IT-alan työpaikat

Tuskin, kun työkokemus-vaatimukset on ilmoituksissa omalla rivillään, yleensä tuon alapuolella.
ilmeisesti ei ollut, mutta olen minä nähnyt työpaikkailmoituksia joissa on nimenomaan rinnastettu tutkinto ja kokemus. Itte en ole mihinkään paikkaan esitellyt koulu- tai työtodistuksia.

muokataan sen verran että equivalent experience...
 
Kyllä mä siitä yleensä haastattelussa kysäisen, lähinnä siltä kannalta että onko kaveri sellainen että hanskat lentää tiskiin jos homma ei nappaa. Mun kokemuksen mukaan sellaisia tilanteita tuppaa työelämässäkin tulemaan vastaan. Mut aika nopeestihan tuosta pääsee luikertelemaan kun vaan vetää sen "no siinä vaan kävi niin että duunit imaisi mukanaan" -kortin esiin. Eihän sitä voi pitää minään negatiivisena piirteenä jos kaveri on jo ennen valmistumista ollut niin tarpeellinen työntekijä jollekin että se on kiskottu täysipäiväiseksi puoliväkisin...

Jep, itsellä juuri sama moodi. Kertoo kuitenkin, että a) on päässyt ok-kouluun ja b) sitkeästi saanut sen puurrettua loppuun. Vähän sama homma intinkin kanssa - siinä vielä tulee bonuksena varsinkin, jos pidempään ollut että sietokyky todnäk ok eikä mennyt siitä, mistä aita matalin.

Ja semihuono kortti tuo "työt vei mukanaan". Nimim kokopäiväisesti ehdin olla töissä melkein 4v ennen valmistumista.
 
Jep, itsellä juuri sama moodi. Kertoo kuitenkin, että a) on päässyt ok-kouluun ja b) sitkeästi saanut sen puurrettua loppuun. Vähän sama homma intinkin kanssa - siinä vielä tulee bonuksena varsinkin, jos pidempään ollut että sietokyky todnäk ok eikä mennyt siitä, mistä aita matalin.

Ja semihuono kortti tuo "työt vei mukanaan". Nimim kokopäiväisesti ehdin olla töissä melkein 4v ennen valmistumista.
Just näin. Itse valmistuin 4 vuodessa DI:ksi ja olin töissä alusta asti 2-4pv viikossa (+viikonloppuisin). Ja alaa vastaavissa töissä olin alusta asti, eli helposti oisin voinut vain lisätä työn määrää ja "antaa töiden viedä mukanaan". Vaan eipä tullut mieleenkään. Toki arvosanat oli mitä oli, mutta läpi pääsin :)
 
Löytyykö BI-puolella työskenteleviä, kiinnostaisi minkälaista työtä se on? Data engineerin hommat taitaa olla vähän samaa. Data analyst menee jo sitten paljon matemaattisemmaksi(?)

Äkkiseltään vaikuttaisi että BI-osaajille on kysyntää, noissa hommissa varmaan hyvä osata perus python, sql, R?
Nyt reilun vuoden verran BI-konsulttina työskennelleenä ainakin itsellä suurimmassa käytössä ovat olleet SQL, SSIS/SSAS ja firman oma sisäinen työkalu. Nämä riippuvat pitkälti siitä missä firmassa ja projektissa olet, Pythonilla ja R:llä tehdään myös paljon juttuja. Data engineer -homma on karkeasti sitä että sun tehtävä on keksiä, miten dataa voitaisiin kerätä tai miten jo olemassa olevaa dataa voitaisiin hyötykäyttää tai esittää paremmin. Data-analyytikko on tosiaan hieman matemaattisempi termi, mutta firmasta riippuen kaikki kolme voivat tehdä aika lailla samoja juttuja.

Itsellä BI-konsulttina työ oli päasiassa dataputkien suunnittelua ja ylläpitoa, datavarastoja ja raportointiratkaisuja. Tosin tylsät ylläpitoprojektit eivät ole oikein jaksaneet pitää mielenkiintoa yllä, joten vuoden aikana olen siirtynyt pitkälti projekti/palvelupäällikön tehtäviin varsinaisen hands-on-tekemisen sijasta. Data engineer -tyylistä tekemistä pääsin onneksi tekemään yhden lyhyen projektin, se oli huomattavasti hauskempaa, harmi että oli aika pieni kokonaisuus.

Visuaalista datan esittämistä varten ovat PowerBI, Qlik, Tableau ja joissain paikin legacyna RS-raportit. Jos ala kiinnostaa niin lataa PowerBI (ilmaisversio riittää pitkälle) ja leiki vaikkapa HRY:n tai muun avoimen datan kanssa. Tällä tapaa voi tehdä itselleen vaikkapa harrasteprojektin jota on mukava esitellä työnhaussa - näin pääsin itsekin tähän nykyiseen hommaan.

 
Olenko mä ainoa, joka on sitä mieltä, että sillä koulutuksella ja osaamisella on yhteys? Erityisesti niillä tutkinnon viimeisillä, syventävillä kursseilla, jotka on usein ne puuttuvat?
 
Olenko mä ainoa, joka on sitä mieltä, että sillä koulutuksella ja osaamisella on yhteys? Erityisesti niillä tutkinnon viimeisillä, syventävillä kursseilla, jotka on usein ne puuttuvat?
Olishan se huolestuttavaa jos koulussa ei jotain oppisi. Kuitenkin parhaatkin koulusta tulleet ovat aivan noviiseja käytännön tasolla, ja tarvitsevat usein vuosia tilanteen muuttumiseen.

Ellet sitten tarkottanut sanoa että hyvät osaajat ovat aina kouluttautuneet? Siitä olisin eri mieltä, koska olen todella monessa paikassa törmännyt erittäin koviin tyyppeihin joilla koulut käymättä.

Toki on tutkitusti paljon todennäköisempää että korkealle kouluttautunut saa hyvää palkkaa, ja kuten ennenkin täällä mainittu, harvoin menettää mahdollisuuksia koska on valmistunut.
 
Minulle matemaattis-luonnontieteellinen yliopistokoulutus ei sinällään opettanut juuri mitään konkreettista työelämää ajatellen, mutta se opetti todella paljon analyyttistä ajattelua, ongelmanratkaisua, logiikkaa vai vaikka mitä, ja näitä taitoja tulee käytettyä ihan jatkuvasti vaikka sitä ei itse tajuakaan.

Kertaakaan ei ole työelämässä tarvinnut johtaa 4. asteen yhtälön ratkaisukaavaa, mutta se kikkailu mitä tuo vaatii on kyllä jäänyt alitajuntaan ja se varmasti heijastuu moniin työelämän asioihin.
 
Kyllähän se koulu on sinänsä toissijainen jos tietää jo silloin 16-19 vuotiaana mitä haluaa tehdä. Yliopisto esim. tarjoaa mahdollisuuden opiskella niin paljon kaikenlaista humanistisista tieteistä insinööritieteisiin, että sieltä voi saada paloa siihen omaan tekemiseen. Olen oman tiimini ainut yliopistokoulutettu ja todennäköisesti myös korkeakoulutettu (toistaiseksi, kun muilla on kesken). Olenko jotenkin parempi? En, koska työ on todella käytännönläheistä järjestelmäasiantuntijatyötä. Amispohjalta, tai ilman koulutusta olisin varmasti ihan yhtä pätevä nykyiseen työhön. Mutta voisin myös väittää, että omaan joltain osin laajemman näkemyksen esimerkiksi johtamisesta, viestinnästä yms. ei niin teknisistä asioista, joka voi taas kehittää yritystä kokonaisuutena, ei pelkästään oman toimenkuvan kohdalla.
 
Olenko mä ainoa, joka on sitä mieltä, että sillä koulutuksella ja osaamisella on yhteys? Erityisesti niillä tutkinnon viimeisillä, syventävillä kursseilla, jotka on usein ne puuttuvat?
Olishan se huolestuttavaa jos koulussa ei jotain oppisi. Kuitenkin parhaatkin koulusta tulleet ovat aivan noviiseja käytännön tasolla, ja tarvitsevat usein vuosia tilanteen muuttumiseen.

Ellet sitten tarkottanut sanoa että hyvät osaajat ovat aina kouluttautuneet? Siitä olisin eri mieltä, koska olen todella monessa paikassa törmännyt erittäin koviin tyyppeihin joilla koulut käymättä.

Toki on tutkitusti paljon todennäköisempää että korkealle kouluttautunut saa hyvää palkkaa, ja kuten ennenkin täällä mainittu, harvoin menettää mahdollisuuksia koska on valmistunut.
Minulle matemaattis-luonnontieteellinen yliopistokoulutus ei sinällään opettanut juuri mitään konkreettista työelämää ajatellen, mutta se opetti todella paljon analyyttistä ajattelua, ongelmanratkaisua, logiikkaa vai vaikka mitä, ja näitä taitoja tulee käytettyä ihan jatkuvasti vaikka sitä ei itse tajuakaan.

Kertaakaan ei ole työelämässä tarvinnut johtaa 4. asteen yhtälön ratkaisukaavaa, mutta se kikkailu mitä tuo vaatii on kyllä jäänyt alitajuntaan ja se varmasti heijastuu moniin työelämän asioihin.
Itsellä on täysin töiden ohella suoritetyt tuotantotalouden DI:n paperit viimeistä vaille taskussa. Ainakaan itselle ei jäänyt tästä reissusta kovinkaan paljoa käteen.

En siis väitä, etteikö yliopistossa jotain oppisi - ihan varmasti oppii, ja matematiikka / fysiikka varmasti kehittävät ongelmanratkaisukykyä ja muuta. Silti itse olen monta kertaa miettinyt opintojen vaihtoehtoiskustannusta, että jos sen neljännen asteen yhtälöiden hinkkaamiseen tai erityisesti vaikkapa virkamiesruotsiin käytetyn ajan olisi voinut käyttää koodauksen tai muun oikeasti työelämässä tarvittavan taidon opetteluun, niin kuinka paljon enemmän olisi hyötynyt siitäkin ajasta. Aivan varmasti se koodauskin kuitenkin tuota ongelmaratkaisukykyä kehittää.

Puhumattakaan siitä, että varsinkin tuotantotalouden tutkintoon on kuulunut aivan älytön määrä pöhinäkursseja. Varsinkin kandin pääaineen kursseilla ja DI-vaiheessa on saanut arvosanan 4-5 osallistumatta millään tavalla opetukseen ja oksentamalla tenttiin / harjoitustyöhön / esseeseen täysin mitäänsanomatonta pöhinäjargonia. Ei sillä että noilla arvosanoilla nyt mitään väliä olisi.

Jos itse joskus rekrytoin porukkaa, niin otan ihan mikä tahansa päivä sellaisen ka. 2-3 tyypin töihin, joka on tehnyt opintojen ohella töitä tai vaikka jotain omaa harrasteprojektia, kuin sellaisen 4-5 keskiarvon opiskelijan "joka panosti arvosanoihin eikä halunnut häiritä opiskelua töillä".
 
Olisihan se yhteiskunnallekin voittava veto saada porukka töihin aikaisemmin ja veroja maksamaan. Mä olen suuresti elämänläpi jatkuvan oppimisen ystävä. Olisi tervettä käydä hyvinkin aikaisessa vaiheessa töissä. Esim. siellä kahvilassa myymässä kahvia tai amerikan tyyliin kaupassa pakkaamassa kamoja kassiin jo yläaste/lukioaikana. Kandin jälkeen viimeistään olisi tervettä käydä katsomassa miltä oikea työelämä näyttää(harjoittelijapaikat).

Enkä mä näkis pahana sitä, että työvuosien jälkeen käydään kursseilla ja palataan samaan tai eri työelämään. Se on sääli, jos ensimmäinen työpaikka osuu kohdalle vasta tyyliin 25v+:na. Varsinkin jos hoksaa siinä kohtaa olevansa väärällä alalla. Aina se koulussa käyty aineisto ei kerro siitä mitä työnsisältö tulee olemaan tai edes ole työelämän kannalta oleellista.

Mun mielestä täydellisessä systeemissä näkyisi työkokemus, kurssit ja koulut netin läpi. Ei mitään valmistumisia, vain kasa asioita referenssien kera mitä olet tehnyt. Käyt jossain kursseja tms. niin järjestelmään pompsahtaa arvosanat, matskut mitä teit koulussa, kuka opetti/mentoroi(suosittelija?) jne. Sieltä olisi helppo varmentaa millainen osaaja on kyseessä. Samaan järjestelmään voi sitten kerryttää vauvasta vaariin tehtyjä asioita. Tällainen systeemi mahdollistaisi hyvin joustavan koulun ja työelämän välillä tasapainoilun, Mahdollistaisi myös muodollisen urakiipeilyn, kun voi käydä mielivaltaisia kursseja ja kerätä itsensä näköisen historian.
 
Minulle oli koulussa aina tärkeää opiskella perusteellisesti koska hoin päässäni, että en näitä opiskele koulua/tenttiä varten vaan itseäni varten. Nyt olisi kyllä asenne, että opiskelisin minimin vain sen valmistumisen vuoksi ja muun ajan käyttäisin sen opiskelemiseen mitä haluan tehdä työkseni. Toisaalta 2000-luvun alussakin vielä opiskelu internetistä ei noin vaan onnistunut koska englannin kielen taitoni ei ollut hyvä ja suomenkielistä oli vähän tarjolla netissä. Silloin oli pakko asioida kirjastoissa jos halusi syventää tietämystään.
 
Itse opiskelin DI-tutkinnon teknisluonnontieteellisellä puolella pääaineena matematiikka hiukan alle tavoiteajassa. Tutkinnon aikana olin töissä yliopistolla tutkimusavustajana viimeisen kaksi vuotta, minä aikana opin etten halua jatkaa tohtorikoulutettavaksi, vaan suuntaan mieluummin yritysmaailmaan.

Ensimmäinen työpaikka oli vaikea saada, lähettelin kymmeneen firmaan hakemuksen ja kävin viidessä haastatteluissa. Kaikki ihmettelivät miksi opiskelin matematiikan enkä ohjelmistotekniikkaa pääaineena. Näytti jo ettei mikään halua firma halua DI:tä ilman varsinaista alan kokemusta töihin, mutta olisiko ollut melkein kuukauden viiveellä yhdestä soitettiin, että tule vaan töihin. Arvelen että vaakakuppissa painoi se että siellä oli yksi kaveri jo töissä opintojen ohella (eli suhteilla töitä niinkuin tässä säikeessä aina rummutetaan).

Muutaman vuoden jälkeen tutkinto tuli mainituksi työhakemuksissa kotimaassa, mutta ei siihen kiinnitetty paljoa huomiota (yksi firma taisi edelleen kysyä miksi matematiikka pääaineena).

Tällä hetkellä olen ollut Googlella töissä Euroopassa, ja tänne päästäkseen tutkinto todennäköisesti auttoi paikan saamisessa. Minullla oli noin 6 vuoden työkokemus tutkinnon jälkeen ennen aloittamista. Lähestulkoon kaikki, keitä itse olen tänne haastatellut, omaavat alan tutkinnon korkeakoulusta.

Entä onko siitä koulusta ollut hyötyä töissä? Erityisesti yliopistolla kyllä. Yritysmaailmassa, vähän harvakseltaan. Koen silti, että DI-tutkinnon tuoma opiskelu ja kokemus on tärkeä osa omaa työkalupakkia myös töiden ulkopuolella.
 
Enkä mä näkis pahana sitä, että työvuosien jälkeen käydään kursseilla ja palataan samaan tai eri työelämään. Se on sääli, jos ensimmäinen työpaikka osuu kohdalle vasta tyyliin 25v+:na. Varsinkin jos hoksaa siinä kohtaa olevansa väärällä alalla. Aina se koulussa käyty aineisto ei kerro siitä mitä työnsisältö tulee olemaan tai edes ole työelämän kannalta oleellista.

Tuo olis angloamerikkalaisesta korkeakoulujärjestelmästä selvästi hyvä puoli, ensin kandin / amk:n pahvit ja työelämään, sitten jos tuntuu että haluaa / kannattaa syventää niin maisterit päälle. Nyt maisterivaiheen opinnoista osa menee kokonaan ohi monestakin syystä. Voi olla että työura johtaa sivuun omasta pääaineesta (kuten minulla), tai syväreistä ei saa täyttä hyötyä kun ei oikein ole käytäntöä mihin ankkuroida sitä kamaa. Ja lisäksi kun kurssit on täynnä samanlaista nollakokemuksella olevaa porukkaa, niin proffilta ei osata vaatia eikä kyseenalaistaa, mikä laskee niiden syväreiden tasoa. Muutaman vuoden hommia tehtyään osaisi ihan eri tavalla sanoa jos joku juttu on paskaa, ei toimi työelämässä, tai sitten sitä pitää soveltaa jollain tietyllä tavalla.

Tietenkin suurelta osin tuo paperilla laskisi koko väestön koulutustasoa, minkä takia idea ei varmaan helposti ota tuulta alleen. Ja palkkauksen reiluuden kannaltakin siirtymä olis ongelmallinen, toisaalta kandille ja maisterille ei pitäis maksaa ihan samaa lähtöliksaa, mutta liian iso ero johtais kaikennäköiseen ihme kikkailuun. Työllisyyttä se varmasti parantaisi kun jengi pääsis leivänsyrjään aikaisemmin.
 
Tuo olis angloamerikkalaisesta korkeakoulujärjestelmästä selvästi hyvä puoli, ensin kandin / amk:n pahvit ja työelämään, sitten jos tuntuu että haluaa / kannattaa syventää niin maisterit päälle. Nyt maisterivaiheen opinnoista osa menee kokonaan ohi monestakin syystä. Voi olla että työura johtaa sivuun omasta pääaineesta (kuten minulla), tai syväreistä ei saa täyttä hyötyä kun ei oikein ole käytäntöä mihin ankkuroida sitä kamaa. Ja lisäksi kun kurssit on täynnä samanlaista nollakokemuksella olevaa porukkaa, niin proffilta ei osata vaatia eikä kyseenalaistaa, mikä laskee niiden syväreiden tasoa. Muutaman vuoden hommia tehtyään osaisi ihan eri tavalla sanoa jos joku juttu on paskaa, ei toimi työelämässä, tai sitten sitä pitää soveltaa jollain tietyllä tavalla.

Tietenkin suurelta osin tuo paperilla laskisi koko väestön koulutustasoa, minkä takia idea ei varmaan helposti ota tuulta alleen. Ja palkkauksen reiluuden kannaltakin siirtymä olis ongelmallinen, toisaalta kandille ja maisterille ei pitäis maksaa ihan samaa lähtöliksaa, mutta liian iso ero johtais kaikennäköiseen ihme kikkailuun. Työllisyyttä se varmasti parantaisi kun jengi pääsis leivänsyrjään aikaisemmin.
Toki se suomalainen tekninen korkeakoulutus, jossa kaikki teoria on työnnetty kandivaiheeseen ei taas tue tuota mallia, kun kandilla ei ole paljoa tarjottavaa vielä sille työelämälle. AMK vastaa enemmän tuota angloamerikkalaista mallia, missä ensin opetetaan käytäntöä ja (kovaa) teoriaa sitten ehkä joskus.

En lähtisi itse kuitenkaan liikaa rummuttamaan tuota angloamerikkalaista mallia, koska tosiasia on, että Suomessa on iät ja ajat tuotettu aivan erinomaista insinööriosaamista. (ja mm. Saksassa mistä Suomeen on mallia aikanaan otettu)
 
Jostain muistan lukeeeni, että "suomalas-saksalainen malli" tuppaa valmistuneensa valmiimpina työelämään kuin anglojen vastaava, koska täällä kuuluu jonkinlainen harjoittelu pakollisena tutkintoon.
 
Tietenkin suurelta osin tuo paperilla laskisi koko väestön koulutustasoa, minkä takia idea ei varmaan helposti ota tuulta alleen. Ja palkkauksen reiluuden kannaltakin siirtymä olis ongelmallinen, toisaalta kandille ja maisterille ei pitäis maksaa ihan samaa lähtöliksaa, mutta liian iso ero johtais kaikennäköiseen ihme kikkailuun. Työllisyyttä se varmasti parantaisi kun jengi pääsis leivänsyrjään aikaisemmin.

En tarkoita tätä viestiä hyökkäyksenä sinun viestiä kohtaan. Ymmärrän viestisi pointin etenkin suomen kaltaisessa sosial... eikun liittojen johtamassa maassa. Ilmaisen aika kärkkäästi oman vastakkaisen mielipiteeni asiasta. Tuonkaltainen ajattelumalli on yksi syy miksi muutin pois suomesta. Mä päädyin paikkaan mikä vastaa enemmän mun arvoja kuin suomi. Tuloksesta palkitaan ja päinvastoin.

Koulutustaso on ihan yhtä järjetön argumentti kuin palkan sitominen papereihin. Fiksu firma maksaa työntekijän tekemästä tuloksesta eikä papereista tai työkokemuksesta. Toki työkokemus/paperit ovat uran alkupuolella minimipalkan määrittävä asia monessa paikassa. Jos joku heppu saa 10x enempi aikaan ja siten firma tekee 10x sen työpanoksella rahaa niin sen tulee näkyä. Samoin, jos jollain on tohtorin paperit, mutta ei saa aikaiseksi niin kenkää perseeseen. Koulutustaso on samanlainen argumentti kuin palkan sitominen tutkintoon. Hieno asia paperilla/juhlapuheissa, mutta todellisuudessa se mitä yksilö saa aikaiseksi joko auttaa tai ei auta yhteiskuntaa.

Sopiva määrä yleissivistävää tietenkin on hyvä opettaa koulussa. Toisaalta, jos ei koulujen jälkeen lue lehtiä, uutisia laajasti, kirjoja niin tovin päästä siitä yleissivistyksestä ei ole mitään jäljellä. Tai pahimmassa tapauksessa päädytään flat earth/qanon kerhoon kouluista huolimatta.

Eli mun vinkkelistä itsensä kehittäminen ja siten oman parhaan panoksen antaminen yhteiskunnalle ja työnantajalle on elämän läpi jatkuva asia. Jos oppimista ja itsensä kehittämistä ei jatka elämän läpi niin jossain vaiheessa huomaa olevansa ajasta jälkeenjäänyt dinosaurus. Jos jatkuvasta oppimisesta ja aikaansaamisesta ei palkita se laiskistaa monet ja on yhteiskunnan ja työnantajan kannalta erittäin negatiivista. "mä oon vain töissä täällä" on sellainen asia mihin liian moni päätyy, jos palkan määrittelevä työntekijä on työvuodet ja paperit eikä se mitä saa aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jostain muistan lukeeeni, että "suomalas-saksalainen malli" tuppaa valmistuneensa valmiimpina työelämään kuin anglojen vastaava, koska täällä kuuluu jonkinlainen harjoittelu pakollisena tutkintoon.

En usko tuota ainakaan usa:n kohdalta. Mä olen amerikassa töissä ja meillä on kesähessuina opiskelijoita joka vuosi kaameat kasat. Opiskelijat yrittävät joka kesätauoksi päästä töihin eri firmoihin. Työnantajalla on joka vaiheen opiskelijaa töissä(ennen kandia, kandin jälkeen, post graduate). Opiskelijoilla on iso motivaatio tulla töihin, koska eläminen/koulut ovat kallista. Olisi kiva, jos tarvisi ottaa vähemmän velkaa. Kaikki hyvät kesähessut yritetään saada seuraavinakin vuosina kesätöihin ja lopuksi palkata pysyvästi firmaan. Toki kaikille ei löydy kesätyöpaikkoja alalta. Jos käyt katsomassa supermarketissa tai starbucksissa niin siellä on myös nuoret töissä. Kaupoissa pakkaavat asiakkaiden kasseja ja starbucksissa myyvät kahvia. Halpatyön halpuus/helppo irtisanottavuus auttanee tuossa nuorien työllistämisessä hanttihommiin. Jos et osottaudu hyväksi kahvinmyyjäksi niin monoa saanee hyvin helposti versus suomi.

Tulee mieleen tarina yhdeltä roadtrip keikalta. Hertzin toimistolla oli jääkaappi pakastin setin kokoinen tyyppi. Kyselin siltä, että mitäs se puuhailee kun on lihasta. Oli opiskelija ja treenasi jotain urheilulajia. Sama heppu tuli viikkoa myöhemmin vastaan reikä seinässä ravintolassa missä se flippaili burgereita. Kysyin, että etkös sinä ollut hertzillä töissä, että mitä teet täällä? Se sano, että mukava kun muistit. Hän tekee kesät kolmea työtä, että saa maksettua koulut ja ylimääräistä rahaa taskuun. Siinä oli kyllä hepulla työmoraali kohdallansa.
 
Viimeksi muokattu:
En tarkoita tätä viestiä hyökkäyksenä sinun viestiä kohtaan. Ymmärrän viestisi pointin etenkin suomen kaltaisessa sosial... eikun liittojen johtamassa maassa. Ilmaisen aika kärkkäästi oman vastakkaisen mielipiteeni asiasta. Tuonkaltainen ajattelumalli on yksi syy miksi muutin pois suomesta. Mä päädyin paikkaan mikä vastaa enemmän mun arvoja kuin suomi. Tuloksesta palkitaan ja päinvastoin.

Mä luulen että ilmaisin ehkä itseni epäselvästi... En tarkoita että tussarimaisterille pitäisi maksaa enemmän liksaa kuin huippukandille, vaan sitä että kun porukka aloittaa duunit koulujen jälkeen niin ne näytöt on siinä vaiheessa vielä niin ohuita että palkkaus perustuu aika pitkälle vaan siihen tutkintoon, eikä hirveästi innosta lähteä työelämään kandin pahveilla jos tietää että kun kiskoo vielä pari vuotta maisteriin niin sais automaattisesti tonnin lisää liksaa kuussa.

Pikemminkin ehkä oltais samoilla linjoilla siitä että alkupalkat ilman työkokemusta olis vielä vähän koulutusneutraalimpia kuin nykyään, ja sit katsotaan että mihin kaverista on. (Muuten pidän suoritukseen perustuvaa palkkausta vähän naiivina ajatuksena, mutta se on sitten taas toinen topicci).
 
Mä luulen että ilmaisin ehkä itseni epäselvästi... En tarkoita että tussarimaisterille pitäisi maksaa enemmän liksaa kuin huippukandille, vaan sitä että kun porukka aloittaa duunit koulujen jälkeen niin ne näytöt on siinä vaiheessa vielä niin ohuita että palkkaus perustuu aika pitkälle vaan siihen tutkintoon, eikä hirveästi innosta lähteä työelämään kandin pahveilla jos tietää että kun kiskoo vielä pari vuotta maisteriin niin sais automaattisesti tonnin lisää liksaa kuussa.

Pikemminkin ehkä oltais samoilla linjoilla siitä että alkupalkat ilman työkokemusta olis vielä vähän koulutusneutraalimpia kuin nykyään, ja sit katsotaan että mihin kaverista on. (Muuten pidän suoritukseen perustuvaa palkkausta vähän naiivina ajatuksena, mutta se on sitten taas toinen topicci).

Ollaan ihan samaa mieltä. Kärjistin kirjoitustani aika tarkoituksella. Harvoin ne liksat menee ihan 1:1. Tosin nykyinen työnantaja kyllä palkitsee lisäosakkeilla, jos tekee hyvin duunit. Tuloerot ovat melkoiset kovat versus huonon välillä. Lisäksi ei ole pakko antaa palkankorotuksia/osakeita niin yksi työkaveri on vetänyt nolla-arvan kolme vuotta peräkkäin. Saanee nollan tänäkin vuonna. Se läpsyttele minimit ja on sen nykyisen liksansa arvoinen niin ei saa kenkää. Tosin realistisesti sen palkka on laskenut, kun vuokrat yms. nousee melkein joka vuosi. Jos palkka ei nouse niin nettoansio vähenee vuosi vuodelta.
 
Viimeksi muokattu:
Halpatyön halpuus/helppo irtisanottavuus auttanee tuossa nuorien työllistämisessä hanttihommiin. Jos et osottaudu hyväksi kahvinmyyjäksi niin monoa saanee hyvin helposti versus suomi.

On siinä varmaan kustannuksistakin kysymys, mutta on jenkeissä vähän eri asenne tuohon työllistämiseen muutenkin. Silloin kun itse asustelin siellä niin esm. läheisen pikaruokaravintolan pihaa siivosi 8h päivässä joku lievästi kehitysvammaisen oloinen, täysin kielitaidoton meksikaani. Veikkaanpa että vaikka onkin toki kiva ettei siellä loju mitään burgeripapereita tai mukeja, niin tuskinpa kaverin ROI oli mitenkään hirveän kummoinen. Mutta pitäähän miehellä töitä olla! Sama juttu kaikki näennäistyöpaikat, kuten vaikkapa tervehtijät vaateliikkeiden ovilla - paljonkohan lisämyyntiä jäis saamatta jos ei olis kaveria sanomassa "tervetuloa" kun kävelet kaupan ovesta sisään. Suomessa sniiduilu on hyve, ja pätevä liikkeenjohto koostuu kasasta pavunlaskijoita jotka koittavat kiskoa kaikki kulut minimiin vaikka vähän liikevaihto kärsiskin, ja jenkkilässä taas "you gotta spend money to make money", eikä ihan joka taalan perään jäädä itkemään.

Suomessahan palvelualoilla tuollaisen expendable työvoiman osalta mihinkään irtisanomisiin ei ole koskaan tarvetta kun ne on nollatuntisoppareilla töissä, jos ei hommat suju niin ei tuu vuoroja.
 
Ollaan ihan samaa mieltä. Kärjistin kirjoitustani aika tarkoituksella. Harvoin ne liksat menee ihan 1:1. Tosin nykyinen työnantaja kyllä palkitsee lisäosakkeilla, jos tekee hyvin duunit. Tuloerot ovat melkoiset kovan versus huonon välillä. Lisäksi ei ole pakko antaa palkankorotuksia/osakeita niin yksi työkaveri on vetänyt nolla-arvan kolme vuotta peräkkäin. Saanee nollan tänäkin vuonna. Se läpsyttele minimit ja on sen nykyisen liksansa arvoinen niin ei saa kenkää. Tosin realistisesti sen palkka on laskenut, kun vuokrat yms. nousee melkein joka vuosi. Jos palkka ei nouse niin nettoansio vähenee vuosi vuodelta.

Joo, ehkä isoin gappi tuossa tulee siitä että toiset on vaan helvetin paljon parempia nostaan omaa häntää kuin toiset. Kaveri just kertoili joku aika takaperin automaatiosuunnittelijasta, joka rapsutteli asiakkaille isoihin voimaloihin softia, jotka vaikkapa optimoivat joidenkin venttiilien avautumisia ja sulkeutumisia. Sen optimoinniin seurauksena se 100k€ vena saattoi kestää 50% pidempään, ja jos koko kuvio onnistui niin koko laitoksen huoltoväliä voitiin kasvattaa kuukausikaupalla. Mutta lisää liksaa ei ikinä tippunut, koska tyyppi oli vaan niin kiltti ettei se marssinut pomon luo ja uhannut lähteä kävelemään jos liksa ei parane. Kyllähän firma mielellään pistää toisen effortista tienatut rahat omaan taskuun jos vain voi. Ja sitten on nämä ihmeelliset pomon-paras-kaveri -kuviot, joidenkin päällä vaan tuntuu olevan joku ihmeellinen aura, että ne vaan surffaa uralla menemään vaikka jälkikäteen pistää miettimään että onkohan ne koskaan saaneet mitään konkreettista aikaan.

Tuo kaikille sama -kuvio ei ainakaan omalla alalla ole kovin synkkä Suomessakaan, nykyään kuitenkin yleiskorotukset on aika vaatimattomia, ja lisäksi TES:itkin on neuvoteltu pitkälle niin, että siellä on sovittu kokonaiskompensaatio, eli keskimäärin työntekijöiden liksa pitää nousta vaikkapa 5% kolmen vuoden aikana, mutta siinä on vaikka 1,5% kaikille ja loput saa jakaa henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella miten tykkää, vaikka kaikki yhdelle jätkälle. Kyllä meidän firmassa ainakin ansiotaso olis aika staattinen jos ei jatkuvasti kehity ja etene.
 
En tarkoita tätä viestiä hyökkäyksenä sinun viestiä kohtaan. Ymmärrän viestisi pointin etenkin suomen kaltaisessa sosial... eikun liittojen johtamassa maassa. Ilmaisen aika kärkkäästi oman vastakkaisen mielipiteeni asiasta. Tuonkaltainen ajattelumalli on yksi syy miksi muutin pois suomesta. Mä päädyin paikkaan mikä vastaa enemmän mun arvoja kuin suomi. Tuloksesta palkitaan ja päinvastoin.

Koulutustaso on ihan yhtä järjetön argumentti kuin palkan sitominen papereihin. Fiksu firma maksaa työntekijän tekemästä tuloksesta eikä papereista tai työkokemuksesta. Toki työkokemus/paperit ovat uran alkupuolella minimipalkan määrittävä asia monessa paikassa. Jos joku heppu saa 10x enempi aikaan ja siten firma tekee 10x sen työpanoksella rahaa niin sen tulee näkyä. Samoin, jos jollain on tohtorin paperit, mutta ei saa aikaiseksi niin kenkää perseeseen. Koulutustaso on samanlainen argumentti kuin palkan sitominen tutkintoon. Hieno asia paperilla/juhlapuheissa, mutta todellisuudessa se mitä yksilö saa aikaiseksi joko auttaa tai ei auta yhteiskuntaa.

Sopiva määrä yleissivistävää tietenkin on hyvä opettaa koulussa. Toisaalta, jos ei koulujen jälkeen lue lehtiä, uutisia laajasti, kirjoja niin tovin päästä siitä yleissivistyksestä ei ole mitään jäljellä. Tai pahimmassa tapauksessa päädytään flat earth/qanon kerhoon kouluista huolimatta.

Eli mun vinkkelistä itsensä kehittäminen ja siten oman parhaan panoksen antaminen yhteiskunnalle ja työnantajalle on elämän läpi jatkuva asia. Jos oppimista ja itsensä kehittämistä ei jatka elämän läpi niin jossain vaiheessa huomaa olevansa ajasta jälkeenjäänyt dinosaurus. Jos jatkuvasta oppimisesta ja aikaansaamisesta ei palkita se laiskistaa monet ja on yhteiskunnan ja työnantajan kannalta erittäin negatiivista. "mä oon vain töissä täällä" on sellainen asia mihin liian moni päätyy, jos palkan määrittelevä työntekijä on työvuodet ja paperit eikä se mitä saa aikaan.
Nooh, kyllä siellä Amerikassakin taitaa riittää niitä suvun rahoilla suoritettuja tutkintoja huippuyliopistoista ja suhteilla hankittuja positioita ihan riittävästi ja vähän päälle. Sitten on erikseen se nousukasporukka joka yrittää päästä "pohjalta" mukaan. Usa ei ole todellakaan se valtio missä laajassa mittakaavassa omalla työllä noustaan yhteiskunnan huipulle. Ainakaan tänä päivänä.

Ja sitten tämä: Suomalainen paljastaa Piilaakson kielletyn puheenaiheen – "eivät he oikeasti osaa edes alkeita"

Maksumuurin takana, mutta olen tuon jutun joskus lukenut. Lopputulema oli ettei se palkka välttämättä tuollakaan korreloi niin kauheasti tekemisen tason kanssa. Puhumisen paikalliset taitaa kyllä osata ihan eri tavalla :)
 
Viimeksi muokattu:
On siinä varmaan kustannuksistakin kysymys, mutta on jenkeissä vähän eri asenne tuohon työllistämiseen muutenkin. Silloin kun itse asustelin siellä niin esm. läheisen pikaruokaravintolan pihaa siivosi 8h päivässä joku lievästi kehitysvammaisen oloinen, täysin kielitaidoton meksikaani. Veikkaanpa että vaikka onkin toki kiva ettei siellä loju mitään burgeripapereita tai mukeja, niin tuskinpa kaverin ROI oli mitenkään hirveän kummoinen. Mutta pitäähän miehellä töitä olla! Sama juttu kaikki näennäistyöpaikat, kuten vaikkapa tervehtijät vaateliikkeiden ovilla - paljonkohan lisämyyntiä jäis saamatta jos ei olis kaveria sanomassa "tervetuloa" kun kävelet kaupan ovesta sisään. Suomessa sniiduilu on hyve, ja pätevä liikkeenjohto koostuu kasasta pavunlaskijoita jotka koittavat kiskoa kaikki kulut minimiin vaikka vähän liikevaihto kärsiskin, ja jenkkilässä taas "you gotta spend money to make money", eikä ihan joka taalan perään jäädä itkemään.
Suomessa ollaan toisessa ääripäässä eli "kahviloissa" sä saat itse ottaa kupit, kaataa kahvit+maidot, valita ja noukkia pullat. Käyt maksamassa ja sen jälkeen kannat tarjottimen pöytään ja kahvittelun päätteeksi kannat tarjottimen rullakkoon ja parhaimmassa tapauksessa lajittelet lautaset,kupit ja aseet ja tiputtelet roskat roskiin (en tiedä onko vielä sellaisia kahviloita joissa astiat pitäisi pestä itse?). Niin ja maksat kahvittelusta :D Samaan aikaan työvoimaa olisi tarjolla (osalla halua töihin, osalla ei) vaikka kuinka paljon. Itse en myös Suomen passivoivasta ja ei-palveluun ohjaavasta meiningistä oikein pidä. Tämä ei ole mustavalkoinen juttu mutta asiaa saataisiin parempaan suuntaan jos noihin "helppoihin" töihin olisi edullista palkata ja toisaalta se maksettu palkka pitäisi olla motivoiva tai saada tukien päälle.

Ja nyt kun uudelleen tekstini luen niin vähän kaukana ollaan ketjun aiheesta, pahoittelut siitä :D ei ole IT-hommia nuo kahviladuunit.
 
Ja nyt kun uudelleen tekstini luen niin vähän kaukana ollaan ketjun aiheesta, pahoittelut siitä :D ei ole IT-hommia nuo kahviladuunit.

Toki siinä mielessä, että monessa IT-duunissakin kaikki mikä vähänkin on voitu laittaa sen IT-asiantuntijan tehtäväksi on laitettu, sen sijaan että palkattaisiin joku muu toimistomyyrä hoitamaan hommia. Roskakorien määräkin yritetään minimoida, ettei vaan joudu maksamaan niiden tyhjentämisestä. Toki pavunlaskijat on asiassa sinänsä oikeassa, että kun siihen työhön ei ihan koko aikaa jaksa kuitenkaan keskittyä niin samalla se keittää sitten kahvit, vie roskat ja tyhjentää tiskikoneen kun perseensä nostaa. Toinen juttu on sitten kuinka monta tuntia kannattaa tuhrata jonkun matkalaskun omatoimiseen nyhertämiseen...

Ja samahan se on kaikkialla muuallakin, apupoikia ei paljon teollisuudessa tai työmailla enää pyöri.
 
Suolletaas itsekin jotain...

Itsellä kolme ammattitason perustutkintoa alla, kaikki IT puoleen liittyvää.

Ensimmäisen suoritin kun vaihdoin lukiosta kahden vuoden (käytännössä vuoden oikeasti opiskelin, toinen vuosi meni jo ihan diipailessa, alunperinkin tein neljän vuoden suunnitelman) jälkeen ammattikouluun. Lukio ei vain kertakaikkiaan napannut, oli hyvä päätös vaihtaa.

Toisen tutkinnon suoritin heti intin perään (tässä kohtaa oli ammattikorkeassa jo paikka, mutta ei tullut mentyä) ja kesken tämän koulun loppuharjoittelusta minut työelämään palkattiin suoraan pyörittämään kansainvälisen yrityksen suomen tytäryhtiön ICT puolta. Ei ollut siis IT alan lafka, kaupan alan toimija. Homma sisälsi aikalailla kaikkea perseestä perämoottoriin, tästä tykkäsin.
Ensimmäisessä duunipaikassa meni ~9v, jahka kelvollisella kultaisella suihkul... eikäku kädenpuristuksella lähdin poies kun alkoivat organisaatiota mylläämään.

Ensimmäisestä duunista lähdettyäni lomailin ja reissailin ympäriämpäri noin 6kk. Se kun riitti, lähdin suorittamaan tuollaista vuoden "päivitystutkintoa". Tutkinnon aikana kävin yhdellä suurella kansainvälisellä levy-yhtiöllä hoitamassa Win7 migraation.

Aikalailla heti kolmannen tutkinnon jälkeen pääsin taas takaisin normaaliin työelämään, tällä kertaa kyseessä matkailuala ja sarjassaan oikeasti globaali iso peluri. Siellä osana muutaman hepun IT-tiimiä jolla suomen IT toimintoja pyöriteltiin. Taas hommat sisälsivät kaikkea mahdollista mitä vain ICT sanan alle voi keksiä.
Tässä paikassa en oikein viihtynyt, siellä oli isot muutokset henkilöstössä muutenkin menossa ja uutta punaista lankaa ei meinannut talo löytää. Joten noin vuoden jälkeen aloin etsimään muualta hommia.

Hain, ja pääsin suomeen juuri tulleeseen isoon kaupan alan globaalin toimijaan joka toimii suomessa hyvin uniikissa ympäristössä. Täällä myös yksin vastaan käytännössä koko ICT infran pyörittämisestä, toki globaali IT tiimi jeesimässä tässäkin tapauksessa. Nyt talossa viihdytty ~7 vuotta.

Kirjoituksen pointti siis se, että kyllä ihan ok töitä on löytynyt ilman AMK tai ylempiäkin tutkintoja. Harva ikäiseni voi sanoa että on monipuolista, kunnon työkokemusta ~17v.
Se on sitten toinen juttu, että miten yritykset tänä päivänä arvostavat suhtkoht pitkää ja monipuolista työkokemusta, vai halutavatko niitä papereita vain tuijotella.
 
Nooh, kyllä siellä Amerikassakin taitaa riittää niitä suvun rahoilla suoritettuja tutkintoja huippuyliopistoista ja suhteilla hankittuja positioita ihan riittävästi ja vähän päälle. Sitten on erikseen se nousukasporukka joka yrittää päästä "pohjalta" mukaan. Usa ei ole todellakaan se valtio missä laajassa mittakaavassa omalla työllä noustaan yhteiskunnan huipulle. Ainakaan tänä päivänä.

Ja sitten tämä: Suomalainen paljastaa Piilaakson kielletyn puheenaiheen – "eivät he oikeasti osaa edes alkeita"

Maksumuurin takana, mutta olen tuon jutun joskus lukenut. Lopputulema oli ettei se palkka välttämättä tuollakaan korreloi niin kauheasti tekemisen tason kanssa. Puhumisen paikalliset taitaa kyllä osata ihan eri tavalla :)

Tämä alkaa kuulumaan enempi politiikkathreadiin, joten jätän tässä threadissä vääntämisen tähän. Piilaaksossa on kaikenlaisia hiihtäjiä, myös niitä suomalaisia. Amerikassa on elämää kalifornian ulkopuolellakin, esim. austin texas on todella kova hotspot it-alalla ja muutenkin tällä hetkellä.

Ulkopuolelta kun seuraa niin suomessa on tapana uutisoida asiat sen on lottovoitto syntyä suomeen linssin kautta ja muut mielipiteet vaietaan tai tyrmätään. Ei ole mahdollista etteikö suomi olisi täydellinen ja mitään ei tarvi muuttaa.

Onneksi olen löytänyt paikan missä olen onnellinen. Onnea myös sinulle, jos olet maailman parhaassa paikassa! Ikävä kyllä pidemmän päälle globaali kilpailu on tosiasia. Ulkopuolelta suomea seuraten suomi ei näytä olevan pärjääjien joukossa. Se etelänaapuri virokin on monella mittarilla edellä jo. Toki velalla vielä tovin puksuttaa, mutta sitten jo painaa ehkä kasvavat korot, eläkepyramidi, sosiaaliturvan hinta jne. päälle.
 
Työhaastatteluun tuli taas kutsu. Statsit viimeisen 15 vuoden ajalta 3 haastattelua, 3 työpaikkaa, hakemuksia useita kymmeniä. Ekassa paikassa tosin meni liki 10 vuotta enkä hakenut töitä sinä aikana ennen loppuaikoja, niin voisi myös sanoa että viimeiset 5 vuotta 2 haastattelua, 2 työpaikkaa ja useita kymmeniä hakemuksia.

Toivotaan että putki jatkuu, paikka on kiinnostava eikä haittaa vaikka palkka hieman laskisi kun muuten pitäisi hommien muuttua järkevimmiksi, mutta mieluiten tietysti pitäisi nykyisen tason palkassakin.
 
Työhaastatteluun tuli taas kutsu. Statsit viimeisen 15 vuoden ajalta 3 haastattelua, 3 työpaikkaa, hakemuksia useita kymmeniä. Ekassa paikassa tosin meni liki 10 vuotta enkä hakenut töitä sinä aikana ennen loppuaikoja, niin voisi myös sanoa että viimeiset 5 vuotta 2 haastattelua, 2 työpaikkaa ja useita kymmeniä hakemuksia.

Toivotaan että putki jatkuu, paikka on kiinnostava eikä haittaa vaikka palkka hieman laskisi kun muuten pitäisi hommien muuttua järkevimmiksi, mutta mieluiten tietysti pitäisi nykyisen tason palkassakin.
Missä päin Suomea? Jos kokemusta piisaa, niin kyllä palkkakäyrän pitäs olla ylöspäin.
 
Missä päin Suomea? Jos kokemusta piisaa, niin kyllä palkkakäyrän pitäs olla ylöspäin.

Pk-seudulla. Edellisen paikanvaihdon yhteydessä sain palkan aika hyvälle tasolle, ja jos sopparia tarjoavat niin jonkun verran voin tulla palkassa vastaan kun oletuksena on että yleisesti työn tekemiseen liittyvät olosuhteet paranevat. Ei mulla mitään tiettyä rajaa ole mielessä että millä palkalla olisin valmis siirtymään, mutta puhelimessa kun soiteltiin niin kerroin oman palkan, toisessa päässä sanoivat haitarin mitä yleensä maksavat ja hakemukseen kirjoitin palkkatoivomukseen summan ja lisäsin että keskustellaan avoimesti euroista

edit: kokemuksesta voisi kyllä tarkentaa sen verran että ekat 10v ei ihan suoraan ollut näitä nykyisiä hommia kun olin julkisella puolella enkä yksityisellä
 
Nooh, kyllä siellä Amerikassakin taitaa riittää niitä suvun rahoilla suoritettuja tutkintoja huippuyliopistoista ja suhteilla hankittuja positioita ihan riittävästi ja vähän päälle. Sitten on erikseen se nousukasporukka joka yrittää päästä "pohjalta" mukaan. Usa ei ole todellakaan se valtio missä laajassa mittakaavassa omalla työllä noustaan yhteiskunnan huipulle. Ainakaan tänä päivänä.

Laajassa mittakaavassa ehkä, mutta IT-alan työpaikoista puhuessa USA paras paikka menestyksekkäälle uralle sekä yrittäjänä että työntekijänä. Jos talenttia löytyy suurin haaste on koulutuksen ja ensimmäisen työpaikan saaminen.

Ja sitten tämä: Suomalainen paljastaa Piilaakson kielletyn puheenaiheen – "eivät he oikeasti osaa edes alkeita"

Maksumuurin takana, mutta olen tuon jutun joskus lukenut. Lopputulema oli ettei se palkka välttämättä tuollakaan korreloi niin kauheasti tekemisen tason kanssa. Puhumisen paikalliset taitaa kyllä osata ihan eri tavalla :)

Kauniisti sanottuna tuo juttu on täyttä paskaa. Piilaakson työpaikkoihin on toki ihan älyttömästi hakijoita ympäri maailmaa, joten aivan varmasti rekryfirmalle tulee vastaan hakijoita "jotka eivät osaa edes alkeita". Softa-alalla Suomessa on yleisesti ottaen korkea taso (ja erittäin matalat palkat), mutta on aivan turha kuvitella että piilaakson parhaisiin firmoihin kävellään sisään vain puhumalla. Oikeasti käynnissä on hirvittävän kova ja kiihtyvä kilpailu maailman parhaista osaajista.
 
Ulkopuolelta kun seuraa niin suomessa on tapana uutisoida asiat sen on lottovoitto syntyä suomeen linssin kautta ja muut mielipiteet vaietaan tai tyrmätään. Ei ole mahdollista etteikö suomi olisi täydellinen ja mitään ei tarvi muuttaa.
No kukaan ei ole vihjannut mitään tälläistä. Suomessa on omat vikansa, mutta yksisilmäinen tarkastelu ja tälläinen "angsti" on aika turha lähtökohta keskustelulle. Jotain on pahemmin hampaankolossa selvästi.
Onneksi olen löytänyt paikan missä olen onnellinen. Onnea myös sinulle, jos olet maailman parhaassa paikassa! Ikävä kyllä pidemmän päälle globaali kilpailu on tosiasia. Ulkopuolelta suomea seuraten suomi ei näytä olevan pärjääjien joukossa. Se etelänaapuri virokin on monella mittarilla edellä jo. Toki velalla vielä tovin puksuttaa, mutta sitten jo painaa ehkä kasvavat korot, eläkepyramidi, sosiaaliturvan hinta jne. päälle.
Se vähän riippuu siitä missä pitäisi pärjätä. Sillä etelänaapurilla on vielä aika pitkä matka, ja vaikeammaksi se vain muuttuu kun kärki "lähestyy".
 
En tiedä onko oikea topic, mutta olen teollisuuden puolelta it-alalle siirtyneenä alkanut pohtimaan alan työn tai oikeastaan työnantajan toiminnan mielekkyyttä. Koko sen ajan kun olen talossa ollut, on jatkuva kiire ja työkuorma on valtava. Aikataulut ovat kireät, koko ajan pitäisi sisäistää uusia asioita, joista ei ole dokumentaatiota, teknologioita, joista on valtavat määrät dokumentaatiota ja asiakkaiden odotukset tuotekehityksen suhteen vaikuttavat epärealistisilta. Työuupumus alkanut painaa ja pidän jo itseäni epäpätevänä, mutta kun lisävastuita annetaan tasaiseen tahtiin ja kun seurailee kollegoiden toimintaa, ei se oikeasti taida pitää paikkaansa. Ymmärrän kyllä, että kovan kilpailun vuoksi kustannukset ja aikataulut määrää usein asiakas, mutta ei teollisuuden puolella ollut tällaista jatkuvaa kiirettä. Vain projektien loppuvaiheilla, jonka jälkeen taas hetkeksi rauhoittui. Nyt on kaksi-kolme projektia päällä koko ajan ja kun projektin saa päätökseen, käteen jää vain vitutus ja reklamaatioihin vastailut. Tuntuu, ettei mitään ehdi kunnolla oppimaankaan, kun ei ole aikaa ajatella ja analysoida projektin kulkua. Palkka luonnollisesti on nykyisessä työssä entistä neljänneksen parempi, mutta mielenterveyden menettäminen vaikuttaa olevan sen hinta. Onko ala yleisesti tälläinen vai onko osunut vain huono tuuri? Tänä keväänä ajattelin ottaa asian puheeksi esimiehen kanssa ja luultavasti irtisanoutua, en pysty enää jatkamaan näin. Voiko asiat muuttua muuta kuin työtä vaihtamalla?
 
En tiedä onko oikea topic, mutta olen teollisuuden puolelta it-alalle siirtyneenä alkanut pohtimaan alan työn tai oikeastaan työnantajan toiminnan mielekkyyttä. Koko sen ajan kun olen talossa ollut, on jatkuva kiire ja työkuorma on valtava. Aikataulut ovat kireät, koko ajan pitäisi sisäistää uusia asioita, joista ei ole dokumentaatiota, teknologioita, joista on valtavat määrät dokumentaatiota ja asiakkaiden odotukset tuotekehityksen suhteen vaikuttavat epärealistisilta. Työuupumus alkanut painaa ja pidän jo itseäni epäpätevänä, mutta kun lisävastuita annetaan tasaiseen tahtiin ja kun seurailee kollegoiden toimintaa, ei se oikeasti taida pitää paikkaansa. Ymmärrän kyllä, että kovan kilpailun vuoksi kustannukset ja aikataulut määrää usein asiakas, mutta ei teollisuuden puolella ollut tällaista jatkuvaa kiirettä. Vain projektien loppuvaiheilla, jonka jälkeen taas hetkeksi rauhoittui. Nyt on kaksi-kolme projektia päällä koko ajan ja kun projektin saa päätökseen, käteen jää vain vitutus ja reklamaatioihin vastailut. Tuntuu, ettei mitään ehdi kunnolla oppimaankaan, kun ei ole aikaa ajatella ja analysoida projektin kulkua. Palkka luonnollisesti on nykyisessä työssä entistä neljänneksen parempi, mutta mielenterveyden menettäminen vaikuttaa olevan sen hinta. Onko ala yleisesti tälläinen vai onko osunut vain huono tuuri? Tänä keväänä ajattelin ottaa asian puheeksi esimiehen kanssa ja luultavasti irtisanoutua, en pysty enää jatkamaan näin. Voiko asiat muuttua muuta kuin työtä vaihtamalla?

Omien kokemusten perusteella sanoisin että vähän molempia, huono tuuri sattunut mutta ehkä alalle tyypillistä osassa firmoja. Mulla on erilainen tausta ja arvaan että työtehtävätkin mutta näiden kertomiesi asioiden takia on paikan vaihto mielessä mistä tuossa aikaisemmin kommentoin. Jos kokemusta on jo kertynyt niin rohkeasti vaan uutta paikkaa etsimään ja työnhaussa sitten painottaa noita muita asioita sen mukaan kuin pystyy. Tämä tietysti voi olla aika vaikeaa, kun kaikkihan tietysti mainostaa että just meillä on tosi hyvä meno, prosessit kunnossa, työntekijää arvostetaan ja työvälineet viimeisen päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Omien kokemusten perusteella sanoisin että vähän molempia, huono tuuri sattunut mutta ehkä alalle tyypillistä osassa firmoja. Mulla om erilainen tausta ja arvaan että yötehtävätkin mutta näiden kertomiesi asioiden takia on paikan vaihto mielessä mistä tuossa aikaisemmin kommentoin. Jos kokemusta on jo kertynyt niin rohkeasti vaan uutta paikkaa etsimään ja työnhaussa sitten painottaa noita muita asioita sen mukaan kuin pystyy. Tämä tietysti voi olla aika vaikeaa, kun kaikkihan tietysti mainostaa että just meillä on tosi hyvä meno, prosessit kunnossa, työntekijää arvostetaan ja työvälineet viimeisen päälle.
Alalle on myös tyypillistä, että ennustaminen on vaikeaa ja juurikin kun kaikki muuttuu se on vielä vaikeampaa. Teolisuudessa kun tilataan raaka-aineet ne on juuri sitä mitä on speksattu. IT-alalla kun otetaan moduuli, niin se on juuri sitä mitä se sattuu olemaan, jopa isoilta miljradiluokan yrityksiltä, pienemmistä firmoista tai open sourcesta puhumattakaan. Työkalut ja menetelmät joutuu valitsemaan melko sokkona, eikä pienemmissä projekteissa / suorissa asiakasprojekteissa kukaan usein maksa kunnon protoista/selvityksistä/proof of concepteista ja siihen kuluvasta ajasta.

Toisaalta kyllä firmassa pitäisi vähintään ymmärtää ylläoleva realiteetti. Helpottaa myös kun sen ymmärtää itse.
 
  • Tykkää
Reactions: drc
Alalle on myös tyypillistä, että ennustaminen on vaikeaa ja juurikin kun kaikki muuttuu se on vielä vaikeampaa. Teolisuudessa kun tilataan raaka-aineet ne on juuri sitä mitä on speksattu. IT-alalla kun otetaan moduuli, niin se on juuri sitä mitä se sattuu olemaan, jopa isoilta miljradiluokan yrityksiltä, pienemmistä firmoista tai open sourcesta puhumattakaan. Työkalut ja menetelmät joutuu valitsemaan melko sokkona, eikä pienemmissä projekteissa / suorissa asiakasprojekteissa kukaan usein maksa kunnon protoista/selvityksistä/proof of concepteista ja siihen kuluvasta ajasta.

Toisaalta kyllä firmassa pitäisi vähintään ymmärtää ylläoleva realiteetti. Helpottaa myös kun sen ymmärtää itse.

Mietin ehkä itse aika konkreettisella tasolla tätä, omat kokemuksen talon sisällä tehtyjen tuotteiden käyttöönottoprojekteista. Hyvässä firmassa tuotteet, niiden laatu, myyntimiesten toiminta ja hommat lopulta tekevien työntekijöiden kokonaisuus on mietitty kuntoon. Ei niin että myydään jotain paskaa tarpeeksi halvalla että saadaan kaupat ja jätetään ongelmat sitten koodareiden / konsulttien / projektipäälliköiden / asiakasvastaavien yms. huoleksi, näin yhtenä esimerkkinä.

Muutama vuosi sitten yhdessä firmassa projektipäällikkönä ollessani sanottiin että tuosta projekti sulle. Kysyin että mitä sisältää, niin myynnistä laitettiin mulle asiakkaalle lähtenyt myyntiviesti jossa oli tarjous ja siinä kasa erilaisia optioita ja vaihtoehtoja toimitukseen, ja hinnoittelu vähän sen mukaan että mitä kaikkea tilataan. Kysyin että mitä se asiakas osti, en saanut selvää vastausta koko projektin aikana mutta kai sinne suurinpiirtein sitä toimitettiin mitä asiakas toivoi.
 
juhein kokemukset kuulostavat ikävän tutuilta, juuri tuon jälkimmäisen tyylisessä toiminnassa on saanut huuli pyöreänä touhuta. Sinänsä itse tuote on hyvä, mutta kaikki muu juuri tuota yllä kuvattua. Ehkä, kun on vielä uusi alalla, ei osaa vielä suhtautua jatkuvaan epämääräisyyteen ns. oikein ja rennosti.. No, yli 40h työviikot kyllä päättyy omalta osaltani, oli sitten ratkaisu mikä hyvänsä.
 
juhein kokemukset kuulostavat ikävän tutuilta, juuri tuon jälkimmäisen tyylisessä toiminnassa on saanut huuli pyöreänä touhuta. Sinänsä itse tuote on hyvä, mutta kaikki muu juuri tuota yllä kuvattua. Ehkä, kun on vielä uusi alalla, ei osaa vielä suhtautua jatkuvaan epämääräisyyteen ns. oikein ja rennosti.. No, yli 40h työviikot kyllä päättyy omalta osaltani, oli sitten ratkaisu mikä hyvänsä.

Minulla meni pitkään, ja osittain vieläkin menossa, ymmärtää se juttu että töitä tehdään juuri sen verran kuin työnantaja maksaa. Ylitöitä tai liukumia voi tehdä jos niistä saa korvauksen. Jos hommat jää tekemättä sen takia että pomot on myyneet projektin liian halvalla niin se ei todellakaan ole sinun vika. Luonteeltaan kun on sellainen että hommat tehdään kunnolla tai ei ollenkaan niin helposti menee stressin puolelle.

Ei se maailma kaadu vaikka laitat koneen kiinni joka päivä klo 16 etkä lue sähköposteja iltaisin. Jos kaatuu niin ei ole sinun syy
 
... Tuntuu, ettei mitään ehdi kunnolla oppimaankaan, kun ei ole aikaa ajatella ja analysoida projektin kulkua. ...

Ei kukaan IT-alalla mitään kunnolla osaakaan enää nykyään. Ehkä jossain on vielä joku kellarissa pizzan voimalla C++ aina koodaava, joka osaa sen hyvin eikä muuta tee. Mutta pääosin ainakin hyvin maksetut tehtäväkuvat ovat niin laajoja, tekniikat uusia ja nopeasti muuttuvia sekä projektit vaihtuvia, että kyllä se homma on kaikilla jatkuvaa opettelua, googlausta ja koodin copy-pastea jostakin. Tärkeintä on olla ymmärrys ja yleiskuva perusasioista, että tietää miten lähteä asioita ratkomaan oikealla tavalla.

Ja tekemätöntä työtä on loputtomasti tällä alalla eikä se tekemällä lopu vaikka illat ja viikonloputkin yrittäisi.
 
Ei kukaan IT-alalla mitään kunnolla osaakaan enää nykyään. Ehkä jossain on vielä joku kellarissa pizzan voimalla C++ aina koodaava, joka osaa sen hyvin eikä muuta tee. Mutta pääosin ainakin hyvin maksetut tehtäväkuvat ovat niin laajoja, tekniikat uusia ja nopeasti muuttuvia sekä projektit vaihtuvia, että kyllä se homma on kaikilla jatkuvaa opettelua, googlausta ja koodin copy-pastea jostakin. Tärkeintä on olla ymmärrys ja yleiskuva perusasioista, että tietää miten lähteä asioita ratkomaan oikealla tavalla.

Ja tekemätöntä työtä on loputtomasti tällä alalla eikä se tekemällä lopu vaikka illat ja viikonloputkin yrittäisi.

Näin se on. Kymmenien vuosien kokemuksellakin olet aina noobi. Aina on kiire, asiakas haluaa tulokset puoleen hintaan ja kaikki muuttuu koko ajan.

Stoalaisuuteen tutustuminen auttaa. Kun asialle ei voi mitään, turha siitä on huolehtia.
 
Kysyin tätä jo aiemmin tuossa opiskeluun liittyvässä threadissa, saamatta vastauksia. Tätä lukee varmastikin väki reippaasti paremmin, joten kysytääs nyt sitten tässä :D

Kertokaas yliopiston käyneet, miten hyvin maisterin on voinut suorittaa työn ohessa? Tentitkin voi ilmeisesti suorittaa itseä lähimmällä yliopistolla...?
 
Näin se on. Kymmenien vuosien kokemuksellakin olet aina noobi. Aina on kiire, asiakas haluaa tulokset puoleen hintaan ja kaikki muuttuu koko ajan.

Stoalaisuuteen tutustuminen auttaa. Kun asialle ei voi mitään, turha siitä on huolehtia.

Just näin, harvoja duuneja varmaan on, missä ei riittäisi valittamisen aihetta.

- Vaikka kokenutkin on noobi, on tuosta kokemuksesta myös hyötyä. Tietyn pisteen jälkeen uusien asioiden oppiminen on aika helppoa kun vaan pysyy avoimena.
- Kun on kiire ei ehdi sammaloitua
- Asiakkaat tinkii muillakin aloilla, IT-alalla ei ainakaan yleensä tarvitse pelätä ettei asiakkaita riitä
 
Kertokaas yliopiston käyneet, miten hyvin maisterin on voinut suorittaa työn ohessa? Tentitkin voi ilmeisesti suorittaa itseä lähimmällä yliopistolla...?

Riippuu varmaan yliopistosta, pääaineesta ja ihan yksittäisestä kurssista. Mutta kyllä IT-alaa voi opiskella etänä. Esim. Aallossa on paljon kursseja, joilla ei ole läsnäolopakkoa. Eli sitten riittää pakollisten harjoitustöiden palauttaminen ja tentin lusiminen. Luennoilla ei tarvitse aikaa polttaa lainkaan. Ja kannattaa sitten valita ne kurssit etäopiskelua silmälläpitäen. Jotkut luennoitsijat/kurssit vaativat läsnäolon, koska syyt. Minkäs sitten teet. Ryhmätyöt pitää jotenkin saada tehtyä, mutta nekään eivät välttämättä vaadi mitään fyysistä tapaamista. Joillain kursseilla pitää lopputuotos esittää muille, joten silloin pitänee käväistä paikan päällä.

Sitten muilla aloilla voi olla vaikeampaa: lekurit tai taideaineet vaativat aika merkittävän osan lähiopetusta, mutta ne eivät tähän ketjuun kuulukaan.
 
Eksyin ensimmäistä kertaa tekemään Linkedinistä noita learning badge -testejä. Onko muilla ollut mitään vaikutusta kiinnostavuuteen?
 
Kysyin tätä jo aiemmin tuossa opiskeluun liittyvässä threadissa, saamatta vastauksia. Tätä lukee varmastikin väki reippaasti paremmin, joten kysytääs nyt sitten tässä :D

Kertokaas yliopiston käyneet, miten hyvin maisterin on voinut suorittaa työn ohessa? Tentitkin voi ilmeisesti suorittaa itseä lähimmällä yliopistolla...?

Maisterivaiheessa oli muutamia läsnäolokursseja, mutta lähinnä oli etänä tehtäviä. Valmistuin JYY:stä viime vuonna. Osittain piti valikoida kursseja sen mukaan voidaanko niitä suorittaa etänä vai ei. Taisi olla että harjoitteluun oli pakko mennä, että sai tarvittavat kurssit työn ohessa kasaan (sain palkallisen harjoittelun).
 
Eksyin ensimmäistä kertaa tekemään Linkedinistä noita learning badge -testejä. Onko muilla ollut mitään vaikutusta kiinnostavuuteen?
Onko sama kuin "Skill Assessment badge"? Jos on, niin heti mainosti jonkun rekry-nimikkeellä toimivan käyneen kurkkaamassa profiilia. Tiedä sitten.

Ja yhtä työpaikkaa mainostettiin "you're one of the first to know since you passed the Javascript assessment". Eli tuli tieto paikasta vissiin hiukan aiemmin, kuin ilman tuota badgea.
 
Varmaan linkedin yrittää promota noita rekryäjille koska sitä kautta voi myydä enemmän koulutuksia.
 
En ole itse IT-alan suoranainen ammattilainen, mutta:

Jos toimii esim. järjestelmän pääkäyttäjänä, miten LinkedInissä voi mainita kokemusta - saako viimeisimmän työnantajan toimenkuvassa mainita, että on toiminut vaikka tietyn SAP-palikan ylläpidossa? Vai onko syytä sanoa, että "olen toiminut ERP-järjestelmän admin-tehtävissä" ilmaisematta suoraan mitä järjestelmää on käytetty.

Mietin vain siis, kuinka avoimesti voi yrityksen käyttämiä järjestelmiä "paljastaa" jos on niiden kanssa ollut paljon työtehtävissään tekemisissä, vai tuleeko käyttää kiertoilmaisuja ja sitten vain jonnekin lopun avainsana-kenttiin lisätä vain ko. järjestelmiä sitten nimeltä kaiken muun MS Office, neuvottelutaidot ym. sälän väliin.
 
Jos toimii esim. järjestelmän pääkäyttäjänä, miten LinkedInissä voi mainita kokemusta - saako viimeisimmän työnantajan toimenkuvassa mainita, että on toiminut vaikka tietyn SAP-palikan ylläpidossa?
Löytyykö jostakin virallista tietoa, että firmalla on SAP käytössä? Jos tieto on jo julkista, ja se on tuotu julkisuuteen laillisesti, niin sitten voi mainita. Toinen vaihtoehto on, että olet toiminut yrityksen ERP-finanssi-osuuden ylläpidossa, ja jätät mainitsematta että se on SAP. Kyllä ne sitten haastattelussa kysyvät.
Ja tuo esimies-juttu on hyvä, kunhan sen vaikka kysyy sähköpostilla, josta jää itselle kopio.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 551
Viestejä
4 556 881
Jäsenet
74 998
Uusin jäsen
hcko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom