Ilmastonmuutos

[ojisama]

Muualla maailmassa ei edes tunneta mitään helteitä. Ei ole edes olemassa mitään semmoista konseptia kuin helle (+25°C). Täysin suomalainen keksintö.

Jenkeissäkin näille määritelmä, tilastot.

Climate Change Indicators: Heat Waves | US EPA

This indicator describes trends in multi-day extreme heat events across the United States.

www.epa.gov

 

[ATE]

Jenkeissäkin näille määritelmä, tilastot.

Climate Change Indicators: Heat Waves | US EPA

This indicator describes trends in multi-day extreme heat events across the United States.

www.epa.gov

Ei nyt liity mitenkään tähän suomalaiseen termiin. Heat wave kääntyy suomeksi "Lämpöaalto" joka on taas eri termi.

 

[draco76]

Ei nyt liity mitenkään tähän suomalaiseen termiin. Heat wave kääntyy suomeksi "Lämpöaalto" joka on taas eri termi.

Lämpöaalto on pitkittynyt helle.

 

[ATE]

Lämpöaalto on pitkittynyt helle.

Lämpöaaltoja voi olla esim. talvella ja ei se automaattisesti tarkoita hellettä vaan ihan vaan epätyypillisen lämmintä keliä.

 

[draco76]

Lämpöaaltoja voi olla esim. talvella ja ei se automaattisesti tarkoita hellettä vaan ihan vaan epätyypillisen lämmintä keliä.

Totta, olisi pitänyt puhua kesän helleaalloista. Lisäksi näemmä on monta määritelmää

The IPCC defines a heatwave as "a period of abnormally hot weather, often defined with reference to a relative temperature threshold, lasting from two days to months."[8][1]: 2911 
A definition based on the Heat Wave Duration Index is that a heat wave occurs when the daily maximum temperature of more than five consecutive days exceeds the average maximum temperature by 5 °C (9 °F), the normal period being 1961–1990.[9] The same definition is used by the World Meteorological Organization.[10]
A definition from the Glossary of Meteorology is:[11] "A period of abnormally and uncomfortably hot and usually humid weather."

 

[vindicator rapeto]

Totta, olisi pitänyt puhua kesän helleaalloista. Lisäksi näemmä on monta määritelmää

Toisaalta sitten sana "keli" ei tarkoita säätä, vaan näillä kahdella eri sanalla tarkoitetaan kirjaimellisesti kahta eri asiaa:

• sää kuvaa ilmakehän tilaa
• keli kertoo maanpinnan olosuhteista, erityisesti kulkukelpoisuutta

Tavallaan nämä ovat kuitenkin liitöksissä toisiinsa, huono sää tietenkin voi tarkoittaa huonoa ajokeliä eli huonoja maanpinnan olosuhteita.

Alunperin joskus aikoja sitten YLE:n meteorologi näistä radiossa sivisti, ja satuin olemaan kuulolla.

 

[ojisama]

Ei nyt liity mitenkään tähän suomalaiseen termiin. Heat wave kääntyy suomeksi "Lämpöaalto" joka on taas eri termi.

Lämpöaaltoja voi olla esim. talvella ja ei se automaattisesti tarkoita hellettä vaan ihan vaan epätyypillisen lämmintä keliä.

Juu. Juu. Joukko yksittäisiä hellepäiviä, kesällä, ei liity mitenkään suomalaiseen helle-termiin. Vaikuttaa aika periaatteelliselta väännöltä. Lisäksi alkuperäinen väite oli "Muualla maailmassa ei edes tunneta mitään helteitä." Ja tuossa monikossa on täysin vastaava kuin lämpöaalto.

Mutta joo, varmaan olet teknisesti oikeassa ensimmäisessä (vaikka tosiaan myös vaikka myös Espanjassa käytetään käsittääkseni myös tuota 'summer day':ta

linkkaamastani:

Season length: the number of days between the first heat wave of the year and the last.

Sinun pitää myös kertoa noille jenkeillle noista talven lämpöaalloista, kun tilastoivat tuollalailla typerästi kesälle noita, eivätkä ota tuota sinun laajennettua määritystä talven lämpöaalloista huomioon.

Tarkemmin:

Figures 1 and 2 define a heat wave as a period of two or more consecutive days when the daily minimum apparent temperature (the actual temperature adjusted for humidity) in a particular city exceeds the 85th percentile of historical July and August temperatures (1981–2010) for that city.

 

[Joku_242]

Valtamerten väri haalistuu – ilmiöllä valtava vaikutus maapallon tulevaisuuteen

Kasviplanktonin väheneminen muuttaa maapallon ilmastoa, samoin kuin merten ekosysteemejä.

yle.fi

Tässä oiskin pähkinä purtavaksi: kuinka suuri prosentuaalinen osuus maapallolla olevasta ilmakehästä lopulta on lähtöisin meristä, ja jatkokysymyksenä saavuttavatko ihmisen toimet jossain vaiheessa niin suuren muutoksen merissä että nykyisenkaltainen, ihmisenkin toiminnalle suotuisa happitasapaino häiriinttyy?

Eikös ihminen tule toimeen aika pienelläkin hapen osuudella ilmassa? Joten tuskin on onnistumassa vaikka koittaisi.

 

[MOS6510]

Eikös ihminen tule toimeen aika pienelläkin hapen osuudella ilmassa? Joten tuskin on onnistumassa vaikka koittaisi.

Vaikka kaikki tunnetut fossiiliset poltettaisiin ilmakehään, ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi juuri nousta yli 1000 ppm:n. Ja se happi mitä sitoutuu hiilidioksidiin ei ole ilmakehässä happena. Happea on ilmakehässä 21%, joten sen määrää on mahdonta alentaa hiilidioksidia polttamalla määriä, jossa happipitoisuus muuttuisi edes yhdellä desimaalilla merkitsevästi. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

 

[JCSH]

Vaikka kaikki tunnetut fossiiliset poltettaisiin ilmakehään, ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi juuri nousta yli 1000 ppm:n. Ja se happi mitä sitoutuu hiilidioksidiin ei ole ilmakehässä happena. Happea on ilmakehässä 21%, joten sen määrää on mahdonta alentaa hiilidioksidia polttamalla määriä, jossa happipitoisuus muuttuisi edes yhdellä desimaalilla merkitsevästi. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

Jos katsot tuota Ylen artikkelia, jota viestiketjussa lainattiin, niin siinä puhuttiin juurikin siitä, miten kasviplanktonin määrä on laskussa (ja syylliseksi epäillään ilmastonmuutosta). Vähentäen sen sitoman hiilidioksidin määrää. Josta sitten voisi seurata myös sen happipitoisuuden laskeminen.
Eli sun tekemä oletus siitä, että hiilidioksidin määrän kasvu lisäisi kasviplanktonin määrää ja siten niiden luoman hapen määrää, on ainakin tuon artikkelin perusteella väärä.

 

[ATE]

Tuossa puhutaan myös maatalouden ja muun ihmiskunnan päästöistä. Sain siitä kuvan että siinä viitattiin saasteisiin eikä kasvihuonekaasuihin. Ei tuo koko väheneminen taida selittyä ilmastonmuutoksella ja ravinteikkeen veden siirtymismekanismilla.

Ilmastonmuutoksella on myös potentiaalia radikaalisti kasvattaa sitä meren kasvistoa jos pohjoiset meret alkaa lämmetä. Riippuu aika paljon alueesta miten päin asia kääntyy.

 

[Gespard]

Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

Hieno päättelyketju. Ei yhtään negatiivisia vaikutuksia, ja vain plussaa hiilidioksiidin poistolle koko ilmastonmuutosprosessi. Lähteeksi veikkaan ö-mapin ymmärrystä.

 

[vindicator rapeto]

Vaikka kaikki tunnetut fossiiliset poltettaisiin ilmakehään, ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi juuri nousta yli 1000 ppm:n. Ja se happi mitä sitoutuu hiilidioksidiin ei ole ilmakehässä happena. Happea on ilmakehässä 21%, joten sen määrää on mahdonta alentaa hiilidioksidia polttamalla määriä, jossa happipitoisuus muuttuisi edes yhdellä desimaalilla merkitsevästi. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

Noin jos vedetään mutkia aivan todella suoriksi. Ja näinhän ei siis voida tehdä.
Hiilidioksidin ppm- luku voi ilmakehässä nousta ihan sitä mukaa mitä sitä pusketaan ilmakehään. Eli tasot nousevat ihan sitä mukaa kuinka paljon me sitä fossiilista poltetaan ilmakehään

Hiilidioksidista puhuttaessa jo nykyinen lähellä 500 oleva lukema on erittäin sankka. Allaolevalla videolla demonstroidaan mitä tämänkaltaiset particles per million näyttäisi mikäli hiilidioksidi olisi nähtävässä ihmissilmin. Lyhyellä videolla demonstroidaan 0, 280 ja 390ppm, saa hyvän kuvan kuinka kovasta lisäyksestä on kyse.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/Do0CFvMoFIE?si=KZkPOeBUoD-ArvYB


Ja vaikka happipitoisuus ei voikaan varsinaisesti romahtaa, voi se laskea täysin havaittavasti, ja tällöin kasvillisuus tuskin kompensoisi Co2- tason nousua sillä kasvillisuuteen vaikuttavat todella monet tekijät.

 

[MOS6510]

Ja vaikka happipitoisuus ei voikaan varsinaisesti romahtaa, voi se laskea täysin havaittavasti, ja tällöin kasvillisuus tuskin kompensoisi Co2- tason nousua sillä kasvillisuuteen vaikuttavat todella monet tekijät.

Tällä hetkellä happipitoisuus "röpöttää" rajoitinta vasten. Jos happipitoisuus nousisi yhtään lisää, tämä lisäisi maapallon metsä- ja maastopaloja niin paljon, että pitoisuus ei pääse nousemaan. Metsä/maastopalot ovat käytännössä se mekanismi, joka pitää ilmakehän happipitoisuuden lähes vakiona.

 

[MOS6510]

Hieno päättelyketju. Ei yhtään negatiivisia vaikutuksia, ja vain plussaa hiilidioksiidin poistolle koko ilmastonmuutosprosessi. Lähteeksi veikkaan ö-mapin ymmärrystä.

Hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä vaikuttaa kaiken kasvillisuuden kasvuun nostavasti. Yhteyttäviä kasveja on kahdenlaisia:
- C3-kasvit (95% kaikesta kasvimassasta) - hyötyvät erittäin voimakkaasti hiilidioksidin määrän kasvusta yli 1000 ppm:n lukemiin asti.
- C4-kasvit (5% kaikesta kasvimassasta) - ovat kehittyneet evoluutiossa myöhemmin hiilidioksidipitoisuuden laskiessa vähitellen nykytasolle. Pystyvät käyttämään pieniä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia paremmin ja eivät hyödy ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta paljoakaan

Merien kasviplankton (mm. piilevät ja syaanobakteerit) käyttää C3-yhteystystapaa ja hyötyy myös huomattavasti lisähiilidioksidista. Tosin merivedessä yleensä aina runsaasti hiilidioksidia, joten siitä ei ole samalla tavalla puute kuin ilmakehässä.

 

[Joku_242]

Tällä hetkellä happipitoisuus "röpöttää" rajoitinta vasten. Jos happipitoisuus nousisi yhtään lisää, tämä lisäisi maapallon metsä- ja maastopaloja niin paljon, että pitoisuus ei pääse nousemaan. Metsä/maastopalot ovat käytännössä se mekanismi, joka pitää ilmakehän happipitoisuuden lähes vakiona.

Maapallon historiassa happipitoisuus on joskus ollut huomattavasti suurempikin, muistaakseni lähemmäs 40%.

Hieno päättelyketju. Ei yhtään negatiivisia vaikutuksia, ja vain plussaa hiilidioksiidin poistolle koko ilmastonmuutosprosessi. Lähteeksi veikkaan ö-mapin ymmärrystä.

Hyvää lässytystä taas sulta. Kasvit nimenomaan hyötyy hiilidioksidista, lähinnä merien happamuuden nousu hiilidioksidin määrän noustessa voi aiheuttaa ongelmia mutta luulisi että tämäkään ei vaikuta kaikkiin lajikkeisiin samalla tavalla.

 

[Gespard]

Hyvää lässytystä taas sulta. Kasvit nimenomaan hyötyy hiilidioksidista, lähinnä merien happamuuden nousu hiilidioksidin määrän noustessa voi aiheuttaa ongelmia mutta luulisi että tämäkään ei vaikuta kaikkiin lajikkeisiin samalla tavalla.

No jos nyt lähdetään esimerkiksi siitä että kyseessä ei ole pelkkä hiilidioksidin nousun aiheuttama ongelma, kun vaikuttavia tekijöitä on muitakin. Esimerkiksi nouseva lämpötila, joka aiheuttaa sen että merien hiilidioksidin absorptiokyky alenee. Lähteitä yllättäen löytyy kun osaa kertoa mutun sijaan jotain (osa)tietoon perustuvaa eikä nyhjäise ihan hihasta kaikkea mitä kirjoittaa.

https://knowledge.insead.edu/economics-finance/ocean-cannot-absorb-much-more-co2

Moreover, (thanks to warming) the ocean keeps less carbon dioxide in solution. A warmer ocean will dissolve progressively less CO2, thus keeping more of the excess CO2 in the atmosphere. This “carbon-cycle feedback” has different consequences in different general circulation models, ranging from 0.1°C to 1.5°C in increased global temperatures.

 

[Joku_242]

No jos nyt lähdetään esimerkiksi siitä että kyseessä ei ole pelkkä hiilidioksidin nousun aiheuttama ongelma, kun vaikuttavia tekijöitä on muitakin. Esimerkiksi nouseva lämpötila, joka aiheuttaa sen että merien hiilidioksidin absorptiokyky alenee. Lähteitä yllättäen löytyy kun osaa kertoa mutun sijaan jotain (osa)tietoon perustuvaa eikä nyhjäise ihan hihasta kaikkea mitä kirjoittaa.

https://knowledge.insead.edu/economics-finance/ocean-cannot-absorb-much-more-co2

Eipä tuossa sanottu mitään oleellista. Lämpimään veteen liukenee vähemmän hiilidioksidia kuin kylmään, mutta liuenneen hiilidioksidin määrä riippuu myös hiilidioksidin osapaineesta ilmakehästä. Esimerkiksi limpparipullossa isokin määrä hiilidioksidia pysyy liuenneena kun korkki on kiinni ja paine suht. kova.

Eli vaikka lämpimämmät meret ei poista hiilidioksidia yhtä tehokkaasti ilmasta, ei se kasveille silti ole ongelma.

 

[MOS6510]

Maapallon historiassa happipitoisuus on joskus ollut huomattavasti suurempikin, muistaakseni lähemmäs 40%.

Noin 30-40%, mutta tämä on luultavasti väärintulkinta. Ongelma on se, että oikein mikään tutkimus mitä koskaan on tehty ei käsittele kunnolla ilmakehän paineen vaihteluita. Hiilikaudella (noin ~300 miljoonaa vuotta sitten) ilmakehän paine oli huomattavasti suurempi kuin nykyään. Tuolta ajalta tiedetään fossiileista niin valtavia hyönteisiä, etteivät ne mitenkään pysyisi ilmassa millään lähelläkään 1 barin painetta olevalla ilmanpaineella. Eli luultavasti happipitoisuus (%) ei juurikaan poikennut nykyisestä, mutta ilmanpaine oli huomattavasti suurempi, jolloin myös happea oli ilmakehässä selvästi nykyistä enemmän.

 

[MOS6510]

Hyvää lässytystä taas sulta. Kasvit nimenomaan hyötyy hiilidioksidista, lähinnä merien happamuuden nousu hiilidioksidin määrän noustessa voi aiheuttaa ongelmia mutta luulisi että tämäkään ei vaikuta kaikkiin lajikkeisiin samalla tavalla.

Meressä oleva liuenneen hiilidioksidin määrä on niin paljon suurempi (noin 40000 Gigatonnia) kuin koko ilmakehän hiilidioksidimäärä (noin 3300 gigatonnia), että ilmakehän hiilidioksidi ei pysty mainittavasti happamoittamaan meriä - etenkin, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ylipäätään enää voi nousta kuin 1000-2000 gigatonnia maksimissaan.

 

[JCSH]

Hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä vaikuttaa kaiken kasvillisuuden kasvuun nostavasti. Yhteyttäviä kasveja on kahdenlaisia:
- C3-kasvit (95% kaikesta kasvimassasta) - hyötyvät erittäin voimakkaasti hiilidioksidin määrän kasvusta yli 1000 ppm:n lukemiin asti.
- C4-kasvit (5% kaikesta kasvimassasta) - ovat kehittyneet evoluutiossa myöhemmin hiilidioksidipitoisuuden laskiessa vähitellen nykytasolle. Pystyvät käyttämään pieniä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia paremmin ja eivät hyödy ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta paljoakaan

Merien kasviplankton (mm. piilevät ja syaanobakteerit) käyttää C3-yhteystystapaa ja hyötyy myös huomattavasti lisähiilidioksidista. Tosin merivedessä yleensä aina runsaasti hiilidioksidia, joten siitä ei ole samalla tavalla puute kuin ilmakehässä.

Mutta tuo ei tarkoita, että ilmastonmuutoksen seurauksena se kasviplankton automaattisesti kasvaisi paremmin ja loisi lisää happea. Koska siihen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vain CO2 pitoisuus.
Kuten tuon artikkelin tutkimus osoittaakin:

Tutkijoiden yli 20 vuotta kattava aineisto meriveden koostumuksesta ilmentää, että kasviplanktonin määrä merten pintaosissa vähenee keskimäärin 0,35 mikrogrammalla kuutiometrissä per vuosi.

Väheneminen on kaksi kertaa keskimääräistä nopeampaa rannikkoalueilla ja neljä kertaa nopeampaa jokisuistoissa. Ero selittynee maatalouden ja muun ihmistoiminnan päästöillä.

Kasviplanktonin vähenemisestä seuraa, että sen kyky imeä itseensä ilmakehän hiilidioksidia vähenee 0,088 prosenttia vuodessa. Meriin varastoituu tämän takia vuosittain noin 32 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidia.
...
Tutkijat uskovat, että kasviplankton vähenee, koska merten pintakerrosten lämmetessä syvemmistä ja kylmemmistä vesikerroksista kumpuaa pinnalle yhä vähemmän planktonille elintärkeää ravinteikasta vettä.

Eli vaikka se ilmakehän CO2 pitoisuus nousee, kasviplanktonin määrä laskee.

 

[Joku_242]

Mutta tuo ei tarkoita, että ilmastonmuutoksen seurauksena se kasviplankton automaattisesti kasvaisi paremmin ja loisi lisää happea. Koska siihen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vain CO2 pitoisuus.
Kuten tuon artikkelin tutkimus osoittaakin:



Eli vaikka se ilmakehän CO2 pitoisuus nousee, kasviplanktonin määrä laskee.

Tuossahan sanottiin että saasteet vaikuttaa asiaan...

 

[Gespard]

Eli vaikka lämpimämmät meret ei poista hiilidioksidia yhtä tehokkaasti ilmasta, ei se kasveille silti ole ongelma.

On se selkeästi ongelma kun kasviplanktonin määrä laskee joka vuosi. Maalla on myös omat ongelmansa mm. lämpötilojen nousun takia.

 

[Joku_242]

On se selkeästi ongelma kun kasviplanktonin määrä laskee joka vuosi. Maalla on myös omat ongelmansa mm. lämpötilojen nousun takia.

Paitsi että kuinka paljon nuo asiat edes liittyy toisiinsa, vai johtuuko planktonin väheneminen esim. saasteista?

 

[Gespard]

Paitsi että kuinka paljon nuo asiat edes liittyy toisiinsa, vai johtuuko planktonin väheneminen esim. saasteista?

Jos se olisi esim saasteista, niin planktonin vähenemisessä olisi suuria alueellisia eroja sen sijaan että näkyisi tasaisesti vähenevä trendi. Ja siitäkin löytyy varmasti tilastoja kun etsii miten vähenevät missäkin.

 

[Joku_242]

Jos se olisi esim saasteista, niin planktonin vähenemisessä olisi suuria alueellisia eroja sen sijaan että näkyisi tasaisesti vähenevä trendi. Ja siitäkin löytyy varmasti tilastoja kun etsii miten vähenevät missäkin.

Ja Ylen artikkelissa sanottiin just näin, eli että rannikoilla ja suistoissa on vähentynyt enemmän.

 

[JCSH]

Tuossahan sanottiin että saasteet vaikuttaa asiaan...

Niin sanottiin, että saasteet on yksi vaikuttava elementti.
Vähenee laajasti, johtuen yleisesti merien lämpenemisestä, ja jollakin alueilla nopeammin tai hitaammin johtuen paikallisista saasteista ja muista päästöistä.

*edit*
Eli siis summauksena vielä tuo tutkimus:

Kasviplanktonin määrä on laskenut yleisellä tasolla. Tuo selitetään sillä, että merten pintavesien lämpiäminen sotkee merten vertikaalista kiertoa. Tuo vähentää planktonin saamien ravinteiden määrää, joka taaskin hidastaa niiden kasvua. Joillakin alueilla nuo kierrot ovat käyttäytyneet erilailla, etenkin tietty alue Tyynellämerellä, jossa planktonin määrä on kasvanut. Mutta tuo ei kompensoi sitä laskua globaalilla tasolla.

Tuon lisäksi planktonin kasvu on laskenut erittäin paljon etenkin jokisuistoissa. Tuo taaskin yhdistetään siihen, että tuon kierron häiriintymisen lisäksi myös nuo saasteet vaikuttavat siihen planktonien kasvuu paikallisella tasolla.

 

[Gespard]

Ja Ylen artikkelissa sanottiin just näin, eli että rannikoilla ja suistoissa on vähentynyt enemmän.

Hyvin pieni osa merta, oisko 5%, entäs ne loput?

 

[Joku_242]

Hyvin pieni osa merta, oisko 5%, entäs ne loput?

No mutta sanoit että pitäisi vähentyä enemmän niillä alueilla, jotka on enemmän saastuneita, kuten on tapahtunutkin.