Ilmalämpöpumput eli ILPit

edit:

Jäätymisenestotermarin sai laittaa melkein nollaan, siltikin noin 5-10 min välein pysähtelee. Tosin asteikko näyttää olevan vähän "sinne päin". Hiukan siis harveni tahti mutta mielestäni vieläkin on aika usein. Eikö normaali tahti ole ehkä tunnin välein jos ollenkaan, näin pienillä pakkasilla? T
Millaisissa lämpötiloissa porukalla nuo yleensä on? Muutama hyvin pieni jäätippa oli kennossa toisessa päässä. Eikö tuon ole tarkoitus lähinnä estää kennoa menemästä kokonaan umpeen?
 
Viimeksi muokattu:
Ensi kesän helteillä olisi toiveena olla ILP. Toivottavasti vuokranantaja on ennen kesää myötämielinen asialle.
Daikinilla on "multi split" niminen järjestelmä, jolla yhteen ulkoyksikköön voidaan asentaa jopa viisi sisäyksikköä; kuten kaikkiin makuuhuoneisiin omat + muualle talossa. Näitä vastaavia usean sisäyksikön jäähdyttäviä ilmastointilaitteita lienee usealla valmistajalla Daikinin lisäksi.
Miksi Daikin? Kokemusta ja laatua: ainoa valmistaja, joka kehittää ja valmistaa itse kompressorit, kylmäaineet ja lämmönvaihtimet.
Lainaus Daikin esitteestä.
 
Itselläni on erilliset ilpit kokonaan. Ihan sen takiakin että on pääasiallinen lämmönlähde. Jos yksi laite hajoaa, toinen jatkaa toimintaansa. Mielestäni nuo multi splitit oli hinnaltaankin ihan järjettömiä, kun samalla rahalla saa kaksi erillistä pönttöä.
 
edit:

Jäätymisenestotermarin sai laittaa melkein nollaan, siltikin noin 5-10 min välein pysähtelee. Tosin asteikko näyttää olevan vähän "sinne päin". Hiukan siis harveni tahti mutta mielestäni vieläkin on aika usein. Eikö normaali tahti ole ehkä tunnin välein jos ollenkaan, näin pienillä pakkasilla? T
Millaisissa lämpötiloissa porukalla nuo yleensä on? Muutama hyvin pieni jäätippa oli kennossa toisessa päässä. Eikö tuon ole tarkoitus lähinnä estää kennoa menemästä kokonaan umpeen?
Ristivirtakennokone itsellä (kuten sinullakin, mutta eri merkki/malli). Jäätymisenesto alkaa jossain -10 asteen pakkasilla toimia, jolloin sammuttelee tuloilmaa ehkä kolmen minuutin välein 10-20 sekunniksi, jos muistan oikein. Tarkoitus on estää kennoa jäätymistä. Jos kenno jäätyy esim puoliksi, niin LTO:n tehokkuus romahtaa. Noihan on varsin yksinkertaisia termostaattiohjattuja värkkejä, jotka toimivat ainoastaan jäännösilman lämpötilan pohjalta. Todellisuudessahan esim. rutikuiva ilma ei kennoa juuri jäädytä ja tällöin paljon harvempi sulattelu riittäisi. Se vaatisi kuitenkin elektroniikkaa kylkeen.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Ristivirtakennokone itsellä (kuten sinullakin, mutta eri merkki/malli). Jäätymisenesto alkaa jossain -10 asteen pakkasilla toimia, jolloin sammuttelee tuloilmaa ehkä kolmen minuutin välein 10-20 sekunniksi, jos muistan oikein. Tarkoitus on estää kennoa jäätymistä. Jos kenno jäätyy esim puoliksi, niin LTO:n tehokkuus romahtaa. Noihan on varsin yksinkertaisia termostaattiohjattuja värkkejä, jotka toimivat ainoastaan jäännösilman lämpötilan pohjalta. Todellisuudessahan esim. rutikuiva ilma ei kennoa juuri jäädytä ja tällöin paljon harvempi sulattelu riittäisi. Se vaatisi kuitenkin elektroniikkaa kylkeen.

Ok, lienee sitten normaalia. Tiputin tuohon 2-3c pintaan termarin ja tsekkailin nyt esim suihkuttelun jälkeen että jäätä ei kennossa ollut. Olkoon nyt noin ja seuraillaan. Tuntuu jotenkin tympeältä että tuo veivaa noin usein päälle ja pois puhallinta vaikka mitään syytä ei varsinaisesti ole. Tämäkin on varmaan näitä juttuja joissa hermot lepäisi kun ei kyttäisi moista, eihän tuota käytännössä huomaa ellei erikseen seuraa.
 
Ok, lienee sitten normaalia. Tiputin tuohon 2-3c pintaan termarin ja tsekkailin nyt esim suihkuttelun jälkeen että jäätä ei kennossa ollut. Olkoon nyt noin ja seuraillaan. Tuntuu jotenkin tympeältä että tuo veivaa noin usein päälle ja pois puhallinta vaikka mitään syytä ei varsinaisesti ole. Tämäkin on varmaan näitä juttuja joissa hermot lepäisi kun ei kyttäisi moista, eihän tuota käytännössä huomaa ellei erikseen seuraa.

Ihan samaa ongelmaa täällä. Eli jos konetta käyttää normaaliasetuksella, niin eipä tarvitse olla montaakaan astetta pakkasta, niin alkaa tuo sulatus-normikäyttö -pumppaaminen. No tuotahan saa vähennettyä laittamalla koneen "Poissa" -asentoon, mikä taas johtaa siihen, että ilmamäärä ei välttämättä riitä koko perheelle. Jos on yksin kotona, niin lienee ihan ok. Toinen vaihtoehto on polttaa kokoajan näitä sähkövastuksia (etu tai jälki). Näistä fiksumpi valinta lienee tuo etuvastus, koska se nimenomaan varmistaa sen, että kenno ei ulkoilman takia jäädy. Jos sen lisäksi vielä jälkivastus kytkeytyy liian alhaisessa lämpötilassa päälle, niin sitten pukkaa huoneisiin helposti liian kuumaa ilmaa. No näiden vastusten kanssahan murheena on tietenkin sähkönkulutus enkä tiedä, onko noita suunniteltu grillattavaksi jatkuvasti.

Itse olen koittanut tässä löytää jonkinlaista ratkaisua, tiputtamalla puhallinnopeuksia, menemättä kuitenkaan sinne "Poissa" -asetuksen lukemiin. Siinä on tärkeää käsittääkseni säilyttää tulon ja poiston suhde oikeana.
 
On kyllä niin paskan oloinen systeemi että jos ei montaa tonnia maksa, niin voisi melkein päivittää uudempaan laitteeseen.
 
No näiden vastusten kanssahan murheena on tietenkin sähkönkulutus enkä tiedä, onko noita suunniteltu grillattavaksi jatkuvasti.
Pakkasella hyötysuhde laskee, ei siitä muuta haittaa ole, jos ja kun Suomen oloihin suunniteltu niin käyttöävarten.

Hakee sopivan asetuksen ,eli sellaisen ettei joudu pahemmin sulatteleen.

Sähköä menee, jos sitä haluaa säästää niin pienentää tuloilman lämpötilaa, siis silloin ajatus jos asunnon lämmitys on jollain halvemmalla tavalla ja asetus on sellainen ettei asumismukavuus kärsi.

Sähkä ja energiaa voi säästää myös niin että pudottaa sitälämpötilaa, jonkin verran sillä että vähän enemmän valitsee sopivan ilmanvaihdon tehon, eli poissa ollessa suositeltu poissa asento ja välttää tarpeetonta tehostuksen käyttöä, oikein kovilla pakkasilla voi tinkiä vähän myös ilmanvaihdossa, kunhan ei tee siitä yleistä normaalia.

Vielä on paljon asuntoja joissa pelkkä poisto jossa sisäilma puhalletaan sellaisenaan pihalle (siis paljon muitakin kuin rintsikoita). Jos ja kun on se lämmöntalteenotto on niin ollaan jo ihan eri tasolla, toki uusissa koneissa on paljon paremmat hyötysuhteet, kiinteätkin toimii eteläsuomessa vuositasolla varsin hyvällä hyötysuhteella, kaupan päälle sitten modernimpaa automatiikkaa ja pilveä, jolla oikein käytettynä voi säästää ja parantaa asumismukavuutta.

Jos nykyinen säädöissä, ja kunnossa, niin aika iso talo saa olla että noilla säästöinä hintansa kirii takaisin.

Edit:
Jos uutta, niin paikallisen urakoitsijan kanssa kekustelee niin tuntee paikalliset olot, on eroja onko asennus eteläsuomaan vai pohjoiseen/kainuuseen.
 
Pyörivällä kennolla oleva Pingvin ei ainakaan pätki mitään, vaikka olis -30. Toki meillä on tuo lämmityspatteri siinä päällä syksystä kevääseen, automatiikan ohjaamana. En ole edes harkinnut sen sammuttamista kylmillä keleillä.
 
Vielä on paljon asuntoja joissa pelkkä poisto jossa sisäilma puhalletaan sellaisenaan pihalle (siis paljon muitakin kuin rintsikoita). Jos ja kun on se lämmöntalteenotto on niin ollaan jo ihan eri tasolla, toki uusissa koneissa on paljon paremmat hyötysuhteet, kiinteätkin toimii eteläsuomessa vuositasolla varsin hyvällä hyötysuhteella, kaupan päälle sitten modernimpaa automatiikkaa ja pilveä, jolla oikein käytettynä voi säästää ja parantaa asumismukavuutta.

Itselläkin kaksi huipparia suoraan pihalle: märkätilat, kodinhoitohuone jne. ja keittiön liesikupu. Muualla ilmanvaihdon hoitaa (suorat) putket katolle. Katsotaan miten sähkömittari pyörii kunhan kunnon pakkaset saapuu kun ei ole vielä talvea tässä oltu. Avotakkakaan tuskin kuluissa hirveästi helpottaa :cigar2:

Ennen kuin remontin aloittaa niin pitäisi tehdä jotain pläniä mitä ilmanvaihdolle yleisesti tekee. Ei tosin oikein tuloilmallekaan ole reikiä, yhden makkarin ikkunaan (ikkunarempan yhteydessä) oli laitettu karmiin venttiili, muualta en ole löytänyt :think:

Makkareiden yhteydessä on WC jossa suihkupaikka (ei käytössä), mutta rempan yhteydessä pitää laittaa sellaiseen kuntoon että voi käydä aamusuihkussa siellä. Sielläkin on vain torvi ulos niin pitää sinnekin ehkä laittaa koneellista tehostinta plänätä.
 
Ootteko pitäneet ILPin siivekkeitä lämmityskaudella ihan kiinteästi jossain asennossa vai automaatilla/jatkuvalla kääntelyllä? Ite oon pitänyt vaakasiivet toiseksi ylimmässä asennossa ja pystysiivet keskellä. Nyt kokeilin pysty siipiä säätää yhden pykälän oikealle, että muksun huoneeseen menisi lämpö paremmin, niin tuntuu että vastaavasti olkkarissa on hieman viileämpi. Tässä pohdin jos siivekkeet heittäisi swing tilaan, niin leviäisikö lämpö paremmin joka puolelle. Kyseessä on siis Mitsun FT25 ja sen kaverina varaava takka + toki suorasähkö lämmitys ja PILP
 
Mitähän pitäisi tehdä, kun suihkun jälkeen laitan iv-koneesta teho puhalluksen päälle ja nyt on alkanut tälläinen ihme pumppaaminen, että pari minuuttia max tehot ja sitten se niinkuin hyytyy pariksi minuutiksi ja sitten taas alkaa max puhallus. Iv-koneessa on kaksi grilli lämmitintä mutta pitääkö ne aktivoida sitten talveksi vai onko ne automaattisia? Eka talvi nyt tämän kanssa niin en oikein tiedä näistä mitään.

IMG_20211129_231310.jpg
IMG_20211129_231324.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä yllä tätä samaa asiaa pari viestiä takaperin pohdittiin @Tulivuori

Viesti #3421 ja siitä eteenpäin.

Itse en kyllä käytä minimiä kovempaa ilmanvaihtoa oikein koskaan talvisin. Kämpässä asunut meitä ennen 5hlö ja ilmavirtaus mitoitettu sen mukaan varmasti, nyt kun kuormaa on vain 2hlö verran niin on pärjännyt pienemmälläkin.
 
Ootteko pitäneet ILPin siivekkeitä lämmityskaudella ihan kiinteästi jossain asennossa vai automaatilla/jatkuvalla kääntelyllä? Ite oon pitänyt vaakasiivet toiseksi ylimmässä asennossa ja pystysiivet keskellä. Nyt kokeilin pysty siipiä säätää yhden pykälän oikealle, että muksun huoneeseen menisi lämpö paremmin, niin tuntuu että vastaavasti olkkarissa on hieman viileämpi. Tässä pohdin jos siivekkeet heittäisi swing tilaan, niin leviäisikö lämpö paremmin joka puolelle. Kyseessä on siis Mitsun FT25 ja sen kaverina varaava takka + toki suorasähkö lämmitys ja PILP
Kyllä näillä keleillä lämmöt kannattaa lattiaa kohti ohjata.
 
Ootteko pitäneet ILPin siivekkeitä lämmityskaudella ihan kiinteästi jossain asennossa vai automaatilla/jatkuvalla kääntelyllä? Ite oon pitänyt vaakasiivet toiseksi ylimmässä asennossa ja pystysiivet keskellä. Nyt kokeilin pysty siipiä säätää yhden pykälän oikealle, että muksun huoneeseen menisi lämpö paremmin, niin tuntuu että vastaavasti olkkarissa on hieman viileämpi. Tässä pohdin jos siivekkeet heittäisi swing tilaan, niin leviäisikö lämpö paremmin joka puolelle. Kyseessä on siis Mitsun FT25 ja sen kaverina varaava takka + toki suorasähkö lämmitys ja PILP
Täällä Mitsu LN35 ilp läpät vasen ylös js oikea automaatilla (alas). Lämpöä menee makkariin ja kauemmaksi, kun asetukset on täällä noin. Suuntaus on keskelle.

Nyt pitää pitää täysillä, kun ilp on ainut lämmittäjä ja -20°C. Eli puhalluskin on täysillä. Minusta ei liian kovaa ääntä pidä, vaikka selvä ääni kuuluukin.
 
Mitähän pitäisi tehdä, kun suihkun jälkeen laitan iv-koneesta teho puhalluksen päälle ja nyt on alkanut tälläinen ihme pumppaaminen, että pari minuuttia max tehot ja sitten se niinkuin hyytyy pariksi minuutiksi ja sitten taas alkaa max puhallus. Iv-koneessa on kaksi grilli lämmitintä mutta pitääkö ne aktivoida sitten talveksi vai onko ne automaattisia? Eka talvi nyt tämän kanssa niin en oikein tiedä näistä mitään.

IMG_20211129_231310.jpg
IMG_20211129_231324.jpg

Mikä malli on kyseessä? Perusasetuksilla Swegon laskee sulatuksen aikana tuloilmapuhaltimen nopeutta, mutta ei pysäytä sitä kokonaan. Vastusten pitäisi olla vakiona päällä, mutta asia kannattaa varmistaa ohjainpaneelin hallinta-asetuksista. Suihkun/saunan jälkeen LTO:n kennoon kerääntyy reilummin kosteutta, joka tuppaa jäätymään mikäli ulkona on kunnolla pakkasta eikä etuvastus/valokenno hoida sulatusta. En nyt ole paras henkilö vastaamaan, mutta otaksun että puhaltimien nopeuttaminen suihkun jälkeen pahentaa vaan tilannetta eikä päin vastoin. Haiskahtais vähän siltä että tuo tuppaa pukkaa jäätymään ja sulatus käynnistyy. Syystä tai toisesta etuvastus ei ota osaa näihin katkeloihin ainakaan noiden antamiesi lukujen perusteella.
 
Kyllä näillä keleillä lämmöt kannattaa lattiaa kohti ohjata.
Kuvittelisin että jos sen suoraan alas laittaa puhaltamaan, niin jää kyllä lämpö leviämättä kauimmaisiin huoneisiin. Takka on pumpun oikealla puolella ja takkatoiminto käytössä, niin ei takan lämpökään leviäisi yhtä tehokkaasti. Toki tällä olohuone saadaan lämpimäksi, mutta tuo muksun huone on se kylmin johon lämpöä pitäisi saada paremmin. Se on viistosti oikealla sisäyksiköstä käytävän seinän takana joten suoraan puhallusta ei sinne saada.

Täällä Mitsu LN35 ilp läpät vasen ylös js oikea automaatilla (alas). Lämpöä menee makkariin ja kauemmaksi, kun asetukset on täällä noin. Suuntaus on keskelle.

Nyt pitää pitää täysillä, kun ilp on ainut lämmittäjä ja -20°C. Eli puhalluskin on täysillä. Minusta ei liian kovaa ääntä pidä, vaikka selvä ääni kuuluukin.
Tuo FT malliston sisäyksikkö on aika paljon pienempi kuin LN sarjalaisissa, joten se on vähän äänekkäämpikin. Melcloudista 3 nopeutta on tullut käytettyä näin kovemmilla pakkasilla, muutoin on 1 tai 2 nopeus riittänyt. Tuo 3 nopeus on sellainen mitä vielä viitsii kuunnella, 4 ja 5 on kyllä häiritseviä.
 
Mikäs ILP olisi "järkevä" valinta 78-neliöisen yksitasoisen rivitalon jäähdytykseen? Onko pelkkään jäähdytyskäyttöön tulevan laitteen tapauksessa järkevää panostaa muihin kuin edullisemman pään malleihin?
 
Mikäs ILP olisi "järkevä" valinta 78-neliöisen yksitasoisen rivitalon jäähdytykseen? Onko pelkkään jäähdytyskäyttöön tulevan laitteen tapauksessa järkevää panostaa muihin kuin edullisemman pään malleihin?
Itse olen täällä liputtanut Panasonicien puolesta hinnan ja riittävän laadun perusteella.

Lämmittävä:
Panasonic CZ25WKE 998 €
Tainnut olla tarjouksissa 899€.

Vain jäähdyttävä:
Panasonic TZ25WKE 809€
Hinta pysynyt samana eli tarjouksista riippuen jäähdyttävä laite 100€ halvempi.

Itse ostaisin lämmittävän, jos on koskaan tarvetta lämmitykselle. Voihan kaukolämpökin mennä epäkuntoon ja pitäisi selvitä muilla keinoin 24h.

Zavesta taitaa saada hyvään hintaan.
Hankintaa voi lykätä huhtikuulle. Laitteiden saatavuus ja asennusaikataulut tuolloin parhaimmillaan.


Sori sekavasta asettelusta :poop:
 
Mikä malli on kyseessä? Perusasetuksilla Swegon laskee sulatuksen aikana tuloilmapuhaltimen nopeutta, mutta ei pysäytä sitä kokonaan. Vastusten pitäisi olla vakiona päällä, mutta asia kannattaa varmistaa ohjainpaneelin hallinta-asetuksista. Suihkun/saunan jälkeen LTO:n kennoon kerääntyy reilummin kosteutta, joka tuppaa jäätymään mikäli ulkona on kunnolla pakkasta eikä etuvastus/valokenno hoida sulatusta. En nyt ole paras henkilö vastaamaan, mutta otaksun että puhaltimien nopeuttaminen suihkun jälkeen pahentaa vaan tilannetta eikä päin vastoin. Haiskahtais vähän siltä että tuo tuppaa pukkaa jäätymään ja sulatus käynnistyy. Syystä tai toisesta etuvastus ei ota osaa näihin katkeloihin ainakaan noiden antamiesi lukujen perusteella.
w4 minulla on. Kokeilin äsken avata masiinaa ja tuo oikealla ylhäällä oleva vastus oli lämmin ja tuo vasemmalla alhaalla oleva oli ihan kylmä. Pitäisikö molempien olla lämpimiä?

w4_open.jpg
 
Kertokaa, miten tuo MelCloud siis toimii? Pystyykö sillä vaikka 200km päästä kotoa ohjaamaan ilmalämpöpumppua? En näe siinä järkeä jos kotona vaan reitittimen kantaman sisällä pystyy puhelimen kautta sitä ohjaamaan kun on kaukosäädinkin.
 
Voit ohjata Melcloudin kautta pumppua vaikka kansainväliseltä avaruusasemalta :)
Pumppu pitää olla kotisi WiFi verkon kautta yhteydessä nettiin.
 
Okei. Koitin sitä äsken ohjeiden mukaan yhdistää. NET valo palaa hetken ja sitten alkaa vilkkua, mutta kun skannasin sen qr koodin tohon sovellukseen niin ei jostain syystä yhdistä..
 
w4 minulla on. Kokeilin äsken avata masiinaa ja tuo oikealla ylhäällä oleva vastus oli lämmin ja tuo vasemmalla alhaalla oleva oli ihan kylmä. Pitäisikö molempien olla lämpimiä?

w4_open.jpg

Jos en ihan väärässä ole, niin tuossa oikealla ylhäällä on etuvastus, jonka tarkoitus on lämmittää sitä raakaa ulkoilmaa sen verran, että se ei vedä kennoa jäähän. Asetuksista on sitten kiinni, että missä vaiheessa se etuvastus aktivoituu. Jos se asetus on kovinkin matalassa lämpötilassa, niin sitten se aktivoituu oletuksena vain silloin kun kone "pätkii" eli menee siihen sulatusmoodiin. Alhaalla oleva vastus on sitten jälkilämmitusvastus, jonka tarkoitus on käsittääkseni se, että sitä voidaan käyttää, jos ilma jää liian viileäksi etuvastuksen ja LTO:n jälkeen. Esimerkiksi jos haluttu huoneisiin tulevan ilman lämpötila on 17, mutta kovilla pakkasilla jäädään reilusti sen alle, voidaan etuvastus asettaa kytkeytymään jossain vaiheessa. Molemmille pitäisi joku kynnysraja löytyä huoltovalikosta.

Itselläni taitaa olla nyt säädöt niin, että etuvastus kytkeytyy - 8 asteessa ja tuo jälkilämmitysvastus 12 asteessa. Huoneisiin haluaisin 17 asteista ilmaa. En tiedä ovatko fiksuja nuo arvot.
 
Aiheeseen liittyen; itsellä jeesuksenaikainem ILTO 300 joka jo näillä pakkasilla pätkii tolkuttomasti. Laitteessa jälkilämmitysvastus, miksi tämä ei ole etulämmitysvastuksena, niin ei vetäisi niin kylmäksi kennoa? LTO hyötysuhteen parantamiseksi? Tekisi mieli tyrkätä tuloilmapuolelle joku 100...3000W PTC vastus lämmittämään...
 
Aiheeseen liittyen; itsellä jeesuksenaikainem ILTO 300 joka jo näillä pakkasilla pätkii tolkuttomasti. Laitteessa jälkilämmitysvastus, miksi tämä ei ole etulämmitysvastuksena, niin ei vetäisi niin kylmäksi kennoa? LTO hyötysuhteen parantamiseksi? Tekisi mieli tyrkätä tuloilmapuolelle joku 100...3000W PTC vastus lämmittämään...

Onkohan tuossa miten toteutettu se sulatus? Joissain vanhemmissa koneissa ei tosiaan vissiin etuvastusta ole, vaan jäätyminen pyritään eliminoimaan ohittamalla koko kenno (eli puhalletaan huoneisiin lähes jääkylmää).
 
Onkohan tuossa miten toteutettu se sulatus? Joissain vanhemmissa koneissa ei tosiaan vissiin etuvastusta ole, vaan jäätyminen pyritään eliminoimaan ohittamalla koko kenno (eli puhalletaan huoneisiin lähes jääkylmää).

Pysäyttää tuloilmapuhaltimen, jolloin kennon läpi virtaa vain huoneesta otettua lämmintä poistoilmaa, joka tietty lämmittää ja sulattaa kennon. Tässä ei ole mitään isompaa älyä, termostaatti vain pätkii puhallinta oli jäätä eli ei ja käytännössä pakkasilla katkokäynti on jatkuvaa.

Ei tuossa muuten mitään mutta käytännössähän talo on pakkasella erittäin alipaineinen tämän takia...
 
Ei tuossa muuten mitään mutta käytännössähän talo on pakkasella erittäin alipaineinen tämän takia...

Juu ja sehän on tosiaan ikävää, jos sitä ilmaa imetään sitten esimerkiksi viemäristä tai ei onnistu esimerkiksi takan/uunin lämmitys.
 
Juu ja sehän on tosiaan ikävää, jos sitä ilmaa imetään sitten esimerkiksi viemäristä tai ei onnistu esimerkiksi takan/uunin lämmitys.

Tai mitä ei tule yleensä mietittyä, niin vetää ilmaa alapohjasta ja sen mukana mm. radonia. Hankin radonmittarin tuossa joku aika sitten ja kas vain pakkasilla radontasot hyppää yli suositusten. En tokikaan voi ollq varma, johtuuko just ilmanvaihtokoneesta, mutta alapohjavuodothan radoniin vaikuttaa...
 
Tai mitä ei tule yleensä mietittyä, niin vetää ilmaa alapohjasta ja sen mukana mm. radonia. Hankin radonmittarin tuossa joku aika sitten ja kas vain pakkasilla radontasot hyppää yli suositusten. En tokikaan voi ollq varma, johtuuko just ilmanvaihtokoneesta, mutta alapohjavuodothan radoniin vaikuttaa...

Mulle radontestejä myyvä yrittäjä sanoi, että maan jäätyminen ja lumipeite lisäisivät taipumusta imeä ilmaa talon alta jossa maa on sulana.
En tiedä onko tuossa mitään logiikkaa. Voisihan olla että ilmanvaihtokoneen tuloilmapuolen sulattelut vaan lisää alipainetta.
En tunne asiaa ollenkaan mutta aihe kiinnostaa.

ot.
2 x LN25 on ekaa talvea käytössä, 1½ kerroksinen puutalo, yksi laite per kerros.
Kymmenen asteen pakkaseen asti nämä tuntuu toistaiseksi suunnilleen riittävän.
Yläkerran "putkiullakolla" lämpö ei ihan mene perille asti.
Sisäyksikön puhalluksen voimakkuus vaikuttaa paljon.

Ulkona laitteiden eristetyt putket falskaa lämpöä sen verran että terassin kohta jonka alla putki menee pysyy kuivana/sulana pakkasellakin.
Asentavan firman mukaan laitteen vakioputki ja eristys on tarpeeksi hyvä sellaisenaan.
Ehkä sillä ei ole niin väliä mutta saatan laittaa jotain solukumieristettä ensi kesänä.
 
Viimeksi muokattu:
Mulle radontestejä myyvä yrittäjä sanoi, että maan jäätyminen ja lumipeite lisäisivät taipumusta imeä ilmaa talon alta jossa maa on sulana.
En tiedä onko tuossa mitään logiikkaa. Voisihan olla että ilmanvaihtokoneen tuloilmapuolen sulattelut vaan lisää alipainetta.
En tunne asiaa ollenkaan mutta aihe kiinnostaa.

Aivan takuulla lisää useimmissa tapauksissa, koska yleensähän se sulatus on toteutettu niin, että tuloa pienennetään (jollei jopa sammuteta), mutta poisto pysyy samana, jotta saadaan lämmintä ilmaa kennolle. No alipainehan siinä kasvaa. Sitten jos tuolleensa käyvän koneen kanssa yrittää vielä vaikka sitä uunia lämmittää tai välillä käyttelee liesituuletinta, niin alipaine voi olla hyvinkin rankka.

Siihen nähden ehkä itse pyrin polttamaan mieluummin sitä etuvastusta, vaikka sähköä kuluisikin. Niin ja kyllä ainakin meillä radonputkessa on paljonkin elämää pakkasilla päätellen katolle putken hattuun ilmestyvistä jääpuikoista. Sehän tarkoittaa, että sieltä sitä kosteaa ilmaa maasta virtaa ylös.
 
Tuon radonin voisi testata käyttämällä kesäkennoa (eli ei kennostoa joka jäätyisi) ja ohittamalla katkokäyntiautomatiikan. Pitäisi ajoittaa jaksolle jolloin olosuhteet ovat pitkään samat muuten, kun tuo radonin mittaus on pitkäjänteistä puuhaa. Olisi mielenkiintoinen kokeilu.

Mutta tosiaan tuon ilton sisällä on niin paljon tyjää tilaa, että olis triviaalia laittaa sinne ihan itse lämmitin ulkoilmalle. Löytäisi vaan jonkun PTC kennon, joka olisi viritetty jollekin järkevälle lämpötilalle 4C tms. Epäiöemättä LTO:n hyötysuhde laskee hieman, mutta se on semmosta.
 
Ite ku louhin niin otin ilmava 130 stä jälkilämmityspatterin veks ja tällä hetkellä sekä etu(mallissa ei ole vakiona etuvastusta) että jälkilämmityksenä löytyy 360mm radit..
Saap radit viileetä ilmaa ja lämmin ilma menee suoraan järjestelmään eikä jää pyörii yhteen huoneesee..
Kuluttaa vähemmän kun 1kw vastus, tekee hyvin lämpöä ja tuottaa muutaman lantinki samalla..
Eivätkä radit tukota konetta silleen että ilmanvaihto itessään joteki häiriintys, ilma pääsee hienosti edelleen liikkumaan :)
 
Tuon radonin voisi testata käyttämällä kesäkennoa (eli ei kennostoa joka jäätyisi) ja ohittamalla katkokäyntiautomatiikan. Pitäisi ajoittaa jaksolle jolloin olosuhteet ovat pitkään samat muuten, kun tuo radonin mittaus on pitkäjänteistä puuhaa. Olisi mielenkiintoinen kokeilu.

Airthings Wave mittailee radonia lähes reaaliajassa, siitä voisi hyvin nähdä suoraan käppyröistä miten tuo vaikuttaa. Ei se laite halpa ole normaalihintaan, mutta itse ostin joskus halpuutuksesta puoleen hintaan.
 
w4 minulla on. Kokeilin äsken avata masiinaa ja tuo oikealla ylhäällä oleva vastus oli lämmin ja tuo vasemmalla alhaalla oleva oli ihan kylmä. Pitäisikö molempien olla lämpimiä?

w4_open.jpg

Kuten Venalaine totesi niin kyseessä on etuvastus ja se tärähtää päälle laitteeseen asetettujen arvojen mukaisesti. Eli ihan oikein tuo sinun W4 vaikuttaa toimivan.
 
Airthings Wave mittailee radonia lähes reaaliajassa, siitä voisi hyvin nähdä suoraan käppyröistä miten tuo vaikuttaa. Ei se laite halpa ole normaalihintaan, mutta itse ostin joskus halpuutuksesta puoleen hintaan.

Sellainen minulla onkin (tai View Plus jos olalan täysin tarkkojta) ja siitä juuri näkisi todella hyvin, miten mikäkin toimenpide vaikuttaa radoniin. Loistolaite kyllä muutenkin, mm. paljasti työhuoneen erittäin korkeaksi karkaavat hiilidioksiiditasot... Mutta mittausjakso siltikin saisi olla useita päiviä tai viikkoja, jottei ulkoiset olosuhteet sotke niin paljoa.
 
Kertokaa, miten tuo MelCloud siis toimii? Pystyykö sillä vaikka 200km päästä kotoa ohjaamaan ilmalämpöpumppua? En näe siinä järkeä jos kotona vaan reitittimen kantaman sisällä pystyy puhelimen kautta sitä ohjaamaan kun on kaukosäädinkin.

Mistä vain ohjauksen lisäksi MelCloudin kautta asetukset on selkeämpiä ja ajastusten teko helpompaa kuin kauko-ohjaimella. Lisäksi sen kautta saa yhdistetty esimerkiksi Google Homeen tai muihin vastaaviin, jos haluaa ääniohjausta ja ajastuksia tehdä sitä kautta.
 
Itse olen täällä liputtanut Panasonicien puolesta hinnan ja riittävän laadun perusteella.

Lämmittävä:
Panasonic CZ25WKE 998 €
Tainnut olla tarjouksissa 899€.

Vain jäähdyttävä:
Panasonic TZ25WKE 809€
Hinta pysynyt samana eli tarjouksista riippuen jäähdyttävä laite 100€ halvempi.

Itse ostaisin lämmittävän, jos on koskaan tarvetta lämmitykselle. Voihan kaukolämpökin mennä epäkuntoon ja pitäisi selvitä muilla keinoin 24h.

Zavesta taitaa saada hyvään hintaan.
Hankintaa voi lykätä huhtikuulle. Laitteiden saatavuus ja asennusaikataulut tuolloin parhaimmillaan.


Sori sekavasta asettelusta :poop:
Minkälainen jäähdytysteho olisi riittävä 78 neliöiseen asuntoon? Ikkunat itä/länsi suunnassa ja sisäyksikköä alustavasti ajattelin punaisella merkittyyn paikkaan. Riittääkö TZ25WKE:n 2.5 kW?
1638351429583.png
 
Minkälainen jäähdytysteho olisi riittävä 78 neliöiseen asuntoon? Ikkunat itä/länsi suunnassa ja sisäyksikköä alustavasti ajattelin punaisella merkittyyn paikkaan. Riittääkö TZ25WKE:n 2.5 kW?
1638351429583.png
Mitä kesällä mittari näyttää? Jos päivällä paahtaa ja yöllä viileää, hohkaako seinät läpi yön?

Meillä oli 2016 94m2 oktalossa tuo Panan CZ vm2017 ja kesän aikana kului sähköä 50kWh eli käytännössä ei mitään. Hankala siis sanoa pelkällä neliömäärällä mitään.
 
Mitä kesällä mittari näyttää? Jos päivällä paahtaa ja yöllä viileää, hohkaako seinät läpi yön?

Meillä oli 2016 94m2 oktalossa tuo Panan CZ vm2017 ja kesän aikana kului sähköä 50kWh eli käytännössä ei mitään. Hankala siis sanoa pelkällä neliömäärällä mitään.
En ole vielä yhtään kesää ehtinyt asua tässä asunnossa. Hintaero tehokkaamman TZ35WKE:n ja TZ25WKE:n välillä näyttäisi kylläkin olevan varsin pieni.

Tarjoaako esim. Toshiba Seiya 13 n. 200€ kalliimpana mitään mitä TZ35WKE ei tarjoaisi?
 
Saattaapi olla tyhmä kysymys mutta kun mennään tarpeeksi kylmään keliin eli esim. -20C jolloin ILPien hyötysuhde lienee 1:1 eli hyötyä ei ole niin eroaako ILPin tehokkuus normaalista sähköpatterista? Eli toisinpäin kysyen, onko syytä jossain kohtaa siirtyä käyttämään sähköpattereita ILPin sijaan lämmityksessä?

Ainoa ero näin maallikkona ajateltuna lienee korkeus eli ILP katossa ja patterit lattiassa josta luulisi lämmön leviävän paremmin.
 
-20C jolloin ILPien hyötysuhde lienee 1:1 eli hyötyä ei ole niin eroaako ILPin tehokkuus normaalista sähköpatterista

Mitsubishi LN25:n kuvaajasta (VTT) näyttää että -20 asteessa laite ottaa töpselistä 1,2 kW sähköä ja antaa sisälle lämpöä 3,0 kW.
Nämä pakkaset on mulla vielä ko. laitteen kanssa kokematta, mutta eiköhän sieltä nuo tehot suunnilleen tule.

En pärjää kahden laitteen tuottamalla 6 kilowatilla, eli ainakin on liian pistemäinen lämpö, joten pitää laittaa lattialämmitystä päälle osassa huoneista.

vtt_testi_ln_kotisivukuvake.jpg
 
Mitsubishi LN25:n kuvaajasta (VTT) näyttää että -20 asteessa laite ottaa töpselistä 1,2 kW sähköä ja antaa sisälle lämpöä 3,0 kW.
Nämä pakkaset on mulla vielä ko. laitteen kanssa kokematta, mutta eiköhän sieltä nuo tehot suunnilleen tule.

En pärjää kahden laitteen tuottamalla 6 kilowatilla, eli ainakin on liian pistemäinen lämpö, joten pitää laittaa lattialämmitystä päälle osassa huoneista.

vtt_testi_ln_kotisivukuvake.jpg

Oho, onpas yllättävän kova, -30C:ssäkin tuottaa vielä hyvin lämpöä. En olisi uskonut tuohon. Tämä vastaa kysymykseeni, kiitos.
 
  • Tykkää
Reactions: hik
Saattaapi olla tyhmä kysymys mutta kun mennään tarpeeksi kylmään keliin eli esim. -20C jolloin ILPien hyötysuhde lienee 1:1 eli hyötyä ei ole niin eroaako ILPin tehokkuus normaalista sähköpatterista? Eli toisinpäin kysyen, onko syytä jossain kohtaa siirtyä käyttämään sähköpattereita ILPin sijaan lämmityksessä?

Ainoa ero näin maallikkona ajateltuna lienee korkeus eli ILP katossa ja patterit lattiassa josta luulisi lämmön leviävän paremmin.
Olen aina ymmärtänyt, että ILP sammuttaa itsensä, kun hyötysuhde menee alle yhden. Nyky ilp:t jaksaa kyllä tuosta -20c pidemmällekin.

Sähköpatterit säädetään lähtemään päälle, kun ILP ei jaksa enää lämmittää.
 
ihte olen kyllä ymmärtänyt ettei hyötysuhde voi mennä alle yhden, eikä nyky pumput ainakaan sammu mihinkään eikä niitä saakkaan sammuttaa. voi tehdä aika höpöä pumpulle kun kohmeisilla öljyillä käynnistelee.
 
ihte olen kyllä ymmärtänyt ettei hyötysuhde voi mennä alle yhden, eikä nyky pumput ainakaan sammu mihinkään eikä niitä saakkaan sammuttaa. voi tehdä aika höpöä pumpulle kun kohmeisilla öljyillä käynnistelee.
Niin minäkin olen ymmärtänyt, enkä ikinä ole pumppuja sammuttanut, mutta:

Kaverilla pari kuukautta sitten asennettu boschin pumppu, lueskelin käyttöohjetta, siellä oli, etttä sammuttaa itsensä yli -20c pakkasella.

Toki tuo on nyt jo sammutellut itseään muutaman kerran tuntemattomasta syystä.
 
Nordic ivt jhr-n ja ilmeisesti kylki jäätynyt täysin, itse töissä, emäntä vaan pisti viestiä.

Pakkasta se -6c. 3 päivää nyt ollut 24h päällä ja pyynti 24c ja pienimmällä nopeudella. Puhaltaa kuulemma 19c asteista ilmaa vaikka tosiaan pyynti tuo ja ulkoyksikkökin lakkasi pörisemästä.

Laitteen tarkkaa ikää en tiedä, jotaon 10v ainakin. Mahtaakohan koskaan mitenkään olla huollettu, en usko. Ei meidän 1v asumisaikana ainakaan.

Melkein seinässä kiinni, ihan reilulla korkeudella ettei maassa makaa. Mikähän vois olla?
 
”Mahtaakohan koskaan mitenkään olla huollettu, en usko. Ei meidän 1v asumisaikana ainakaan.”

Kai sieltä pölyt on sentään putsattu?
 
”Mahtaakohan koskaan mitenkään olla huollettu, en usko. Ei meidän 1v asumisaikana ainakaan.”

Kai sieltä pölyt on sentään putsattu?
Sisältä oon suodattimet pariin otteeseen putsannu, koskaan niissä ei juurikaan mitään oo ollu. Ulkoyksikkö nyt on silmämääräsesti ollut ihan siistin näkönen ulkopuolin, niin enpä sillekään mitään oo tehny.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 328
Viestejä
4 491 816
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom