Ilmalämpöpumput eli ILPit

Onko kenelläkään kokemuksia ivlp:stä käytettynä lattian vesikierron tai tuloilman viilennykseen?

tai yhdistelmästä ivlp+pilp viilennykseen + lämmitykseen?

saisiko tuollaisen kahden kombon ylipäätään toimimaan jotenkin kätevästi?
Tämä ei ehkä ole vastaus jota hait, mutta... Meillä vesikiertoinen lattialämmitys, lämmönlähteenä VILP. Lisäksi jäähdyttävä ilmastointi (koneellisen ilmanvaihdon lisäksi), jossa jälleen "lämmönlähteenä" VILP. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että lattialämmitys ei voi olla samaan aikaan päällä ilmastoinnin kanssa; lämpimän käyttöveden VILP pystyy kuitenkin tuottamaan.
 
Mistähän alkaisin etsimään syytä asunnon (okt) korkeaan sisäilman kosteus-%:Iin. Ollut parin-kolmen viikon ajan ilmanvaihtokoneen omien tietojen perusteella yli 50 %, jopa 70 %, vaikka ollut aurinkoisia päiviä. Aiemmin tällaista ei ole ollut havaittavissa, jos toki kokemusta vasta 9 kk ajalta. Ilmanvaihtokoneena Enervent Salla, lämmitysmuotona lattialämmitys (lämmönlähde VILP). Suodattimet vaihdoin viimeksi huhtikuun alussa, tänään puhdistin tuloilmasuodattimen, joka oli jo melkoisen likainen.

Vai onko tuo ihan normaalia viimeaikaiset kelit huomioiden?

Edit: Maanvarainen betonilaatta ja lattialämmitys kytketty kesäkuussa pois päältä. Voisiko siinä olla selitys?

Normilukemia. Meillä puolitoistakerroksinen talo ja Bilteman erittäin laadukkaalla mittarilla kertoilee nyt yläkertaan 44 % ja alakertaan 47 % suhteellista kosteutta. Välillä ollut suhteellinen kosteus siellä 60 % paikkeillakin. Ei se ole mitenkään poikkeuksellista, että kesällä käydään jossain vaiheessa 70 % lukemissa, mutta paljon sen yli ei kyllä tarvitsisi ainakaan pidempiaikaisesti mennä.
 
Kysytääs täältä josko löytyisi ratkaisua.

Vasta asennettu uudenkarhea Mitsubishi HR35 viilentää nätisti kesähelteellä mutta jonkin aikaa päällä oltuaan sisäyksikkö on litimärkä ja sylkee vesipisaroita lattialle. Kondenssivesiputki vetää kyllä nätisti ja sieltäkin tulee vettä ulos.

Noin tunnin jäähdyttelyn jälkeen (pyynti 24c) sisäyksikkö näyttää siis tältä... Mikähän tuota voisi aiheuttaa vai onko laite vaan viallinen? Normaali kerrostalokaksio asuntona ilman suihkua kummempia kosteudenlähteitä.

ilp.png


Asentajafirmalta tuntuu olevan mahdotonta saada ukkoja katsomaan laitetta kuntoon kun kaikki asentajat on täystyöllistettyjä ties kuinka pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen
Muut vastaajat näyttää spekuloineen mistä voisi johtua (ihan hihasta vedettynä spekulaationa voisiko joku kylmäputki olla asennuksessa liian lähellä metallista taustalevyä tms), mutta olet kaiketi kokeillut yhtä tai kahta pykälää kovemmalla puhallinasetuksella, tapahtuuko tuota?

(hyvin tyhmä kysymys vielä että onhan se laite varmasti jäähdytys eikä kuivaus-moodissa jolloin puhallinnopeus taitaa olla näissä laitteissa ihan tarkoituksella alhaisempi)
 
Viimeksi muokattu:
Olen ajatellut, että talossa voisi osan huoneiden osalta parantaa ilman liikkumista huoneesta toiseen. Makkareiden ovien alla on ihan järkevä rako, mutta sitten taas esimerkiksi vessojen ja kodinhoitohuoneen ovien alla on niin korkea kynnys, että jos oven pistää kiinni, ei ilma pääse kulkemaan. Suotavaa toki olisi, että näihin "likaisiin" huoneisiin päin ilma kulkisi, koska niistähän se poistetaan. Ratkaisuna on toki pitää ovia aina auki tai vähintään raollaan, mutta ainakaan WC:n kanssa se ei ole kovin kiva tai nätti ratkaisu. Lähinnä mietin, että olisiko riittävä ratkaisu laittaa oviin jonnekin alareunaan tällaiset ovisäleet (Ovisäle MV 430/2 - Ilmanvaihto, Kaikki tuotteet, Säleet - Pisla

Lähinnä noiden kanssa vessan osalta mietityttää, että mitenkähän hyvin tuollaisen kanssa kantautuvat äänet? Tuolliset halvat peiliovet eivät kyllä nykyiselläänkään mitään varsinaisia äänieristysovia ole. Joka tapauksessa pitäisi olla sellainen helppo ratkaisu, että tohelokin osaisi itse tehdä. On vissiin olemassa jotain huomaamattomia karmiin laitettavia ratkaisujakin, mutta ovat aika kalliita ja varmasti vaikeampia saada paikalleen. Noita kuitenkin kaiken kaikkiaan taloon jonkun 3-5 kpl laittaisin.
 
Viimeksi muokattu:
Olen ajatellut, että talossa voisi osan huoneiden osalta parantaa ilman liikkumista huoneesta toiseen. Makkareiden ovien alla on ihan järkevä rako, mutta sitten taas esimerkiksi vessojen ja kodinhoitohuoneen ovien alla on niin korkea kynnys, että jos oven pistää kiinni, ei ilma pääse kulkemaan. Suotavaa toki olisi, että näihin "likaisiin" huoneisiin päin ilma kulkisi, koska niistähän se poistetaan. Ratkaisuna on toki pitää ovia aina auki tai vähintään raollaan, mutta ainakaan WC:n kanssa se ei ole kovin kiva tai nätti ratkaisu. Lähinnä mietin, että olisiko riittävä ratkaisu laittaa oviin jonnekin alareunaan tällaiset ovisäleet (Ovisäle MV 430/2 - Ilmanvaihto, Kaikki tuotteet, Säleet - Pisla

Lähinnä noiden kanssa vessan osalta mietityttää, että mitenkähän hyvin tuollaisen kanssa kantautuvat äänet? Tuolliset halvat peiliovet eivät kyllä nykyiselläänkään mitään varsinaisia äänieristysovia ole. Joka tapauksessa pitäisi olla sellainen helppo ratkaisu, että tohelokin osaisi itse tehdä. On vissiin olemassa jotain huomaamattomia karmiin laitettavia ratkaisujakin, mutta ovat aika kalliita ja varmasti vaikeampia saada paikalleen. Noita kuitenkin kaiken kaikkiaan taloon jonkun 3-5 kpl laittaisin.

Eikö olisi loogisempaa laittaa likaisiin tiloihin omat raitisilmaventtiilit tai tehostaa niitä jos löytyy jo?
 
Eikö olisi loogisempaa laittaa likaisiin tiloihin omat raitisilmaventtiilit tai tehostaa niitä jos löytyy jo?

Sori, mutta nyt en ymmärrä. Talossa on koneellinen ilmanvaihto (LTO) ja ajatushan on, että ilma tuodaan puhtaisiin tiloihin (makkarit, olkkari jne) ja poistetaan likaisista. Silloinhan on olennaista, että se ilma kulkee huoneesta toiseen. Ei kai koneellisen ilmanvaihdon kanssa ole tulojen ja poistojen lisäksi kuin korkeintaan takalle/uunille venttiili, mistä ilmaa tulee painovoimaisesti.
 
Olen ajatellut, että talossa voisi osan huoneiden osalta parantaa ilman liikkumista huoneesta toiseen. Makkareiden ovien alla on ihan järkevä rako, mutta sitten taas esimerkiksi vessojen ja kodinhoitohuoneen ovien alla on niin korkea kynnys, että jos oven pistää kiinni, ei ilma pääse kulkemaan. Suotavaa toki olisi, että näihin "likaisiin" huoneisiin päin ilma kulkisi, koska niistähän se poistetaan. Ratkaisuna on toki pitää ovia aina auki tai vähintään raollaan, mutta ainakaan WC:n kanssa se ei ole kovin kiva tai nätti ratkaisu. Lähinnä mietin, että olisiko riittävä ratkaisu laittaa oviin jonnekin alareunaan tällaiset ovisäleet (Ovisäle MV 430/2 - Ilmanvaihto, Kaikki tuotteet, Säleet - Pisla

Lähinnä noiden kanssa vessan osalta mietityttää, että mitenkähän hyvin tuollaisen kanssa kantautuvat äänet? Tuolliset halvat peiliovet eivät kyllä nykyiselläänkään mitään varsinaisia äänieristysovia ole. Joka tapauksessa pitäisi olla sellainen helppo ratkaisu, että tohelokin osaisi itse tehdä. On vissiin olemassa jotain huomaamattomia karmiin laitettavia ratkaisujakin, mutta ovat aika kalliita ja varmasti vaikeampia saada paikalleen. Noita kuitenkin kaiken kaikkiaan taloon jonkun 3-5 kpl laittaisin.
Siellä oven alareunassa kuuluisi olla ilmarako. Kynnyksen vaihto soveltuvaan tai/ja oven alareunasta siivu pois.
 
Tämä ei ehkä ole vastaus jota hait, mutta... Meillä vesikiertoinen lattialämmitys, lämmönlähteenä VILP. Lisäksi jäähdyttävä ilmastointi (koneellisen ilmanvaihdon lisäksi), jossa jälleen "lämmönlähteenä" VILP. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että lattialämmitys ei voi olla samaan aikaan päällä ilmastoinnin kanssa; lämpimän käyttöveden VILP pystyy kuitenkin tuottamaan.

Aika lähellä! eli lattialämpö ja ilmastointi samassa vilpissä? Onko muita lämmityslähteitä? Entä mikä valmistaja ja oletteko kokeilleet myös viilentää lattiaa? Jos ei niin onko joku manuaalinen kytkentä?
 
Siellä oven alareunassa kuuluisi olla ilmarako. Kynnyksen vaihto soveltuvaan tai/ja oven alareunasta siivu pois.

Juu niinhän siellä pitäisi. Kynnyksiä en ala vaihtamaan, koska kaikissa näissä tiloissa on kynnystä vasten laattalattiaa, niin hirvittää, että on laatta halki siinä hommassa. Millähän tuollaisesta peiliovesta saisi kätevimmin alareunasta siivun pois?
 
Juu niinhän siellä pitäisi. Kynnyksiä en ala vaihtamaan, koska kaikissa näissä tiloissa on kynnystä vasten laattalattiaa, niin hirvittää, että on laatta halki siinä hommassa. Millähän tuollaisesta peiliovesta saisi kätevimmin alareunasta siivun pois?
Käsisirkkelillä nuo lyhennykset menee. Tosin jos kynnys on huullettu, niin ei onnistu. Lattakynnys tai ns.kylpyhuonekynnys pitäisi olla. Kyllä ne laattalattiaankin onnistuu vaihtamaan, kun varoen tekee.
 
Käsisirkkelillä nuo lyhennykset menee. Tosin jos kynnys on huullettu, niin ei onnistu. Lattakynnys tai ns.kylpyhuonekynnys pitäisi olla. Kyllä ne laattalattiaankin onnistuu vaihtamaan, kun varoen tekee.

No huullettujahan ne on. Tosin ei kai se ainakaan tilannetta pahentaisi, jos ovesta leikkaisi pois sen huulloksen ja pari milliä päälle. Ainakin jonkinlainen hönkä sieltä silloin kävisi, mutta rumahan se todennäköisesti olisi. Tai sitten palaan siihen vaihtoehtoon, että laitan ne tuuletussäleet. Lopputuloshan se tärkein lienee eli että ilma kiertää.
 
Aika lähellä! eli lattialämpö ja ilmastointi samassa vilpissä? Onko muita lämmityslähteitä? Entä mikä valmistaja ja oletteko kokeilleet myös viilentää lattiaa? Jos ei niin onko joku manuaalinen kytkentä?
Juu, lattialämmitys ja ilmastointi samassa Panasonicin VILPissä. Ei muita lämmönlähteitä (paitsi varaava takka). Lattian viilentäminen olisi mahdollista, mutta linjat manuaalisesti suljettuina (pientä lirua lukuun ottamatta) kun ilmastointi käytössä. Ei haluta tehdä laattalattiasta entistä kylmenpää. Eli VILPin "tuotanto" ohjataan manuaalisesti joko lattialämmitykselle tai ilmastoinnille käyttötarpeen mukaisesti. Toki VILPin toimintamuoto pitää myös valita tilanteen mukaan.

Yksi haittapuoli tässä toteutuksessa on se, että kosteidentilojen lattialämmitykset eivät tietenkään toimi ilmastointikaudella, eli tuntuvat jalan alla vilpoisilta. Ei ole koettu ongelmaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmiset on ilmanvaihdon putsauksesta maksaneet?

Tuli eilen tarjous (koneellinen poisto, n. 190 m2 paritalo, puolisen tusinaa poistoa), sisältäen:

Työvaiheet:
-Poistokanavien alipaineistus
- Poistokanavien mekaaninen harjapuhdistus
-iv-koneen puhdistus ja kuntokartoitus
-Poistoventtiilien puhdistus liuotinaineella
-Liesituulettimen rasvakanavan puhdistus
-Ilmamäärien mittaus ja säätö
-Puhdistus ja mittaus pöytäkirjan laatiminen.

Hinta 465€ ennen kotitalousvähennystä. Ei mitään käryä onko tämä ns. hyvä hinta, nousee aina vaan epäilykset heti ensimmäisenä kun puhelimitse myydään.

Joku tuon suuntainen setti varmaan pitäisi tehdä joka tapauksessa, koska edellinen omistaja joka asui tässä vuodesta 2005 ei kertaakaan omana asuinaikanaan kanavistoa putsauttanut...
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmiset on ilmanvaihdon putsauksesta maksaneet?

Tuli eilen tarjous (koneellinen poisto, n. 190 m2 paritalo, puolisen tusinaa poistoa), sisältäen:

Työvaiheet:
-Poistokanavien alipaineistus
- Poistokanavien mekaaninen harjapuhdistus
-iv-koneen puhdistus ja kuntokartoitus
-Poistoventtiilien puhdistus liuotinaineella
-Liesituulettimen rasvakanavan puhdistus
-Ilmamäärien mittaus ja säätö
-Puhdistus ja mittaus pöytäkirjan laatiminen.

Hinta 465€ ennen kotitalousvähennystä. Ei mitään käryä onko tämä ns. hyvä hinta, nousee aina vaan epäilykset heti ensimmäisenä kun puhelimitse myydään.

Joku tuon suuntainen setti varmaan pitäisi tehdä joka tapauksessa, koska edellinen omistaja joka asui tässä vuodesta 2005 ei kertaakaan omana asuinaikanaan kanavistoa putsauttanut...
Eihän tuo ole kuin 4 tunnin työt 116,25e/h taksalla.
Ainahan voit kysäistä tarjouksen jostain muualta verrokiksi.
 
Mitä ihmiset on ilmanvaihdon putsauksesta maksaneet?

Tuli eilen tarjous (koneellinen poisto, n. 190 m2 paritalo, puolisen tusinaa poistoa), sisältäen:

Työvaiheet:
-Poistokanavien alipaineistus
- Poistokanavien mekaaninen harjapuhdistus
-iv-koneen puhdistus ja kuntokartoitus
-Poistoventtiilien puhdistus liuotinaineella
-Liesituulettimen rasvakanavan puhdistus
-Ilmamäärien mittaus ja säätö
-Puhdistus ja mittaus pöytäkirjan laatiminen.

Hinta 465€ ennen kotitalousvähennystä. Ei mitään käryä onko tämä ns. hyvä hinta, nousee aina vaan epäilykset heti ensimmäisenä kun puhelimitse myydään.

Joku tuon suuntainen setti varmaan pitäisi tehdä joka tapauksessa, koska edellinen omistaja joka asui tässä vuodesta 2005 ei kertaakaan omana asuinaikanaan kanavistoa putsauttanut...
Minun mielestäni ihan hyvä hinta. Usein näkee 400-600 euron hintaluokkaa noille hommille.
 
Suosituksia multisplitistä?

-laadukas
-3 sisäyksikköä (kooltaan mahdollisimman pieniä, tulevat makuuhuoneisiin, huonetilavuus kussakin noin 30m^e)
-sopivasti jäähdytystehoa kesähelteisiin
-pilpille apua lämmitykseen kovilla pakkasilla (pk-seutu)
 
Suosituksia multisplitistä?

-laadukas
-3 sisäyksikköä (kooltaan mahdollisimman pieniä, tulevat makuuhuoneisiin, huonetilavuus kussakin noin 30m^e)
-sopivasti jäähdytystehoa kesähelteisiin
-pilpille apua lämmitykseen kovilla pakkasilla (pk-seutu)
 
Suosituksia multisplitistä?

-laadukas
-3 sisäyksikköä (kooltaan mahdollisimman pieniä, tulevat makuuhuoneisiin, huonetilavuus kussakin noin 30m^e)
-sopivasti jäähdytystehoa kesähelteisiin
-pilpille apua lämmitykseen kovilla pakkasilla (pk-seutu)
 
Mitä ihmiset on ilmanvaihdon putsauksesta maksaneet?

Tuli eilen tarjous (koneellinen poisto, n. 190 m2 paritalo, puolisen tusinaa poistoa), sisältäen:

Työvaiheet:
-Poistokanavien alipaineistus
- Poistokanavien mekaaninen harjapuhdistus
-iv-koneen puhdistus ja kuntokartoitus
-Poistoventtiilien puhdistus liuotinaineella
-Liesituulettimen rasvakanavan puhdistus
-Ilmamäärien mittaus ja säätö
-Puhdistus ja mittaus pöytäkirjan laatiminen.

Hinta 465€ ennen kotitalousvähennystä. Ei mitään käryä onko tämä ns. hyvä hinta, nousee aina vaan epäilykset heti ensimmäisenä kun puhelimitse myydään.

Joku tuon suuntainen setti varmaan pitäisi tehdä joka tapauksessa, koska edellinen omistaja joka asui tässä vuodesta 2005 ei kertaakaan omana asuinaikanaan kanavistoa putsauttanut...

Minusta tuo hinta on halpa. Oma käsitykseni on, että yleensä hinnat liikkuvat siellä 500 € - 700 € välillä. Meillä taisi maksaa noin 550 €. Hinnan lisäksi kannattaa tietysti selvittää, että kuinka kokenut tekijä on kyseessä. Mieluummin maksan 600 € tekijälle, joka osaa varmasti säätää kohdilleen kuin 400 € jollekin juuri aloittaneelle klopille, jonka jäljiltä saa sitten myöhemmin tulla joku kokeneempi mittailemaan ja säätämään uusiksi. Kanavien ja koneen puhdistus varmaan hoituukin vaikka keneltä, mutta kriittinenhän se on tuo ilmamäärien mittaus ja säätö.
 
Sisäyksikön poistovesiputki on vedetty ulko-oven rapun/sokkelin juureen. Nyt siinä on pieni ämpäri mitä saa sitten tyhjentää ainakin kerran päivässä.
Mitähän fiksua tohon keksiisi, jos ei halua veden tiputtavan siihen maahan vuoden ympäri vai onko se "ihan sama"? Niin että pääsisi tuosta manuaalisesta tyhjennyksestä kuitenkin eroon.
Yksi vaihtoehto ois vetää toi putki toiselle puolelle rappua, sen voisi sitten ohjata kauemmas siististi. Tältä puolelta kun kuljetaan, missä se on nyt.

1658828158778.png
 
Sisäyksikön poistovesiputki on vedetty ulko-oven rapun/sokkelin juureen. Nyt siinä on pieni ämpäri mitä saa sitten tyhjentää ainakin kerran päivässä.
Mitähän fiksua tohon keksiisi, jos ei halua veden tiputtavan siihen maahan vuoden ympäri vai onko se "ihan sama"? Niin että pääsisi tuosta manuaalisesta tyhjennyksestä kuitenkin eroon.
Yksi vaihtoehto ois vetää toi putki toiselle puolelle rappua, sen voisi sitten ohjata kauemmas siististi. Tältä puolelta kun kuljetaan, missä se on nyt.

Ei sisäyksiköstä vettä tule kuin kesäisin, mutta niin tai näin, en itse tykkäisi, että vedet pusketaan sokkeliin, kun vettä voi tulla hyvinkin paljon kesäisin (toki varmaan haihtuukin aika tehokkaasti kesähelteillä). Eihän siinä vieressä ole sadevesijärjestelmää? Itse vedin sisäyksikön kondenssivededelle oman haaran viereiseltä rännikaivolta, ei pitkään nokka tuhissut kaivaa lapiolla tarpeeksi maata auki, laittaa Y-putki jne.
 
Ei sisäyksiköstä vettä tule kuin kesäisin, mutta niin tai näin, en itse tykkäisi, että vedet pusketaan sokkeliin, kun vettä voi tulla hyvinkin paljon kesäisin (toki varmaan haihtuukin aika tehokkaasti kesähelteillä). Eihän siinä vieressä ole sadevesijärjestelmää? Itse vedin sisäyksikön kondenssivededelle oman haaran viereiseltä rännikaivolta, ei pitkään nokka tuhissut kaivaa lapiolla tarpeeksi maata auki, laittaa Y-putki jne.
Ei ole tuossa oikein mitään. Kivitetty pitkän matkaa. Oiskohan jossain betonialtaassa mitään järkeä? Tosin sekin sitten täyttyy sateella itsestään jne.
Sitä vettä tosiaan tulee niin paljon, että haihtumista ei edes ämpäristä huomaa.
Ehkä se on vaan järkevin putkittaa toiselle puolelle rappua ja kauemmas...
 
Kyllähän tuo kestää ne sateetkin, niin ämpärikin on ihan turha loppuviimeksi.
 
Eihän tuo ole kuin 4 tunnin työt 116,25e/h taksalla.
Ainahan voit kysäistä tarjouksen jostain muualta verrokiksi.
Minun mielestäni ihan hyvä hinta. Usein näkee 400-600 euron hintaluokkaa noille hommille.
Minusta tuo hinta on halpa. Oma käsitykseni on, että yleensä hinnat liikkuvat siellä 500 € - 700 € välillä. Meillä taisi maksaa noin 550 €. Hinnan lisäksi kannattaa tietysti selvittää, että kuinka kokenut tekijä on kyseessä. Mieluummin maksan 600 € tekijälle, joka osaa varmasti säätää kohdilleen kuin 400 € jollekin juuri aloittaneelle klopille, jonka jäljiltä saa sitten myöhemmin tulla joku kokeneempi mittailemaan ja säätämään uusiksi. Kanavien ja koneen puhdistus varmaan hoituukin vaikka keneltä, mutta kriittinenhän se on tuo ilmamäärien mittaus ja säätö.


Kiitos näkemyksistä. Kyseessä siis lahtelainen Suomen Vesitekniikka Oy, josta löytyi hieman kirjavaa palautetta netissä. Puhelimessa myyjä kovasti vakuutteli, että kaikki työt tekee firman omat työntekijät ja harjoittelijoita ei kohteisiin lähetetä.

Pitää varmaan piruuttaan kuitenkin kyseistä vielä parista muustakin firmasta tarjoukset.
 
Ei ole tuossa oikein mitään. Kivitetty pitkän matkaa. Oiskohan jossain betonialtaassa mitään järkeä? Tosin sekin sitten täyttyy sateella itsestään jne.

Mikähän se mahtoi olla suositus miten kaukas sadevedet piti vähintään sokkelista johtaa, tais olla joku 2 metriä tms, et sikäli ei ole ihan täysin validi argumentti että kestää sateetkin, kun ei sadevesien olisi hyvä normaalisti huuhdella sokkelia, mutta veikkaan kyllä et ilpin vedet on hyttysen paska kokonaisuudessa. Mites vaan betoninen sadevesikuppi ja betonista kourua sen verran, että vähän kauemmaksi puskee vedet? Ei näyttäne edes pahalta tuossa kiveyksellä.
 
Kiitos näkemyksistä. Kyseessä siis lahtelainen Suomen Vesitekniikka Oy, josta löytyi hieman kirjavaa palautetta netissä. Puhelimessa myyjä kovasti vakuutteli, että kaikki työt tekee firman omat työntekijät ja harjoittelijoita ei kohteisiin lähetetä.

Pitää varmaan piruuttaan kuitenkin kyseistä vielä parista muustakin firmasta tarjoukset.
Jos olet Päijät-Hämeen suunnalla niin kilauttele Pekurisen Janille (Ilma Service – Ilmanvaihtojärjestelmien säätö- ja mittauspalvelut). Tekee alihankintana puhdistuksia ja säätöjä, olin itse tyytyväinen työn jälkeen muutama vuosi sitten.
 
Ei ole tuossa oikein mitään. Kivitetty pitkän matkaa. Oiskohan jossain betonialtaassa mitään järkeä? Tosin sekin sitten täyttyy sateella itsestään jne.
Sitä vettä tosiaan tulee niin paljon, että haihtumista ei edes ämpäristä huomaa.
Ehkä se on vaan järkevin putkittaa toiselle puolelle rappua ja kauemmas...

Vai onko tuo lopulta niin suuri ongelma ja liiaksi työllistävä asia? Entä jos vaihdat vaan sen ämpärin vaikka vähän suurempaan astiaan (laastipalju tms.), niin ei tarvitse ihan päivittäin tyhjentää. Siitähän sitä saa kesällä kätevästi vettä kipattavaksi vaikka kukkapuskille tai pensaille. No toisaalta enitenhän sitä vettä puskee juuri kovilla helteillä, joita ei tyypillisesti montakaan päivää vuoteen mahdu, milloin ei mahda oikeasti rakenteillekaan kummoista rasitusta olla vaikka tippuisi kivetykselle. Jonkun verran noitakin ratkaisuja näkyy, että ei ole edes mitään astiaa alla, jos yhtään viettää seinän vieressä sokkelista pois päin.
 
Vai onko tuo lopulta niin suuri ongelma ja liiaksi työllistävä asia? Entä jos vaihdat vaan sen ämpärin vaikka vähän suurempaan astiaan (laastipalju tms.), niin ei tarvitse ihan päivittäin tyhjentää. Siitähän sitä saa kesällä kätevästi vettä kipattavaksi vaikka kukkapuskille tai pensaille. No toisaalta enitenhän sitä vettä puskee juuri kovilla helteillä, joita ei tyypillisesti montakaan päivää vuoteen mahdu, milloin ei mahda oikeasti rakenteillekaan kummoista rasitusta olla vaikka tippuisi kivetykselle. Jonkun verran noitakin ratkaisuja näkyy, että ei ole edes mitään astiaa alla, jos yhtään viettää seinän vieressä sokkelista pois päin.
Ei se oikein vietä poiskaan. Muutenhan tuo nyt ei niin kovasti häiritsisi, mutta kun se on juuri tuossa sisäänkäynnin nurkalla aivan sokkelissa kiinni. Joku iso saavi siihen näyttää vähän törkeältä.

Pitäähän se sitten nurkan märkänä läpi kesän jos jättää astian pois. Muut paikat sentään pääsee joskus kuivamaan. Onko sillä sitten suurta merkitystä, en tiedä, ehkä ei. Mielessä vaan tuntuu siltä ettei jatkuva kosteus tuossa nurkassa ole hyvästä.

Mutta täytyy nyt alkuun kokeilla vaikka laastipaljulla. Katsotaan sitten milloin jaksaa perehtyä lisää. Luulen vaan että sen alle tykkää muurahaiset pesiytyä, mahdollisesti.
 
Ei se oikein vietä poiskaan. Muutenhan tuo nyt ei niin kovasti häiritsisi, mutta kun se on juuri tuossa sisäänkäynnin nurkalla aivan sokkelissa kiinni. Joku iso saavi siihen näyttää vähän törkeältä.

Pitäähän se sitten nurkan märkänä läpi kesän jos jättää astian pois. Muut paikat sentään pääsee joskus kuivamaan. Onko sillä sitten suurta merkitystä, en tiedä, ehkä ei. Mielessä vaan tuntuu siltä ettei jatkuva kosteus tuossa nurkassa ole hyvästä.

Juu ei se missään nimessä ihanteellinen ratkaisu ole, ja noista vaihtoehdoista itse kyllä sen paljun hommaisin. Tarkoitan siis tällaista suorakaiteen muotoista, mikä ei kenties tule liiakse kulkuväylälle
Onhan tuo tosiaan vähän sellainen paikka, että olipa ratkaisu mikä hyvänsä, niin kai se vähän on edessä ja pistää silmään jne.
 
Jos laitat letkun laastipaljuun niin varmista, ettei siihen tule jossain tilanteessa vesilukkoa. Itsellä tuli kerran kiire nostaa letku pois paljusta kun sisäyksikön kaukalosta alkoi tiputella vettä.
 
Miten tuo on mahdollista?
Mielestäni letku oli kääntynyt paljun pohjalla jotenkin niin, että suuaukko osoitti ylöspäin. Ei siinä mitään taitosta tms. ollut. Olen nykyään jättänyt letkun suosiolla maahan kun salaojaputki kulkee kuitenkin siitä vierestä ja vesimäärä on pieni.
 
Mielestäni letku oli kääntynyt paljun pohjalla jotenkin niin, että suuaukko osoitti ylöspäin. Ei siinä mitään taitosta tms. ollut. Olen nykyään jättänyt letkun suosiolla maahan kun salaojaputki kulkee kuitenkin siitä vierestä ja vesimäärä on pieni.
Eihän ton periaatteessa pitäis olla mahdollista ellei putken pää ole jotenkin lintassa.
 
Eihän ton periaatteessa pitäis olla mahdollista ellei putken pää ole jotenkin lintassa.
Sitä minäkin ihmettelin. Letku oli ollut jo pitkään paljussa, palju varmaan puolillaan vettä eli sinne oli tullut tavaraa kaiken aikaa. Rynnin nostamaan letkun astiasta ja sieltä tuli vettä oikein kunnolla eli oli varmasti täynnä sisäyksikölle asti eikä tukoksia. Tuo on vielä sellainen jäykkä haitariputki, jota ei saa vahingossa ruttuun tms.
 
Asennusfirman tyyppi ohjeisti vesiastiaan tekemään reijän letkun pään alapuolelle, että vesi pääsee astiasta veke mieluummin kuin letkun pää menee veden alle. Voi aiheuttaa ongelmia, jos niin käy.
 
Asennusfirman tyyppi ohjeisti vesiastiaan tekemään reijän letkun pään alapuolelle, että vesi pääsee astiasta veke mieluummin kuin letkun pää menee veden alle. Voi aiheuttaa ongelmia, jos niin käy.
Sellaistakin ratkaisua mietin, että laittaisi letkun nipparilla kiinni maatelineeseen niin, että sen pää on sitten paljun yläpuolella.
 
Sellaistakin ratkaisua mietin, että laittaisi letkun nipparilla kiinni maatelineeseen niin, että sen pää on sitten paljun yläpuolella.

Tuota minäkin mietin, että eikös tuo ole yksinkertaisin ratkaisu, että jättää letkun sen verran lyhyeksi, että se ei voi mitenkään siellä paljussa mitään mutkaa tehdä, vaan lorottelee sinne ylempää vettä.
 
Ikkunat ovat täysin tiivistetyt, niin sisälasi kuin ulkolasi. Viimeksi ulkolasiin koitettiin poistaa hieman jos parantais ilmanlaatua, sen sijaan asunto kylmeni ja viima iski pahemmin. En tiedä, mistä kohtaan on järkevintä ottaa pala pois ulkoikkunoista, jotta ei aiheuta viimaa tms.
Nämä kannattaa hoitaa oikeaoppisesti. Molempien ruutujen tiivistäminen täysin on yksinkertaisesti väärin (ellei ko. ikkunan käyttöohjeessa nimenomaan niin neuvota). Ulkoruutuun kuuluu ilmaraot, jotka voivat olla uudemmissa ikkunoissa valmiina mutta yleensä pitää tehdä katko tiivisteeseen. Jos raot aiheuttavat "viimaa" huoneeseen, ei sisätiiviste ole kunnossa, mikä on virhe sekin.

Tässä perusohjeita.

 
Jaha ilp sisäyksikössä hometta, vaikka plen pyrkinyt aina pitämään ilpin päällä etenkin jäähdytyksen jälkeen, pelkällä puhalluksella. Panasonic ja netissä juttua paljon et nimenomaan Panasonicot homeessa...

Mites hommaa pitäisi lähteä taklaamaan? Puretaan niin pitkälle kun pystytään (huoltomanuska on), mekaaninen pundistus pehmeällä harjalla ja rätillä, tolua tms. muovipinnoille desinfioimaan ja kennoon puhdistusvaahtoa työntämään paskat pois ja vielä huuhtelu matalapaineruiskulla?

Joidenkin juttujen mukaan peli on menetetty jos hometta on pääsyt kasvamaan kun sitten se ois aina kasvamassa uusiksi, mutta en jaksa uskoa kun kyllähän ilmassa homeitiöitä on aina, ettei se niistä ole kiinni, vaan kosteudesta?

Jahas viimein sain aikaiseksi puhdistaa ilpin ja voi herrajumala, tässä kesän aikana homeen määrä oli totaalisesti räjähtänyt käsiin. Ei enää mikään ulkoa päin painettu coil cleaner tai höyry auttanut, piti purkaa ilppi atomeiksi. Siinä menikin rattoisasti koko päivä (nyt menisi toki nopeammin), onneksi oli huoltomanuska. Tuulettimen alumiininen holkki oli hitsannut kiinni moottorin rosteriseen akseliin ja naputtelin sitä irti eri menetelmillä tuntitolkulla ja toiseen suuntaan ei enää onnistunut, vaan piti aivan aavistus hioa pois holkista. Home oli niin sitkeässä, että jouduin ottaan puhaltimen lavoista painepesurilla (!), kun ei muuten lähtenyt. Perään desinfioivaa Ajaxia joka paikkaan ja pesu runsalla vedellä ja vielä höyrytys päälle. Kennoon puhdistusvaahtoa, lisää ajaxia, runsaasxti vettä ja höyryä perään. Hirveä homma, mutta en usko että yksikään huoltoliike olisi viitsinyt noin huolella tehdä (tietenkin jos tuntiveloituksen hyväksyy ja käskee tehdä kunnolla niin kaippa ne tekis).

Ennen:

1658867778177.png


Jälkeen (kuvasta ei nyt niin näe mutta puhallin ja ohjaimet ja kuoret on kuin uudet):

1658867872288.png


En kyllä ymmärrä miten kolmessa vuodessa on tähän kuntoon ilppi itsensä vetänyt, kun ei ole koskaan sammutettu tarkoituskella suoraan jäähdytyksestä. Vai onko ilpin auto-moodi sitten sellainen, että se ei puhalla tarpeeksi kovaa ja vettä kertyy sisälle... Jokuhan laittoi kuvan hyvinkin vetisestä sisäyksiköstä tuossa taannoin ja about sellainen tuon varmaan on pitänyt olla, että tohon kuntoon on päässyt. Emt pitää varmaan ruuvata kotiautomaatioon viritykset, että riippumatta mitä kakesta valitsee, niin aina jäähdytettäessä puhallin käy vähintään puoliteholla ja pitäisiköhän kolvata vielä joku kuivatussykli, jossa ilppi yöllä lämmittää täpöllä 30min tms. En toista kertaa haluaisi enää tuota purkaa...

Edit: En tiiä onko sit liian pölyistä ollut, tuo ilppihän on lattiamallinen, eli imee lattialta kaikki pölyt ja suodattimiä ei välttämättä ole aina ihan ohjeen mukaan jaksettu puhdistaa. Jospa nyt robotti-imuri korjaisi tämän ongelman, kun voi imuroida vaikka päivittäin.

Edit2: Olen plärännyt panan erinomaista huoltomanuskaa ihan huolella läpi ja siellä kuvataan mm. sisäyksikön tuuletitmen toiminta sen nopeuden ollessa automaatilla. Tuuletin pysähtyy jaksoittain (periodically), jos jäähdytystarvetta ei ole. Kovasti paljon epäilyttää, että kun takana on useampi kuuma ja kostea kesä, niin oiskohan tuo pysähtynyt vähän turhan usein, ei ole kerennyt kuivaa...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Exe
@tipu piti vielä lisätä, että ikkunoiden tiivistämisellä ei ole kovin paljoa tekemistä ilmanvaihdon kanssa. Se ulkoruudun tuuletusrako on siellä siksi ettei kosteus jumittuisi lasien väliin ja huurtuisi. Toki jos sisäruudun tiivisteet falskaavat, sieltä tulee ilmanvaihtoa, mutta niin ei kuuluisi olla.

Edit: korjattu sanaksi tuuletusrako (autocorrect sekoili)
 
Viimeksi muokattu:
<kuvia>
Heräsin tänään kipuihin aamulla sängyssä peitto päällä ja mietin pitäskö tuo tuloilmaventtiili sulkea huoneesta?

Ongelman kuvaus: Asunnosta tuntuu usein happi loppuvan, porukat pitää noita kiinni, koska sattuu selkään ja tekee vedon tunnetta. Nukkuvat paljon paremmin, kun ilma on seisahtanutta.
Muutin kotiin ja tuon avaaminen aiheuttaa aina päänsärkyä, joko sattuu ympäri kroppaa herätessää tai tuntuu et on ihan jäässä tai korvissa hulisee.

Päivärytmi: Ikkunoita ja parvekkeita pidetään auki 24/7 hapen puutteen vuoksi ja saadakseen ilmaa vaihtumaan. Alakerran tupakoitsija estää kuitenkin olohuoneen tuloilman avaamisen vähän väliä. Kylppärin ja vessan vetoilmaventtiilit avattu joskus nuoruudessa isoksi, jotta saa lemut nopeasti katoamaan ja sama juttu keittiön poistoilmasta ettei hernekeiton käry jää pitkää asuntoon.


Sain vain pienen wc:n vetoilmaventtiilin säädettyä alkuperäiselle, muut menee mututuntumalla, mitä lapsuudesta muistan olleen alunperin. noin 2-3cm sisälle ruuvattuna.
Ikkunat joskus tiivistetty ihan umpeen, koska se jätetty rako talvisin sai kaikki palelemaan ja vedon tunnetta ja päänsärkyä ja lattiat tulivat kylmiksi.

Tiedän venttiileitä ei saisi itse säätää jne, mutta minkäs nuorena tyhmyilee, sen vanhempana oppii... Mietin mitä vuokraisännöitsijälle laittas vai onnistuisko ite fixaus?
Olen pohtinut, pitäskö yrittää ikkunoiden tiivisteistä ottaa se reunus ns pois? Mitä on neuvoksi? Asunnosta löytyy jo ilmanpuhdistin ja ilmankostutin, eikä porukka millää suostu avaa noita tuloilmaventtiileitä.
Sori toistoa.
- Asukas ei koske poistoilmaventtiileihin,(no liesituuletin käyttäjän panelista ja saunan venttiili, jos siinä käyttäjän nuppi ja vain sillä liikeradalla mikä siihen säädetty ja ohjeen mukaan.
- Raitisilman venttiilien osalta voi olla asukkaalla mahdollisuus pienentää ehkä yksittäisiä jopa sulkea, mutta ohjeen mukaan. ja ajatus se että ne on kaikki auki (normaali asennossa), jos niitä sulkee ja valittaa huonosta ilmaista, niin johtuu sulkemisesta. Jossain voi olla talvi ja kesäasento, tosin talvikäyttö voidaan hoitaa myös poistokoneen tehonsäädölllä, jolloin oma toimi sulkeminen vähentää entisestään ilmanvaihtoa.

- Jos ja kun raitisilma tulee ulkoa kylmästä niin se aiheuttaa vedontunnetta, eli on ominaisuus, pukeutuminen ja ei maikaile, istu välittämässä läheisydessä.

- Jos asukas on lisännyt poistoa säätämällä poistoilmaventtiileitä isommalle, niin samalla toki tuloilma lisääntyy, jos sitä taasen yritetään estää sulkemalla raitisilman venttiileitä, niin se ilma vedetään jäljelle jääneistä, ikkunan ja oven raosta, mistä nyt vain ilmaa tulee. Jos ei nykyaikainen tiivis rakennus, niin sitten voi olla ei toivottujakin reittejä joista tulee epäpuhdasta ilmaa, hajujen lisäksi jotain vähemmän mukavaa.

Raitisilma reitit voi myös tukkeentua unohtuneiden huoltojen takia, ritilät, suodattimet tukossa.

Mutta, kuten moni sanonut, niin isännöitsijään yhteyttä joka hommaa paikalla säätöporukan, jos kysytty kämppä ainoa missä söhlätty ja käytössä on kattavat pöytäkirjat, niin ei välttämättä paha, mutta jos tuon omatoimi säädön seurauksena muutkin räpeltäneet, niin voi olla aika iso homma.

Yleensä nuo menee taloyhtiön yhteiseen piikkiin, toki henkisesti varautia siihen että itse aiheutettuvahinko.

Onko ton merkkisavukynän jälkeen vaikea ite hoitaa? En tahtois huoltoyhtiötä/vanhempia tms häiritä.
Millään savuilla, ja paperilapuilla ei tuota voi säätää, niillä nyt näkee onko imua, ei muuta. Jos ei olisi niin lähinnä kertoisi sen tyyppistä että poistokone pois päältä, putki irti/(palo)peltikiinni.

Taloyhtiötä kannattaa tai oikeastaan pitää häiritä, ilmanvaihto on tärkeä juttu kiinteistön kunnossapysymisen kannalta, tärkeä juttu energiakustannusten kannalta, joten asukkaan oikeusturvan kannalta parempi ilmoittaa havainnoista mahdollisimman pian, jonka jälkeen oma vastuutaakka kevenee.
 
Viimeksi muokattu:
Onko teillä Panasonicin Aquarea vehkeitä, millä perhanalla tuonne Service Cloudiin saa laitettua pysyvät käyttöoikeudet pumpulle?

Laitteeseen on siis käyttäjille tarkoitettu täysin turhake Aquarea Smart Cloud -palvelu josta ei voi säätää käytännössä mitään.
Sitten on asentajille/huoltajille tarkoitettu Aquarea Service Cloud. Tuolta voi muuttaa asetuksia paljon mukavemmin kun fyysisesta paneelista, ja oletusasetus on että huoltaja pyytää laitteen omistajalta käyttöoikeudet koneen asetuksiin X ajaksi. Ymmrärtääkseni tuohon pitäisi kuitenkin saada pysyväkin käyttöoikeus mutta ei vaan löydä mistään moista asetusta.
 
Kokemuksia tuosta zave.fi:stä? Olisi tarkoitus Panasonic tilata jostain ja tuolla niitä näyttäisi olevan edullisesti.
Ihan hyvä firma parin kk takaisen kokemukseni perusteella, mutta ensimmäinen asentaja jonka lähettivät Helsinkiin paikalle oli aivan luokattoman huono. Veikkola-Yhtiöiden kiinteistöt Oy. Jälkipyykkiä on sen jäljiltä ollut jonkin verran.

Aspassa voi olla kiirettä, toinen heistä lähti hiljattain muualle töihin. Tosin sulla taisi jo projekti siirtyä tjsp, aattelin kumminkin tähän vastata.
 
Viimeksi muokattu:
Toshiba daisekai premium-25 2200€

Toshiba polar-25 1850€

Fujitsu khca-09 2000€

Sain asennettuna ja vanhan pois otettuna tuollaiset tarjoukset. Kohde on noin 100m2 talli, käyttö vain lämmitys ja energian säästö. Ilma voi olla likaista eli vähäiset suodattimet ja hienoudet plussaa. Hyvä lämmitys teho pakkasella ainoa pointti. Olen näitä tutkinut ja lähinnä tuskastunut, joten jos osaatte noista suositella niin arvostan!

(linkit voi olla väärään tuotteeseen, sain vain mallin ja googlailin)
 
Toshiba daisekai premium-25 2200€

Toshiba polar-25 1850€

Fujitsu khca-09 2000€

Sain asennettuna ja vanhan pois otettuna tuollaiset tarjoukset. Kohde on noin 100m2 talli, käyttö vain lämmitys ja energian säästö. Ilma voi olla likaista eli vähäiset suodattimet ja hienoudet plussaa. Hyvä lämmitys teho pakkasella ainoa pointti. Olen näitä tutkinut ja lähinnä tuskastunut, joten jos osaatte noista suositella niin arvostan!

(linkit voi olla väärään tuotteeseen, sain vain mallin ja googlailin)
Kalleimman ottaisin ja erityisesti koska toshiba.
 
Kalleimman ottaisin ja erityisesti koska toshiba.
Toshiba, TOIMINTA-ALUE -25C..+35C
Fujitsu: Lämmittää jopa -30°C ulkolämpötilassa!

Voihan tuo olla valehtelun kilpailujen voitto, mut jotenkin pitää pystyä vertailemaan...

Toshiba POLAR joku kirjoittaa: Databookien mukaan -15 asteessa Polar antaa lämpötehoa noin 3.8 kW (Toshiba Polar 25)
Taitaa olla mun valinta.
 
Panasonicin esitteissä on -35°C ilmoitettu tehoja ja hyötysuhteita, jos tuo on jotenkin ratkaisevaa.
 
Toshiba, TOIMINTA-ALUE -25C..+35C
Fujitsu: Lämmittää jopa -30°C ulkolämpötilassa!

Voihan tuo olla valehtelun kilpailujen voitto, mut jotenkin pitää pystyä vertailemaan...

Toshiba POLAR joku kirjoittaa: Databookien mukaan -15 asteessa Polar antaa lämpötehoa noin 3.8 kW (Toshiba Polar 25)
Taitaa olla mun valinta.




Fujitsussa ei ole samanlaista pakko puhallusta kuin toshibassa. Fujitus menee lepoon kun termostaatti havaitsee oikean lämmön, Toshiba puhaltaa koko ajan samalla vauhdilla minkä on manuaalisesti laittanu. Jos nyt ostaisin niin olisi toshiba. Autotallissa ja varastossa on toshibat huomannu sitä kautta eroja.
 
Olisikohan täällä ILP-asentajia PKS-alueelta ? Mulla on Mitsun FH35 jouten joka pitäisi saada autotallia lämmittämään, luulen että helppo asennus.
 
Poppamiehen tapaan myös itsellä olisi ajankohtaista pumpun hankkiminen autotalliin. Tallissa lämmitettävää tilavuutta vajaa 250 kuutiota. Mitään tiettyjä malleja en ole vielä ehtinyt katsomaan, yleinen kokemuspohjainen ajatus on ollut että Mitsu voisi olla perusvarma valinta. Vaatimuksina on että lämpötila pitäisi pystyä säätämään 10 asteen tietämille, se riittää talvella hyvin tallihommiin. Päälämmitysmuoto kun on kyseessä, niin olisi myös toivottavaa, että pumppu pärjää kovemmillakin pakkasilla. Pumpun WiFi-/tms. etäohjaus olisi myös toivottava, että pystyy seuraamaan ja säätämään pumpun toimintaa talosta/etänä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 590
Viestejä
4 783 657
Jäsenet
77 631
Uusin jäsen
miettiliäs

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom