Ilmalämpöpumput eli ILPit

[maninthemoon]

Sama effecti, eli puhaltimen teho vaan nousee mutta huoneen lämpötila pysyy ~samoissa asteissa.

Joku vika tuossa on silloin oltava, jos ei kylmempää puhalla. Tietysti, jos on jotain halvimpia kiinan pumppuja, niin sitten en osaa sanoa, että meneekö ominaisuuden puolelle, mutta kyllä pääsääntöisesti pumpun pitäisi pystyä jäähdyttämään sinne 16-18 asteeseen saakka.

 

[Deviant]

Jeps. Viikonlopun testailut takana. Kiitos vinkeistä vaan tänne.

Viilennys lähti leviämään paremmin suuntaamalla hieman eri tavoin ja nostamalla tuuletinnopeuksia.

Viilennyksen saralla yritin lisäksi annettua vinkkiä yrittää puhaltaa makkarista "lämmintä" ulospäin, toiveena saada tilalle korvausilmaa kylmältä puolelta, mutta ei se tuntunut oikein vaikuttavan hirveästi, eikä tuulettimen melu ollut toivottu lisä makkariin. Sen sijaan löysin kyllä optimaalisen sijainnin mistä ohjata/ampua kylmää lisätuulettimella kohti makkareita joka tuntui tuovan helpotusta myös sinne huomattavasti paremmin ja nopeammin.

Pitää tosiaan vaan nyt katsella jostain riittävän hiljainen ja sisustukseen sopiva tornimallin tuuletin. Muutosta toiseen mukana kulkenut vanha pöytätuulettimen rämä pitää turhan karmivaa mökää. Mahtaakohan tämä olla ok värkki? Tornituuletin OPAL musta 45W kaukosäätö ajastin

Parvekkeen lämpötilaan totta tosiaan auttoi toisenkin ikkunan avaus. Yllättävän paljon. Vähän tuo partsin leiska ja nuo ovat ikkunat siten toteutettu, että menisi kätevämmin jos yksi olisi riittänyt ja olisi saanut sen pidettyä vielä kissalle turvallisena helposti. Mutta eiköhän tuohonkin jotain keksi.

Pääosin kyllä positiiviset fiilikset. Elämänlaatu kotosalla paranee kyllä tuntuvasti kun asunnossa on viileähkö ja raikas ilma. Monta kesää kärsitty.

 

[maverikki]

Pitää tosiaan vaan nyt katsella jostain riittävän hiljainen ja sisustukseen sopiva tornimallin tuuletin. Muutosta toiseen mukana kulkenut vanha pöytätuulettimen rämä pitää turhan karmivaa mökää. Mahtaakohan tämä olla ok värkki? Tornituuletin OPAL musta 45W kaukosäätö ajastin

Tuotteesta ei ole mitään tietoja eli se on varmaan halvinta kiinalaista laatua. Ite tosiaan ostin viime kesäksi tällaisen: https://www.amazon.de/-/en/Klarstein-Operating-Oscillation-VarioFresh-Technology/dp/B085LK49SV/ On hiljainen ja liikuttaa ilmaa riittävästi. Lähtisin katsomaan tosiaan Amazonista noita tornituulettimia. Samalla merkillä on tällainen vaikka: https://www.amazon.de/-/en/Klarstein-Skyscraper-Column-Control-Operating/dp/B07PWGZJX7/ Arvosteluja kannattaa lukea ja muitakin merkkejä katsoa.

Omalla kokemuksella tuolta tulee kamat viikossa kotiovelle.

 

[Mikkos]

Viilennyksen saralla yritin lisäksi annettua vinkkiä yrittää puhaltaa makkarista "lämmintä" ulospäin, toiveena saada tilalle korvausilmaa kylmältä puolelta, mutta ei se tuntunut oikein vaikuttavan hirveästi, eikä tuulettimen melu ollut toivottu lisä makkariin. Sen sijaan löysin kyllä optimaalisen sijainnin mistä ohjata/ampua kylmää lisätuulettimella kohti makkareita joka tuntui tuovan helpotusta myös sinne huomattavasti paremmin ja nopeammin.

Niin tosiaan piti sanoa että tuo makkarista kuumaa ilmaa pois on ns. "päiväasento" kun makkarissa ei olle. Silloin makuuhuoneeseen kiertää viileää ilmaa ja tuuletin huutaa tyhjässä huoneessa. Sitten toki yöllä tuuletin mölyämään makkarin ulkopuolelle puhaltamaan viileää makkariin.

 

[MarkusV]

Jeps. Viikonlopun testailut takana. Kiitos vinkeistä vaan tänne.

Viilennys lähti leviämään paremmin suuntaamalla hieman eri tavoin ja nostamalla tuuletinnopeuksia.

Viilennyksen saralla yritin lisäksi annettua vinkkiä yrittää puhaltaa makkarista "lämmintä" ulospäin, toiveena saada tilalle korvausilmaa kylmältä puolelta, mutta ei se tuntunut oikein vaikuttavan hirveästi, eikä tuulettimen melu ollut toivottu lisä makkariin. Sen sijaan löysin kyllä optimaalisen sijainnin mistä ohjata/ampua kylmää lisätuulettimella kohti makkareita joka tuntui tuovan helpotusta myös sinne huomattavasti paremmin ja nopeammin.

Pitää tosiaan vaan nyt katsella jostain riittävän hiljainen ja sisustukseen sopiva tornimallin tuuletin. Muutosta toiseen mukana kulkenut vanha pöytätuulettimen rämä pitää turhan karmivaa mökää. Mahtaakohan tämä olla ok värkki? Tornituuletin OPAL musta 45W kaukosäätö ajastin

Parvekkeen lämpötilaan totta tosiaan auttoi toisenkin ikkunan avaus. Yllättävän paljon. Vähän tuo partsin leiska ja nuo ovat ikkunat siten toteutettu, että menisi kätevämmin jos yksi olisi riittänyt ja olisi saanut sen pidettyä vielä kissalle turvallisena helposti. Mutta eiköhän tuohonkin jotain keksi.

Pääosin kyllä positiiviset fiilikset. Elämänlaatu kotosalla paranee kyllä tuntuvasti kun asunnossa on viileähkö ja raikas ilma. Monta kesää kärsitty.

Meillä on makkareissa kattotuulettimet ja ne sotkee ilman hyvin. Eihän ne mitään kauniita ole mutta ajaa asiansa kun täytyy saada ilma liikkeelle.

 

[nuumanni]

Hienosti onnistui vuokrakämppään ILP:n asentaminen! Sovittiin vuokranantajan kanssa, että kulut laitetaan 50-50 ja pumppu jää tänne sitten kun muutan pois. Se 800€ investointi tuohon laitteeseen on kotityöskentelyn ja hyvien yöunien kannalta hyvinkin halpa sijoitus.

Ikkunat etelään ja edessä ei juurikaan esteitä, joten aika kovasti paahtaa aurinko koko päivän. Kämpässä reilu 40 neliötä ja tänne tuli Daikinin Sensira 25.

 

[Tontza85]

Löytyyköhän jostain Daikin FTXS25K2V1B jotain ohjeita miten purkaa sisäyksikkö ja pestä. Porvoon alueella aika ruuhkaista ja huollot venyy jos edes viitsivät tiedusteluihin vastata.

Kokeiltu on vaahdot ja cliinerit. Vähän märälle villasukalle tuoksahtaa välillä ja puhallinkin vähän ääntää joka johtuu varmasti paskasta lavoissa ja pyörii ns. epätasapainossa.

 

[Aatos]

Mikä näistä pumppumerkeistä yleisesti ottaen on laadukas (vain jäähdytyskäyttöön)?

 

[juu-zo]

Laadukkaita merkkejä on useampia ja kaikilta merkeiltä löytyy myös pumput pelkästään jäähdytyskäyttöön. Valinta kannattaa tehdä saatavuuden ja hinnan perusteella muutamasta mallista. Toshiba, pana, mitsu, gree, daikin, fujitsu, valitse ihan mikä vaan niin kaikilta merkeiltä löytyy kyllä hyvä pumppu viilennyskäyttöön.

 

[jonesky12345]

Kysästääs, kun 120 neliöiseen (huoneala) olis tarkotus ilmanlämpöpumppu tilata tossa loppukesästä, kun muutetaan, niin onko suosituksia mallista ja merkistä? Kämppä yhdessä tasossa ja suht puoliväliin kämppää tarkoitus laittaa sisäyksikkö olohuoneeseen, makkarit ja kylppärit rakennuksen reunoilla, keittiö olohuoneen vieressä keskellä. Kämpässä on käyttöullakko asuintilojen päällä, eli ei mikään megakuuma lähtökohtaisesti ole kesällä, mutta sellanen perustasoinen viilennyskäyttö kesäajan tavoitteena ja toki lämmityskuluissa säästäminen talvella. Toki pumppuja myyvät varmasti osaavat kertoa sopivan tehoisesta mallista yms, eli lähinä varmaan suosituksia merkistä ja jos tarkemmin jostain mallisarjasta niin sellaset kiinnostaa. Ulkoyksikkö tulee päämakkarin ikkunattomalle ulkoseinälle, eli sais olla mallia hiljainen/mahdollisimman vähän resonoiva.

 

[Farendlöse]

Kysästääs, kun 120 neliöiseen (huoneala) olis tarkotus ilmanlämpöpumppu tilata tossa loppukesästä, kun muutetaan, niin onko suosituksia mallista ja merkistä? Kämppä yhdessä tasossa ja suht puoliväliin kämppää tarkoitus laittaa sisäyksikkö olohuoneeseen, makkarit ja kylppärit rakennuksen reunoilla, keittiö olohuoneen vieressä keskellä. Kämpässä on käyttöullakko asuintilojen päällä, eli ei mikään megakuuma lähtökohtaisesti ole kesällä, mutta sellanen perustasoinen viilennyskäyttö kesäajan tavoitteena ja toki lämmityskuluissa säästäminen talvella. Toki pumppuja myyvät varmasti osaavat kertoa sopivan tehoisesta mallista yms, eli lähinä varmaan suosituksia merkistä ja jos tarkemmin jostain mallisarjasta niin sellaset kiinnostaa. Ulkoyksikkö tulee päämakkarin ikkunattomalle ulkoseinälle, eli sais olla mallia hiljainen/mahdollisimman vähän resonoiva.

Toshiba Premium 25, Cooper&Hunter Supreme 09, Daikin Stylish 30, Mitsubishi Ln25 (varauksin, koska hullunkierto, ulkonäkö parhaasta päästä). Jos ulkonäkö on tärkeä, niin Toshiba Haori Nordic. Juuri sen kokoinen kämppä, että on "kiikun kaakun" kannattaako ottaa 25 vai 35 malli. (Tai C&H:lla Supreme 12).

 

[D5GT]

Kokeiltu on vaahdot ja cliinerit. Vähän märälle villasukalle tuoksahtaa välillä ja puhallinkin vähän ääntää joka johtuu varmasti paskasta lavoissa ja pyörii ns. epätasapainossa.

Voisiko hajun lähde olla kondenssivesiputki...

 

[kjns]

Kokeiltu on vaahdot ja cliinerit. Vähän märälle villasukalle tuoksahtaa välillä ja puhallinkin vähän ääntää joka johtuu varmasti paskasta lavoissa ja pyörii ns. epätasapainossa.

Tuli joskus itse sammutettua toosa riittämättömällä kuivauspuhalluksella, jolloin lapoihin (ja varmaan kennostoonkin) pääsi pesimään jotain paskaa. Jonkin ajan päästä oireet aika vastaavia kuin sullakin, vähän tunkkainen haju koneessa ja flekti ei pyörinyt tasaisesti.

Sellainen n. 3.5 tuntia meni että sain vehkeen putsattua, etenkin flektin puunaaminen oli tuskaa kun sitä ei omasta koneesta saa järkevästi irti.

Putsausvälineinä oli tehokas puhdistusaine, pariin kertaan laitettuna ja huuhdottuna, höyrypuhdistin sekä pulloharja, pitkävartisia vanupuikkoja ym. sovellettuja välineitä… Helvetinmoinen homma, ei tee mieli tehdä uudelleen, mutta ainakin omassa Panassa oli tehtävissä kunhan saa etumaskin irti.

Enää ei kone haise ja flektikin pyörii tasaisesti.

Oisko tosta service manualista apua?

Ja sähköt pois sulakkeesta saakka jos lähdet säätämään!

 

[jonesky12345]

Toshiba Premium 25, Cooper&Hunter Supreme 09, Daikin Stylish 30, Mitsubishi Ln25 (varauksin, koska hullunkierto, ulkonäkö parhaasta päästä). Jos ulkonäkö on tärkeä, niin Toshiba Haori Nordic. Juuri sen kokoinen kämppä, että on "kiikun kaakun" kannattaako ottaa 25 vai 35 malli. (Tai C&H:lla Supreme 12).

Mitä meinaat tuolla hullunkierto maininnalla?

 

[Justin Case]

Mitä meinaat tuolla hullunkierto maininnalla?

Sulatusanturit kerää jäätä kondensiovedestä, joka ei sula sulatuksen mukana ja näin ollen pumppu saattaa sulatella itseään talven alettua puolen tunnin välein, jolloin asunto kerkeää jäähtyä, ei saavuta kunnon lämpöä ja hyötysuhde putoaa ihan helvetisti. Normaalisti menisi tunnin kahden välein.

Vanhemmissa malleissa pahempi ja uudempaan modattu softaa hieman, että pääsee ylös pidentämään jaksoja helpommin, silti vikaa. Varmaan riippuu asennustavastakin. Heivaa sen kastuvan huopasuojan mäelle ja laittaa solumuovia sinne anturin kylkeen, niin pitäisi kait korjaantua. Ainakin joku oli korjannut sen noin.

Itse tilasin toshiban (haori design) ja seinälle saa varmaan kuun puolen välin jälkeen.

Ei jaksa harrastella kaikenmaailman vehkeitä, ihan sama vaikka ois euron kaks kalliimpi, kunhan toimii värkkämättä, säätämättä ja valvomatta.

 

[Captain J]

Viikonpäivät ollut nytten käytössä Mitsun HR-35VF, ja on kyllä ollut aivan loistava investointi! Helteillä kämpän (rivari) lämpö nousee helposti sinne ~26°C lukemiin, mutta pumppu päällä pysytään helposti noin 23°C lukemissa. Tämä siis ihan pienellä puhallusteholla ja 25°C pyynnillä, joten kylmemmäksi kämpän saisi helpostikin. Pienen ihmisen alun kanssa kuitenkin ehkä parempi pitää kämppää ripauksen lämpimämpänä kuin muuten pidettäisiin.

Ei vaan voi käsittää niitä taloyhtiöitä, jotka eivät salli pumppujen asentamista... Niin paljon tuo keksintö parantaa sisäilmaa ja asuinmukavuutta!

 

[AKK]

Kumpi vaihtoehto olisi järkevämpi 132m2 1-kerroksiseen hirsitaloon (uudiskohde) ilmasta-veteen lämpöpumppu vai poistoilmalämpöpumppu. Rakennuksessa myös varaava takka. Maalämpö ei tule kyseeseen alueen rakennusmääräysten takia.

 

[Thug]

Jos lämmitykseen myös ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä niin ottaisin vesi-ilmalämpöpumpun

 

[JMJ]

Meillä on 90m2 asunto yhdessä kerroksessa, jonka lämmitys hoidettuna PILP ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Koska järjestelmä ei kuitenkaan sisällä viilennystä, niin mietinnässä on ilmalämpöpumppu tähän rinnalle. Onko edeltävällä kombinaatiolla järkeä ottaa myös lämmitys vai riittäisikö viilentävä kone? Lämmitykseen tietysti pitäisi sitten saada energiatehokkuutta verrattuna nykyiseen eli käytännössä sähkönkulutusta pienemmäksi., joskin nykyinen kombinaatio sen osalta riittävän hyvä myös. Asunnosta löytyy myös huonekohtaiset termostaatit jotka huolehtivat siitä, että lattiat ei lämpene turhaan.

 

[pelitys]

Monesti sanotaan että PILP ei ole lämmityslaite ja se vaatii kaveriksi toissijaisen lämmönlähteen mikä kehittää sen energian joka imetään poistoilmasta. Luulisi PILPin hyötysuhteen olevan huimasti parempi kuin ILP, koska energiaa otetaan lämpimästä poistoilmasta eikä talon ulkopuolella olevasta paljon kylmemmästä (pakkas)ilmasta. Monesti pelkällä PILPillä varustettun asunnon seinään ilmestyy aika nopeasti ILP. Eli pitäisin PILP täydellä höökillä ja lisälämmitysvastukset pois käytöstä. Jos sisälämpötila alkaa laskemaan ja lattiat kylmenee, kytkee ILPin hetkeksi lämmittämään. Säästöä siinä tulee aika vähän, sen verran mitä lämmitysvastuksia joutuu polttamaan ilman tulokanavassa kun poiston talteenotto ei riitä. Lattialämmitys on muutenkin paljon miellyttävämpi ja tasaisempi kuin ilmalämpöpumpun lämmitys. Plussana ILP voi kesäisin käyttää viilennykseen kuten olit toivonut. Kaikki pumput voivat viilentää ja lämmittää, joten laittaisin pääasiassa viilennykseen tarkoitetun pumpun jolla voi silloin tällöin antaa pientä lämmitysbuustia. Sillä ei ole väliä miten hyvä hyötysuhde lämmityksellä on, se voittaa kuitenkin sähkövastuksen.

 

[iltanen]

Meillä on 90m2 asunto yhdessä kerroksessa, jonka lämmitys hoidettuna PILP ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Koska järjestelmä ei kuitenkaan sisällä viilennystä, niin mietinnässä on ilmalämpöpumppu tähän rinnalle. Onko edeltävällä kombinaatiolla järkeä ottaa myös lämmitys vai riittäisikö viilentävä kone? Lämmitykseen tietysti pitäisi sitten saada energiatehokkuutta verrattuna nykyiseen eli käytännössä sähkönkulutusta pienemmäksi., joskin nykyinen kombinaatio sen osalta riittävän hyvä myös. Asunnosta löytyy myös huonekohtaiset termostaatit jotka huolehtivat siitä, että lattiat ei lämpene turhaan.

Kuinka uusi asunto? Paljonko sähköä kuluu vuodessa?

Meillä oli Nibe F470 2016 94m2 oktalossa ja kulutus tippui Panan peruspumpulla (CZ25) 12MWh--->10MWh eli säästöä sai laskea pari sataa euroa vuodessa. ILP kytkettiin päälle, kun öisin alkoi olemaan pakkasia (lokakuu). PILP jaksoi puskea lämpöä pelkällä kompuralla hieman pakkasrajan alle. Lattialämmitys silti paljon mielekkäämpi.

ILP maksoi 900e+asennus ja en usko että kymppejä enempää olisi säästänyt energiatehokkaammilla pumppumalleilla.

 

[JMJ]

2015 rakennettu. Sähköä mennyt vuosittain 8500-9300 kWh. Ja juuri tuo sama PILP meilläkin. Tuo olikin hyvä esimerkki.

 

[iltanen]

2015 rakennettu. Sähköä mennyt vuosittain 8500-9300 kWh. Ja juuri tuo sama PILP meilläkin. Tuo olikin hyvä esimerkki.

Meillä kului heinä-elokuussa yht 1000kWh eli käytännössä käyttösähköä 6000kWh. Tällöin lämmityksen kustannus tippui 6-->4 MWh. Ei tuota ihan loputtomasti voi tietenkään vähentää, mutta ihan hyvän muutoksen sai aikaan.

 

[Prefect]

Pilpin hyötysuhde voi olla huimasti parempi kuin Vilpin mutta Pilpin ongelma on käytännössä liian vähäinen ilmankierto josta lämpöä voisi ottaa talteen. Pilpin toiminnalle olennaista on että se käytännössä vaihtaa huoneilmaa toimintansa ohella. Eli sisätilan lämpimästä ilmasta otetaan lämpö talteen ennen kuin viilennetty ilma pusketaan ulos. Ulos puskettu ilma täytyy korvata jostain eli ulkoa joko laitteen ulkoyksiköllä tai sitten reikä seinässä metodilla.
Koska pilpin hyötysuhde on alle 100% niin silloin kun ulos puskettava ilma on talteenoton jälkeen lämpimämpää kuin sisään tuleva raakailma tapahtuu häviötä joka joudutaan korvaamaan jollain tavalla. Oletan että tästä tulee sanonta että pilp ei ole lämmityslaite koska se ei tavallaan lämmitä vaan varastoi tai pyrkii säilyttämään lämpöä.
Pilpissä on sähkövastukset joilla tuotetaan se lämpövaje tulo ja poistoilman erotuksesta. Paperilla Pilp on siis sähkölämmitys.

Vilp taas pystyy puskemaan lävitsensä enemmän ja enemmän ulkoilmaa josta voidaan ottaa se "vähäinen" lämpö talteen mitä siinä sattuu olemaan. Vilpin rajat tulee vastaan paljon kylmemmässä ja siinäkin on sähkövastus varalla. Ero siis että Vilp "tuottaa" lämpöä ulkoilmasta sisälle ja Pilp säilyttää sisätilan lämmön.

Mulla on itsellä tuollainen reikä seinässä tyyppinen Pilp vaihtoehto eli "Älvsbytalo", siinäkin on omat hyvät ja huonot puolensa. Meidän 16v ikäinen Nibe Fighter 310 yhä sinnittelee itsekseen ilman vastuksia nyt talvella noin 8-10c ulkoilmaan saakka. Vuoden vaihteessa hankittiin sille kaveriksi Toshiba Polar 25 ilp jolloin Nibe jaksoi vähän paremmin 5-6c ulkolämpötiloihin asti. Tämä riippuu tietysti lämpimän veden kulutuksesta ja asunnon neliöistä joita meillä yhteensä noin 165m2 kahdessa kerroksessa yms.

Pilp toimii parhaiten eteläsuomen oloissa joissa on harvoin tai ainakaan pitkään yli -10c pakkasia ja sää pyörii siinä nollan tuntumassa. Hyvin tuo jaksoi -30c pakkasiakin mutta taisi vastukset olla päällä 24/7. Ilmalämpöpumppu Pilpin tuossa kaverina on mielestäni erinomainen myös lämmityksessä, kunhan ilpin lämmön/jäähdytyksen saa edes jotenkin kiertämään asunnossa. Ainoa huono puoli tuossa parivaljakossa on että molemmat toimivat sähköllä joten takka varajärjestelmänä voisi olla suositeltava sähkökatkojen varalle.

Toinen hyvä puoli on että kesällä Pilp on lähes ilmainen ja tuottaa pienellä kulutuksella käyttöveden. Tämä menee vähän mutulla mutta lämmityskauden ulkopuolella Vilp hyötysuhde ei taida olla kovin hyvä kun tehon tarve on lähes olematonta?

Nyt talvella pahimpina pakkasina Tammi-helmikuussa meillä kokonaiskulutus 2500kwh/kk ja nyt toukokuussa kokonaiskulutus olikin enää 800kwh ja oletettavasti laskee tuosta vielä vähän jonnekin 600kwh paikkeille.

 

[podopado]

Rintamamiestaloon (efektiivinen pinta-ala ehkä 60m2) olisin laittamassa ILP, ympärivuotisessa käytössä talo, mutta sitten samalla pitäisi hirsimökille saada, hyvin pieni mökki ehkä 25m2 nukkumaparvella. Mökillä ei talvikäyttöä eli syksyn ja kevään lämmityksen ja kesän viilennys.

Pistin muutamaan paikkaan tarjouspyynnön, saa nähdä minkälaista pakettia saa tarjouksena. Onko jotain laitteita mitä kannattaisi kenties välttää tai mikä paras?

Itse uumoilin mutulla että 2500-3000€ maksaisi yhteensä joten jännityksellä odottelen mitä tarjouskia saa.

 

[iltanen]

Rintamamiestaloon (efektiivinen pinta-ala ehkä 60m2) olisin laittamassa ILP, ympärivuotisessa käytössä talo, mutta sitten samalla pitäisi hirsimökille saada, hyvin pieni mökki ehkä 25m2 nukkumaparvella. Mökillä ei talvikäyttöä eli syksyn ja kevään lämmityksen ja kesän viilennys.

Pistin muutamaan paikkaan tarjouspyynnön, saa nähdä minkälaista pakettia saa tarjouksena. Onko jotain laitteita mitä kannattaisi kenties välttää tai mikä paras?

Itse uumoilin mutulla että 2500-3000€ maksaisi yhteensä joten jännityksellä odottelen mitä tarjouskia saa.

Järkevään lämmityspumppuun menee se 900-1000e/kpl ja 600e asennuksista tuskin tinkivät. Varsinkin jos työmatkaan kuluu kilometrejä ja aikaa.

Tietty jotain halpiksia saisi sata tai kaksi halvemmalla, mutta kannattaa ehkä maksaa toimivammasta laitteesta. Itse olen hankkinut pari Panaa jaa ihan tyytyväinen.

Edullinen Panasonicin ilmalämpöpumppu - Zave.fi

Panasonic CZ25WKE-ilmalämpöpumppu sopii pohjoismaiseen ilmastoon. Lämpöpumpu takaa miellyttävän mikroilmaston alhaisissa ulkolämpötiloissa (jopa -25 °C).

zave.fi

 

[Blur]

Ilmanvaihtoasiaa: rv 75 omakotitalo.
Uudet makuuhuoneiden ikkunat tuli hankittua, kun vanhoista ei tahdo nähdä läpi. Ikkunoissa uritukset Biobe ThermoPlus/Thermomax -venttilille. Talossa lähtökohtaisesti painovoimainen ilmanvaihto, mutta liesituuletin keittiössä + kolmeen märkätilaan on lisätty puhaltimet.

Biobe ei suositellut näitä venttiileitä, etenkään "talviasennossa", ettei riittäisi korvausilma. Ovat kuitenkin helpoin asentaa, joten pidän lopulta vaikka kesäasennossa aina, jos ei alkutestauksen jälkeen riitä ilma. Todennäköisesti ollut aiemmin ainoastaan tuuletusluukun tiivisteissä korvausilmareiät eikä mitään muuta ja 1½ vuotta sitten porattu tuuletusluukkuun reikä johon lisätty POISTOventtiili, jonka kannen korvasin tuossa talvella lautasventtiilillä..

Ajattelin että hankin tuon Thermoplussan ja jonkinlaisen ilmanlaatuseurantalaitteen, esim Airthings Wave Mini, jolla nään nouseeko Co2 öisin liiaksi. Vai oisko tyhmälle heittää fiksumpaa ideaa?

 

[kalinka]

Ilmalämpöpumpun asennus suunnitelmissa uuteen asuntoon, jossa kaukolämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä eli vain jäähdytystarkoitukseen tulisi. Tässä vaiheessa pitäisi päättää paikka pumpulle ja vetää sähköt paikoilleen. Rivitalo ja naapuri löytyy vasemmalta seinustalta. Pyörittelin vaihtoehtoina eteiseen pääoven yläpuolelle sisäyksikköä ja ulkoyksikkö julkisivulle etuterassille tai sen oikealle puolelle (kuvassa yläoikealle). Toinen vaihtoehto olisi olohuoneessa lasitetulle terassille johtavan oven, ikkunan tai keittiön puolella varastokopin toiselle puolelle. Ulkoyksikön sijoitus mietityttää tässä, kun terassi on lasitettu. Olisi silloin siellä pöhisemässä. Löytyisikö joltain mielipidettä sijoittamisesta? Asunto on siis uudiskohde rivitalossa ja kokoa asunnolla 80 m2.

Ihan mukavaa hintaa pyysivät pelkästä sähköjen vetämisestä. Pumpun asennus ei onnistu kuin vasta kohteen valmistuessa myöhemmin. Mutta niin kai se on, että tässä vaiheessa lisätyöt maksavat hunajaa, kun ei taida olla mahdollista kilpailuttaa tarjousta mitenkään järkevästi.

Spoileri: Pohjakuva

Kiitos vinkeistä ja kokemuksita! Laitetaanpa lisätyötilaus menemään rakennuttajalle. Tuleva kesä menee vielä itsemurhakuutiossa pingviinin kanssa, mutta jos sitä seuraavana kesänä pääsisi nauttimaan kunnollisesta viilennyksestä.

Ei tämä mennytkään niin hienosti kuin piti. Rakennuttaja ei hyväksynyt täällä esitettyä vaihtoehtoa ulkoyksikön sijoittamisesta talon päätyyn oikealle. Vastaehdotuksena tuli ulkoyksikkö etuterassille puoliaidan sisäpuolelle (kuvassa ylhäällä). Sisäyksiköä ehdottivat olohuoneen ja WC:n väliselle seinustalle. Kondensiovedet voisi ohjata WC:n viemäriin. Mutta mitenköhän tuossa onnistuu putkien veto yksiköiden välillä WC:n ja KPH:n läpi? Toinen mahdollinen sijainti sisäyksikölle tuolloin olisi etuoven yläpuolelle, mutta onko sitten optimi sijainti isoimman makuuhuoneen (alhaalla oikealla) viilentämistä varten, vaikea sanoa. Se on kuitenkin tärkein viilennettävä huone.

Jos pumpun haluaisi olohuoneen terassin puoleiselle seinälle (mitä täällä alun perin ehdotettiin, kiitos niistä!), pitäisi ulkoyksikkö olla etelään olevalla lasitetulla terassilla. Kumpaan päähän sen sitten laittaisi. Laitetoimittajiltakin koitin jo kysellä, mutta kun asunto on vasta rakennusvaiheessa ja mitään tilausta en saa sisään, on ymmärrettävästi aika ympäripyöreitä vastauksia tai suoraan radiohiljaisuutta. Maksaviakin asiakkaita varmasti tähän aikaa vuodesta riittää.

Laittaisitteko ulkoyksikön etuterassille vai lasitetulle terassille? Ja mihin kohtaan? Vai tarvitseeko tarkemmin miettiä, jos tässä kohtaa vain vedetään sähköt keskuksesta.

 

[jad]

Ei tämä mennytkään niin hienosti kuin piti. Rakennuttaja ei hyväksynyt täällä esitettyä vaihtoehtoa ulkoyksikön sijoittamisesta talon päätyyn oikealle. Vastaehdotuksena tuli ulkoyksikkö etuterassille puoliaidan sisäpuolelle (kuvassa ylhäällä). Sisäyksiköä ehdottivat olohuoneen ja WC:n väliselle seinustalle. Kondensiovedet voisi ohjata WC:n viemäriin. Mutta mitenköhän tuossa onnistuu putkien veto yksiköiden välillä WC:n ja KPH:n läpi?

Sisäyksikön sijaintihan olisi varsin hyvä. Ilmiselvästi rakennuttaja hakee tässä sitä, että ilp putket vedettäisiin pinta-asennuksena eteisen seinällä WC:n ja KPH:n ohi pihalle. Ja vastaavasti kondenssiletku tylysti seinän läpi WC:n puolelle ja pintavetona alas lattaiakaivoille.

Jos itse itselleni olisin rakentamassa ja jostain syystä pitäisi tehdä ILP varaus, niin asentelisin seinien sisään keskuspölynimurin putket ja luukut strategisesti sijoitettuihin kohtiin.

 

[yyri]

LN25 alkoi yhtäkkiä haisemaan jäähdytyskäytössä pahalle, päivällä puhallusilma oli ihan hajutonta mutta nyt illalla haisee selvästi tunkkaiselle tai jotenkin oudolle. Mitähän tosta kannattas tsekata? Suodattimet oli melkein puhtaat. Vajaan vuoden vanha vehje ja lämmitetty tuolla ei ole mahdottomia eikä viime kesänä myöskään hirveästi ehditty jäähdytellä.

Ilalla kokkailtiin pitsaa, mutta ei se aiemmin ole haissut samaan aikaan kun ruokaa tekee ja tuskin se haju tuosta kennonkaan jää pitkäksi aikaa.

 

[kjns]

LN25 alkoi yhtäkkiä haisemaan jäähdytyskäytössä pahalle, päivällä puhallusilma oli ihan hajutonta mutta nyt illalla haisee selvästi tunkkaiselle tai jotenkin oudolle. Mitähän tosta kannattas tsekata? Suodattimet oli melkein puhtaat. Vajaan vuoden vanha vehje ja lämmitetty tuolla ei ole mahdottomia eikä viime kesänä myöskään hirveästi ehditty jäähdytellä.

Ilalla kokkailtiin pitsaa, mutta ei se aiemmin ole haissut samaan aikaan kun ruokaa tekee ja tuskin se haju tuosta kennonkaan jää pitkäksi aikaa.

Kauanko sieltä tulee hajua?

Silloin kun tavoitelämpö on saavutettu niin oma panasonic ainakin siirtyy ilmankierrätysmoodiin, eli muuttuu tuulettimeksi. Tällöin tulee hetken aikaa kosteaa ilmaa ja tunkkaista hajua kun koneeseen kondensoitunut vesi lähtee sieltä haihtumaan, mutta tämä kestää vain hetken aikaa.

Jos tulee kauemmin niin varmaan jotain jäänyt kennoston väliin kasvamaan, jolloin kannattaa kokeilla kennonpesuainetta josko sillä lähtisi pienellä vaivalla.

 

[kalinka]

Sisäyksikön sijaintihan olisi varsin hyvä. Ilmiselvästi rakennuttaja hakee tässä sitä, että ilp putket vedettäisiin pinta-asennuksena eteisen seinällä WC:n ja KPH:n ohi pihalle. Ja vastaavasti kondenssiletku tylysti seinän läpi WC:n puolelle ja pintavetona alas lattaiakaivoille.

Jos itse itselleni olisin rakentamassa ja jostain syystä pitäisi tehdä ILP varaus, niin asentelisin seinien sisään keskuspölynimurin putket ja luukut strategisesti sijoitettuihin kohtiin.

Kiitos kommentista! Eihän tämä optimi ole, mutta mennään näillä pintavedoilla. Aina jaksaa hämmästyttää miten ihmiset (itsekin) tyytyvät näihin jälkiasennus versioihin, vaikka luulisi jäähdytysasioiden olevan pikku hiljaa perustason talotekniikkaa ja enemmän itsestään selvyys kuin tilattava lisätyö.

Omaa rakentaessa voisikin miettiä tuollaisia ratkaisuja, kun talon jäähdytys on itselle itsestään selvä asia miettiä jo taloa suunnitellessa.

 

[podopado]

Yksi ainut tarjous tullut toistaiseksi ilmalämpöpumpuista, voi olla ettei syrjäseuduilla LVI firmoja olekaan jonoksi asti.

Gree amber 25 kesämökille ja taloon gree amber 35 yhteensä 3250e asennettuna.

Mitä sanoo raati ?

 

[masaf2]

Riippuu millaset matkat, mutta jos lähellä jne. niin kallis Greestä...

 

[dirtyharry]

LN25 alkoi yhtäkkiä haisemaan jäähdytyskäytössä pahalle, päivällä puhallusilma oli ihan hajutonta mutta nyt illalla haisee selvästi tunkkaiselle tai jotenkin oudolle. Mitähän tosta kannattas tsekata? Suodattimet oli melkein puhtaat. Vajaan vuoden vanha vehje ja lämmitetty tuolla ei ole mahdottomia eikä viime kesänä myöskään hirveästi ehditty jäähdytellä.

Ilalla kokkailtiin pitsaa, mutta ei se aiemmin ole haissut samaan aikaan kun ruokaa tekee ja tuskin se haju tuosta kennonkaan jää pitkäksi aikaa.

Olisko plasmapuhdistus tms. mikä tuota hajua aiheuttaa, pistää itsellä ainakin nenään pahasti jos sattuu ilmavirran kohdalta kulkemaan.

 

[podopado]

Nyt tuli sitten toinen tarjous, Mitsubishi AP 25 ja AP 35. 1750e ja 1850e asennettuna. Jotenkin vaikuttaa lupaavammalta ja paremmalta diililtä Vaikka onkin vähän kalliimpi kuin gree.

Mitsu on ilmeisesti ainakin hiljaisempi ja vaikuttaa olevan erittäin hyvä hyötysuhde kylmällä kelillä lämmityksessä.

 

[yyri]

Olisko plasmapuhdistus tms. mikä tuota hajua aiheuttaa, pistää itsellä ainakin nenään pahasti jos sattuu ilmavirran kohdalta kulkemaan.

Jäi vähän hämärän peittoon mikä ton aiheutti, seuraavana päivänä ei haissut enää. Plasma oli pois päältä, olisko ollut märkä kenno sitten ja kokkauksen hajut, vaikka aika kaukana keittiöstä onkin.

 

[Nomber]

65 neliöinen kerrostalo kolmio. Minkälainen pumppu viilentäisi tällaisen hyvin? Ja mikä noin muuten olisi hyvä. Saako esim netin kautta ohjattavia ja kannattaako tuollaisesta maksaa? Lähinnä siis että voisi napsauttaa pumpun päälle kun on tulossa kotiin niin olisi viileää sitten heti kun tulee jne.

Julkkari/parveke remontti tulossa ja tuossa yhteydessä tarkoitus että vedenpoistot ja ilpin tarvitsemat läpiviennit/valmius läpiviennille tehdään valmiiksi niin sitten voisi pumpun laittaa. Ulkoyksikkö tulisi siis parvekkeelle.

Lämmitystä ei tarvita ollenkaan, sen hoitaa maalämpö joka kuuluu vastikkeeseen, joten omalla sähköllä ei kannata missään nimessä lämmittää kuitenkaan. Onko pelkät viilennyslsitteet halvempia/pienempiä tms?

 

[Farendlöse]

Onko olemassa jotain halpaa pikku-ilppiä n. 30m2 yläkerran viilennykseen? Iso alakerta on jo toisen ilpin perässä. Jos ei olis mitään asennettu niin olisin laittanut kahdella sisäyksiköllä koneen, mutta tohon nykyiseen pari vuotta vanhaan ei saa toista sisäyksikköä.

Jos halpa riittää, niin Ultimatemarketin halvin on jotain 349€ luokkaa ja varmasti riittää jäähdytykseen. Ilmeisesti Gree:n sisuskalut ulkoyksikössä. Toimitusajat voi olla pitkiä, eikä mitään kannata maksaa etukäteen.

 

[jad]

65 neliöinen kerrostalo kolmio. Minkälainen pumppu viilentäisi tällaisen hyvin? Ja mikä noin muuten olisi hyvä. Saako esim netin kautta ohjattavia ja kannattaako tuollaisesta maksaa? Lähinnä siis että voisi napsauttaa pumpun päälle kun on tulossa kotiin niin olisi viileää sitten heti kun tulee jne.

Jos kämppä ei ihan mahdottomasta lämpökuormasta kärsi, niin melkein mikä tahansa pumppu riittänee tehoiltaan. Eli ulkonäkö/hinta/laatumielikuva edellä kaupoille. Edes hyötysuhteissa ei mitään suuria eroja ole.
Henkilökohtaisesti pidän etäohajusta turhana, tosin käytän pumppua jäähdytyskaudella 24/7, joten ei paljoa ole tarvetta räplätä. 2 napin painallusta vuodessa
24/7 käynti ei juurikaan näy sähkölaskussa verrattuna siihen, että pitää esim. päivät töissä ollessa sammuksissa, mutta jatkuvalla käynnillä kämppä pysyy tasaisen viileänä, ja pumppu hiljaisena. YMMV.

Lämmitystä ei tarvita ollenkaan, sen hoitaa maalämpö joka kuuluu vastikkeeseen, joten omalla sähköllä ei kannata missään nimessä lämmittää kuitenkaan. Onko pelkät viilennyslsitteet halvempia/pienempiä tms?

Käytännössä kaikki pumput ovat saman kokoisia, pelkkään viilennykseen tehdyt jonkinverran edullisempia. Ja suomen markkinoilla huonompi valikoima.

 

[Narghar]

Itsellä on viilentävän pumpun hankinta edessä, mutta vastaan tuli taloyhtiön speksaus siitä että maksimi ääniteho(ei siis äänenpaine) on 60db. Katselin aluksi Toshiban Seiyaa mutta siinä ääniteho on 63db ulkoyksiköllä ja en ole vielä yhtään laitetta markkinoilta löytänyt minkä ääniteho putoaisi ton alle 60db:n.

Kyseessä siis 60 neliöinen kerrostalo kaksio. Löytyykö täältä jotain vinkkejä mistä etsimään seuraavaksi? Tosiaan laitteen ei tarvitse olla lämmittävä.

 

[masaf2]

Jos halpa riittää, niin Ultimatemarketin halvin on jotain 349€ luokkaa ja varmasti riittää jäähdytykseen. Ilmeisesti Gree:n sisuskalut ulkoyksikössä. Toimitusajat voi olla pitkiä, eikä mitään kannata maksaa etukäteen.

Amazon.de saa TCL:n pikaliittimillä olevaa R32-kylmäaineista ilppiä 650 € kotiin tuotuna. Sen ostaisin jos halpa pitäs olla.

 

[maninthemoon]

Tulipa selailtua ilmanvaidon asetuksia (Vallox), niin osui Jälkilämmityksen talviasetus kohdalle. Mitäs tuollaisessa kannattaa pitää? Tehdasasetus oli 20 astetta. Muutin sen nyt 15 asteeseen, mutta en ole lähin¨mainkaan varma, että mikä voisi olla oikea arvo ettei turhaa lämmittele, kun maalämpö hoitaa tuon tehtävän. Varmaan pelkona on, että jos menee liian alhaiseksi, että tulee liian kylmää ilmaa sisään. Olenko kartalla?

 

[juhis]

Olen suunnitellut viilennyspumpun asennusta kerrostaloasuntoon ja siitä on tullut aika helvetin vaikea prosessi.
Olen taloyhtiössä ensimmäinen, joka sellaista kaavailee asentavansa.

1. Isännöitsijä haluaa yksityiskohtaisen suunnitelman ennalta, miten ja kuinka pumppu asennetaan.
2. Taloyhtiön kokouksia pitää järjestää, jotta yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa, niin, että pumpun(osakkaalle) asentajalle saadaan laskut mahdollisista vahingoista jne.
3. Isännöitsijä vaatii myös ulkopuolisen valvojan työlle, minun laskuuni.
4. Kondenssiveden poisto. Parvekkeelle on jälkikäteen asennettu "pilli" ulos ja maassa on sadevesikaivo, johon parvekkelle kertyneet vedet valuu. Ei ilmeisesti ongelmaa tässä, vaikka isännöitsijä väläyttelee jotain astiaa, joka pitää asukkaan itse tyhjentää...

Ymmärrän ylläolevat(ish) ja kysymys on, että millainen riski on oikeasti olemassa, kun kantavaan seinään porataan läpivientiä? Kerrostalo on rakennettu n. vm65. Kuva vielä liitteenä läpiviennistä.

Isännöitsijä myös kuumotteli, että jos naapurit valittaa ulkoyksikön metelistä, niin koko pumppu pitää poistaa käytöstä?? Ulkoyksikkö on tarkoitus sijoittaa parvekkeelle(sisään), katseilta suojaan. Asunnossa on helteillä 30+

Yksinkertainen asia on muuttunut aika monimutkaiseksi.

 

[oestrus taurus]

Tulipa selailtua ilmanvaidon asetuksia (Vallox), niin osui Jälkilämmityksen talviasetus kohdalle. Mitäs tuollaisessa kannattaa pitää? Tehdasasetus oli 20 astetta. Muutin sen nyt 15 asteeseen, mutta en ole lähin¨mainkaan varma, että mikä voisi olla oikea arvo ettei turhaa lämmittele, kun maalämpö hoitaa tuon tehtävän. Varmaan pelkona on, että jos menee liian alhaiseksi, että tulee liian kylmää ilmaa sisään. Olenko kartalla?

Olet ilmeisesti lukenut Valoxilta tuon (alleviivattu mielestäni huomiotava).

"
lmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokenno lämmittää talvella sisään tulevaa ilmaa poistoilman lämmöllä. Mikäli tuloilman (huoneeseen puhallettavan ilman) lämpötila on lämmöntalteenottokennon jälkeen alhaisempi kuin haluttu tuloilman lämpötila, tuloilmaa voidaan lämmittää lisää joko sähköisellä tai vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla.

Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena ilman, että kokee vedon tunnetta. Silloin talon lämmönsäätö toimii oikein myös silloin, kun esim. aurinko tai takka tuo taloon lämpöä. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voivat vaikuttaa vedon tunteeseen.

Tuloilman lämpötilaa ei kannata nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska ei ole järkevää yrittää lämmittää asuntoa ilmanvaihtokoneella. Mikäli tuloilman lämpötila nostetaan 16 asteesta 22 asteeseen, jälkilämmityksen energiankulutus moninkertaistuu. Tämä energia on kuitenkin pois talon lämmitysenergian kulutuksesta.

Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä (toki suoraan venttiilistä tuleva alle 37 asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen.

Uudet, korkean hyötysuhteen vastaristivirtakennot kykenevät lämmittämään tuloilman lähes ympäri vuoden yli +17°C asteeseen. Tuloilman lisälämmitys on silloin yleensä tarpeetonta. Siksi Valloxin pienissä korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneissa on aina sähköinen jälkilämmitys. Vesipatterin korkeampia hankinta- ja asennuskustannuksia ei ole mahdollista kuolettaa järkevässä ajassa.

Jos kanavat on asennettu höyrysulun lämpimälle puolelle esim. katonrajaan koteloihin, tuloilma lämpiää kanavissa ”ullakolle karkaavan lämpöhäviön ilmaisenergialla” ja asumisviihtyisyys paranee. Varsinkin energiatehokkaissa kerrostaloissa ylilämpö on usein ongelma. Sitä ei kannata pahentaa nostamalla tuloilman lämpötilaa liian korkeaksi. Yleensä n. 16 – 18°C riittää.

Ullakolle asennetut ja huonosti eristetyt kanavat jäähdyttävät tuloilmaa, huonontavat lämmön talteenoton hyötysuhdetta ja lisäävät jälkilämmityksen energiankulutusta.
"

Jos on hyvin tehty, ei tarvita korkeita lukemia ja määlämpö on pumpun kulutusta lukuunottamatta melkein ilmaista energiaa (investointi- ja kunnossapitokustannukset pois). Lämmitys ei tapahdu IV-laitteella, tulo ilma kylmänä ja raskaampana painuu pohjimmaiseksi, kunnes patteri sen lämmittää, nostaa ylös ja poistoon.


Kannattaa testata. Tekstissä mainittu vedontunne kertonee tuosta noston tarpeesta. Nämä ovat yksilöllisiä ja varsinkin mahdolliset talossa asuvat vanhukset saattavat oireilla herkästi vedon tunteeseen.

**************
"Kylmää" on sitten niissä lämmöntalteenottamattomissa IV-koneissa, joissa jälkilämmityskenno on täysin kylmä jonkun (sähkö) ylikuumenemissuojan laukeamisen tai vesipatterin ilmatulpan tai teknisen vian vuoksi.

 

[maninthemoon]

Olet ilmeisesti lukenut Valoxilta tuon (alleviivattu mielestäni huomiotava).

"
lmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokenno lämmittää talvella sisään tulevaa ilmaa poistoilman lämmöllä. Mikäli tuloilman (huoneeseen puhallettavan ilman) lämpötila on lämmöntalteenottokennon jälkeen alhaisempi kuin haluttu tuloilman lämpötila, tuloilmaa voidaan lämmittää lisää joko sähköisellä tai vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla.

Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena ilman, että kokee vedon tunnetta. Silloin talon lämmönsäätö toimii oikein myös silloin, kun esim. aurinko tai takka tuo taloon lämpöä. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voivat vaikuttaa vedon tunteeseen.

Tuloilman lämpötilaa ei kannata nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska ei ole järkevää yrittää lämmittää asuntoa ilmanvaihtokoneella. Mikäli tuloilman lämpötila nostetaan 16 asteesta 22 asteeseen, jälkilämmityksen energiankulutus moninkertaistuu. Tämä energia on kuitenkin pois talon lämmitysenergian kulutuksesta.

Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä (toki suoraan venttiilistä tuleva alle 37 asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen.

Uudet, korkean hyötysuhteen vastaristivirtakennot kykenevät lämmittämään tuloilman lähes ympäri vuoden yli +17°C asteeseen. Tuloilman lisälämmitys on silloin yleensä tarpeetonta. Siksi Valloxin pienissä korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneissa on aina sähköinen jälkilämmitys. Vesipatterin korkeampia hankinta- ja asennuskustannuksia ei ole mahdollista kuolettaa järkevässä ajassa.

Jos kanavat on asennettu höyrysulun lämpimälle puolelle esim. katonrajaan koteloihin, tuloilma lämpiää kanavissa ”ullakolle karkaavan lämpöhäviön ilmaisenergialla” ja asumisviihtyisyys paranee. Varsinkin energiatehokkaissa kerrostaloissa ylilämpö on usein ongelma. Sitä ei kannata pahentaa nostamalla tuloilman lämpötilaa liian korkeaksi. Yleensä n. 16 – 18°C riittää.

Ullakolle asennetut ja huonosti eristetyt kanavat jäähdyttävät tuloilmaa, huonontavat lämmön talteenoton hyötysuhdetta ja lisäävät jälkilämmityksen energiankulutusta.
"

Jos on hyvin tehty, ei tarvita korkeita lukemia ja määlämpö on pumpun kulutusta lukuunottamatta melkein ilmaista energiaa (investointi- ja kunnossapitokustannukset pois). Lämmitys ei tapahdu IV-laitteella, tulo ilma kylmänä ja raskaampana painuu pohjimmaiseksi, kunnes patteri sen lämmittää, nostaa ylös ja poistoon.


Kannattaa testata. Tekstissä mainittu vedontunne kertonee tuosta noston tarpeesta. Nämä ovat yksilöllisiä ja varsinkin mahdolliset talossa asuvat vanhukset saattavat oireilla herkästi vedon tunteeseen.

**************
"Kylmää" on sitten niissä lämmöntalteenottamattomissa IV-koneissa, joissa jälkilämmityskenno on täysin kylmä jonkun (sähkö) ylikuumenemissuojan laukeamisen tai IV-patterin ilmatulpan tai teknisen vian vuoksi.

Lueskelin tuota jälkikäteen ja pistinkin nyt asetuksen 16 asteeseen. Riippuen huoneesta, niin tavoite lämpötila talvella on siellä 21,5-22 asteen hujakoilla. Täytyy seurata ja jos tosiaan rupeaa tuntumaan vedon tunnetta, niin nostellaan sitten. Testiä siis.

 

[j-o-r-e]

Tulipa selailtua ilmanvaidon asetuksia (Vallox), niin osui Jälkilämmityksen talviasetus kohdalle. Mitäs tuollaisessa kannattaa pitää? Tehdasasetus oli 20 astetta. Muutin sen nyt 15 asteeseen, mutta en ole lähin¨mainkaan varma, että mikä voisi olla oikea arvo ettei turhaa lämmittele, kun maalämpö hoitaa tuon tehtävän.

Edellisessä kämpässä oli suosituksena pitää asetus +17. Nyt uudessa omakotitalossa, jossa myös Vallox, oli oletuksena +17, joten vois ajatella sen olevan aika yleinen suositus. Toki henk.koht. tuntemukset vaikuttaa jonkin verran. Muu lämmönlähde ei niinkään, koska niinkuin tossa aiemmin joku jo mainitsi, niin tavoite on pitää tuloilma niin viileänä kuin mahdollista, aiheuttamatta vedon tai muun viileän tunnetta.

 

[maninthemoon]

Edellisessä kämpässä oli suosituksena pitää asetus +17. Nyt uudessa omakotitalossa, jossa myös Vallox, oli oletuksena +17, joten vois ajatella sen olevan aika yleinen suositus. Toki henk.koht. tuntemukset vaikuttaa jonkin verran. Muu lämmönlähde ei niinkään, koska niinkuin tossa aiemmin joku jo mainitsi, niin tavoite on pitää tuloilma niin viileänä kuin mahdollista, aiheuttamatta vedon tai muun viileän tunnetta.

Oliko suositus tuolle nimenomaisella asetukselle +17? Ohjeen mukaan default asetus tuolle on sen 20 astetta. Profiilien Tuloilman lämpötila-asetus on varmaan defaulttina sen 17(?) astetta. Ei muista enää.
Ilmeisesti kuitenkin 2 eri asetusta ja tarkoitusta? Pidän itsekin tuota alempaa asetusta talvella siinä 17 asteen korvilla.

Täytyis varmaan käydä Valloxin pitkänlinjan kurssi jotta ymmärtää näitten päälle jotain.

 

[jad]

Olen suunnitellut viilennyspumpun asennusta kerrostaloasuntoon ja siitä on tullut aika helvetin vaikea prosessi.
Olen taloyhtiössä ensimmäinen, joka sellaista kaavailee asentavansa.

1. Isännöitsijä haluaa yksityiskohtaisen suunnitelman ennalta, miten ja kuinka pumppu asennetaan.
2. Taloyhtiön kokouksia pitää järjestää, jotta yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa, niin, että pumpun(osakkaalle) asentajalle saadaan laskut mahdollisista vahingoista jne.
3. Isännöitsijä vaatii myös ulkopuolisen valvojan työlle, minun laskuuni.
4. Kondenssiveden poisto. Parvekkeelle on jälkikäteen asennettu "pilli" ulos ja maassa on sadevesikaivo, johon parvekkelle kertyneet vedet valuu. Ei ilmeisesti ongelmaa tässä, vaikka isännöitsijä väläyttelee jotain astiaa, joka pitää asukkaan itse tyhjentää...

Ymmärrän ylläolevat(ish) ja kysymys on, että millainen riski on oikeasti olemassa, kun kantavaan seinään porataan läpivientiä? Kerrostalo on rakennettu n. vm65. Kuva vielä liitteenä läpiviennistä.

Isännöitsijä myös kuumotteli, että jos naapurit valittaa ulkoyksikön metelistä, niin koko pumppu pitää poistaa käytöstä?? Ulkoyksikkö on tarkoitus sijoittaa parvekkeelle(sisään), katseilta suojaan. Asunnossa on helteillä 30+

Yksinkertainen asia on muuttunut aika monimutkaiseksi.

Lue ajatuksella läpi tämä: Kerrostaloasunnon viilennys ilmalämpöpumpulla, mutta pidä mielessä, että tuo on kiinteistöliiton (joka on pikemminkin isännöitsijöiden kuin osakkaiden edunvalvoja) tuotos ja kiinteistöliitto on aina suhtautunut ilmalämpöpumppuihin kielteisesti. Siitä huolimatta ohje on perushyvä, vaikka siellä joitakin mottipäisyyksiäkin on. Myös tähän kannattaa tutustua: KKO:2021:32

1. ei tarvitse olla mikään yksityiskohtinen suunnitelma, asentavan yrityksen ja pumpun tiedot, läpiviennin sijainti ja maininta, että asennuksessa käytetään vaimenninkumeja.
2. Ei tarvitse.
3. Tämä on taloyhtiön oikeus, toki voit ehdottaa omavalvontaa ja toimitat liudan kuvia asennuksesta ja läpiviennistä.
4. Tuo pilli voi olla siinä mielessä hieman huono, että se ei johda vettä kovin kauas ja tuuli voi painaa kondenssiveden päin seinää, jolloin seinä on jatkuvasti kostea. Lupaa kerätä kondenssivedet ämpäriin. Sillehän ei voi mitään jos joskus unohtuu tyhjentää ämpäri ja se pääsee valumaan yli ja vedet päätyy pillistä pois parvekkeelta.

Läpivienti kantavaan seinään on riskitön toimenpide. Kunhan läpivienti tehdään hyvin tapojen mukaan ja tiivistetään hyvin. Esim. tälläinen on ihan passeli oikein asennettuna.

Isännöitsijän kuumottelu metelistä on turhaa. Jos naapurit valittaa, niin sitten tehdään naapurissa _sisällä_ melumittaukset ja mikäli asumisterveysohjeen (osa II) rajat paukkuu, niin joko korjaat ongelman tai poistat pumpun. Käytännössä ei ääniongelmaa ole olemassakaan, ellet sitten asennuta jotain intiassa hikipajalla käsin tehtyä kököstystä.

Edit: Jos halutaan hiuksia halkoa, niin oikeastaanhan ainoa muutostyöilmoitusta (ja valvontaa) vaativa asia on tuo seinän läpivienti. Ja mahdolliset sähkötyöt. Ilmalämpöpumppu on tässä vain se syy reiän tekemiselle.

 

[oestrus taurus]

Oliko suositus tuolle nimenomaisella asetukselle +17? Ohjeen mukaan default asetus tuolle on sen 20 astetta.

Muista sitten, ettei oletusarvo ole sama kuin tehdasasetus. Tehdasasetus saattaa olla arvo esim. ettei elinkaarilupausta ole suunniteltu esim. täysi vuotiseen 24c ylläpitämiseen.

Lisäksi nämä kotimaiset suosituksenmukaiset oletusarvot voivat olla kansainvälisestikkin alemmat, kuin tehdasvalmisteiset arvot, koska talven vuoksi on joka kotiin rakennettu IV-koneesta riippumaton lämmitysjärjestelmä. Myös taloyhtiökohtaiset ja paikalliset esim. ilmastonmuutosrajoitteet voivat vaikuttaa suositeltavaan oletusarvoon.