Aloin pohtimaan asiaa mielenkiinnosta, että miten energiantarpeet menee, kun lämpötiloja vaihtelee. Jos yksinkertaistetaan erittäin rajusti ja ajatellaan, että pumppu tiputetaan työpäivän ajaksi 5 astetta normaalia pienemmälle lämmölle. Tällöinhän työpäivän aikana asunto jäähtyy ensin 5 astetta, jonka aikana pumppu ei työskentele lainkaan. Sen jälkeen pumppu työskentelee hieman pienemmällä teholla, jonka jälkeen pumppu nostaa lämpötilaa 5 asteella normaalia suuremmalla teholla. Jos jälleen erittäin karkeasti yksinkertaistetaan, niin ajatellaan, että tuo lämpötilan laskemisen aikana saavutettu energiansäästö menetetään lämpötilan nostamisen aikana (ei varmaan mene ihan 1:1, mutta jos edes samalle dekadille osuisi). Eli saavutettu säästö tulee siitä, että pumppu työskentelee pienemmällä teholla työpäivän aikana.
Nythän sitten riippu täysin ympäröivästä lämpötilasta, mitä mikäkin numero on ja paljonko on sähkölaitteita päällä jne. ja menee jo muutenkin varsin kovaksi mutuiluksi, mutta jos lämmityksen kytkee kohtuullisellakin pakkasella pois päältä, niin ei torppa kuitenkaan jäähdy mahdottoman kovaa kyytiä. Jos ajatellaan, että lämpötilan laskemiseen keskinmäärin menee 3 tuntia ja nostamiseen samat 3 tuntia ja työpäivä matkoineen on 8 tuntia, niin pumppu käy alennetulla teholla... 2 tuntia. Eli jos tuo asteen muutos == 5% lämmityskuluissa, niin laite käy päivässä 2 tuntia 10 % alemmalla teholla.
En jaksa enää laskea mitä tämä tekee euroissa, koska tässä vaiheessa ainakin itse en näe hommassa järkeä. Jos pumpun kytkee yöksikin matalemmalle lämmölle, niin sitten tietenkin saadaan jo 4+ tuntia alennetun tehon aikaa ja kenties kämppä jäähtyy keskinmäärin nopeamminkin, mutta siitä huolimatta ei kuulosta kovin isoilta säästöiltä. Mutta toisaalta ilmaista rahaa, että jos se vaivatta onnistuu, niin miksipä ei?
Saa kertoa jos ym. logiikassa meni joku raskaasti perseelleen tai joku numero on raskaasti metsässä...