• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Eihän sitä ole missään muuallakaan.

On Suomessa, ja muuallakin mutta pienemmässä mittakaavassa. Artikkeli ei anna jostain syystä kopioida lainausta, joten enpä tee sen takia lainauksia. Mutta tuossa artikkelissa sanotaan että nuo kartat tuossa ei ole kattavia, vaan osa datasta puuttuu, paikoin pahastikin. Eli sitä metsää kyllä on Euroopassakin vähän enemmän, mutta niitä ei ole luokiteltu julkisesti/luotettavasti vielä tuohon artikkeliin. Ehkä jossain on uudempikin kartta.
 
Luonnonmukainen metsä on helketin helppo tehdä kaikkialla: sen kun vaan laittaa metsän palamaan ja pitää huolen, että palaa kunnolla. Sitten vaan odottamaan. Ituhipit voi alkaa pelastamaan maailmaa näillä ohjeilla ja entisöimään luontoa. Olkoot puupelto tai luonnonmukainen metsä. Kaikki hipit voivat sitten seurata miten luonto uudistaa itseän ja korjaa itse itsensä. Nyt kaikki ostamaan tiluksia ja eikö valkeaa perään.
 
Nyt taas ajattelet metsästä poiskannettavissa olevan biomassan määrää, etkä hiilinielua. Nämä ovat eri asia. Hiilinieluoptimi kierto on jotain yli 150 vuotta.
Metsänomistajan ja o....
Yritin löytää jotain tukea väitteellesi.
Maanpäällisen kasvun osalta se keskikasvun huippu monessa paikkaa sijoitettu enemmän tai vähemmän alle 70v. ja tuon jälkeen kasvu hiipuu. Eli siinä 150v aikana hoidetulla metsällä sitonut ja toisenkin satsin, mistä osa jalosteissa mihin pitkäaikaisesti se hiilisitoutunut ja lopuilla voinut korvata fosiilisia. vs nyt sitä 150v metsä josta myyty sen yhden kierron verran sidontaa, ja käsissä metsä mistä päästöoikeudet jo myyty ja pitäis saada jostain takaisin jos sen meinaa hyödyntää. Talousmetsällä menossa kolmaskierros.
 
  • Tykkää
Reactions: MkH
Luonnonmukainen metsä on helketin helppo tehdä kaikkialla: sen kun vaan laittaa metsän palamaan ja pitää huolen, että palaa kunnolla. Sitten vaan odottamaan. Ituhipit voi alkaa pelastamaan maailmaa näillä ohjeilla ja entisöimään luontoa. Olkoot puupelto tai luonnonmukainen metsä. Kaikki hipit voivat sitten seurata miten luonto uudistaa itseän ja korjaa itse itsensä. Nyt kaikki ostamaan tiluksia ja eikö valkeaa perään.

Ei sitä metsää polttaa tarvitse, se muuttuu luonnonmukaiseksi ajan kanssa.
"Ituhipeistä" en tiedä, mutta metsien suojelusta kiinnostuneet kyllä ostavat metsää suojeltavaksi ihan omalla rahallakin, varmaan tärkeimpänä tapana https://luonnonperintosaatio.fi/
 

Jostain syystä muuten tämä tuottamaton Lapin metsä tuo koko ajan lisää rahaa turismin muodossa.

Joulukuussa aasialaisia majoittujia tilastoitiin kuitenkin jo enemmän kuin pandemiaa edeltäneen vuoden 2019 joulukuussa, Pukkila kertoo.

Lapin hotellien käyttöaste oli joulukuussa yli 80 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku oli 49 prosenttia.
Tämmöistä se on kun ituhipit yrittää viedä elinkeinon suojelemalla talousmetsät.
 

Jostain syystä muuten tämä tuottamaton Lapin metsä tuo koko ajan lisää rahaa turismin muodossa.


Tämmöistä se on kun ituhipit yrittää viedä elinkeinon suojelemalla talousmetsät.
Paljonkos sitä liikevaihto sillä tuottamattomalla metsällä nyt tuli. Linkissä oli jotain majoitus hintoja revortuli juttuja, ilmeisesti sen tuottamattoman metsän reunalla.
 

Jostain syystä muuten tämä tuottamaton Lapin metsä tuo koko ajan lisää rahaa turismin muodossa.


Tämmöistä se on kun ituhipit yrittää viedä elinkeinon suojelemalla talousmetsät.
Pari kysymystä:
- Pystytkö osoittamaan että se on nimenomaan se tuottamaton Lapin metsä mikä siinä on taustalla, eikä mikään muu, kuten esim. markkinointi, palvelujen kehittäminen, kuluttajien preferenssien/kysynnän muutokset?
- Ehdotatko nyt siis ihan vakavissasi, että jos Etelä-Suomessa "suojellaan" talousmetsät jonkinlaiseksi ihanaksi sekaiseksi ryteiköksi, niin se toisi tänne hirveän paljon turisteja ihmettelemään sitä ihanuutta ja maksaisi siitä tosi paljon rahaa meille?
- Jos vastaus edellä mainittuun on kyllä, niin eikö sinun kannattaisi siinä tapauksessa hankkia sitä metsää* mahdollisimman paljon ja tehdä sitten miljoonavoitot niillä turisteilla?

(* anteeksi, sitä ei kai saanut sanoa metsäksi kun se on kai vain puupeltoa, minkä kutsuminen metsäksi osoittaa suurta kerettiläisyyttä ja pahansuopuutta altruistista suojeluväkeä ja Metsän Henkiä kohtaan)
 
Pari kysymystä:
- Pystytkö osoittamaan että se on nimenomaan se tuottamaton Lapin metsä mikä siinä on taustalla, eikä mikään muu, kuten esim. markkinointi, palvelujen kehittäminen, kuluttajien preferenssien/kysynnän muutokset?
- Ehdotatko nyt siis ihan vakavissasi, että jos Etelä-Suomessa "suojellaan" talousmetsät jonkinlaiseksi ihanaksi sekaiseksi ryteiköksi, niin se toisi tänne hirveän paljon turisteja ihmettelemään sitä ihanuutta ja maksaisi siitä tosi paljon rahaa meille?
- Jos vastaus edellä mainittuun on kyllä, niin eikö sinun kannattaisi siinä tapauksessa hankkia sitä metsää* mahdollisimman paljon ja tehdä sitten miljoonavoitot niillä turisteilla?

(* anteeksi, sitä ei kai saanut sanoa metsäksi kun se on kai vain puupeltoa, minkä kutsuminen metsäksi osoittaa suurta kerettiläisyyttä ja pahansuopuutta altruistista suojeluväkeä ja Metsän Henkiä kohtaan)
Turismin tuoman rahan hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä: lisää infraa kyllä rakennetaan, mutta lähinnä turismia varten. Asukkaat pääsevät lähinnä näkemään haittoja. Valtaosa voitoista valuu muualle...
 
Pari kysymystä:
- Pystytkö osoittamaan että se on nimenomaan se tuottamaton Lapin metsä mikä siinä on taustalla,
Viesti oli moniulotteinen, ristiiriitainen, tuottamaton metsä, mutta annettiin ymmärtää että se tuotti.

Eli nyt jäi sellainen mielikuva että siellä on hänelle tuottamatonta metsää, mutta joku muu tekee sillä rahaa. Nyt pitäisi vielä keksiä miten se liitetään tähän otsikkoon.

Lapissa on matkailukohteita joissa on merkittävästi turismia, joku Levi varmaan monella mielessä, siellä "metsää" laitettu tuottamaan , hehtaari liikevaihdot jossain rinteessä ihan jotain muuta kuin lapin hidaskasvuisessa metsässä. myös rakennettu paljon majoitus tiloja, muita palveluita, metsän ei niille pärjää. Mutta on siellä ympärillä vielä metsääkin ja niissä voi olla latuverkkoa, retkeilu verkkoa, moottorikelkka reittejä jne, talousmetsää. Lapissa myös ei talous metsiä, metsän omistajalle niistä toki vaikea rakentaa liikevaihtoa, isosti, jos ei ole joku uniikki kohde.

Revontelui "iglut" vaikea sanoa miten hyvää businesta, mutta se ei nyt suoranaisesti kisaa metsatalouden kanssa. oikeastaan parempi että ympärillä metsatalous maisemaa kuin sitä hiihtokeskusta. Menee siinä toki suojelualuekkin.

Mutta jos palataan otsikkoon, niin lapinmetsät ovat etelän metsiin verrattuna tehottomia hiilensidonnassa, ja toki siellä on myös ne päästö ongelmat, mm asumisen osalta, oli se sitten paikallista tai turismia. jos käytetään hiilineutraaleja energia lähteitä (tai korvattuna nieluina) niin mikäs siinä.

Liikenteen sähköistyminen ei ymmärtääkseni etene yhtä ripeästi kuin etelässä, etelän turistit tulee sähköautoilla, paitsi ne jotka haluaa pysähtymättä perille. Mutta sähköautot tarvii sen latausinfran tuomista kohteisiin, myös muualle kuin niihin kuumimpiin keskuksiin.

Lapissa se maanomistus on vähän toisin kuin etelässä ja se että maa on valtion, niin historiallisesti ei ihan tarkoita sitä että sen käytöstä voisi pelkästään päättää Helsingissä.

Ja noin yleisesti jos toisen omistamalla metsällä tarkoitus tehdä businesta ilman että ottaa mukaan sitä metsänomistajaa niin siinä toki se vaara että metsänomistaja ei näe samoja arvoja kuin se ulkopuolinen. Lapissa sen metsän talousmetsäarvo on paljon pienempi kuin etelässä, joten kovin isoja vaihtoehto hehtaarituottoja ei tarvi keksiä että kannattaa.
 
Viimeksi muokattu:
Turismin tuoman rahan hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä: lisää infraa kyllä rakennetaan, mutta lähinnä turismia varten. Asukkaat pääsevät lähinnä näkemään haittoja. Valtaosa voitoista valuu muualle...
Ketjun otsikon hengessä turismi tulisi kieltää koko maapallolla. Sen hiilijalanjälki on taatusti aivan valtava ja roskaaminen ja muut luontotuhot siihen päälle.
 

Siinä ihan ajattelemisen arvoinen paikka myös keskustella miten tärkeää ei ole vaan se, että mikä sen hiilen pankki tai sidonta ja tuotto on jos metsää hakataan. Olkoon sitten tilanne mikä tahansa jos ajatellaan että laitetaan pari sataa hehtaaria metsää matalaksi ja sen jälkeen toiset pari sataa hehtaaria etc. niin mitä se tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Ei se metsä kuitenkaan ihan heti ole takaisin kasvamassa vaikka kuinka istutetaan uutta puustoa. Siihen menee kaksi miehen ikää /-sukupolvea.
 
Siinä ihan ajattelemisen arvoinen paikka myös keskustella miten tärkeää ei ole vaan se, että mikä sen hiilen pankki tai sidonta ja tuotto on jos metsää hakataan. Olkoon sitten tilanne mikä tahansa jos ajatellaan että laitetaan pari sataa hehtaaria metsää matalaksi ja sen jälkeen toiset pari sataa hehtaaria etc. niin mitä se tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle.
Otsikon kannalta helppoa, mutta jos vetää mukaan monimuotoisuuden niin ilmastonmuutoksen torjunta taitaa olla se ykkönen, jos siis ollaan siitä huolissaan sillä tasolla mitä nyt suht yleisesti ollaan. Tietenkin jos sen kiistää enemmän tai vähemmän, niin sillä ei sitten väliä.

Vaikka mentäisiin talous, ilmastonmuutos edellä, niin ei se tarkoita etteikö monimuotoisuutta huomioisi lainkaan. Toimiva valintoja joiden kustannukset pieniä, mutta monimuotoisuuden kannalta merkittävä ero.

Ei se metsä kuitenkaan ihan heti ole takaisin kasvamassa vaikka kuinka istutetaan uutta puustoa. Siihen menee kaksi miehen ikää /-sukupolvea.
Jos et puhu lapista, niin etelässä metsä otsikkoon liittyen alkaa kasvu olemaan huipussaan 50v jälkeen, 70v niin jälkeen riskit jo kasvaa ja lähinnä kyse kuinka järeää tavoitellaan.

Mainitsit parisataa hehtaaria, jos kyse jostain isommasta metsänomistajasta joka hakkaa parisataa hehtaari, niin ei se ole sama asia kuin se että hakataan 200 hehtaarin aukko vaan tapoja on monenalisia. Vaikka nyt olisi joku 1000 hehtaarin metsikkö, mikä olisi sellaista että se kannattaisi iän puolesta hakata kerralla, niin sen voi kuitenkin jakaa vuosiksi. vähän vuosittaista hakuuta sopivittaa kysynnän mukaan.

200 hehtaari myös sellainen määrä että sen voi pilkkoa myös maantieteeliesti eri paikkoihin. jos oletetaan että metsänomistajalla sitä metsää on siellä täällä.

Toki jos aikomus kasvattaa niitä 150 vuotiaita tukkipuita, mutta sille ei nyt löydetty kannattavuutta, mutta jos niitä kasvattaa niin varmaan valikoidaan potenttiaaliset yksilöt.

Edit:
Ja vaikka menetelmä olisi että joku hehtaari kerralla hakattaisiin ns kokonaan, niin ei se välttämättä tarkoita että se vedetään ihan paljaaksi, kuten joissain vanhoissa kuvissa, vaan sinne jätetään yksittäisi puita, joskus siemen ajatus, mutta myös sitä monimuotoisuus ajatusta. eli ei välttämättä pelkästään ns parhaita. Toki se riski että myrsky vauriot todennäköisiä. Tukki puulla jos juurineen kaatuu, niin vahinko ei mahdoton.
 
Turismin tuoman rahan hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä: lisää infraa kyllä rakennetaan, mutta lähinnä turismia varten. Asukkaat pääsevät lähinnä näkemään haittoja. Valtaosa voitoista valuu muualle...

Paikalliset yrittäjät kyllä hyötyvät suuresti turistimäärästä. Rovaniemen keskusta hyvä esimerkki, kehittynyt huimasti viimeisten vuosien aikana. Kehittyminen = vaurautta ja työpaikkoja.
 
Yli 120 vuotiaiden metsien keskimääräinen osuus prosentteina.

Kuva kertoo varmasti jo enemmän kuin tuhat sanaa.

img_20200220_1137302189558273200086179.jpg



 
Yli 120 vuotiaiden metsien keskimääräinen osuus prosentteina.

Kuva kertoo varmasti jo enemmän kuin tuhat sanaa.

img_20200220_1137302189558273200086179.jpg




Miltä näyttää Eurooppa? (ja periaatteessa Pohjois-Afrikan rannikko, kun oli kuitenkin täynnä metsää)
Ja voi aloittaa 1000 BC
 
Miltä näyttää Eurooppa? (ja periaatteessa Pohjois-Afrikan rannikko, kun oli kuitenkin täynnä metsää)
Ja voi aloittaa 1000 BC
Ihmettelen aina tätä keskustelutapaa jossa vaaditaan lisää tietoa, mutta ei jakseta itse hakea mitään. Kai voit itse sen etsiä jos kiinnostaa? Ja nykytilan näkee ainakin osittain tuosta artikkelista minkä postasin aiemmin tälle sivulle.
 
Paikalliset yrittäjät kyllä hyötyvät suuresti turistimäärästä. Rovaniemen keskusta hyvä esimerkki, kehittynyt huimasti viimeisten vuosien aikana. Kehittyminen = vaurautta ja työpaikkoja.
Kauppakeskuksissa yritykset vaihtuvat tämän tästä. Kivijalkaliikkeet lopettavat yksi toisensa jälkeen. Pikaruokaloita kyllä ilmestyy lisää.
Sitten on näitä toisenlaisia tarinoita, jotka kertoo enemmän siitä, miten alueella oikeasti menee:
Viimeinen paikallinen kenkäkauppias: ”Ei jaksa, ei pysty, ei kykene – kuppi meni nurin”. Turismi tuo mukanaan turismihinnat. Turismi tuo mukanaan halpatyövoimaa, jossa palkka tehdään ylipitkillä päivillä sesonkina. Paikallisten työntekijöiden osuus matkailussa pienenee vuosi vuodelta.
 

Siinä ihan ajattelemisen arvoinen paikka myös keskustella miten tärkeää ei ole vaan se, että mikä sen hiilen pankki tai sidonta ja tuotto on jos metsää hakataan. Olkoon sitten tilanne mikä tahansa jos ajatellaan että laitetaan pari sataa hehtaaria metsää matalaksi ja sen jälkeen toiset pari sataa hehtaaria etc. niin mitä se tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Ei se metsä kuitenkaan ihan heti ole takaisin kasvamassa vaikka kuinka istutetaan uutta puustoa. Siihen menee kaksi miehen ikää /-sukupolvea.
Tuosta monimuotoisuudesta... en ihan pysty seuraamaan logiikkaa, missä se jos on samanikäistä metsää hehtaarikaupalla on osoitus luonnon monimuotoisuudesta, mutta jos osa metsästä hakataan niin se hävittää sen monimuotoisuuden, kun nähdäkseni siihen monimuotoisuuteen pitäisi kuulua aika oleellisesti myös se, että on eri ikäistä metsää mikä tarjoaa elinolosuhteita eri kasvi- ja eläinlajeille. Ei se monimuotoisuus synny siitä että on tietyn ikäistä puustoa.

Ja toisaalta talousmetsäthän on jo haukuttu puupelloiksi millä ei ole minkään tasoista luontoarvoa...
 
Kauppakeskuksissa yritykset vaihtuvat tämän tästä. Kivijalkaliikkeet lopettavat yksi toisensa jälkeen. Pikaruokaloita kyllä ilmestyy lisää.
Sitten on näitä toisenlaisia tarinoita, jotka kertoo enemmän siitä, miten alueella oikeasti menee:
Viimeinen paikallinen kenkäkauppias: ”Ei jaksa, ei pysty, ei kykene – kuppi meni nurin”. Turismi tuo mukanaan turismihinnat. Turismi tuo mukanaan halpatyövoimaa, jossa palkka tehdään ylipitkillä päivillä sesonkina. Paikallisten työntekijöiden osuus matkailussa pienenee vuosi vuodelta.
Tuo kenkäkauppa on aivan paska. En yhtään ihmettele että lopettaa. Kenties yrittäjän kannattaisi vähän katsoa peiliin ja miettiä asioita.
 
Jos se metsän kierto on 50-75 vuotta, se metsä kasvaa tehokkaammin hoidettuna kuin hoitamatta, jos vaihtoehtona on se 100-150 vuotta niin sinä aikana tulee jo hoidetussa metsässä kaksi kiertoa.
Edelleen, hiilenkeruun optimi on siinä 150 vuoden paikkeilla. 50-75 jos kaadetaan niin menetetään kymmeniä prosentteja hiilenkeruusta pitkällä aikavälillä, ja jopa yli 100% lyhyellä aikavälillä.
Mutta jos sille ei ole kysyntää niin ei sitä varten kannata kasvattaa.
Tällä hetkellä kysyntä ylittää rajusti tarjonnan. Mutta edelleen, turha spekuloida jonnekkin 80 vuoden päähän tukkien hintaa.

No jos ne suojeltaisiin niin hetken päästä sanottaisiin että laskukaavan muutos, nyt ne metsät on päästölähde. Kikkeliskokkelis.
Miksi ne olis päästölähde? Ja onko sillä merkitystä metsänomistajalle jos se sai jo suojelusta korvauksen?

En pysty väitettäisi kiistään, mutta vähän jotain vakuutteluja tarvittaisiin.
Jos nyt uudestaan haen tänne ne aiheen tutkimukset, niin lupaatko tällä kertaa lukea ja sisäistää ne?
 
Miksi ne olis päästölähde? Ja onko sillä merkitystä metsänomistajalle jos se sai jo suojelusta korvauksen?
Riippuu siitä onko se korvaus täysimääräinen menetetyistä tuloista, vai vain osittainen ja muutetaanko ehtoja kesken kaiken. Maan talouden kannalta se taas on merkittävä, koska se suojeltu ala on pois muusta taloudellisesta toiminnallisuudesta, jolloin se on kokonaisuuden kannalta kuluerä - ja jos sen päälle laskukaavan muutoksella se muutetaan päästölähteeksi, niin se on kaksinkertainen kuluerä koska se maksettu kulu ei silloin toteuta edes sitä alkuperäistä tarkoitusta.
 
Riippuu siitä onko se korvaus täysimääräinen menetetyistä tuloista, vai vain osittainen ja muutetaanko ehtoja kesken kaiken.
Silloin mennään EU:n välimiesoikeuteen vinkumaan ja saadaan silti rahat tilille.
ja jos sen päälle laskukaavan muutoksella se muutetaan päästölähteeksi
Millaisesta laskukaavan muutoksesta on kyse?

Lisäksi kuten entisöintiprujuista on saatu lukea, niin suojelulla on merkittävä euroistettava positiivinen vaikutus. :kahvi:
 
Yli 120 vuotiaiden metsien keskimääräinen osuus prosentteina.

Kuva kertoo varmasti jo enemmän kuin tuhat sanaa.

img_20200220_1137302189558273200086179.jpg



https://yle.fi/a/3-10473646

Tuo ei kerro metsän hiilensitomisesta mitään, kertoo lähinnä sen että tuhat vuotta sitten pohjoisessa ei kasvanut metsää ja etelässä sen missä "järjestäytynyttä" asustusta.

Edelleen, hiilenkeruun optimi on siinä 150 vuoden paikkeilla. 50-75 jos kaadetaan niin menetetään kymmeniä prosentteja hiilenkeruusta pitkällä aikavälillä, ja jopa yli 100% lyhyellä aikavälillä.

Yrittänyt etsi ajatuksesi taustaa, järjestäin käppyrät kertoo että 50v jälkeen, ennen 70v se keskimääräinen kasvu pysähtyy. Ne yleensä kuvaa sitä maanpäällistä kasvua, jos ajatuksesi on se että pinnan alle, ja maan pinnalle on se juttu, niin sillä on merkitystä, mutta en löytynyt kuitenkaan niin isoja lukuja että sen takia kannattaisi kasvattaa korjaamatta merkittävästi pidempään.

Jos edeleen kikkailet sillä että kaikki suoraan polttoon tai metsään, ja varasto lainattaisiin maakaasunpoltolle, niin en voi kiistää, mutta sitten kai voisi sanoa suoraan.

Puujalostuksessa edelleen se ensisijainen tavoite tuottaa arvokkaita jalosteita, se polttomainen voi olla sen kierron viimeinen hyödyntäminen. Osa jalosteita ei vapauta vuosikymmeniin sitä hiiltä, jos vertaa sitä siihen kivihiilen polttoon

Tällä hetkellä kysyntä ylittää rajusti tarjonnan. Mutta edelleen, turha spekuloida jonnekkin 80 vuoden päähän tukkien hintaa.

Jos ajatus kasvattaa 150v tukkipuuta niin se nimenomaan edellyttää sen arvon spekulointia sinne 80v päähän. Jos nyt sille ei ole sellaista kysyntää että kannattaisi, niin täytyy olla joku uskottava ajatus että 80v päästä olisi.

Jos ajatukseen liittyy vielä se että hyvin nopeasti kehitetään sahatavaralle korvaavia raaka-aineita, kustannustehokkaita synteettisiä korvikkeita, niin ...

Miksi ne olis päästölähde? Ja onko sillä merkitystä metsänomistajalle jos se sai jo suojelusta korvauksen?
Jos ajatus oli myydä se hiilinielu, kivihiilenpolttajalle, ja siitä metsänomistaja saa kilpailukykyisen hinnan mihin on tyytyväinen, niin siihen asti on ok, jos ajatus oli se että 70v-100v päästä kun metsänomistaja sen metsän hiilen hyödyntää, niin sillä on käsissä lähinnä fossiilinen hiilipäästö, jollen sen pitää hankkia nielu. Ajatus ilmeisesti se että siihen mennessä hiilinielujen arvo on romahtanut, ja voi surutta päästellä.

Metsän omistajan kannalta , jos sitoutumisesta 50v-100v metsän hoitamatta jättämisestä esim. kivihiilenpolttaja maksaa niin hyvin että se kannattaa, niin varsinkin syrjäisempien metsien osalta luulisi kiinnostavan. Edellinen kirjoitajan mainitsemiin riskeihin liittyen, niin jos ne riskit ei ole metsänomistajan, niin en näe miksi ei houkuttaisi.

Eli metsät joissa ei ole näköpiirissä arvokkaampaa käyttöä, niin tuohan kuullostaisi aika riskittömältä, ne missä potenttiaali muuhunkin, niin jos metsänomista sitten hankkii korvaavan hiilinielun minkä jälkeen voi hyödyntää sen puihin sitoutuneen hiilen/metsän, niin kaupan piirissä olisi enemmänkin alueita.

Säädökset sitten pitää olla sellaisia että osapuolet voi niihin luottaa tuonajan. ja jos se metsän hiilivarasto vapautuu muista syistä kuin metsänomistajan toimista niin se riski tuupattava muualle. Vastuullinen metsänomistaja joutuisi hinnoitteleen sen riskin kalliiksi jos sen joutuis itse vastaan, eli ei myisi.

Jos nyt uudestaan haen tänne ne aiheen tutkimukset, niin lupaatko tällä kertaa lukea ja sisäistää ne?
Juu, toivonut vähän vahvistusta sille mihin ajatuksesi pohjaa, kelasin velä uudestaan keskustelumme en löytänyt, en vaikka muitakin postauksiasi hain.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
266 600
Viestejä
4 615 287
Jäsenet
75 881
Uusin jäsen
Timopaka

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom