IT-alan työpaikat

Näin käy, jos hakee töitä papereilla eikä todistetulla osaamisella. Osaajat kyllä pidetään talossa ja työllistyvät, paitsi jos joku sosialistinen unioni päättää ketä palkataan ja potkitaan pois. Omaa selkää voi varmistella luomalla suhdeverkoston, jonka kautta hyvät tyypit kyllä löytävät uuden kodin.
Osaajia ei pidetä talossa, jos menee vaikka koko firma nurin. Näin voi käydä markkinataloudessa. Osaamista taas ei välttämättä ala kukaan edes kyselemään, jos on tarjolla tutkinnon suorittaneitakin niin paljon kuin jaksaa haastatella.

Omaa selkää voi varmistella myös mainiosti tekemällä sen tutkinnon. Ei se ole mikään joko tai, vaan sekä että.
 
Osaajia ei pidetä talossa, jos menee vaikka koko firma nurin. Näin voi käydä markkinataloudessa. Osaamista taas ei välttämättä ala kukaan edes kyselemään, jos on tarjolla tutkinnon suorittaneitakin niin paljon kuin jaksaa haastatella.

Omaa selkää voi varmistella myös mainiosti tekemällä sen tutkinnon. Ei se ole mikään joko tai, vaan sekä että.

Mun kokemuksen mukaan, kun firma/organisaatio/projekti menee nurin niin ne jotka ovat aikaisemmin tai kaatumisen jälkeen päätyneet muihin firmoihin/organisaatiohin/projekteihin töihin kyselevät osaajia uusiin duuneihin. Osaamattomat papereihin nojaavat ja vaikeat ihmiset taas sitten ovat oman onnensa nojassa.
 
Mun kokemuksen mukaan, kun firma/organisaatio/projekti menee nurin niin ne jotka ovat aikaisemmin tai kaatumisen jälkeen päätyneet muihin firmoihin/organisaatiohin/projekteihin töihin kyselevät osaajia uusiin duuneihin. Osaamattomat papereihin nojaavat ja vaikeat ihmiset taas sitten ovat oman onnensa nojassa.
Onko tätä kokemusta myös muulta kuin nousukaudelta ja tilanteesta, jolloin on krooninen työntekijäpula? Tässä on nimenomaan suuri ero siinä mikä tilanne milloinkin vallitsee. Nousukaudella tutkintojen tärkeydestä ei puhu ikinä kukaan mitään, mutta lama-aikoina se nousee aina pinnalle. Tai näin on ainakin toistaiseksi ollut 2000-luvulla niin y2k:n, Noksun kuin Finanssikriisin jälkeen.
 
Onko tätä kokemusta myös muulta kuin nousukaudelta ja tilanteesta, jolloin on krooninen työntekijäpula? Tässä on nimenomaan suuri ero siinä mikä tilanne milloinkin vallitsee. Nousukaudella tutkintojen tärkeydestä ei puhu ikinä kukaan mitään, mutta lama-aikoina se nousee aina pinnalle. Tai näin on ainakin toistaiseksi ollut 2000-luvulla niin y2k:n, Noksun kuin Finanssikriisin jälkeen.

Aloitin alalla 1998 syksyllä ja siitä olen tähän päivään asti tehnyt töitä yhtäjaksoisesti. Koulu jäi myös kesken, että siltäkin kantilta on kokemusta. Kaikenlaisista lihamyllyistä on tullut mentyä läpi työuran aikana. On myös tullut nähtyä kaikenlaisia osaajia ja osaamattomia ja miten he ovat pärjänneet eri tilanteissa. Mun vinkkelistä paras apu on olla hyvä tyyppi, tehdä hommat jämptisti, sosialisoida ja se turvaverkko eli entiset työkaverit/asiakkaat auttaa, jos tulee paha tilanne eteen. Ja toki itse pitää tehdä sama palvelus niille muille hyville tyypeille, kun paikka tulee.
 
Oma kokemus viimeiseltä kuudelta vuodelta (full-stack ukkona) muutamasta puljusta on se, että koulutuksen perään ei olla juuri kyselty. Pääasia on ollut siinä mitä osaa ja kuinka innokkaasti haluaa perehtyä uusiin asioihin. Firmat tarvitsevat tyyppejä, jotka pystyvät järkevällä aikataululla tekemään itsenäisesti laadukasta työtä. Kun kädet ovat olleet savessa riittävän pitkään ja tietämys firman liiketoiminnan kannalta kriittisistä järjestelmistä on syvällistä niin tuskin firmaa kiinnostaa sellaisesta henkilöstä luopua vaikka tutkinto puuttuisikin. Mikäli lapio vaihtuu käsien heilutteluun ja työnkuva siirtyy kauemmas ydinliiketoiminnasta niin silloin tilanne saattaa olla eri.

Toki yliopistossa vietetyt vuodet ovat itselleni korvaamattomia sillä ne antoivat erinomaisen pohjan ryhtyä työskentelemään alalla ja sieltä tarttui mukaan paljon hyviä ystäviä.
 
Onko tätä kokemusta myös muulta kuin nousukaudelta ja tilanteesta, jolloin on krooninen työntekijäpula? Tässä on nimenomaan suuri ero siinä mikä tilanne milloinkin vallitsee. Nousukaudella tutkintojen tärkeydestä ei puhu ikinä kukaan mitään, mutta lama-aikoina se nousee aina pinnalle. Tai näin on ainakin toistaiseksi ollut 2000-luvulla niin y2k:n, Noksun kuin Finanssikriisin jälkeen.

Miksi lama-aikana se merkkaisi sen enempää?
Ymmärrän kyllä niiden vastavalmistuneiden tai junioreiden kohdalla mutta siinä vaiheessa kun on se 5 vuotta työkokemusta takana niin siinä vaiheessa ne opinnot ovat aikalailla pikkutekijä. Työnantaja kuitenkin etsii osaamista, ei tutkintoa. Ja osaamisen osalta ne 5 vuotta työkokemusta, puhumattakaan sitä suuremmista määristä, on paljon tärkeämpää kuin se tutkintopaperi.
 
Miksi lama-aikana se merkkaisi sen enempää?
Ymmärrän kyllä niiden vastavalmistuneiden tai junioreiden kohdalla mutta siinä vaiheessa kun on se 5 vuotta työkokemusta takana niin siinä vaiheessa ne opinnot ovat aikalailla pikkutekijä. Työnantaja kuitenkin etsii osaamista, ei tutkintoa. Ja osaamisen osalta ne 5 vuotta työkokemusta, puhumattakaan sitä suuremmista määristä, on paljon tärkeämpää kuin se tutkintopaperi.
Jos tulee yhteen työpaikkaan 50 hakemusta niin siitä on helppo karsia tutkinnottomat pois vs. jos tulee vain 5 hakemusta. Mitä enemmän hakemuksia sitä houkuttelevampaa tehdä mekaanista esikarsintaa, eikä tarvi edes perehtyä mitä siellä CV:ssä tarkemmin on. Usein työhakemuksia saattaa myös käsitellä ensivaiheessa rekrytointikonsultti tai HR joka ymmärtää paljon enemmän tutkintojen kuin sen osaamisen päälle.
 
Jos tulee yhteen työpaikkaan 50 hakemusta niin siitä on helppo karsia tutkinnottomat pois vs. jos tulee vain 5 hakemusta. Mitä enemmän hakemuksia sitä houkuttelevampaa tehdä mekaanista esikarsintaa, eikä tarvi edes perehtyä mitä siellä CV:ssä on. Usein työhakemuksia saattaa myös käsitellä ensivaiheessa rekrytointikonsultti joka ymmärtää paljon enemmän tutkintojen kuin sen osaamisen päälle.

Kuka hitto maksaa noin susipaskalle rekrykonsultille mitään? Toki joku firma voi toimia noin mutta se on uskomattoman paska tapa hoitaa rekryämistä.
 
Jos tulee yhteen työpaikkaan 50 hakemusta niin siitä on helppo karsia tutkinnottomat pois vs. jos tulee vain 5 hakemusta. Mitä enemmän hakemuksia sitä houkuttelevampaa tehdä mekaanista esikarsintaa, eikä tarvi edes perehtyä mitä siellä CV:ssä tarkemmin on. Usein työhakemuksia saattaa myös käsitellä ensivaiheessa rekrytointikonsultti tai HR joka ymmärtää paljon enemmän tutkintojen kuin sen osaamisen päälle.

Tuon takia ne hyvinhoidetut suhteet toimivat, kunhan on ollut tovinaikaa töissä ja osoittanut osaamisensa. Ei joudu mihinkään jonoihin. Muissa firmoissa on tyyppejä jotka tuntee sut ja haluaa sut uudestaan työkaveriksi. Ne sanoo suoraan rekryyvälle esimiehelle, että mulla olis sopiva kaveri syistä x,y,z, tossa cv, email ja puhelinnumero. Jos ei ole hirveästi suhteita niin jossain määrin voi päästä jonojen ohi myös kaverin kaverin avulla.

Mä hain uran kaksi ensimmäistä työpaikkaa kylmänä. Sen jälkeen jokainen uusi paikka on tullut kavereiden tärppien kautta, että tuu meille duuniin. Nykyiseen duuniin kun hain niin entinen työkaveri vinkkas ja kävin lounaalla juttelemassa kaverin+tulevan esimiehen esimiehen kanssa. Lounaan jälkeen oltiin puolin ja toisin yhtä mieltä, että tullaan toimeen ja mun osaaminen kohtaa firman tarpeen kanssa. Sen jälkeen puhelinhaastis tulevan esimiehen kanssa ja siitä päivän kestänyt onsite haastattelu. Mitään havaintoa ei ole siitä millainen jono siellä oli hakijoita, kun en jonoon missään kohtaa joutunut.

Joitain työpaikkoja olen myös jättänyt vastaanottamatta, kun olen kavereiden kautta kysellyt millainen hepppu tuo uusi esimies oikein on. Yksi paikka jäi erityisesti mieleen. Jäi paha viba tulevasta esimiehestä, kun se vaikutti ei niin mukavalta juttelutuokion jälkeen. Viidakon kautta kyselin ja sieltä paljastui mulkku. Jätin välistä ja hyvä niin. Firman hr/rekryäjät kyseli kyllä vuoden päästä uudestaan, että tuu meille, tarjotaan vielä parempaa paikkaa, mutta sanoin ei kiitos. Sille firmalle kävi huonosti muutama vuosi myöhemmin, sössivät hommansa oikein urakalla. Maailma on tosi pieni paikka, jos on vuosikausia rakentanut verkostoa.

Keskenjääneen yliopiston paras anti oli opiskelijabileet ja kaverit joita siellä tuli tehtyä. Vaikka koulu jäi kesken niin silti sai luotua suhdeverkoston.
 
Viimeksi muokattu:
Kuka hitto maksaa noin susipaskalle rekrykonsultille mitään? Toki joku firma voi toimia noin mutta se on uskomattoman paska tapa hoitaa rekryämistä.
Samaa olen ihmetellyt, mutta ilmeisesti ihan menestyvä toimiala tuo rekrykonsultointi. Säästäähän se toki näennäisesti rahaa, kun firman ei tarvi käyttää niiden teknisten ihmisten aikaa hakemusten käsittelyyn (ja aina ei edes ekaan haastatteluun). Muutenkin kun noiden ammattirekrytoijien haastatteluja lukee, tulee väkisin mielikuva, että hakijan pitää ensisijassa täyttää heidän omia mielikuviaan ja leikkejään ei niinkään osoittaa kykynsä haettavaan tehtävään.

Isossa firmassa saattaa joskus myös olla, että HR käy ensin läpi hakemukset ja mahdollisesti haastatteleekin hakijoita ennenkuin hakijan tiedot päätyvät jollekin tekniselle henkilölle arvioitavaksi.
 
Kuka hitto maksaa noin susipaskalle rekrykonsultille mitään? Toki joku firma voi toimia noin mutta se on uskomattoman paska tapa hoitaa rekryämistä.
Jonkun verran rekryihin osallistuvana voin sanoa, että yksittäinen työntekijä saattaa mieluusti maksaa firman rahaa ihan vaan, jotta itse tarvitsee haastatella / perehtyä hakijoihin mahdollisimman vähän. Vaikka rekryn lopputulos heikkenisi.

Ihmisten haastattelu on aika rankkaa - ne kun on oikeita ihmisiä jotka haluavat tulla sun tiimiin töihin ja sinä joudut sitten lopulta suurimmalle osalle sanomaan, että ei me sua oteta.

Haastattelevilla ihmisillä on myös poikkeuksetta muutakin tekemistä kuin ihmisten haastattelu. Esim. itselläni oli tuossa syksyllä 1-2 paikkaa auki tiimissä, tiimillä aivan liikaa töitä, hirveä kiire product-launchien kanssa ja meidän vastuulla olevat komponentit piiputti ja jouduin itse olemaan kyynärpäitä myöten savessa ja tekemään jessepaikkoja yötä myöten. Ja samaan aikaan piti koittaa haastatella väkeä. Siihen menee aikaa ja energiaa kun lukee ajatuksella kasan CV:eitä ja hakemuksia läpi, järjestelee haastatteluajat puolentusinalle ihmiselle, viettää tunnin puolitoista haastattelussa - osan kanssa toinen kierros päälle.

Tietty jos on joku sosiopaatti joka nauttii ihmisten toiveiden murskaamisesta, silloin on varmaan vaan kiva haastatella jengiä, rakentaa pilvilinnoja ja sitten lopuksi murskata unelmat töihin pääsystä...
 
Jonkun verran rekryihin osallistuvana voin sanoa, että yksittäinen työntekijä saattaa mieluusti maksaa firman rahaa ihan vaan, jotta itse tarvitsee haastatella / perehtyä hakijoihin mahdollisimman vähän. Vaikka rekryn lopputulos heikkenisi.

Ihmisten haastattelu on aika rankkaa - ne kun on oikeita ihmisiä jotka haluavat tulla sun tiimiin töihin ja sinä joudut sitten lopulta suurimmalle osalle sanomaan, että ei me sua oteta.

Haastattelevilla ihmisillä on myös poikkeuksetta muutakin tekemistä kuin ihmisten haastattelu. Esim. itselläni oli tuossa syksyllä 1-2 paikkaa auki tiimissä, tiimillä aivan liikaa töitä, hirveä kiire product-launchien kanssa ja meidän vastuulla olevat komponentit piiputti ja jouduin itse olemaan kyynärpäitä myöten savessa ja tekemään jessepaikkoja yötä myöten. Ja samaan aikaan piti koittaa haastatella väkeä. Siihen menee aikaa ja energiaa kun lukee ajatuksella kasan CV:eitä ja hakemuksia läpi, järjestelee haastatteluajat puolentusinalle ihmiselle, viettää tunnin puolitoista haastattelussa - osan kanssa toinen kierros päälle.

Tietty jos on joku sosiopaatti joka nauttii ihmisten toiveiden murskaamisesta, silloin on varmaan vaan kiva haastatella jengiä, rakentaa pilvilinnoja ja sitten lopuksi murskata unelmat töihin pääsystä...

Siis en mä tarkoita että rekrykonsultit yleisesti ottaen olisi turhia tai huonoja.
Vaan että jos se rekrykonsultti tekee tuollaisen esikarsinnan sen perusteella että onko hakijalla tutkintoa vai ei kun haussa on vaikkapa senior-tason koodari niin tuo kyseinen rekrykonsultti on osaamaton kaveri. Ja jos olisin palkkaava manageri ja kuulisin tuosta niin ensimmäisenä sanoisin rekrykonsultille että sen palveluksia ei enää tarvita ja hommaisin tilalle jonkun joka osaa oikeasti työnsä rekrykonsulttina.
 
Siis en mä tarkoita että rekrykonsultit yleisesti ottaen olisi turhia tai huonoja.
Vaan että jos se rekrykonsultti tekee tuollaisen esikarsinnan sen perusteella että onko hakijalla tutkintoa vai ei kun haussa on vaikkapa senior-tason koodari niin tuo kyseinen rekrykonsultti on osaamaton kaveri. Ja jos olisin palkkaava manageri ja kuulisin tuosta niin ensimmäisenä sanoisin rekrykonsultille että sen palveluksia ei enää tarvita ja hommaisin tilalle jonkun joka osaa oikeasti työnsä rekrykonsulttina.
No, jos rekrykonsultilla on 10 hakemusta, jossa sanotaan vaikka 6:lla on pitkää työkokemusta ja 9:llä on tutkinto. Yksi noista kuudesta on se, jolla ei ole tutkintoa. Nyt kun se konsultti laittaa siitä viisi hakijaa eteenpäin, niin tuskin olisi mikään yllätys, jos jatkoon lähtee ne 5 kokenutta kaveria joilla on tutkinto vaikka se kuudes olisikin tehnyt vähän ansiokkaampia projekteja. Se rekrykonsultti on kuitenkin vain rekrykonsultti, ei mikään tekninen erikoisasiantuntija.
 
No, jos rekrykonsultilla on 10 hakemusta, jossa sanotaan vaikka 6:lla on pitkää työkokemusta ja 9:llä on tutkinto. Yksi noista kuudesta on se, jolla ei ole tutkintoa. Nyt kun se konsultti laittaa siitä viisi hakijaa eteenpäin, niin tuskin olisi mikään yllätys, jos jatkoon lähtee ne 5 kokenutta kaveria joilla on tutkinto vaikka se kuudes olisikin tehnyt vähän ansiokkaampia projekteja. Se rekrykonsultti on kuitenkin vain rekrykonsultti, ei mikään tekninen erikoisasiantuntija.

Ja tuossa tilanteessa rekrykonsultti toimii yksinkertaisesti väärin ja ei ole palkkansa arvoinen. Oikea ratkaisu on lähettää eteenpäin kaikki 6.

*edit* Siis olettaen että puhutaan niistä senior-tason tyypeistä.
 
Ja tuossa tilanteessa rekrykonsultti toimii yksinkertaisesti väärin ja ei ole palkkansa arvoinen. Oikea ratkaisu on lähettää eteenpäin kaikki 6.

*edit* Siis olettaen että puhutaan niistä senior-tason tyypeistä.
Jos rekrytoiva esimies on laittanut toiveisiin (ei ehdottomiin vaatimuksiin) degree in computer science ja toiveeksi saada korkeintaan 5 cv:tä, niin minkäs sille mahtaa?
 
No, jos rekrykonsultilla on 10 hakemusta, jossa sanotaan vaikka 6:lla on pitkää työkokemusta ja 9:llä on tutkinto. Yksi noista kuudesta on se, jolla ei ole tutkintoa. Nyt kun se konsultti laittaa siitä viisi hakijaa eteenpäin, niin tuskin olisi mikään yllätys, jos jatkoon lähtee ne 5 kokenutta kaveria joilla on tutkinto vaikka se kuudes olisikin tehnyt vähän ansiokkaampia projekteja. Se rekrykonsultti on kuitenkin vain rekrykonsultti, ei mikään tekninen erikoisasiantuntija.

Tai työnhakijalla on entinen työkaveri firmassa, joka haluaa aikaisempien kokemusten vuoksi työskennellä sen tutkinnottoman kanssa. Tyyppiä suositellaan firman sisällä haastateltavaksi. Tyyppi haastatellaan ja otetaan töihin. Sitä paikkaa ei edes rekrykonsultin kautta tarvinut yrittää täyttää. Tai rekrykonsulttikeississä firman sisällä suosituksia saanut kaveri menee jonon kärkeen. Mä ainakin ennemmin rekryän tunnettuja hyviä tyyppejä kuin tuntemattomia arpoja. Haastatteluissa saa vain epätäydellisen kuvan hakijasta.
 
Jos rekrytoiva esimies on laittanut toiveisiin (ei ehdottomiin vaatimuksiin) degree in computer science ja toiveeksi saada korkeintaan 5 cv:tä, niin minkäs sille mahtaa?

No se osaava konsultti osaa käyttää harkintakykyään ja lähettää kaikki 6.
 
Toki myös on poikkeustapauksia. Esim. jos se tutkinto on jostain toisesta domainista kuin työkokemus ja sitten se domain nähdään hyödylliseksi sen uuden työn kannalta niin silloin siitä tutkinnosta on apua. Tosin tuolloin on kyse enemmän niistä tutkintoon johtavista opinnoista, ei niinkään siitä että onko oikeasti valmistunut. Eli se paria noppaa vaille ikiteekkari on noilta osin täysin samanarvoinen kuin se jolla on ne paperit. Siis jos sen ikiteekkarisuuden syy on "sain töitä ja jäin sille tielle".
 
Tai työnhakijalla on entinen työkaveri firmassa, joka haluaa aikaisempien kokemusten vuoksi työskennellä sen tutkinnottoman kanssa. Tyyppiä suositellaan firman sisällä haastateltavaksi. Tyyppi haastatellaan ja otetaan töihin. Sitä paikkaa ei edes rekrykonsultin kautta tarvinut yrittää täyttää. Tai rekrykonsulttikeississä firman sisällä suosituksia saanut kaveri menee jonon kärkeen. Mä ainakin ennemmin rekryän tunnettuja hyviä tyyppejä kuin tuntemattomia arpoja. Haastatteluissa saa vain epätäydellisen kuvan hakijasta.
Nämä eivät edellleenkään ole mitenkään poissulkevia asioita. Aina kannattaa pitää mahdollisimman monta ovea auki.

Ja eihän se tarvi kuin vaihtaa paikkakuntaa tai mennä firmaan jonka päätoimiala on jossain muualla eikä sitten enää olekaan itsestäänselvästi se tunnettu tyyppi.
 
No se osaava konsultti osaa käyttää harkintakykyään ja lähettää kaikki 6.
Jos se konsultti on sen tason tekninen osaaja mitä haluat, se ei tee rekrytointia vaan tuotekehitystä. -> takaisin lähtöruutuun. Firmat käyttävät rekrytointikonsultteja, koska eivät halua käyttää niitä kokeneita asiantuntijoitaan. Tai haluavat käyttää niitä vasta toisella kierroksella.

En ymmärrä mistä tässä yritetään taas vääntää?
 
Jos se konsultti on sen tason tekninen osaaja mitä haluat, se ei tee rekrytointia vaan tuotekehitystä. -> takaisin lähtöruutuun. Firmat käyttävät rekrytointikonsultteja, koska eivät halua käyttää niitä kokeneita asiantuntijoitaan. Tai haluavat käyttää niitä vasta toisella kierroksella.

En ymmärrä mistä tässä yritetään taas vääntää?

En halua että se konsultti on tekninen osaaja. Haluan että se konsultti on osaava rekryäjä ja tietää että softa-alalla jos kyse on tyypistä jolla on 10 vuotta kokemusta koodaushommista niin silloin se tutkinto on käytännössä yhdentekevä.
Tuo ei tarkoita että sen konsultilla pitää itsellä olla se 10 vuotta softakokemusta vaan että hän on osaa sen mistä hänelle maksetaan, eli osaa tehdä vähintäänkin korkean tason arvioinnin softatyypeistä.
 
En halua että se konsultti on tekninen osaaja. Haluan että se konsultti on osaava rekryäjä ja tietää että softa-alalla jos kyse on tyypistä jolla on 10 vuotta kokemusta koodaushommista niin silloin se tutkinto on käytännössä yhdentekevä.
Tuo ei tarkoita että sen konsultilla pitää itsellä olla se 10 vuotta softakokemusta vaan että hän on osaa sen mistä hänelle maksetaan, eli osaa tehdä vähintäänkin korkean tason arvioinnin softatyypeistä.
Jos muillakin on hyvä cv 10v kokemuksella niin jollainhan ne hakijat pitää rankata. Jos niitä hakijoita ei voi rankata sen mukaan kuka on absoluuttisesti kovin propellipää tutkintopaperi on varmasti yksi kriteereistä.

Tietenkin, JOS se cv on ihan ylivertainen muihin nähden niin sitten se tutkintopaperi ei varmasti ole kynnyskysymys. (no toki voi olla poikkeuksia)
 
Jos muillakin on hyvä cv 10v kokemuksella niin jollainhan ne hakijat pitää rankata. Jos niitä hakijoita ei voi rankata sen mukaan kuka on absoluuttisesti kovin propellipää tutkintopaperi on varmasti yksi kriteereistä.

Tietenkin, JOS se cv on ihan ylivertainen muihin nähden niin sitten se tutkintopaperi ei varmasti ole kynnyskysymys. (no toki voi olla poikkeuksia)

Jos päätöstä tekevä on osaava tyyppi jolla ei ole kolikkoa mitä heittää ja se katsoo kahta tasan tarkkaan identtistä CV:tä ja on joku järjestelmä johon hän voi lisätä vain ja ainoastaan max n-määrän ehdokkaita ja hänellä ei ole mitään muuta tapaa kommunikoida sitä n+1 kandia niille palkkaaville managereille niin ok, kai sitten se tutkinto voi merkata. Mutta tuossa mennään jo niin teoreettisen esimerkin puolelle että sillä ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.
 
Tokihan ne superosaajat vahvoilla näytöillä vie paikat aina huonompien/vähemmän ansioituneiden edestä, mutta jos kaksi muutoin tasavahvaa kandidaattia hakee samaa positiota ja toisella on korkeakoulututkinto ja toisella ei, niin se tutkinnon omaava tässä tapauksessa vie paikan käytännössä aina. Tämä vain korostuu esim. julkisella puolella jossa valinnat pitää pystyä perustelemaan mielellään jollain selkeästi osoitettavalla meriitillä.
 
Jos päätöstä tekevä on osaava tyyppi jolla ei ole kolikkoa mitä heittää ja se katsoo kahta tasan tarkkaan identtistä CV:tä ja on joku järjestelmä johon hän voi lisätä vain ja ainoastaan max n-määrän ehdokkaita ja hänellä ei ole mitään muuta tapaa kommunikoida sitä n+1 kandia niille palkkaaville managereille niin ok, kai sitten se tutkinto voi merkata. Mutta tuossa mennään jo niin teoreettisen esimerkin puolelle että sillä ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.


Joo kyllä täällä nyt on hieman lillukanvarsia alettu halkoon. Tottakai joku saattaa syystä x papereilla valita. Yleisesti ottaen niillä ei ole mitään merkitystä, jos osaaminen on jo muuten todistettu. Miksi oliskaan? Julkisella tosin taitaa olla käytännössä vaatimuksena. Nykyiseen työpaikkaan itse tulin kaverin suosituksesta. Hän sai bonarin, minä sain työpaikan yhden haastattelun jälkeen. CV oli ainut papereistani, josta oli keskustelua.

edit: meillä on omat rekrykonsultit. Ihan tohon aiempaan keskusteluun viitaten. + "vapaaehtoistoimintaa" kaveriksi tekkihaastatteluihin
 
Viimeksi muokattu:
IT-alan tekijöitä kyllä ainakin ohjelmistopuolella (läheisten jutuista päätellen) ja itse omalla osaamisalueella ei tarvi edes hakea kun on tullut soittoja tai sitten linkedin yhteydenottoja ja kyselty haastatteluihin (ihan suomalaisia). Vaatii tietysti linkedin-profiilin tai sitten nimeä muutoin yhteisöissä eikä sama tilanne ole kaikilla osa-alueilla tai sektoreilla.

Tuo kaksi identtistä CV:tä on kyllä sellainen kuut ja planeetat linjassa keissi, että tuskin tapahtuu koskaan.
 
Konsulttien käyttäminen esiliinoina on varmasti monesti perusteltua. Varsinkin, jos töitä on muutenkin niin paljon, että jessepaikkauksia vääntää rekryävä henkilö. Sitten ihmetellään kun hakijakokemus on surkea, ei vastata edes sitä ei kiitos kun on niin kiire. Toisaalta ehkä hakijan kannalta on ihan onnikin, ettei tarvitse joutua heti paikkaan, jossa kaikki hoippuu burn outin partaalla? Asiansa osaava konsultti osaa kyllä ehdottaa niitä peruskoulupohjaisiakin jamppoja, jos muuten löytyy näyttöjä.
 
Lämmitti mieltä, kun eräästä firmasta parin vuoden vanhan hakemuksen perusteella otettiin yhteyttä, että nyt olis sullekki hommaa. Oli kuulema käynyt läpi vanhoja hakemuksia. Ei ollut avoin hakemukseni mennyt ö-mappiin, vaikka ihan sähköpostilla pistin aikoinaan, mut ei silloin tärpännyt (muistaakseni olin "liian junnu" tehtävään). Että työttömänä kannattaa kyllä roiskia niitä hakemuksia (tietty jokaiselle "henkilökohtaisesti), vaikkei ko. firmalla oliskaan mitää tarjota just sillä hetkellä. Toki olin jo työllistynyt, mutta olisin hyvin voinut vinkata jotain muuta kaveria, jos olisi ollut tarjolla. Rekryprosessi on kuitenkin aikaa ja rahaa vievä setti, "piilotyöpaikkoja" on paljon tarjolla. Avoimella hakemuksella voi hyvinki saada työpaikan, vaikkei missää vielä mitää hakua ole. Pätee kyl varmasti joka alalle.
 
Viimeksi muokattu:
Tietty jos on joku sosiopaatti joka nauttii ihmisten toiveiden murskaamisesta, silloin on varmaan vaan kiva haastatella jengiä, rakentaa pilvilinnoja ja sitten lopuksi murskata unelmat töihin pääsystä...

Jos jo haastattelun tuloksesta ilmoittaminen tuntuu rankalta ja aikaansaa tuollaisia ajatuksia, niin mieti sitä, että esimiehenä irtisanominen on sun duuni. Ja se ei jos, vaan kun. Väistämättä, jos esimiehenä on tarpeeeksi kauan, niin joutuu irtisanomaan.
 
Lämmitti mieltä, kun eräästä firmasta parin vuoden vanhan hakemuksen perusteella otettiin yhteyttä, että nyt olis sullekki hommaa. Oli kuulema käynyt läpi vanhoja hakemuksia.

Vastaava tapaus oli joskus itsellä. Onkohan tuohon jotain pykälää (GDPR?) kauanko yritykset saavat CV:itä säilyttää ilman että olisivat erikseen pyytäneet siihen (kirjallisen) luvan. Kuulemma jotkut käyttävät yli vuoden vanhoja hakemuksia osana tarjousta eli vähän kyseenalaista CV hamstrausta.
 
Ainoat paikat joissa koulutuksesta jotain tositteita on joutunut näyttämään on ollut kesähessupaikkojen haastattelut. Muuten ei kaikissa haastatteluissa olla edes kysytty koko koulutuksesta mitään vaan kyllä se substanssiosaaminen on se juttu ollut joka on kiinnostanut. Ja nykyään kun on vähän "nimeä" ja suhteita saanut niin työpaikan vaihdot tapahtuu suoraan niillä.
 
  • Tykkää
Reactions: M_M
Ainoat paikat joissa koulutuksesta jotain tositteita on joutunut näyttämään on ollut kesähessupaikkojen haastattelut. Muuten ei kaikissa haastatteluissa olla edes kysytty koko koulutuksesta mitään vaan kyllä se substanssiosaaminen on se juttu ollut joka on kiinnostanut. Ja nykyään kun on vähän "nimeä" ja suhteita saanut niin työpaikan vaihdot tapahtuu suoraan niillä.
Tässä "IT alan työpaikat" taitaa olla lähinnä jotain koodausta. Kyllä IT-alalla on työpaikkoja, joissa koulutus on must. Mm. isot konsulttitalot liki vaativat korkeakoulun.
 
Ainoat paikat joissa koulutuksesta jotain tositteita on joutunut näyttämään on ollut kesähessupaikkojen haastattelut. Muuten ei kaikissa haastatteluissa olla edes kysytty koko koulutuksesta mitään vaan kyllä se substanssiosaaminen on se juttu ollut joka on kiinnostanut. Ja nykyään kun on vähän "nimeä" ja suhteita saanut niin työpaikan vaihdot tapahtuu suoraan niillä.
No ei multa kukaan ole ikinä yhtään työtodistustakaan pyytänyt. Sellaista työpaikkailmoitusta ei kuitenkaan ole vielä tullut vastaan missä ei koulutusta olisi kysytty.
 
Löytyykö BI-puolella työskenteleviä, kiinnostaisi minkälaista työtä se on? Data engineerin hommat taitaa olla vähän samaa. Data analyst menee jo sitten paljon matemaattisemmaksi(?)

Äkkiseltään vaikuttaisi että BI-osaajille on kysyntää, noissa hommissa varmaan hyvä osata perus python, sql, R?
 
Ainoat paikat joissa koulutuksesta jotain tositteita on joutunut näyttämään on ollut kesähessupaikkojen haastattelut. Muuten ei kaikissa haastatteluissa olla edes kysytty koko koulutuksesta mitään vaan kyllä se substanssiosaaminen on se juttu ollut joka on kiinnostanut. Ja nykyään kun on vähän "nimeä" ja suhteita saanut niin työpaikan vaihdot tapahtuu suoraan niillä.

Miksi ne koulutuksesta kysyisi kun ne tiedot löytyy jo CV:stä? Ja yleens noissa työpaikkailmoituksissa on jo järjestään jotain "soveltuva korkeakoulututkinto". Ei ne nyt varmaan 10v työelämässä olleelta lähde täikammalla numeroita selaamaan tai gradun arvosanaa tarkistamaan.
 
Löytyykö BI-puolella työskenteleviä, kiinnostaisi minkälaista työtä se on? Data engineerin hommat taitaa olla vähän samaa. Data analyst menee jo sitten paljon matemaattisemmaksi(?)

Äkkiseltään vaikuttaisi että BI-osaajille on kysyntää, noissa hommissa varmaan hyvä osata perus python, sql, R?

Itse Data Engineerinä. BI-puolella kysyntää on, käytettävät teknologiat tuntuu riippuvan paljon talosta / asiakkaista. Monet tekee pitkälti vaan Microsoftin stäkillä, jossain sit pythonia ym enemmänkin käytössä. Alkuun pääsee varmasti mainitsemillasi, toki enemmän loppukäyttäjille näkyvät jutut kuten Power BI on myös hyvä tuntea edes jotenkin. Tietty tämäkin riippuu paikasta..

Data analyst voi paikasta riippuen tarkoittaa aika monenlaista. Omassa työpaikassa on data analyst - nimikkeellä porukkaa jotka on käytännössä kehittäjiä, mutta myös liiketoimintakonsultteja jotka osaa vähän teknistä puolta (käytännössä SQL kyselyjä ja Exceliä)
 
Löytyykö BI-puolella työskenteleviä, kiinnostaisi minkälaista työtä se on? Data engineerin hommat taitaa olla vähän samaa. Data analyst menee jo sitten paljon matemaattisemmaksi(?)

Äkkiseltään vaikuttaisi että BI-osaajille on kysyntää, noissa hommissa varmaan hyvä osata perus python, sql, R?
ETL/Data Engineer-hommissa nuo mainitsemasi ja NoSQL sekä mahdollisesti Java riippuen mitä työkaluja käytetään. "Fronttipuolella" se työkalu mitä nyt satutaan käyttämään (Power BI/Qlik/Tableau) ja SQL nyt ainakin, mahdollisesti joku Javascriptin visualisointikirjasto.
Ensiksimainitut puuhastelee tietovarastojen ja dataputkien kanssa, jälkimmäiset rakentelee niitä dashboardeja.

Esim. tässä on hyvin eritelty eri osa-alueet
 
No ei multa kukaan ole ikinä yhtään työtodistustakaan pyytänyt. Sellaista työpaikkailmoitusta ei kuitenkaan ole vielä tullut vastaan missä ei koulutusta olisi kysytty.

Tästä tuli mieleen että tarkistaakohan ne oikeasti koskaan onko kandi oikeasti käynyt kouluja mitä väittää? Sama oikeastaan edellisiin työpaikkoihin jos kaikista ei ole suosittelijaa listattuna.
 
Tästä tuli mieleen että tarkistaakohan ne oikeasti koskaan onko kandi oikeasti käynyt kouluja mitä väittää? Sama oikeastaan edellisiin työpaikkoihin jos kaikista ei ole suosittelijaa listattuna.

Just tossa edellisellä sivulla kommentoin tähän liittyen, kyllä ainakin omalla kohdalla näitä on nimenomaisesti pyydetty tuomaan mukana haastatteluun.

Itse kun vaihdoin keväällä työpaikkaa niin haastattelussa katsottiin läpi niin työ- kuin koulutodistukset ihan paperiversioina, ja vain originaalit kelpasi. Niin ne vaan firmat eroaa toisistaan. Tosin itse en työskentele leanissa tekkifirmassa, vaan teollisuudessa, siellä saattaa olla ehkä enemmän kiinnostusta papereihin kuin puhtaissa it-firmoissa.
 
Just tossa edellisellä sivulla kommentoin tähän liittyen, kyllä ainakin omalla kohdalla näitä on nimenomaisesti pyydetty tuomaan mukana haastatteluun.

NO tätä nimenomaan sanoin aikaisemmin ettei ole koskaan kysytty näitä muutakuin kesähessuhaastatteluissa. Siis ainahan noissa ilmoituksissa on että "korkeakoulututkinto" mutta oikeastihan niitä ei tuo kiinnosta.
 
Mitä on nämä isot konsulttitalot, jotka liki vaativat eli vaativatko vaiko ei vai vaan liki?
Onhan noita. Itse hain joku 15v valmistumisen jälkeen muutamaankin noista, niin kaikki todistukset sun muut piti lähettää.
eli:
-Deloitte
-PwC
-KPMG
-Boston Consulting Group
-Accenture
-McKinsey
-Bain
...
 
Onhan noita. Itse hain joku 15v valmistumisen jälkeen muutamaankin noista, niin kaikki todistukset sun muut piti lähettää.
eli:
-Deloitte
-PwC
-KPMG
-Boston Consulting Group
-Accenture
-McKinsey
-Bain
...

Accenture kyseli muistaakseni lukiopapereidenkin perään, mutta tästä on jo kyllä aikaa reilusti yli 10 vuotta.
 
Ainakin joidenkin lehtijuttujen mukaan Big 4-tilintarkastusfirmat katsoo nykyään muutakin kuin arvosanoja. Samoin nuo mainitut isot konsulttifirmat on rekrytoineet perinteisesti huippukoulujen parhaita arvosanoja vetäneitä.
Please use the sharing tools found via the share button at the top or side of articles. Copying articles to share with others is a breach of FT.com T&Cs and Copyright Policy. Email licensing@ft.com to buy additional rights. Subscribers may share up to 10 or 20 articles per month using the gift article service. More information can be found here.
Subscribe to read | Financial Times

The firms are looking for recruits with potential but who in the past would have fallen through the cracks of traditional recruitment programmes. To do this, they are scrapping the approach of comparing candidates by academic scores and the relative selectiveness of the university they attended. For example, students are no longer required to have a minimum of 300 Ucas points (equivalent to three B grades) and a 2:1 degree classification to apply for EY’s entry-level positions for 2016. Instead, EY will use assessments conducted online and numerical tests to suss out the potential of applicants. Similarly, in June, PwC scrapped Ucas points as an assessment tool for its entry process. Richard Irwin, the company’s director of student recruitment, says: “A-level results vary significantly with proxies for social class — the south of England versus the north, parents who are better off and parents who went to university. Those things can’t be predictors of whether you’re a good accountant or management consultant.” Meanwhile, Deloitte has adopted contextualised academic data for its entry-level recruitment process. The firm wants to understand the economic background and personal circumstances surrounding their candidates’ scholastic achievements. In Deloitte’s case, not all A-level grades are the same. In fact, three B grades at A-level in a school where the average student achieves three D grades is identified as an exceptional performance. In addition, the firm’s interviewers no longer have access to details of an applicant’s school or university. This is to prevent unconscious bias and to ensure job offers are made on the basis of present potential rather than past personal circumstance. To improve gender diversity, Deloitte also intends to remove candidates’ names from the selection process. As part of placing less emphasis on academic achievement in recruiting, the firms are also targeting more school leavers and apprentices. “Employability skills are more important than ever,” says Sharon Spice, director of global student recruitment at the Institute of Chartered Accountants in England and Wales. “Young people must impress with their willingness to learn, commitment and motivation. New recruits must show they can work in a team, communicate, solve problems and have commercial awareness.” Figuring out how to measure such criteria is a work in progress for those recruiting young people. “Every year, we take data from the selection process and compare these to their performance in exams and in the business,” says PwC’s Mr Irwin. The mistake he is anxious to avoid, he adds, is to reject a candidate too early.
 
Viimeksi muokattu:
Noissa kansainvälisissä mörköfirmoissa voi olla kaikenmaailman policyjä, joiden velvoittavuus on ihan henkimaailman hommaa, siksi tuolla voidaan tosiaan kysellä joidenkin lukiopahvienkin perään. Se onko niillä sitten oikeasti (ainakaan Suomessa, teknologiapuolella) mitään merkitystä rekrytoinnin kannalta on sitten toinen juttu. Jos joku tonttu jossain maailmalla on määrännyt, että nyt pitää olla kaikilla sisään otettavilla tällaiset paperit tällaisilla arvosanoilla niin sitten se on niin.

Ainahan ne kesken olevat paperit on isompi tai pienempi kivi kengässä, kyllä ne valmiiksi kannattaa tehdä jos ei ole mitään konkreettisempaa estettä kuin se ettei se oikein kiinnosta. Vaikka en sinänsä epäile etteikö ilmankin pärjää.
 
Tokihan ne superosaajat vahvoilla näytöillä vie paikat aina huonompien/vähemmän ansioituneiden edestä, mutta jos kaksi muutoin tasavahvaa kandidaattia hakee samaa positiota ja toisella on korkeakoulututkinto ja toisella ei, niin se tutkinnon omaava tässä tapauksessa vie paikan käytännössä aina. Tämä vain korostuu esim. julkisella puolella jossa valinnat pitää pystyä perustelemaan mielellään jollain selkeästi osoitettavalla meriitillä.
Itse en ole koskaan palkannut tutkinnon perusteella ketään IT-hommiin.
 
Itse en ole koskaan palkannut tutkinnon perusteella ketään IT-hommiin.

Kyllä mä siitä yleensä haastattelussa kysäisen, lähinnä siltä kannalta että onko kaveri sellainen että hanskat lentää tiskiin jos homma ei nappaa. Mun kokemuksen mukaan sellaisia tilanteita tuppaa työelämässäkin tulemaan vastaan. Mut aika nopeestihan tuosta pääsee luikertelemaan kun vaan vetää sen "no siinä vaan kävi niin että duunit imaisi mukanaan" -kortin esiin. Eihän sitä voi pitää minään negatiivisena piirteenä jos kaveri on jo ennen valmistumista ollut niin tarpeellinen työntekijä jollekin että se on kiskottu täysipäiväiseksi puoliväkisin...

...vielä edit, että kysäisen jos kaveri on sellainen <5v täysipäiväisissä hommissa ollut. En mä mitään 10+ vuotta alalla olleen paperien perään kysele...
 
Meillä (kansainvälinen tuotefirma) on kaikkiin ohjelmistokehittäjän tehtäviin vaatimuksena (eli ei vain toiveena) "Degree in computer science or equivalent". Jos se löytyy niin ei siitä sen enempää keskustella, mutta jos ei löydy niin pitää olla kyllä poikkeuksellisen näyttävä CV ja suosittelijat jotta pääsee edes jatkohaastatteluihin. "Big tech"-kokemus painaa toki paljon, eli jos on aiemmin ollut tyyliin Microsoftilla tai Amazonilla niin menee todennäköisesti jatkoon.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 384
Viestejä
4 493 778
Jäsenet
74 199
Uusin jäsen
trajanie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom