az-104 olisi hyvä CV:ssä azureduuneja ajatellen.
Ei ole mikään ongelma maksaa itse tuota serttimaksua. Ton 104:n taitaa läpäistä vielä pelkällä opiskelulla ja tutustumalla itse azureen, jos muiden kokemuksia on uskominen. Microsoftin oma dokumentaatio näyttää olevan ok, udemyssä ja tubessakin on materiaalia.
 
Alkaako tuo pilviosaaminen olla koodiapinallekin pakollinen taito (poisluettuna ehkä sularihommat ja vastaavat)? Jos nykyisessä työssä ei juuri kerry AWS/Azure/GCP-kokemusta, onko parempi vaihtaa vähän äkkiä työpaikkaa johonkin pilvipöhinäpajaan, jos sellaiseen vielä työntekijäksi kelpaa, vaikka sitten vaihtamalla ylemmältä kokemusportaalta takaisin junioriksi? Näitä voisi tietenkin opiskella myös omalla ajalla, jollei se jo nykyisinkin loppuisi kesken.

Kai pikkuhiljaa ollaan menossa suuntaan, jossa pilvipalvelu on devaajien kenttää samaan tyyliin kuin frameworkit / kirjastot ovat olleet.

Jos sitten miettii vaikka Hibernatea tai Springiä niin ei jokainen tiimin jäsen välttämättä ole ymmärtänyt niitä hyvin vaikka olisivat käytössä, mutta se voi näkyä arvostuksessa.

Mut ainakin meillä tuntuu, että pilveen menossa suurin ero on tiimien toimintamalleissa ja vastuidenjakaantumisessa. Eikö devaajana olemiseen kuitenkin aina liity uuden oppiminen? Nyt kuitenkin devaajat saattavat olla vastuussa siitä että palvelut toimii tuotannossa ja se on iso ero.
 
DevOps on epäilemättä vähentänyt firmojen kustannuksia (eli erilliset sysadminit potkittu pois), mutta mielestäni myös lisännyt devaajien stressiä. Kehityksen ohessa joutuu nykyään hoitamaan releaset, ympäristöjen conffaukset ja monitoroinnin, ja reagoimaan tuotanto-ongelmiin reaaliajassa. Kaikkea tätä ei välttämättä edes oteta huomioon työkuormaa/sprinttiä suunnitellessa, eli oletetaan että kehitys etenee normaaliin tahtiin riippumatta siitä miten paljon Ops hommia tulee sen lisäksi. Olisi kiva jos voisi vaan keskittyä koodaukseen, mutta se ei ilmeisesti ole enää nykyaikaa.
 
Viimeksi muokattu:
DevOps on epäilemättä vähentänyt firmojen kustannuksia (eli erilliset sysadminit potkittu pois), mutta mielestäni myös lisännyt devaajien stressiä. Kehityksen ohessa joutuu nykyään hoitamaan releaset, ympäristöjen conffaukset ja monitoroinnin, ja reagoimaan tuotanto-ongelmiin reaaliajassa. Kaikkea tätä ei välttämättä edes oteta huomioon työkuormaa/sprinttiä suunnitellessa, eli oletetaan että kehitys etenee normaaliin tahtiin riippumatta siitä miten paljon Ops hommia tulee sen lisäksi. Olisi kiva jos voisi vaan keskittyä koodaukseen, mutta se ei ilmeisesti ole enää nykyaikaa.

Riippuu firmasta. Isommat firmat rekryää kyllä oman organisaation hoitamaan releaset, ympäristöt, monitoroinnin ja opsin. Tai sitten ostaa ulkoa koko DevOpsin.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Riippuu firmasta. Isommat firmat rekryää kyllä oman organisaation hoitamaan releaset, ympäristöt, monitoroinnin ja opsin. Tai sitten ostaa ulkoa koko DevOpsin.

Notuota, jos kaikki ulkoistetaan, niin onko se sen koodaajan kannalta sitten yhtään erilaista olla pääfirmassa tekemässä devopsia vai alihankkijalla tekemässä devopsia?

Kyllä se DevOps on ihan hyvä malli, kun se pakottaa sen yksittäistä ominaisuutta nysväävän koodarinkin alusta asti pohtimaan miten sitä sen kikkaretta sitten oikeasti ajetaan ja testataan ja seurataan tuotannossa asti. Toki jos on luonteeltaan semmoinen, että haluaa vaan leikkiä omassa nurkassaan ilman mitään liitäntäpintoja muuhun maailmaan, niin vielä jossain semmoisiakin töitä on tarjolla, mutta hyvin harvoiksi ne alkavat käymään.
 
Ei ole mikään ongelma maksaa itse tuota serttimaksua. Ton 104:n taitaa läpäistä vielä pelkällä opiskelulla ja tutustumalla itse azureen, jos muiden kokemuksia on uskominen. Microsoftin oma dokumentaatio näyttää olevan ok, udemyssä ja tubessakin on materiaalia.
Udemyn kurssilla kannattaa mennä. Itse kävin sieltä sen parhaiten arvioidun. Kannattaa kysellä kuitenkin työantajalta, itse sain esimerkiksi käyttää 40 työtuntia sertin opiskeluun ja työnantaja maksoi tietenkin kokeet myös. Udemyn matskuilla saa hyvin suoritettua sertin, vaikka ei olisi paljoa kokemusta azuresta.
 
DevOps on epäilemättä vähentänyt firmojen kustannuksia (eli erilliset sysadminit potkittu pois), mutta mielestäni myös lisännyt devaajien stressiä. Kehityksen ohessa joutuu nykyään hoitamaan releaset, ympäristöjen conffaukset ja monitoroinnin, ja reagoimaan tuotanto-ongelmiin reaaliajassa. Kaikkea tätä ei välttämättä edes oteta huomioon työkuormaa/sprinttiä suunnitellessa, eli oletetaan että kehitys etenee normaaliin tahtiin riippumatta siitä miten paljon Ops hommia tulee sen lisäksi. Olisi kiva jos voisi vaan keskittyä koodaukseen, mutta se ei ilmeisesti ole enää nykyaikaa.

En mä oikein usko että devopsin ajuri on kustannusten vähentäminen, ja kuvittelisin valtaosan yrityksistä vain kasvattaneen budjettia tuolla puolella.

Luulisi, että se isoin murros on ymmärrys siitä, ettei sillä koodilla ole juuri mitään arvoa ennen kuin se saavuttaa asiakkaan. Perinteinen ajatus, että homma on hoidettu kun kun softa on käännetty ja testattu on kehittynyt pidemmälle. Mietitään miten se saadaan asiakkaalle nopeammin, mitä parannettavaa löytyy kun asiakas rupeaa sitä käyttämään jne.

Varmaan on vielä paikkoja joissa voi nysvätä omaa juttuaan. Isommissa tiimeissä devops organisaatioissakin voi ihan hyvin olla tilaa myös sille nysvääjälle -ainakin jos on muita parempi siinä näperryksessä. Kova lahjakkuus yleensä auttaa saamaan kaikenlaista ymmärrystä ja anteeksiantoa, mutta on hyvä tiedostaa että todella harva voi vaan poimia rusinoita pullien päältä ja jättää tylsät jutut muille.
 
Riippuu firmasta. Isommat firmat rekryää kyllä oman organisaation hoitamaan releaset, ympäristöt, monitoroinnin ja opsin. Tai sitten ostaa ulkoa koko DevOpsin.
Tästä taisi olla aikaisemminkin puhetta ketjussa, mutta tuntuu että pilvihommat devaajan kohdalla on jokin Suomi-spesiifinen outouskupla ja ehkä enemmän pienten firmojen/tech tiimien piirissä.

Globaalilla kannalla on aivan absurdi ajatus että devaajat koskisivat pilveen/infraa kun se ei heille milläänlailla kuulu ja useimmissa lafkoissa ei edes halutessaan pääsisi kajoamaan noihin ellei sitten kokonaan vaihda devops puolelle. Toki jos on pienemmässä firmassa/startupissa niin käytännössä vain taivas on raja kaikelle sille mitä voi joutua tekemään. Devaaja/konsultti voi helposti joutua ottamaan PM, PO, myyjän, UX designerin yms. roolin.
 
Tästä taisi olla aikaisemminkin puhetta ketjussa, mutta tuntuu että pilvihommat devaajan kohdalla on jokin Suomi-spesiifinen outouskupla ja ehkä enemmän pienten firmojen/tech tiimien piirissä.

Globaalilla kannalla on aivan absurdi ajatus että devaajat koskisivat pilveen/infraa kun se ei heille milläänlailla kuulu ja useimmissa lafkoissa ei edes halutessaan pääsisi kajoamaan noihin ellei sitten kokonaan vaihda devops puolelle. Toki jos on pienemmässä firmassa/startupissa niin käytännössä vain taivas on raja kaikelle sille mitä voi joutua tekemään. Devaaja/konsultti voi helposti joutua ottamaan PM, PO, myyjän, UX designerin yms. roolin.

Onhan tuo mahdollisesti valtava tietoturvariski. Ohjelmistokehityksen ja tietoturvallisen infran hallinta on aika kova vaatimus kenelle tahansa - etenkin kun kyse on uudesta infrateknologiasta, joka kehittyy koko ajan nopeasti.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Onhan tuo mahdollisesti valtava tietoturvariski. Ohjelmistokehityksen ja tietoturvallisen infran hallinta on aika kova vaatimus kenelle tahansa - etenkin kun kyse on uudesta infrateknologiasta, joka kehittyy koko ajan nopeasti.
Koko käytäntö kuulostaa enemmän pienten ja "matala" budjettisten organisaatioiden idealta. Palkataan yksi jätkä tekemään kaikki ja softa vain MVP:nä äkkiä liveksi että rahaa alkaa valumaan sisään ASAP. Tietoturva on isoissakin organisaatioissa välttämätön paha josta tehdään vain ihan pakollinen minimi. Lukuunottamatta ehkä pankkeja, asevoimia yms.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Tästä taisi olla aikaisemminkin puhetta ketjussa, mutta tuntuu että pilvihommat devaajan kohdalla on jokin Suomi-spesiifinen outouskupla ja ehkä enemmän pienten firmojen/tech tiimien piirissä.

Globaalilla kannalla on aivan absurdi ajatus että devaajat koskisivat pilveen/infraa kun se ei heille milläänlailla kuulu ja useimmissa lafkoissa ei edes halutessaan pääsisi kajoamaan noihin ellei sitten kokonaan vaihda devops puolelle. Toki jos on pienemmässä firmassa/startupissa niin käytännössä vain taivas on raja kaikelle sille mitä voi joutua tekemään. Devaaja/konsultti voi helposti joutua ottamaan PM, PO, myyjän, UX designerin yms. roolin.

Meinaat että maailman amazonit ja googlet ja feset eivät laita devaajia pistämään koodiaan tuotantoon ja pystyttämään oman infransa siinä sivussa? Epäilen että firmat on konkassa jos jokainen uusi palvelu laitetaan jonkun prosessi-komitean kautta ennen kuin sen saa laittaa tuotantoon.

Tietoturva yms tulee siinä sivussa kun pystyttää sen infran niillä työkaluilla mitä devops/ops/security on tunkannut. Ei mun devaajana ole tarvinnut miettiä tietoturvaa liiemmin kunhan käytän niitä open source työkaluja mitä fiksummat on tunkannut. Jos tarvii uuden kubernetes klusterin omalle palvelulle niin sen kun laittaa Terraform muutokset PR:n ja oottaa hyväksyntää.

Tässä kun meni räntin puolelle niin mietin myös miten esim DataSciencen/ML engien ketteryys kärsii jos joutuisi odottamaan että voiko laittaa tulille tälläisen 4*nvidia tesla v100 purkin mallien koulutukseen.. Ei paljoa purkkien hintalappu paina kun ulos saadaan uusi malli jonka vaikutus saattaa olla prosentteja liikevaihtoon.

Olen varmaan kuplassa. Mutta selittänee osalta miksi yllä olevien firmojen liikevaihto on satoja taaloja.. ”Sitä nopeammin mitä nopeammin” vai miten se sanonta menee
 
Meinaat että maailman amazonit ja googlet ja feset eivät laita devaajia pistämään koodiaan tuotantoon ja pystyttämään oman infransa siinä sivussa?
Eivät todellakaan laita kuin ehkä poikkeustilanteissa. Tuota varten on nimenomaan DevOps ja SRE insinöörit jotka hoitavat tuon ei devaajille kuuluvan overheadin erikseen, jotta devaajat voivat keskittyä vain ja ainoastaan devaukseen. Ihan samallalailla designerit hoitavat UI ja UX hommat eivätkä ne valu devaajien tontille. Koko devopsin tiimin funktio on nimenomaan abstraktoida infra pois devaajien tieltä.

Epäilen että firmat on konkassa jos jokainen uusi palvelu laitetaan jonkun prosessi-komitean kautta ennen kuin sen saa laittaa tuotantoon.
Et ole tainnut työskennellä isommissa firmoissa/isompien firmojen kanssa kovin paljoa? Useimmissa isoissa firmoissa odotellaan helposti vaikka yhden managerin leiman lyöntiä 6kk ja poltetaan mljoonia itseään toistavissa seremonioissa ja palavereissa jos niin täytyy tehdä. UAT/tietoturvatestaamisen aloittaminen saattaa venyä 2kk jos globaali/US tiimi ei ole antanut vihreää valoa syystä x jne.

Jos on pieni tiimi (2-3 tyyppiä) "agiilissa" startupissa ja ei kiirettä niin ymmärrän hyvin että devaajat saattavat pitää yllä koko firman teknistä puolta ja mahdollisesti hoitaa jopa lennossa scrum masterin yms. hommatkin. Jos taas on isompi tiimi, pitkä backlogi ja softaa pitää shipata niin ei ole aikaa tärvellä devaajien sprintin story pointseja infran yms. kanssa kikkailuun ja context switch overheadiin.

Edit: Sitten monissa teknologiafirmoissa ja varsinkin rahaa käsittelevässä teollisuudessa (pankit, osake/finanssi toimijat jne.) ei ole mitenkään poikkeuksellista että projektitiimi (ei edes devops) ei itse koskaan pääse edes kajoamaan tuotantoon vaan kaikki tuotantotoimet (serverit, app store release jne.) tekee kokonaan erillinen tiimi joka käy läpi myös kaikki muutokset ja mahdollisesti näistä käydään kädenvääntöä/paperisotaa. Jos halutaan edes jokin portti avata niin asiasta voidaan joutua toimittamaan dokumentteja eri puolille maailmaa ja odottelemaan hyväksyntöjä.

Itse kun aikoinaan olin pankin kanssa hommissa, pelkän staattisen markkinointi HTML-tiedoston laittaminen palvelimelle oli niin raskasta että päätettiin tiimin sisällä vain dumpata se jollekin ulkoiselle pilvipalvelulle ja ostettiin domaini "toisella budjetilla".
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 460
Viestejä
4 496 848
Jäsenet
74 209
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom