eli tutkinto tai työkokemusta..?
Tuskin, kun työkokemus-vaatimukset on ilmoituksissa omalla rivillään, yleensä tuon alapuolella.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
eli tutkinto tai työkokemusta..?
eli tutkinto tai työkokemusta..?
ilmeisesti ei ollut, mutta olen minä nähnyt työpaikkailmoituksia joissa on nimenomaan rinnastettu tutkinto ja kokemus. Itte en ole mihinkään paikkaan esitellyt koulu- tai työtodistuksia.Tuskin, kun työkokemus-vaatimukset on ilmoituksissa omalla rivillään, yleensä tuon alapuolella.
Kyllä mä siitä yleensä haastattelussa kysäisen, lähinnä siltä kannalta että onko kaveri sellainen että hanskat lentää tiskiin jos homma ei nappaa. Mun kokemuksen mukaan sellaisia tilanteita tuppaa työelämässäkin tulemaan vastaan. Mut aika nopeestihan tuosta pääsee luikertelemaan kun vaan vetää sen "no siinä vaan kävi niin että duunit imaisi mukanaan" -kortin esiin. Eihän sitä voi pitää minään negatiivisena piirteenä jos kaveri on jo ennen valmistumista ollut niin tarpeellinen työntekijä jollekin että se on kiskottu täysipäiväiseksi puoliväkisin...
Just näin. Itse valmistuin 4 vuodessa DI:ksi ja olin töissä alusta asti 2-4pv viikossa (+viikonloppuisin). Ja alaa vastaavissa töissä olin alusta asti, eli helposti oisin voinut vain lisätä työn määrää ja "antaa töiden viedä mukanaan". Vaan eipä tullut mieleenkään. Toki arvosanat oli mitä oli, mutta läpi pääsinJep, itsellä juuri sama moodi. Kertoo kuitenkin, että a) on päässyt ok-kouluun ja b) sitkeästi saanut sen puurrettua loppuun. Vähän sama homma intinkin kanssa - siinä vielä tulee bonuksena varsinkin, jos pidempään ollut että sietokyky todnäk ok eikä mennyt siitä, mistä aita matalin.
Ja semihuono kortti tuo "työt vei mukanaan". Nimim kokopäiväisesti ehdin olla töissä melkein 4v ennen valmistumista.
Nyt reilun vuoden verran BI-konsulttina työskennelleenä ainakin itsellä suurimmassa käytössä ovat olleet SQL, SSIS/SSAS ja firman oma sisäinen työkalu. Nämä riippuvat pitkälti siitä missä firmassa ja projektissa olet, Pythonilla ja R:llä tehdään myös paljon juttuja. Data engineer -homma on karkeasti sitä että sun tehtävä on keksiä, miten dataa voitaisiin kerätä tai miten jo olemassa olevaa dataa voitaisiin hyötykäyttää tai esittää paremmin. Data-analyytikko on tosiaan hieman matemaattisempi termi, mutta firmasta riippuen kaikki kolme voivat tehdä aika lailla samoja juttuja.Löytyykö BI-puolella työskenteleviä, kiinnostaisi minkälaista työtä se on? Data engineerin hommat taitaa olla vähän samaa. Data analyst menee jo sitten paljon matemaattisemmaksi(?)
Äkkiseltään vaikuttaisi että BI-osaajille on kysyntää, noissa hommissa varmaan hyvä osata perus python, sql, R?
Olishan se huolestuttavaa jos koulussa ei jotain oppisi. Kuitenkin parhaatkin koulusta tulleet ovat aivan noviiseja käytännön tasolla, ja tarvitsevat usein vuosia tilanteen muuttumiseen.Olenko mä ainoa, joka on sitä mieltä, että sillä koulutuksella ja osaamisella on yhteys? Erityisesti niillä tutkinnon viimeisillä, syventävillä kursseilla, jotka on usein ne puuttuvat?
Olenko mä ainoa, joka on sitä mieltä, että sillä koulutuksella ja osaamisella on yhteys? Erityisesti niillä tutkinnon viimeisillä, syventävillä kursseilla, jotka on usein ne puuttuvat?
Olishan se huolestuttavaa jos koulussa ei jotain oppisi. Kuitenkin parhaatkin koulusta tulleet ovat aivan noviiseja käytännön tasolla, ja tarvitsevat usein vuosia tilanteen muuttumiseen.
Ellet sitten tarkottanut sanoa että hyvät osaajat ovat aina kouluttautuneet? Siitä olisin eri mieltä, koska olen todella monessa paikassa törmännyt erittäin koviin tyyppeihin joilla koulut käymättä.
Toki on tutkitusti paljon todennäköisempää että korkealle kouluttautunut saa hyvää palkkaa, ja kuten ennenkin täällä mainittu, harvoin menettää mahdollisuuksia koska on valmistunut.
Itsellä on täysin töiden ohella suoritetyt tuotantotalouden DI:n paperit viimeistä vaille taskussa. Ainakaan itselle ei jäänyt tästä reissusta kovinkaan paljoa käteen.Minulle matemaattis-luonnontieteellinen yliopistokoulutus ei sinällään opettanut juuri mitään konkreettista työelämää ajatellen, mutta se opetti todella paljon analyyttistä ajattelua, ongelmanratkaisua, logiikkaa vai vaikka mitä, ja näitä taitoja tulee käytettyä ihan jatkuvasti vaikka sitä ei itse tajuakaan.
Kertaakaan ei ole työelämässä tarvinnut johtaa 4. asteen yhtälön ratkaisukaavaa, mutta se kikkailu mitä tuo vaatii on kyllä jäänyt alitajuntaan ja se varmasti heijastuu moniin työelämän asioihin.
Enkä mä näkis pahana sitä, että työvuosien jälkeen käydään kursseilla ja palataan samaan tai eri työelämään. Se on sääli, jos ensimmäinen työpaikka osuu kohdalle vasta tyyliin 25v+:na. Varsinkin jos hoksaa siinä kohtaa olevansa väärällä alalla. Aina se koulussa käyty aineisto ei kerro siitä mitä työnsisältö tulee olemaan tai edes ole työelämän kannalta oleellista.
Toki se suomalainen tekninen korkeakoulutus, jossa kaikki teoria on työnnetty kandivaiheeseen ei taas tue tuota mallia, kun kandilla ei ole paljoa tarjottavaa vielä sille työelämälle. AMK vastaa enemmän tuota angloamerikkalaista mallia, missä ensin opetetaan käytäntöä ja (kovaa) teoriaa sitten ehkä joskus.Tuo olis angloamerikkalaisesta korkeakoulujärjestelmästä selvästi hyvä puoli, ensin kandin / amk:n pahvit ja työelämään, sitten jos tuntuu että haluaa / kannattaa syventää niin maisterit päälle. Nyt maisterivaiheen opinnoista osa menee kokonaan ohi monestakin syystä. Voi olla että työura johtaa sivuun omasta pääaineesta (kuten minulla), tai syväreistä ei saa täyttä hyötyä kun ei oikein ole käytäntöä mihin ankkuroida sitä kamaa. Ja lisäksi kun kurssit on täynnä samanlaista nollakokemuksella olevaa porukkaa, niin proffilta ei osata vaatia eikä kyseenalaistaa, mikä laskee niiden syväreiden tasoa. Muutaman vuoden hommia tehtyään osaisi ihan eri tavalla sanoa jos joku juttu on paskaa, ei toimi työelämässä, tai sitten sitä pitää soveltaa jollain tietyllä tavalla.
Tietenkin suurelta osin tuo paperilla laskisi koko väestön koulutustasoa, minkä takia idea ei varmaan helposti ota tuulta alleen. Ja palkkauksen reiluuden kannaltakin siirtymä olis ongelmallinen, toisaalta kandille ja maisterille ei pitäis maksaa ihan samaa lähtöliksaa, mutta liian iso ero johtais kaikennäköiseen ihme kikkailuun. Työllisyyttä se varmasti parantaisi kun jengi pääsis leivänsyrjään aikaisemmin.
Tietenkin suurelta osin tuo paperilla laskisi koko väestön koulutustasoa, minkä takia idea ei varmaan helposti ota tuulta alleen. Ja palkkauksen reiluuden kannaltakin siirtymä olis ongelmallinen, toisaalta kandille ja maisterille ei pitäis maksaa ihan samaa lähtöliksaa, mutta liian iso ero johtais kaikennäköiseen ihme kikkailuun. Työllisyyttä se varmasti parantaisi kun jengi pääsis leivänsyrjään aikaisemmin.
Jostain muistan lukeeeni, että "suomalas-saksalainen malli" tuppaa valmistuneensa valmiimpina työelämään kuin anglojen vastaava, koska täällä kuuluu jonkinlainen harjoittelu pakollisena tutkintoon.
En tarkoita tätä viestiä hyökkäyksenä sinun viestiä kohtaan. Ymmärrän viestisi pointin etenkin suomen kaltaisessa sosial... eikun liittojen johtamassa maassa. Ilmaisen aika kärkkäästi oman vastakkaisen mielipiteeni asiasta. Tuonkaltainen ajattelumalli on yksi syy miksi muutin pois suomesta. Mä päädyin paikkaan mikä vastaa enemmän mun arvoja kuin suomi. Tuloksesta palkitaan ja päinvastoin.
Mä luulen että ilmaisin ehkä itseni epäselvästi... En tarkoita että tussarimaisterille pitäisi maksaa enemmän liksaa kuin huippukandille, vaan sitä että kun porukka aloittaa duunit koulujen jälkeen niin ne näytöt on siinä vaiheessa vielä niin ohuita että palkkaus perustuu aika pitkälle vaan siihen tutkintoon, eikä hirveästi innosta lähteä työelämään kandin pahveilla jos tietää että kun kiskoo vielä pari vuotta maisteriin niin sais automaattisesti tonnin lisää liksaa kuussa.
Pikemminkin ehkä oltais samoilla linjoilla siitä että alkupalkat ilman työkokemusta olis vielä vähän koulutusneutraalimpia kuin nykyään, ja sit katsotaan että mihin kaverista on. (Muuten pidän suoritukseen perustuvaa palkkausta vähän naiivina ajatuksena, mutta se on sitten taas toinen topicci).
Halpatyön halpuus/helppo irtisanottavuus auttanee tuossa nuorien työllistämisessä hanttihommiin. Jos et osottaudu hyväksi kahvinmyyjäksi niin monoa saanee hyvin helposti versus suomi.
Ollaan ihan samaa mieltä. Kärjistin kirjoitustani aika tarkoituksella. Harvoin ne liksat menee ihan 1:1. Tosin nykyinen työnantaja kyllä palkitsee lisäosakkeilla, jos tekee hyvin duunit. Tuloerot ovat melkoiset kovan versus huonon välillä. Lisäksi ei ole pakko antaa palkankorotuksia/osakeita niin yksi työkaveri on vetänyt nolla-arvan kolme vuotta peräkkäin. Saanee nollan tänäkin vuonna. Se läpsyttele minimit ja on sen nykyisen liksansa arvoinen niin ei saa kenkää. Tosin realistisesti sen palkka on laskenut, kun vuokrat yms. nousee melkein joka vuosi. Jos palkka ei nouse niin nettoansio vähenee vuosi vuodelta.
Nooh, kyllä siellä Amerikassakin taitaa riittää niitä suvun rahoilla suoritettuja tutkintoja huippuyliopistoista ja suhteilla hankittuja positioita ihan riittävästi ja vähän päälle. Sitten on erikseen se nousukasporukka joka yrittää päästä "pohjalta" mukaan. Usa ei ole todellakaan se valtio missä laajassa mittakaavassa omalla työllä noustaan yhteiskunnan huipulle. Ainakaan tänä päivänä.En tarkoita tätä viestiä hyökkäyksenä sinun viestiä kohtaan. Ymmärrän viestisi pointin etenkin suomen kaltaisessa sosial... eikun liittojen johtamassa maassa. Ilmaisen aika kärkkäästi oman vastakkaisen mielipiteeni asiasta. Tuonkaltainen ajattelumalli on yksi syy miksi muutin pois suomesta. Mä päädyin paikkaan mikä vastaa enemmän mun arvoja kuin suomi. Tuloksesta palkitaan ja päinvastoin.
Koulutustaso on ihan yhtä järjetön argumentti kuin palkan sitominen papereihin. Fiksu firma maksaa työntekijän tekemästä tuloksesta eikä papereista tai työkokemuksesta. Toki työkokemus/paperit ovat uran alkupuolella minimipalkan määrittävä asia monessa paikassa. Jos joku heppu saa 10x enempi aikaan ja siten firma tekee 10x sen työpanoksella rahaa niin sen tulee näkyä. Samoin, jos jollain on tohtorin paperit, mutta ei saa aikaiseksi niin kenkää perseeseen. Koulutustaso on samanlainen argumentti kuin palkan sitominen tutkintoon. Hieno asia paperilla/juhlapuheissa, mutta todellisuudessa se mitä yksilö saa aikaiseksi joko auttaa tai ei auta yhteiskuntaa.
Sopiva määrä yleissivistävää tietenkin on hyvä opettaa koulussa. Toisaalta, jos ei koulujen jälkeen lue lehtiä, uutisia laajasti, kirjoja niin tovin päästä siitä yleissivistyksestä ei ole mitään jäljellä. Tai pahimmassa tapauksessa päädytään flat earth/qanon kerhoon kouluista huolimatta.
Eli mun vinkkelistä itsensä kehittäminen ja siten oman parhaan panoksen antaminen yhteiskunnalle ja työnantajalle on elämän läpi jatkuva asia. Jos oppimista ja itsensä kehittämistä ei jatka elämän läpi niin jossain vaiheessa huomaa olevansa ajasta jälkeenjäänyt dinosaurus. Jos jatkuvasta oppimisesta ja aikaansaamisesta ei palkita se laiskistaa monet ja on yhteiskunnan ja työnantajan kannalta erittäin negatiivista. "mä oon vain töissä täällä" on sellainen asia mihin liian moni päätyy, jos palkan määrittelevä työntekijä on työvuodet ja paperit eikä se mitä saa aikaan.
Suomessa ollaan toisessa ääripäässä eli "kahviloissa" sä saat itse ottaa kupit, kaataa kahvit+maidot, valita ja noukkia pullat. Käyt maksamassa ja sen jälkeen kannat tarjottimen pöytään ja kahvittelun päätteeksi kannat tarjottimen rullakkoon ja parhaimmassa tapauksessa lajittelet lautaset,kupit ja aseet ja tiputtelet roskat roskiin (en tiedä onko vielä sellaisia kahviloita joissa astiat pitäisi pestä itse?). Niin ja maksat kahvittelusta Samaan aikaan työvoimaa olisi tarjolla (osalla halua töihin, osalla ei) vaikka kuinka paljon. Itse en myös Suomen passivoivasta ja ei-palveluun ohjaavasta meiningistä oikein pidä. Tämä ei ole mustavalkoinen juttu mutta asiaa saataisiin parempaan suuntaan jos noihin "helppoihin" töihin olisi edullista palkata ja toisaalta se maksettu palkka pitäisi olla motivoiva tai saada tukien päälle.On siinä varmaan kustannuksistakin kysymys, mutta on jenkeissä vähän eri asenne tuohon työllistämiseen muutenkin. Silloin kun itse asustelin siellä niin esm. läheisen pikaruokaravintolan pihaa siivosi 8h päivässä joku lievästi kehitysvammaisen oloinen, täysin kielitaidoton meksikaani. Veikkaanpa että vaikka onkin toki kiva ettei siellä loju mitään burgeripapereita tai mukeja, niin tuskinpa kaverin ROI oli mitenkään hirveän kummoinen. Mutta pitäähän miehellä töitä olla! Sama juttu kaikki näennäistyöpaikat, kuten vaikkapa tervehtijät vaateliikkeiden ovilla - paljonkohan lisämyyntiä jäis saamatta jos ei olis kaveria sanomassa "tervetuloa" kun kävelet kaupan ovesta sisään. Suomessa sniiduilu on hyve, ja pätevä liikkeenjohto koostuu kasasta pavunlaskijoita jotka koittavat kiskoa kaikki kulut minimiin vaikka vähän liikevaihto kärsiskin, ja jenkkilässä taas "you gotta spend money to make money", eikä ihan joka taalan perään jäädä itkemään.
Ja nyt kun uudelleen tekstini luen niin vähän kaukana ollaan ketjun aiheesta, pahoittelut siitä ei ole IT-hommia nuo kahviladuunit.
Nooh, kyllä siellä Amerikassakin taitaa riittää niitä suvun rahoilla suoritettuja tutkintoja huippuyliopistoista ja suhteilla hankittuja positioita ihan riittävästi ja vähän päälle. Sitten on erikseen se nousukasporukka joka yrittää päästä "pohjalta" mukaan. Usa ei ole todellakaan se valtio missä laajassa mittakaavassa omalla työllä noustaan yhteiskunnan huipulle. Ainakaan tänä päivänä.
Ja sitten tämä: Suomalainen paljastaa Piilaakson kielletyn puheenaiheen – "eivät he oikeasti osaa edes alkeita"
Maksumuurin takana, mutta olen tuon jutun joskus lukenut. Lopputulema oli ettei se palkka välttämättä tuollakaan korreloi niin kauheasti tekemisen tason kanssa. Puhumisen paikalliset taitaa kyllä osata ihan eri tavalla
Missä päin Suomea? Jos kokemusta piisaa, niin kyllä palkkakäyrän pitäs olla ylöspäin.Työhaastatteluun tuli taas kutsu. Statsit viimeisen 15 vuoden ajalta 3 haastattelua, 3 työpaikkaa, hakemuksia useita kymmeniä. Ekassa paikassa tosin meni liki 10 vuotta enkä hakenut töitä sinä aikana ennen loppuaikoja, niin voisi myös sanoa että viimeiset 5 vuotta 2 haastattelua, 2 työpaikkaa ja useita kymmeniä hakemuksia.
Toivotaan että putki jatkuu, paikka on kiinnostava eikä haittaa vaikka palkka hieman laskisi kun muuten pitäisi hommien muuttua järkevimmiksi, mutta mieluiten tietysti pitäisi nykyisen tason palkassakin.
Missä päin Suomea? Jos kokemusta piisaa, niin kyllä palkkakäyrän pitäs olla ylöspäin.
Nooh, kyllä siellä Amerikassakin taitaa riittää niitä suvun rahoilla suoritettuja tutkintoja huippuyliopistoista ja suhteilla hankittuja positioita ihan riittävästi ja vähän päälle. Sitten on erikseen se nousukasporukka joka yrittää päästä "pohjalta" mukaan. Usa ei ole todellakaan se valtio missä laajassa mittakaavassa omalla työllä noustaan yhteiskunnan huipulle. Ainakaan tänä päivänä.
Ja sitten tämä: Suomalainen paljastaa Piilaakson kielletyn puheenaiheen – "eivät he oikeasti osaa edes alkeita"
Maksumuurin takana, mutta olen tuon jutun joskus lukenut. Lopputulema oli ettei se palkka välttämättä tuollakaan korreloi niin kauheasti tekemisen tason kanssa. Puhumisen paikalliset taitaa kyllä osata ihan eri tavalla
No kukaan ei ole vihjannut mitään tälläistä. Suomessa on omat vikansa, mutta yksisilmäinen tarkastelu ja tälläinen "angsti" on aika turha lähtökohta keskustelulle. Jotain on pahemmin hampaankolossa selvästi.Ulkopuolelta kun seuraa niin suomessa on tapana uutisoida asiat sen on lottovoitto syntyä suomeen linssin kautta ja muut mielipiteet vaietaan tai tyrmätään. Ei ole mahdollista etteikö suomi olisi täydellinen ja mitään ei tarvi muuttaa.
Se vähän riippuu siitä missä pitäisi pärjätä. Sillä etelänaapurilla on vielä aika pitkä matka, ja vaikeammaksi se vain muuttuu kun kärki "lähestyy".Onneksi olen löytänyt paikan missä olen onnellinen. Onnea myös sinulle, jos olet maailman parhaassa paikassa! Ikävä kyllä pidemmän päälle globaali kilpailu on tosiasia. Ulkopuolelta suomea seuraten suomi ei näytä olevan pärjääjien joukossa. Se etelänaapuri virokin on monella mittarilla edellä jo. Toki velalla vielä tovin puksuttaa, mutta sitten jo painaa ehkä kasvavat korot, eläkepyramidi, sosiaaliturvan hinta jne. päälle.
En tiedä onko oikea topic, mutta olen teollisuuden puolelta it-alalle siirtyneenä alkanut pohtimaan alan työn tai oikeastaan työnantajan toiminnan mielekkyyttä. Koko sen ajan kun olen talossa ollut, on jatkuva kiire ja työkuorma on valtava. Aikataulut ovat kireät, koko ajan pitäisi sisäistää uusia asioita, joista ei ole dokumentaatiota, teknologioita, joista on valtavat määrät dokumentaatiota ja asiakkaiden odotukset tuotekehityksen suhteen vaikuttavat epärealistisilta. Työuupumus alkanut painaa ja pidän jo itseäni epäpätevänä, mutta kun lisävastuita annetaan tasaiseen tahtiin ja kun seurailee kollegoiden toimintaa, ei se oikeasti taida pitää paikkaansa. Ymmärrän kyllä, että kovan kilpailun vuoksi kustannukset ja aikataulut määrää usein asiakas, mutta ei teollisuuden puolella ollut tällaista jatkuvaa kiirettä. Vain projektien loppuvaiheilla, jonka jälkeen taas hetkeksi rauhoittui. Nyt on kaksi-kolme projektia päällä koko ajan ja kun projektin saa päätökseen, käteen jää vain vitutus ja reklamaatioihin vastailut. Tuntuu, ettei mitään ehdi kunnolla oppimaankaan, kun ei ole aikaa ajatella ja analysoida projektin kulkua. Palkka luonnollisesti on nykyisessä työssä entistä neljänneksen parempi, mutta mielenterveyden menettäminen vaikuttaa olevan sen hinta. Onko ala yleisesti tälläinen vai onko osunut vain huono tuuri? Tänä keväänä ajattelin ottaa asian puheeksi esimiehen kanssa ja luultavasti irtisanoutua, en pysty enää jatkamaan näin. Voiko asiat muuttua muuta kuin työtä vaihtamalla?
Alalle on myös tyypillistä, että ennustaminen on vaikeaa ja juurikin kun kaikki muuttuu se on vielä vaikeampaa. Teolisuudessa kun tilataan raaka-aineet ne on juuri sitä mitä on speksattu. IT-alalla kun otetaan moduuli, niin se on juuri sitä mitä se sattuu olemaan, jopa isoilta miljradiluokan yrityksiltä, pienemmistä firmoista tai open sourcesta puhumattakaan. Työkalut ja menetelmät joutuu valitsemaan melko sokkona, eikä pienemmissä projekteissa / suorissa asiakasprojekteissa kukaan usein maksa kunnon protoista/selvityksistä/proof of concepteista ja siihen kuluvasta ajasta.Omien kokemusten perusteella sanoisin että vähän molempia, huono tuuri sattunut mutta ehkä alalle tyypillistä osassa firmoja. Mulla om erilainen tausta ja arvaan että yötehtävätkin mutta näiden kertomiesi asioiden takia on paikan vaihto mielessä mistä tuossa aikaisemmin kommentoin. Jos kokemusta on jo kertynyt niin rohkeasti vaan uutta paikkaa etsimään ja työnhaussa sitten painottaa noita muita asioita sen mukaan kuin pystyy. Tämä tietysti voi olla aika vaikeaa, kun kaikkihan tietysti mainostaa että just meillä on tosi hyvä meno, prosessit kunnossa, työntekijää arvostetaan ja työvälineet viimeisen päälle.
Alalle on myös tyypillistä, että ennustaminen on vaikeaa ja juurikin kun kaikki muuttuu se on vielä vaikeampaa. Teolisuudessa kun tilataan raaka-aineet ne on juuri sitä mitä on speksattu. IT-alalla kun otetaan moduuli, niin se on juuri sitä mitä se sattuu olemaan, jopa isoilta miljradiluokan yrityksiltä, pienemmistä firmoista tai open sourcesta puhumattakaan. Työkalut ja menetelmät joutuu valitsemaan melko sokkona, eikä pienemmissä projekteissa / suorissa asiakasprojekteissa kukaan usein maksa kunnon protoista/selvityksistä/proof of concepteista ja siihen kuluvasta ajasta.
Toisaalta kyllä firmassa pitäisi vähintään ymmärtää ylläoleva realiteetti. Helpottaa myös kun sen ymmärtää itse.
juhein kokemukset kuulostavat ikävän tutuilta, juuri tuon jälkimmäisen tyylisessä toiminnassa on saanut huuli pyöreänä touhuta. Sinänsä itse tuote on hyvä, mutta kaikki muu juuri tuota yllä kuvattua. Ehkä, kun on vielä uusi alalla, ei osaa vielä suhtautua jatkuvaan epämääräisyyteen ns. oikein ja rennosti.. No, yli 40h työviikot kyllä päättyy omalta osaltani, oli sitten ratkaisu mikä hyvänsä.
... Tuntuu, ettei mitään ehdi kunnolla oppimaankaan, kun ei ole aikaa ajatella ja analysoida projektin kulkua. ...
Ei kukaan IT-alalla mitään kunnolla osaakaan enää nykyään. Ehkä jossain on vielä joku kellarissa pizzan voimalla C++ aina koodaava, joka osaa sen hyvin eikä muuta tee. Mutta pääosin ainakin hyvin maksetut tehtäväkuvat ovat niin laajoja, tekniikat uusia ja nopeasti muuttuvia sekä projektit vaihtuvia, että kyllä se homma on kaikilla jatkuvaa opettelua, googlausta ja koodin copy-pastea jostakin. Tärkeintä on olla ymmärrys ja yleiskuva perusasioista, että tietää miten lähteä asioita ratkomaan oikealla tavalla.
Ja tekemätöntä työtä on loputtomasti tällä alalla eikä se tekemällä lopu vaikka illat ja viikonloputkin yrittäisi.
Näin se on. Kymmenien vuosien kokemuksellakin olet aina noobi. Aina on kiire, asiakas haluaa tulokset puoleen hintaan ja kaikki muuttuu koko ajan.
Stoalaisuuteen tutustuminen auttaa. Kun asialle ei voi mitään, turha siitä on huolehtia.
Kertokaas yliopiston käyneet, miten hyvin maisterin on voinut suorittaa työn ohessa? Tentitkin voi ilmeisesti suorittaa itseä lähimmällä yliopistolla...?
Kysyin tätä jo aiemmin tuossa opiskeluun liittyvässä threadissa, saamatta vastauksia. Tätä lukee varmastikin väki reippaasti paremmin, joten kysytääs nyt sitten tässä
Kertokaas yliopiston käyneet, miten hyvin maisterin on voinut suorittaa työn ohessa? Tentitkin voi ilmeisesti suorittaa itseä lähimmällä yliopistolla...?
Onko sama kuin "Skill Assessment badge"? Jos on, niin heti mainosti jonkun rekry-nimikkeellä toimivan käyneen kurkkaamassa profiilia. Tiedä sitten.Eksyin ensimmäistä kertaa tekemään Linkedinistä noita learning badge -testejä. Onko muilla ollut mitään vaikutusta kiinnostavuuteen?
Löytyykö jostakin virallista tietoa, että firmalla on SAP käytössä? Jos tieto on jo julkista, ja se on tuotu julkisuuteen laillisesti, niin sitten voi mainita. Toinen vaihtoehto on, että olet toiminut yrityksen ERP-finanssi-osuuden ylläpidossa, ja jätät mainitsematta että se on SAP. Kyllä ne sitten haastattelussa kysyvät.Jos toimii esim. järjestelmän pääkäyttäjänä, miten LinkedInissä voi mainita kokemusta - saako viimeisimmän työnantajan toimenkuvassa mainita, että on toiminut vaikka tietyn SAP-palikan ylläpidossa?