Ilmalämpöpumput eli ILPit

Meillä vaihtui 20v vanha poistoilmalämpöpumpun tilalle maalämpö ja ilmanvaihdolle pistettiin sitten vain kanavapuhallin. Korvausilma tulee suoraan asuintiloihin huoneissa olevista korvausilmaventtiileistä, eli pelkkä koneellinen poisto talossa. Tuossa huomasin tänään, että poistoilmakanavan kylkeen alkaa katolle muodostua jäätä, mikä sinänsä käy järkeen kun pusketaan lämmintä huoneilmaa vain ulos.. Onkohan tuosta jotain haittaa pidemmän päälle / pitäisköhän asialle jotain tehdä...
 
Meillä vaihtui 20v vanha poistoilmalämpöpumpun tilalle maalämpö ja ilmanvaihdolle pistettiin sitten vain kanavapuhallin. Korvausilma tulee suoraan asuintiloihin huoneissa olevista korvausilmaventtiileistä, eli pelkkä koneellinen poisto talossa. Tuossa huomasin tänään, että poistoilmakanavan kylkeen alkaa katolle muodostua jäätä, mikä sinänsä käy järkeen kun pusketaan lämmintä huoneilmaa vain ulos.. Onkohan tuosta jotain haittaa pidemmän päälle / pitäisköhän asialle jotain tehdä...
Ei kai, jos poiston läpivienti on tiivis. Lämmin poistoilma pitää kanavan sulana ettei se ainakaan pääse koskaan jäätymään umpeen tmv. Jonkin verran voi kosteutta tiivistyä kanavan kylmään sisäpintaan ja valua alas, onko siihen tullut lätäkköä alle? Huono juttu ettei siinä ole kuin poisto, ei tuloilmakanavaa ollenkaan vai ymmärsinkö väärin? LTO-koneella säästäisi kuitenkin paljon eikä sellainen ole ihan hirveän kallis.
 
Ei kai, jos poiston läpivienti on tiivis. Lämmin poistoilma pitää kanavan sulana ettei se ainakaan pääse koskaan jäätymään umpeen tmv. Jonkin verran voi kosteutta tiivistyä kanavan kylmään sisäpintaan ja valua alas, onko siihen tullut lätäkköä alle? Huono juttu ettei siinä ole kuin poisto, ei tuloilmakanavaa ollenkaan vai ymmärsinkö väärin? LTO-koneella säästäisi kuitenkin paljon eikä sellainen ole ihan hirveän kallis.

Jep, pelkkä poistokanava. Huonekohtaiset korvausilmaventtiilit. Pitänee värkätä varalta kosteusanturi tuonne poistokanavan alle vintille..
 
Meillä on nyt reilut 2 vuotta lämmittänyt Mitsun LN-25 olohuoneessa, josta on hyvin avointa tilaa myös keittiöön ja eteiseen. Yleensä puhallus on 3 tai 4 tasolla ja lämpötila 22-24 paikkeilla, hieman pakkasista riippuen. Sähköpatterit makuuhuoneissa ovat 18-21 asteessa ja kovalla pakkasella kyllä ovat lähes jatkuvasti päällä varsinkin niissä huoneissa, joihin pumppu ei kunnolla lämmitä.

En ole näissä mikään asiantuntija, mutta mietin onko sähkönkulutuksen kannalta miten merkittävä ero pitää pumpun lämmitystä vielä kovemmalla, esim. 26-27 asteessa, jolloin pattereita voisi mahdollisesti pitää pienemmällä? Tietysti olohuoneessa alkaisi olla pumpun alla varmaan aika tukalat oltavat.
 
Meillä on nyt reilut 2 vuotta lämmittänyt Mitsun LN-25 olohuoneessa, josta on hyvin avointa tilaa myös keittiöön ja eteiseen. Yleensä puhallus on 3 tai 4 tasolla ja lämpötila 22-24 paikkeilla, hieman pakkasista riippuen. Sähköpatterit makuuhuoneissa ovat 18-21 asteessa ja kovalla pakkasella kyllä ovat lähes jatkuvasti päällä varsinkin niissä huoneissa, joihin pumppu ei kunnolla lämmitä.

En ole näissä mikään asiantuntija, mutta mietin onko sähkönkulutuksen kannalta miten merkittävä ero pitää pumpun lämmitystä vielä kovemmalla, esim. 26-27 asteessa, jolloin pattereita voisi mahdollisesti pitää pienemmällä? Tietysti olohuoneessa alkaisi olla pumpun alla varmaan aika tukalat oltavat.
Tämä on juuri se ilp:n ongelma, eli ei pääse puhaltamaan jokaiseen huoneeseen tasaisesti. Tuo alkaa luultavasti syömään jo asumismukavuuttakin, kun olohuoneessa hikoillaan ja makkarin ovella saa pistää vaatetta päälle. Pistäisin silti pumpun hommiin ja asteet niin ylös, ettei haittaa. Siinä vaiheessa, kun kolkutellaan 20 pakkasastetta, niin taitaa mennä säästötkin pakkaselle.

Saahan ne makkarit kuitenkin pienen hyödyn, kun ainakin osa lämmöstä siirtyy pumpulta pienemmilläkin asteilla.
 
Meillä on nyt reilut 2 vuotta lämmittänyt Mitsun LN-25 olohuoneessa, josta on hyvin avointa tilaa myös keittiöön ja eteiseen. Yleensä puhallus on 3 tai 4 tasolla ja lämpötila 22-24 paikkeilla, hieman pakkasista riippuen. Sähköpatterit makuuhuoneissa ovat 18-21 asteessa ja kovalla pakkasella kyllä ovat lähes jatkuvasti päällä varsinkin niissä huoneissa, joihin pumppu ei kunnolla lämmitä.

En ole näissä mikään asiantuntija, mutta mietin onko sähkönkulutuksen kannalta miten merkittävä ero pitää pumpun lämmitystä vielä kovemmalla, esim. 26-27 asteessa, jolloin pattereita voisi mahdollisesti pitää pienemmällä? Tietysti olohuoneessa alkaisi olla pumpun alla varmaan aika tukalat oltavat.
Edellisessä talossa oli ilppi ja kyllä sitä oli järkevin huudattaa aika korkealla pyynnillä(tyyliin 27) ja mahdollisimman isolla puhalluksella, että lämpö pääsi leviämään. Ei se silti tehnyt sijoitushuonettaan kuumaksi, kun se kova puhallus sekoitti sitä ilmaa sen verran hyvin. Käytännössä lämpöpumpuissa aina parempi mitä isompi lämmönsiirto, koska silloin voidaan tarvittaessa tiputtaa lämpöä, jolloin hyötysuhde on parempi. Sinälläänhän tuo on tymäkkä pumppu, joka tuottaa vielä 30 asteen pakkasella tuplat otettuun sähköön verrattuna.
 
Joo tätä juuri mietin, että voisi olla järkevää pitää korkeammallakin pyynnillä, mutta en ollut varma alkaako hyötysuhde jollakin logiikalla tippumaan mitä "kovemmalle" pumppu joutuu. Täytyypä kokeilla nyt kun näyttäisi suht. samoissa lukemissa pakkasetkin pysyvän lähipäivinä.
 
Edellisessä talossa oli ilppi ja kyllä sitä oli järkevin huudattaa aika korkealla pyynnillä(tyyliin 27) ja mahdollisimman isolla puhalluksella, että lämpö pääsi leviämään. Ei se silti tehnyt sijoitushuonettaan kuumaksi, kun se kova puhallus sekoitti sitä ilmaa sen verran hyvin. Käytännössä lämpöpumpuissa aina parempi mitä isompi lämmönsiirto, koska silloin voidaan tarvittaessa tiputtaa lämpöä, jolloin hyötysuhde on parempi. Sinälläänhän tuo on tymäkkä pumppu, joka tuottaa vielä 30 asteen pakkasella tuplat otettuun sähköön verrattuna.
Meillä oli myös edellisessä talossa vuoden 2007 LG, jota pakkasilla pidettiin ns. kaasu pohjassa eli 30c ja puhallus täysillä. Sanoin vuokranantajalle, että ehkä alkaisi jo päivitys maksamaan itseään takaisin.
 
Meillä on nyt reilut 2 vuotta lämmittänyt Mitsun LN-25 olohuoneessa, josta on hyvin avointa tilaa myös keittiöön ja eteiseen. Yleensä puhallus on 3 tai 4 tasolla ja lämpötila 22-24 paikkeilla, hieman pakkasista riippuen. Sähköpatterit makuuhuoneissa ovat 18-21 asteessa ja kovalla pakkasella kyllä ovat lähes jatkuvasti päällä varsinkin niissä huoneissa, joihin pumppu ei kunnolla lämmitä.

En ole näissä mikään asiantuntija, mutta mietin onko sähkönkulutuksen kannalta miten merkittävä ero pitää pumpun lämmitystä vielä kovemmalla, esim. 26-27 asteessa, jolloin pattereita voisi mahdollisesti pitää pienemmällä? Tietysti olohuoneessa alkaisi olla pumpun alla varmaan aika tukalat oltavat.
Täällä myös reilut 2 vuotta Mitsu LN35. Etelä-Pohjanmaa ja 1966, 120 neliötä. Kolme makkaria.

Mitsu ei ole missään yksittäisessä huoneessa vaan tuulikaapin kohdalla eteiskäytävällä. Saa pitää konetta ihan surutta täysillä, koska ulkona on melko kylmä (taitaa olla -11). Läpät toinen automaatilla (alas) ja toinen ylös. Puhallus siis 4 (maks). Lämpötila 31 astetta, mutta ei pumppu toki sellaiseen pysty. Olkkarissa lämpömittari, joka näyttää nyt 21.3 astetta. Kun sulatus menee läpi, niin laskee yleensä 0.3 astetta olkkarin lämpö.

Ilp siis ainut lämmitin. Pesuhuoneen patteri on öljyllä ja samoin käyttövesi.
 
Täällä kans ln25 ja makkarissa joku n. 18-19 astetta kun ulkona n. - 10 pakkasta ja ilpissä pyynti 23-24 ja puhallus 3. Ilp sijoitettuna olohuoneeseen mikä on avoin tila keittiön ja eteisen kanssa, makkariin tietysti ovi auki. 18-19 astetta on muuten ihan hyvä lämpötila nukkua :)
 
Miten ihmeessä te voitte pitää pumpussa tuommosia astelukemia? Meillä pyynti 20-21 ja aivan sopiva kämppä -14 pakkasellaki. Toki kauimmaiset huoneet on viileämmät, mutta jos niitä lämmittäis pumpulla ja 28 asteella, niin eihän tuolla vois olla vaatteet päällä.
 
”Sopiva kämppä” on toki synonyymi kaikille kämpille, pumpuille ja taloille, toki myös se missä X, Y tai Z voi olla vaatteet päällä ja missä ei.
 
Niin. Eihän mulla ainakaan ole sähköpattereita päällä lainkaan. Se on helppo pitää se pumppu siinä 20 asteessa jos on varaava takka talossa. Käytännössä pumpulla ei varmaan edes tarvitsi lämmittää kun se levittää muuten sitä takan tuottamaa lämpöä
 
31 astetta oli vähän suuri (vähän alle 22 astetta taisi olla), niin laitoin illalla 24 astetta pyynniksi. Olkkarin lämpö 20.3 astetta nyt aamusta, eli enemmänkin voisi olla (21-21.3). Nyt taas laitoin täysille. Pakkasta -17 astetta.

Mielestäni ihan tasaisesti lämpö leviää tuosta eteiskäytävältä kolmeen makkariin, olkkariin ja keittiöön, sekä kahdelle muullekin eteiskäytävälle. Puhallus 4/4. Kun 3/4 asetuksella lämmitysteho ei riitä (lämpö ei leviä riittävästi). Tuo LN35 on osoittautunut sopivan tehoiseksi.
 
Miten ihmeessä te voitte pitää pumpussa tuommosia astelukemia? Meillä pyynti 20-21 ja aivan sopiva kämppä -14 pakkasellaki. Toki kauimmaiset huoneet on viileämmät, mutta jos niitä lämmittäis pumpulla ja 28 asteella, niin eihän tuolla vois olla vaatteet päällä.
Eteisessä ilpin alla ei tarvitse onneksi oleilla. Siinä ehkä selitys?

Mutta jos tulee vaikka 0 asteen ulkolämpö, niin tosiaan pyynti täytyisi olla jotain 21 astetta. Aurinko myös lämmittäisi joskus. 21-22 olisi aika sopiva. Talo kumminkin 1966 ja sen mukaiset eristeet seinissä.

"Pinta-alasuositus 150-170m2", mutta koska talo on vanha, niin kai tuo 120-135 neliötä on aika sopiva.
 
Onkos porukalla kokemusta Mitsubishin LN50-mallista? Toimiiko eri suuntiin puhallus ja eroaako muuten pienemmistä malleista?

Vehje tilattu, ei vielä asennettu. Päätarkoituksena jäähdytys, toki lämmitykseen myös maalämmön apuna ja varalämmönlähteenä lisäksi. Pitäisi saada viilennettyä noin 500 kuution tila, jossa lämpökuormaa tulee ikkunoista n. 5kW ja kivirakenne lisää jäähdytystarvetta.
 
Mites oikeasti noiden pumppujen asennus/paineistus pakkasella. FT25 pitäs yläkertaan asentaa, nyt saapunut saatavuuksien jälkeen. Jotkut sanovat et ei pakkasella, toiset et vasta - 15 jne

Piru ku venyy näin myöhälle, hyvät säästöt olisi saanut jo syksystä. Alakerran pumppu huutaa täysillä, mutta eipä se ilma oikein tuonne kulkeudu vaan lukottaa portaikkoon.
 
Tämän vuoden keväästä lähtien Mitsubishin LN-25 ollut käytössä, ensimmäistä kertaa tarjolla firmware-päivitys WIFI-sovittimelle.

Oko aiempia kokemuksia, menevätkö yleensä kommelluksitta läpi ja ei resetoi nykyisiä asetuksia ?

FIRMWARE UPDATE PENDING
A new version of firmware is available for your Wi-Fi Interface, please login to the MELCloud App to approve the Firmware update. 1) Commands sent via MELCloud App will now action within 2-3 seconds, this replaces the current situation of upto 1 min wait for next polling. 2) App will no longer show “Last communication with system” or “Your changes will take effect at approximately“ in the main control panel. 3) On opening the main control panel the App will automatically poll the device for the latest status information. 4) We have added a “Refresh” button so users can also refresh and read (on demand) the latest status from the system. 5) Wi-Fi Signal Report and Hourly Report will show values at the new device polling frequency (dependent on device and user).
 
Tämän vuoden keväästä lähtien Mitsubishin LN-25 ollut käytössä, ensimmäistä kertaa tarjolla firmware-päivitys WIFI-sovittimelle.

Oko aiempia kokemuksia, menevätkö yleensä kommelluksitta läpi ja ei resetoi nykyisiä asetuksia ?

FIRMWARE UPDATE PENDING
A new version of firmware is available for your Wi-Fi Interface, please login to the MELCloud App to approve the Firmware update. 1) Commands sent via MELCloud App will now action within 2-3 seconds, this replaces the current situation of upto 1 min wait for next polling. 2) App will no longer show “Last communication with system” or “Your changes will take effect at approximately“ in the main control panel. 3) On opening the main control panel the App will automatically poll the device for the latest status information. 4) We have added a “Refresh” button so users can also refresh and read (on demand) the latest status from the system. 5) Wi-Fi Signal Report and Hourly Report will show values at the new device polling frequency (dependent on device and user).
Ihan hyvin tuntui päivittyvän. Ei tuntunut unohtaneen mitään. Itselläni ei ole mitään ajastuksia ollut käytössä, joten niiden säilymisestä en voi sanoa mitään. Todennäköisesti nekin kyllä säilyy.
 
Mulla ilpin ulkoyksikkö talon seinässä lasikattoisen terassin päällä. Kondenssivesi valuu terassin lasikaton päälle -> sitä myötä noin 10m päähän perustuksista joka sinänsä muuten ihan OK, mutta nyt kunnon pakkasilla sitä ulkoyksikön kondenssivettä on kerääntynyt sen verran että jääpatsas alkaa nousta alhaaltapäin kohti ulkoyksikön pohjaa. Tarvitsisiko tuota käydä jotenkin hajottamassa, ettei se tuki ulkoyksikön pohjan reikiä? Paikka on perin vittumainen kun ei viitsisi talvella lumiselle lasikatolle kauheasti mennä kun tuntuu olevan aika pirun liukas.
 
Taloyhtiössä Ilto 270 ilmanvaihtokoneet. Eilen ja tänään ollut pakkasta -20 tai ylikin ja eilen alkoi ilmanvaihto sammuilemaan. Kuulostelin että ilmaa pöhisi sisään vain n. 30-45sek ja sitten sammahti useaksi minuutiksi. Tuota sahaamista tehnyt nyt siitä lähtien. Onko tuo merkki siitä että kenno on jäätymässä ja sulatustoiminto aktivoituu? Kannatteeko ottaa kenno irti huoneenlämpöön sulamaan ja kuivata hyvin tms? Erikoista kun aiempien talvien -30 keleilläkään ei ole vastaavaa ongelmaa ollut. Jälkilämmitysvastus(?) säädetty lämmityskaudelle n. 20 asteeseen tai hieman alle.
 
Mulla ilpin ulkoyksikkö talon seinässä lasikattoisen terassin päällä. Kondenssivesi valuu terassin lasikaton päälle -> sitä myötä noin 10m päähän perustuksista joka sinänsä muuten ihan OK, mutta nyt kunnon pakkasilla sitä ulkoyksikön kondenssivettä on kerääntynyt sen verran että jääpatsas alkaa nousta alhaaltapäin kohti ulkoyksikön pohjaa. Tarvitsisiko tuota käydä jotenkin hajottamassa, ettei se tuki ulkoyksikön pohjan reikiä? Paikka on perin vittumainen kun ei viitsisi talvella lumiselle lasikatolle kauheasti mennä kun tuntuu olevan aika pirun liukas.
Onnistuisiko lasin lämmitys alakautta? Vai tekeekö tuo jääpatsas vahinkoa liukuessaan alas?

En tiedä onko oikea ratkaisu, mutta ehdotus kuitenkin. :poop:
 
Taloyhtiössä Ilto 270 ilmanvaihtokoneet. Eilen ja tänään ollut pakkasta -20 tai ylikin ja eilen alkoi ilmanvaihto sammuilemaan. Kuulostelin että ilmaa pöhisi sisään vain n. 30-45sek ja sitten sammahti useaksi minuutiksi. Tuota sahaamista tehnyt nyt siitä lähtien. Onko tuo merkki siitä että kenno on jäätymässä ja sulatustoiminto aktivoituu? Kannatteeko ottaa kenno irti huoneenlämpöön sulamaan ja kuivata hyvin tms? Erikoista kun aiempien talvien -30 keleilläkään ei ole vastaavaa ongelmaa ollut. Jälkilämmitysvastus(?) säädetty lämmityskaudelle n. 20 asteeseen tai hieman alle.

Mitä foorumeilta lukenut niin noi vanhat Iltot nyt vain pätkii noin. Minulla alkaa jatkuva pätkiminen -10 C:ssä. Käsittääkseni noissa ei ole edes mitään oikeaa automatiikkaa sille, että kenno jäätyisi, kunhan vaan pätkii termostaatilla niin usein, että jos kenno jäätyy niin varmasti kerkeää sulaa.

Se, ettei ennen edes -30 C olisi pätkinyt, niin erittäin hankala uskoa, oletko 100% varma? Kennohan käytännössä olisi tällöin yksi iso jääkalikka. Ehkä et vain ole kiinnittänyt huomiota? Jälkillämmitysvastuskaan ei auta mitään, koska sen lämmittämä ilmahan ei kulje kennon läpi lainkaan, ainoastaan tuloilmapuhaltimen pysäyttäminen auttaa, koska tällöin lämmin sisäilma lämmittää kennon.

Eipä se kennon kuivaaminenkaan mitään auta, kun ulkoa tulee kylmää ilmaa ja jäähdyttää kennoa, niin olosuhteista riippuen sisäilmassa oleva kosteushan tiivistyy kennoon ja jäätyy ja kaikki alkaa alusta. Ainoa mitä siinä Iltossa taitaa voida tehdä ilman, että asentelee etulämmitystä, on säätää termostaattia, joka säätelee tuota pätkimistä, mutta tointaakohan tuota alkaa itse virittelemään...
 
Ite parmaiso iiwarin 89 vuoden pöntön kans sain pelaa paremmin ku vedin sitä lämpötilaanturia lähemmäs kennoa. Ennen anto jäätyä about umpeen enne ku katko käyntiä.

Nyt tuntuu et aikaisemmin katkaisee ilman että kenno ehtii ihan umpeen jäätyä. Vois vielä jaksaa modata lisää.
 
Alla hieno piirros meidän talosta, ILP tosiaan mitsun 35 sarjan, tuohon tuulikaapin ylle punaisella merkattu.
Mitsu lämmityksellä 23 astetta, nopeudet ja siivekkeet automaatilla.
Pelannu toistaiseksi hyvin, makkari nro 3 on ainut jossa kattolämmitys säädetty 20 asteeseen.
Koneellinen tulo joka makkarissa niin ei tahdo ilma vastavirtaan uida tuonne nurkan taakse ilpistä.
Muissa huoneissa 15 astetta termarit eli eivät käytännössä tee mitään.

Leivinuunia lämmitellää talvella tiuhaan.

Harmittaa kun tuonne yhteen makkariin ei pumpulla tahdo lämpöä saada. Mutta ei oikein parempaakaan paikkaa pumpulle keksinyt.

Hemma.png
 
Parhaiten toimisi silleen, että puhaltaisi leivinuunin ohitse. Levittäisi sieltä lämmintä ilmaa makkareita kohti.

Lyö nyt ainakin veke automaateilta, pyynti reilusti 23-25, puhallusta reilusti ja siivekkeet vaikka lievästi oikealle alas.
Leivinuunin luulisi lämmittävän olkkari/keittiö/nörde ja khh on muutenkin varmaan omat lämmittimet jo märkätilan takia.
 
Parhaiten toimisi silleen, että puhaltaisi leivinuunin ohitse. Levittäisi sieltä lämmintä ilmaa makkareita kohti.

Lyö nyt ainakin veke automaateilta, pyynti reilusti 23-25, puhallusta reilusti ja siivekkeet vaikka lievästi oikealle alas.
Leivinuunin luulisi lämmittävän olkkari/keittiö/nörde ja khh on muutenkin varmaan omat lämmittimet jo märkätilan takia.

Pumppua ei laitettu olohuoneen ja nörde nurkan luo koska makkareihin puskee ventiileistä ilmaa ja poistot ovat sitten leivinuunin yllä, wc_ssä ja kodinhoitohuoneessa jne.. Niin ei se lämmin ilma sinne menis ainakaan ilman että pumppu huutas kovasti. Ja kesällä kylmä ilma ei yltäs (ehkä ) niin hyvin makkareihin) Kuva ei ole mittasuhteessa ihan just mut talo kuite aika piiitkä :D

Pitää tuunata siivekkeiden asentoa, mutta joo tuo lämpö talossa leviää kyllä hyvin noin kokonaisuutena. Pumppu tuntuu saavan leivinuuninkin lämmön nytkin liikkeelle kun aiheuttaa ilmavirtaa, eli ylösnoussu lämpö tulee olkkarin suunnasta säleikön kohdilta pumpulle joka puskee sen taas makkaria kohti.

Ja märkätilassa on tosiaan lattialämmitys kauttaaltaan.
 
Tuttavalla Enerventin ltr6:ssa ongelmia lto kanssa, oli -8 pakkasella ollut tuloilma 2,5 astetta. Lvi firmasta olivat käyneet katsomassa ja lämmönvaihdin pyörii ja tuulettimet pyörii ja olivat tarjonneet koneen vaihtoa avuksi. Ei kait tuossa ihan hirveän monta vikapaikkaa voi olla, eli luulisi olevan kenno puhdistuksen tarpeessa tms? 17v vanha kone, toinen puhaltimista vaihdettu muutaman vuoden sisään.
 
Meillä on kaksi Mitsubishin identtistä ilppiä. Toinen tuottaa nyt kovilla pakkasilla huomattavasti vähemmän lämpöä kuin toinen. Putkiveto ulkona on huonommin tuottavalla noin 25 % pidempi ja siinä on Puuilon puuritiläinen kotelointi päällä kun taas toinen on paljaana seinällä.

Onkohan tuo pidempi putkiveto syynä vai voiko kotelointi heikentää ilmanvaihtoa niin paljon, että lämmitysteho on merkittävästi alempi?
 
Tämän vuoden keväästä lähtien Mitsubishin LN-25 ollut käytössä, ensimmäistä kertaa tarjolla firmware-päivitys WIFI-sovittimelle.

Oko aiempia kokemuksia, menevätkö yleensä kommelluksitta läpi ja ei resetoi nykyisiä asetuksia ?

FIRMWARE UPDATE PENDING
A new version of firmware is available for your Wi-Fi Interface, please login to the MELCloud App to approve the Firmware update. 1) Commands sent via MELCloud App will now action within 2-3 seconds, this replaces the current situation of upto 1 min wait for next polling. 2) App will no longer show “Last communication with system” or “Your changes will take effect at approximately“ in the main control panel. 3) On opening the main control panel the App will automatically poll the device for the latest status information. 4) We have added a “Refresh” button so users can also refresh and read (on demand) the latest status from the system. 5) Wi-Fi Signal Report and Hourly Report will show values at the new device polling frequency (dependent on device and user).

Päivitin -> mikään ei muuttunut.
Kaikki varsinaiset asetukset säilyy itse laitteessa jota ei käsittääkseni voi päivittää sen sarjaportin kautta jossa wifipalikka on kiinni. Wifipurkissa on asetuksina vain wifiin liittyvät, minulla nekin säilyivät.
 
Päivitin -> mikään ei muuttunut.
Kaikki varsinaiset asetukset säilyy itse laitteessa jota ei käsittääkseni voi päivittää sen sarjaportin kautta jossa wifipalikka on kiinni. Wifipurkissa on asetuksina vain wifiin liittyvät, minulla nekin säilyivät.

Kiitos, itsekin tuli päivitettyä ja meni ongelmitta, olisikohan kestänyt tuollaiset 15min.
 
Meillä on kaksi Mitsubishin identtistä ilppiä. Toinen tuottaa nyt kovilla pakkasilla huomattavasti vähemmän lämpöä kuin toinen. Putkiveto ulkona on huonommin tuottavalla noin 25 % pidempi ja siinä on Puuilon puuritiläinen kotelointi päällä kun taas toinen on paljaana seinällä.

Onkohan tuo pidempi putkiveto syynä vai voiko kotelointi heikentää ilmanvaihtoa niin paljon, että lämmitysteho on merkittävästi alempi?
Miten lämmitysteho ja pumppujen erot todettu?
 
Kas, olisi pitänyt täällä kysyä, laitoin väärään ketjuun. Joka tapauksessa:

Pakkasten aikana alkoi koneellinen ilmanvaihto pitämään tolkutonta meteliä ja oli pakko laskea I-asentoon. MUH Ilmava 100, 90-luvulta(?) Pakkasta oli ehkä n. -24c muutama päivä. Pakkanen on laskenut nyt -7c tienoille, mutta vieläkin metelöi. Loppuuko tuo mekkala kun lämpenee, vai menikö pakkasella jotain rikki? Ääni on sellaista nopeaa sahausta / hakkaamista. Seassa varmaan ulisee tai vinkuu. Välillä katoaa ja tulee takaisin.
 
Laakerit aivan finaalissa ja niiden ääntelyn lisäksi puhallin pääsee elämään? Eikö se kannattaisi purkaa ja katsoa mitä on syönyt joka tapauksessa?
 
Tarvis yläkertaan pienen pumpun jäähdytystä varten. Olkkarissa on nyt joku Ultimate. Taisin aikaisemminkin kysellä pienen pumpun perään.

Mutta mitäs jos ostankin olkkariin jonkun ilppien mersun ja ultimate siirtyis yläkertaan? Voiko noi vanhat putket yms. käyttää hyödyksi?
Ei varmaan huono idea, että uusi ja parempi olotiloihin ja halpis yläkertaan kevyempään jäähdytyskäyttöön.
Periaatteessa vanhoja putkia voisi käyttää, mutta asentajat tuskin haluavat näin tehdä, koska eivät voi antaa osille ja työlle takuuta. Kannattaa kysellä pienemmiltä firmoilta tarjouksia asennuskokonaisuudesta ja mainita, että asennus voidaan tehdä hiljaisempana aikana keväällä. Luultavasti hinnan saa neuvoteltua lähemmäs 600e kuin 1200e.
 
Mikähän idea Panasonic ilppien suunnittelun takana on ollut ettei lämmitystilassa kääntelee ilmavirtaa mihinkään suuntaan, automaatti moodissa kääntelee mutta alkaa sitten pahimmillaan jäähdyttämään vai pelaisiko tuo jos muita lämmönlähteitä ei käytetä?
 
En käytä omassa fujitsussakaan kuin alaspäin ohjaavaa ilmavirtausta lämmitettäessä. Swing moodin näköjään saisi tähän, en ole kokenut tarpeelliseksi.
 
Mikähän idea Panasonic ilppien suunnittelun takana on ollut ettei lämmitystilassa kääntelee ilmavirtaa mihinkään suuntaan, automaatti moodissa kääntelee mutta alkaa sitten pahimmillaan jäähdyttämään vai pelaisiko tuo jos muita lämmönlähteitä ei käytetä?

Ai tämä onkin ominaisuus eikä bugi. Itse kun lähinnä käytän jäähdytykseen niin en ollut huomannut tuota, että swingi ei toimi lämmityksessä kuin vasta pari päivää sitten.
 
Talo jossa on ollut aiemmin pelkkä suora sähkölämmitys, ja nyt asennettu jälkeenpäin pari ILP:iä. IV koneessa on lämmön talteenotto. Onko tällaisessa yhdistelmässä mitään syytä pitää tuloilman lämmitysvastusta päällä kun ilpeillä se lämmittäminen on varmasti kuitenkin selvästi halvempaa...?

Vedon tunteen poisto tietysti, mutta en ole vielä mitään sellaista huomannut joten olen nyt pitänyt pois päältä.
 
Ei kannata. Vie h-tsti sähköä.
Hoitaa vaan pumpuilla sen pääasiallisen lämmityksen.
 
Mahtaneekohan kenno jäätyä miten herkästi jos ei vastuksella avusta kovimpien pakkasien aikaan? Itsellä asetettu 18C tietämille lämmitys niin ei tuo montaa päivää talvessa taida vastuksella lämmitellä. Muistelen naapurin puhuneen että 16C tietämillä sai kahdesti viime talvena kennon sulatella.
 
Mahtaneekohan kenno jäätyä miten herkästi jos ei vastuksella avusta kovimpien pakkasien aikaan? Itsellä asetettu 18C tietämille lämmitys niin ei tuo montaa päivää talvessa taida vastuksella lämmitellä. Muistelen naapurin puhuneen että 16C tietämillä sai kahdesti viime talvena kennon sulatella.
Jos tarkoitat sitä että laite alkaa suletteleen, vähän kone kohtaista miten sen arpoo. Ja mitä sulattelulla tarkoitateen, osa koneista ennakoi huurtumisen, ja sen mukaan ohjaa lämmöntalteenottoa.

Sinulla ilmeisesti jokin sulattelu vastus, tarkoitat kai esilämmitystä, ulkotulevaa ilmaa lämmitetään

- Riippuu millainen lämmönvaihdin
- Riippuu koneesta
- Riippuu poistoilmasta
- Riippuu säästä (ulkoilmasta)
- Riippuu säädöistä

Käytännössä lämmöntalteen oton hyötysuhde laskee jos pakkaset lähenee -20astetta., joissain käyttöympäristöissä joillain kokoonpanoilla hyötysuhteet laskee jo pikkupakkasilla.

Hyvähyötysuhde sinänsä lisää huurtumis todennäköisyyttä, mutta ei ole noin suoraviivaista.

Esilämmitystä ei tarvi pelätä, jos se oikein säädetty niin voi olla parempi hyötyysuhde vs se että ohitetaan välillä lämmöntalteenotto.

Itsellä asetettu 18C tietämille
.. puhuneen että 16C tietämillä sai kahdesti viime talvena kennon sulatella.
Siis -18C astetta, vai mistä termarista puhut.

Jos puhut tulolämmöstä, niin tolkullinen kone ei talvella jäähdytä, eli se säätää niin että vetoa ei tunnu ja ettei sillä lämmitä (paitsi jos suora sähkö, niin sitten ei niin tarkkaa, kun sama hinta.) (eli se kotikoneen tulolämmön asetus on selalinen että tulolämpöä tarvittaessa lisälämmitetään että haluttu saavutetaan, ei sinänsä vaikuta vaihtimen huurtumiseen, paitsi jos etulämmitys, tai kone (vastus) vuotaa lämpöä kylmälle puolelle, jolloin isolla asetuksella voi olla jonkinlainen vaikutus.
 
Jos tarkoitat sitä että laite alkaa suletteleen, vähän kone kohtaista miten sen arpoo. Ja mitä sulattelulla tarkoitateen, osa koneista ennakoi huurtumisen, ja sen mukaan ohjaa lämmöntalteenottoa.

Sinulla ilmeisesti jokin sulattelu vastus, tarkoitat kai esilämmitystä, ulkotulevaa ilmaa lämmitetään

- Riippuu millainen lämmönvaihdin
- Riippuu koneesta
- Riippuu poistoilmasta
- Riippuu säästä (ulkoilmasta)
- Riippuu säädöistä

Käytännössä lämmöntalteen oton hyötysuhde laskee jos pakkaset lähenee -20astetta., joissain käyttöympäristöissä joillain kokoonpanoilla hyötysuhteet laskee jo pikkupakkasilla.

Hyvähyötysuhde sinänsä lisää huurtumis todennäköisyyttä, mutta ei ole noin suoraviivaista.

Esilämmitystä ei tarvi pelätä, jos se oikein säädetty niin voi olla parempi hyötyysuhde vs se että ohitetaan välillä lämmöntalteenotto.


Siis -18C astetta, vai mistä termarista puhut.

Jos puhut tulolämmöstä, niin tolkullinen kone ei talvella jäähdytä, eli se säätää niin että vetoa ei tunnu ja ettei sillä lämmitä (paitsi jos suora sähkö, niin sitten ei niin tarkkaa, kun sama hinta.)
Joutui irroittamaan koko kennon pois koneesta ja sulattelemaan pesuhuoneessa, kun ei saanut enää omalla automatiikalla sulatettua kennoa. Tuossa kyseisessä mallissa esi- ja jälkilämmitys, esilämmitykselle taisi vakioarvo olla 18C ja jälkilämmitykselle 5C, voi olla, että säädellyt myös jälkilämmityksen arvoa, mutta sitä ei suoraan ohjauspaneelista voi muuttaa ilman että tietää miten huoltovalikkoon pääsee. Lähinnä vain yleisesti vinkkinä, että tietämättä juurikin noista muista muuttujista (millainen kone, millaiset muut säädöt, millainen ilmasto asuinalueella on jne) mitään niin ei kannata laittaa esilämmitystä kiinni vain säästääkseen sähköä.
 
Viimeksi muokattu:
Joutui irroittamaan koko kennon pois koneesta ja sulattelemaan pesuhuoneessa, kun ei saanut enää omalla automatiikalla sulatettua kennoa. Tuossa kyseisessä mallissa esi- ja jälkilämmitys, esilämmitykselle taisi vakioarvo olla 18C ja jälkilämmitykselle 5C, voi olla, että säädellyt myös jälkilämmityksen arvoa, mutta sitä ei suoraan ohjauspaneelista voi muuttaa ilman että tietää miten huoltovalikkoon pääsee. Lähinnä vain yleisesti vinkkinä, että tietämättä juurikin noista muista muuttujista (millainen kone, millaiset muut säädöt, millainen ilmasto asuinalueella on jne) mitään niin ei kannata laittaa vaan esilämmitystä kiinni vain säästääkseen sähköä.

Itse kanssa tuossa kovimpien pakkasten aikaan sulattelin kennon pesuhuoneessa, kun kone pysähteli tyyliin puolen minuutin puhalluksen jälkeen. Olikin kunnon jääköntti kennon takaosassa. Kun kenno oli enimmäkseen kuivunut niin takaisin koneeseen, eikä ongelmaa enää esiintynyt - tosin kovat pakkasetkin loppui parin päivän päästä toistaiseksi. Tämä siis Ilto 270 mallissa ja tuossa on käsittääkseni vain jälkilämmitys, joka säädetty johonkin 20C tietämiin. Ehkä. Melko kummallisen oloinen se säätönupikka, ja hyvä kun mahtuu edes kädet koneen sisälle sitä pyörittämään. Nuppi on irrotettava joten liekkö edes oikeassa asennossa. :D
 
Joutui irroittamaan koko kennon pois koneesta ja sulattelemaan pesuhuoneessa, kun ei saanut enää omalla automatiikalla sulatettua kennoa.
Sitten jotain pielessä. Ei noita normaalisti joudu irotteleen ja sulatteleen jossain kylppärissä. Huurtumis arvonta ei toimia. (jos homma siis on toistuvaa, eikä kyse vikatilanteesta selviämisestä, jonka jälkeen kuivattu)

Onko ohituspelti käsin käytettävä vai sähköllä.
Oikeat suodattimat, säädöt kohdillaan.

Tuossa kyseisessä mallissa esi- ja jälkilämmitys, esilämmitykselle taisi vakioarvo olla 18C ja jälkilämmitykselle 5C, voi olla, että säädellyt myös jälkilämmityksen arvoa, mutta sitä ei suoraan ohjauspaneelista voi muuttaa ilman että tietää miten huoltovalikkoon pääsee.
Näkeekö laitteesta lämpötila, tai jopa logeja.

Varmista ensin että mitä nuo oikeasti lämittää ja mitä asetus tarkoittaa.

18c ei voi olla ulkotulevan raitisilman lämmitys 18c asteeseen ennen talteenottoa.

Eli kannattaa kaivaa laitteen ohjeet esiin ja yrittää tulkata mitä se kone tekee ja katsoa "vika" kohdasta mitä tehdä jos kenno jäätyy.
 
Sitten jotain pielessä. Ei noita normaalisti joudu irotteleen ja sulatteleen jossain kylppärissä. Huurtumis arvonta ei toimia. (jos homma siis on toistuvaa, eikä kyse vikatilanteesta selviämisestä, jonka jälkeen kuivattu)

Onko ohituspelti käsin käytettävä vai sähköllä.
Oikeat suodattimat, säädöt kohdillaan.


Näkeekö laitteesta lämpötila, tai jopa logeja.

Varmista ensin että mitä nuo oikeasti lämittää ja mitä asetus tarkoittaa.

18c ei voi olla ulkotulevan raitisilman lämmitys 18c asteeseen ennen talteenottoa.

Eli kannattaa kaivaa laitteen ohjeet esiin ja yrittää tulkata mitä se kone tekee ja katsoa "vika" kohdasta mitä tehdä jos kenno jäätyy.
Ei toistu enää kun nosti esilämmityksen takaisin säädettyyn arvoon. Kokeili säästää sähkölaskussa tiputtamalla esilämmitysarvoa alemmas, että käyttäisi vähemmän sähkövastusta -> alkoi kenno keräämään jäätä ja lopussa laite nostaa kädet ilmaan kun jäätä kertyy enemmän kuin sai automatiikalla estettyä/sulateltua. Ohituspelti käsikäyttöinen ja on oikein kiinni talvella, samoin suodattimet ovat oikeat ja vaihdetaan 3x vuodessa kun uusi alue kyseessä ja vielä on työmaita lähistöllä niin tuntuu suodattimet likaantuvan vauhdilla. Säädöt on tarkistettu LVI firman toimesta, oli alkuun vähän ylipainetta kun keräsi jäätä ikkunan alalaitaan uloimmaisen lasin sisäpintaan ja nämä korjaantui säädöillä. En jaksa itse tuohon enempää paneutua, esilämmityksen säätö tuolla alunperin asetetussa arvossa näitä ongelmia ei muissa asunnoissa näy, ainoastaan yhdessä näkyi joka sääti esilämmitystä sähkönsäästö mielessä. :)
 
Kas, olisi pitänyt täällä kysyä, laitoin väärään ketjuun. Joka tapauksessa:

Pakkasten aikana alkoi koneellinen ilmanvaihto pitämään tolkutonta meteliä ja oli pakko laskea I-asentoon. MUH Ilmava 100, 90-luvulta(?) Pakkasta oli ehkä n. -24c muutama päivä. Pakkanen on laskenut nyt -7c tienoille, mutta vieläkin metelöi. Loppuuko tuo mekkala kun lämpenee, vai menikö pakkasella jotain rikki? Ääni on sellaista nopeaa sahausta / hakkaamista. Seassa varmaan ulisee tai vinkuu. Välillä katoaa ja tulee takaisin.
Eiköhän siellä ole laakerit tiensä päässä. Oma ilmava ei ole vielä ihan noin paha, mutta ajattelin silti vaihtaa sen vallox 121 se -versioon kun käy suoraan.

Kenelläkään muuten kokemuksia tuosta 121 se:tä?
 
Ei toistu enää kun nosti esilämmityksen takaisin säädettyyn arvoon.
Ok, no se selittää.
Eli laitteessa ajatus että säädöillä estetään huurtuminen.
Vähän jännä tuo, esi lämmitys + 18 C astetta, mitähän se käytännössä tarkoittaa,
Samoin tuo jälkiämmitys +5C astetta, kaivas ohjeista selitys, mitä homma toimii.

Että varmasti on oikeinpäin, sinulla ilmeisesti lämmitys joku muu kuin suorasähkö.
 
Ok, no se selittää.
Eli laitteessa ajatus että säädöillä estetään huurtuminen.
Vähän jännä tuo, esi lämmitys + 18 C astetta, mitähän se käytännössä tarkoittaa,
Samoin tuo jälkiämmitys +5C astetta, kaivas ohjeista selitys, mitä homma toimii.

Että varmasti on oikeinpäin, sinulla ilmeisesti lämmitys joku muu kuin suorasähkö.
Nyt hoksasin mitä tarkoitat. Väärinpäin sanottu minun toimesta. Tuloilman lämmitystä on tuo "esilämmitys 18C", pyrkii lämmittämään tuloilmaa jos se on alle 18C ja "jälkilämmitys 5C" meinaa jäteilman lämmitystä, eli pyrkii lämmittämään jos jäteilman lämpötila laskee alle 5C. :)

Maalämmöllä lämpiää lattiat talossa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 389
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom