Ilmalämpöpumput eli ILPit

Onnistuuko ilmalämpöpumppuun kytkeä jälkikäteen toista sisäyksikköä? Vanhemmilla talo on kaksikerroksinen ja yläkerta ei jäähdy mitenkään ja sinne haluaisivat jonkun ratkaisun kesäajaksi.

Ei luultavammin. Multikoneita (useampi sis.yksikkö) on tosin asennettu joskus yhdellä sisäyksiköllä/useammalla mutta ei kaikilla lähdöillä isomman tehon takia mutta samalla se sis.yksikkö on ollut samassa sarjassa isompi eli syönyt sen ulk.yksikön tehot yksinään.
 
Onnistuuko ilmalämpöpumppuun kytkeä jälkikäteen toista sisäyksikköä? Vanhemmilla talo on kaksikerroksinen ja yläkerta ei jäähdy mitenkään ja sinne haluaisivat jonkun ratkaisun kesäajaksi.
Minkälainen ilmanvaihto? Juhannuksena sai mökin yläkerran viilenemään aika hyvin, kun puhalteli yläkerran kuumat ilmat vauhdilla ikkunasta ulos.
 
Taloon tulee maalämpö lämmitysjärjestelmäksi. Nyt kesäkuumalla tuli ajatus ILP:n asentamisesta, mutta onko tuossa loppupeleissä järkeä vai pitäisikö asentaa pelkkä jokin sisäilman jäähdytysjärjestelmä?

Kysyin jälkikäteen tarjousta maaviileästä, hinta yhdelle laitteelle 2600e. Tähän vaikuttaa tottakai suht pitkät putkivedot kellarista. Lisäksi tehosta kuulin ja luin paljon, että ei välttämättä riitä pitkän hellejakson aikana. Putkivedotkin olisi pitänyt koteloida, kun olisivat olleet todella rumat näkyvillä. Melutaso olisi speksien mukaan ollut huomattavasti kovempi. Näistä johtuen valitsin LN25 ja ollut korvaamaton rintsikan yläkerran viilentäjänä, hiljainen ja tehokas. Viilentää myös alakertaa jonkin verran.
 
Mitsun AP35 puhkunut pieneen asuntoon kylmää nyt kuukauden ajan ja täytyy sanoa itsekin, että oli kyllä joka euron väärti. Myös ulkoyksikkö niin hiljainen, ettei häiritse parvekkeella oleskeluakaan. Tehokas vehje tähän kämppään, niin pyörii lähinnä alimmalla teholla, vaikka olisi hellettäkin päällä.
 
  • Tykkää
Reactions: jad
Jotkut siunailevat että eikö se tuo viilennys vie kamalasti sähköä. No juu, viehän se sähköä mutta eipä tuo nyt niin kamala määrä ole. Nyt tämän hellejakson loppumainingeissa kun rakenteet on paahtopaistettu kypsiksi niin tuo Mitsun FH25 näkyy ottavan n.140-200W sähkötehoa pitäessään sisätilat 21-22 asteessa ulkolämmön ollessa päivällä yli 28. Mielellään tuon maksaa.
 
Tässä omaa kulutusta tältä viikolta. Torstaina viikon pahimmilla helteillä meni 3 kWh, joka on aivan taustakohinaa asuinkulujen kokonaisuudessa. 119 m² kämppä, joka pidetaan 22 asteessa. Aivan aivokuollut pitää olla, jos tuollaisen säästön takia haluaa kärsiä helteestä.

1593258594044.png
 
Maaviileästä ei ole itsellä suoraa kokemusta mutta kahdella tutulla on tuollaiset laitettuna. Toisessa talossa maaviileä on kytketty LTO:n viilennyspatteriin, eli ilmanvaihtokoneessa on sekä lämmitykseen että viilennykseen omat vesikiertokennot. LTO:hon asennus oli kuulemma helppo ja halpa (taisi olla satasia) mutta tuossa tietysti tehoa rajoittaa se että tuloilmaa ei voi jäähdyttaa alle kastepisteen tai sitten ilmastointikanavat valuttaa vettä villoihin. LTO osaa tuon kuulemma säätää. Jäähdyttää kuulemma sen viitisen astetta ulkoilmaan nähden, eli +30 tarkoittaa että sisällä on sen +25. Suurin etu on kuulemma se että kylmäkenno kuivaa sisääntulevan ilman ja takaa että kämppä jäähtyy viimeistään yöllä. Talo on kaksikerroksinen kivitalo.

Toinen tapaus on taasen erillisellä kattokonvektorilla, putkivedot tehty talon rakennuksen yhteydessä. Noita konvektoreita on eritehoisia ja mallisia. Kaverin talossa tuo on sellainen laipion rakenteisiin upotettu malli, eli katossa on vain 1m x 1m tuuletusritilä näkösällä. Konvektorista sivulähdöt viereisiin huoneisiin erillisillä ilmastointikanavilla. Teho riittää kuulemma hyvin helteilläkin. Konvektori, kierovesipumppu, säädit ja asennus maksaa varsinkin jos tuolle ei ole talon rakenteissa varauksia. Pintamallit on helvetinrumia, tarkoitettu yleensä toimistojen, tehdashallien jne. kattoihin. Tämä tapaus kaksikerroksinen puutalo.

Maalämpöfirmat ei noita tosiaan tyrkytä, esim. LTO asennus kun vaatii jo sellaista osaamista mitä perus maaporarilla ei tasan tarkkaan ole. Hyvä suunnittelijan tuollaisen pystyy mitoittamaan ja katsomaan sellaiset osat (LTO, säädin ja maalämpöpumppu) jotka toimii yhteen. Eli jos LTO:ssa ei ole tukea niin LTO menee vaihtoon (=liian kallis). Samoin tuolle konvektorille pitää käytännössä olla varaukset rakenteissa joten senkään jälkiasennus ei yleensä ole mitenkään järkevää.

Joten uuteen taloon suunnitteluvaiheessa maaviileä on jees jos LVIS suunnittelija tuon osaa mitoittaa ja katsoa oikeat osat. Random osilla tai suunnittelijoilla ei toimi. Jälkiasennuksena ota ILP:i. (typoja korjattu)
 
Viimeksi muokattu:
Jotkut siunailevat että eikö se tuo viilennys vie kamalasti sähköä. No juu, viehän se sähköä mutta eipä tuo nyt niin kamala määrä ole. Nyt tämän hellejakson loppumainingeissa kun rakenteet on paahtopaistettu kypsiksi niin tuo Mitsun FH25 näkyy ottavan n.140-200W sähkötehoa pitäessään sisätilat 21-22 asteessa ulkolämmön ollessa päivällä yli 28. Mielellään tuon maksaa.
Näppärästi kyllä jäähdyttää LN35. Itse oon laittanut 27C ja sillä asetuksella sisällä on mukava 24C lämpötila. Ei ainakaan ole liian kylmä sisällä, vaan sopiva ihmisille ja koiralle.
 
Itellä ollut LN25 kulutus ihan maltillinen kuluneella viikolla, viimeiset kolme päivää vielä noussut ulkolämpötila yli 30c. Neliöitä tosiaan 93 ja puurivari. Säädetty pitämään 22.5c.
Screenshot_2020-06-27-15-26-53-991_mitsubishi.wifi.android.mitsubishiwifiapp.jpg


E: tosin tänään ihmettelin ettei ollut ikinä tiputtanut vettä letkusta niin pistin hetkeksi viilennyksen 16c ja johan rupes vettä tulemaan. On siis peräti viime syksynä asennus onnistunut, ei vaan ole kastepistettä saavuttanut.
 
Viimeksi muokattu:
Nuo mitsun omat grafiikat ei pidä sitten paikkansa ollenkaan.

Jos energiankulutus kiinnostaa niin luotettavin on laittaa siihen kytkentäjohtoon mittari (helppoa jos on pistotulpalla) tai keskukseen.

Oman kokemuksen mukaan tuo mitsun ohjelma näyttää 50-70% liian pieniä lukemia. Eli todellisuus on ollut luokkaa 2-3kwh/pvä joka sekin toki rahallisesti hyvin vähän.
 
Laitetaan nyt omiakin lukemia, 110m² tiiliverhoiltu '83 erillistalo Tampereella, pumppu lännen suunnan seinällä eli ilta-auringon paahteessa. Eihän tuo kulutus paini mitenkään samassa sarjassa niiden suurimpien pientalojen sähkösyöppöjen kanssa vaikka mikä olisi.

Screenshot_20200627-164516_MELCloud.jpg


(Tuo suomi-käännös on kyllä kamalaa ripulia, taidan vaihtaa lontooksi)
 
Nuo mitsun omat grafiikat ei pidä sitten paikkansa ollenkaan.

Jos energiankulutus kiinnostaa niin luotettavin on laittaa siihen kytkentäjohtoon mittari (helppoa jos on pistotulpalla) tai keskukseen.

Oman kokemuksen mukaan tuo mitsun ohjelma näyttää 50-70% liian pieniä lukemia. Eli todellisuus on ollut luokkaa 2-3kwh/pvä joka sekin toki rahallisesti hyvin vähän.
Lämmityspuolella piti huonoimmillaan n. 10 prossan heitolla paikkansa kun testasin tehomittarilla. En tiedä miksi heittäisi sitten älyttömästi jäähdytyksellä :hmm:
 
Jotkut siunailevat että eikö se tuo viilennys vie kamalasti sähköä. No juu, viehän se sähköä mutta eipä tuo nyt niin kamala määrä ole. Nyt tämän hellejakson loppumainingeissa kun rakenteet on paahtopaistettu kypsiksi niin tuo Mitsun FH25 näkyy ottavan n.140-200W sähkötehoa pitäessään sisätilat 21-22 asteessa ulkolämmön ollessa päivällä yli 28. Mielellään tuon maksaa.

Tuohon voinee heittää vastapalloon, että eikös lämmityskin vie, vai ollaanko teillä sisällä toppatakeissa pakkasessa.... Suomalaiset on kyllä kumma kansa, mikään kärsimys ei ole liikaa, jos sillä voi säästää muutaman euron (tai naapuria kiusata), vaikka rahaa olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Maalailin täällä jo kasettimallisen ilp:n asentamista rakenteilla olevan talon keskelle. Tulipa nyt sitten vasta mieleen, että mitenköhän mahtaa onnistua putkivedot :hammer:
 
Mitä "kesähelle"-asetuksia suosittelette Nibe F470:lle? Ilmeisesti yöjäähdytys ei toimi ellei kytke koko lämmitystä pois. Koskeekohan se myös kylppärin lattialämmitystä?
 
Mitä "kesähelle"-asetuksia suosittelette Nibe F470:lle? Ilmeisesti yöjäähdytys ei toimi ellei kytke koko lämmitystä pois. Koskeekohan se myös kylppärin lattialämmitystä?
Tuolla aktiivista keskustelua Nibestä. Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Ilmeisesti yöjäähdytys kytkee kiertopumpun pois päältä, mutta ei kai kylmät lattiat haittaa, jos vaihtoehtona kuuma sisäilma.
Täällä sama vehje ja pari vuotta tapeltiin ennen ilpiä.
 
Aamulla ukkosta, nyt ei lähde ulkoyksikkö päälle. Sisäyksikön kun laittaa viilennykselle/tuuletukselle tuulettaa jokusen minuutin, sammuu ja vihreä merkkivalo jää vilkkumaan. Lämmityksellä ei lähde ollenkaan tuulettamaan. Onko tolle jotain tehtävissä vai odotanko arkea että pääsee soittamaan putkimiehelle? Mitsubishin ilmälämpöpumppu kyseessä. Onneksi asun vuokralla.
Ohjainkorttihan se oli mennyt. Nyt siellä sähkömies asentaa kokonaan uutta pumppua, oli kuulemma järkevintä vaihtaa koko systeemi. Kohta pääsee säätämään myös kännykällä viilennyksiä. :)
 
Kyssäri vielä noista ulkoyksiköistä. Ne varmaan vetää lävitseen ihan kohtuullisen määrän ilmaa, eli kannattanee jättää jonkun verran sivusuunnassakin väliä pesuhuoneen ilmastointirööriin? Vai riittääkö ettei ihan edessä ole.
 
Mites osaako joku heittää millainen on hyväksyttävä asennus seinän läpiviennissä? Itsellä oli vähän ongelmia alkuperäisen asennuksen kanssa (päin vittuja) ja asentaneen liikkeen toinen kaveri kävi korjailemassa pahimpia jälkiä. Koska jäi aiemmin kytemään epäilys, niin oli pakko vähän katsoa tuota läpivientiäkin. Seinän läpi on vedetty viemäriputki ja viemäriputki tiivistetty PU-vaahdolla... 4cm matkalta, loput 15cm on vain tyhjää putkea.

Tämän lisäksi, kun kone on pois päältä, putken läpi selkeästi tuulee. Ei se varmaan putken sisäpintaa pitkin tuule, kun siellä kuitenkin on se uretaanitulppa, mutta kenties ulkopintaa pitkin. Eikö nyt jollain tavalla pitäisi pitää huolta, että tuo ulkopintakin tiivistyy jotenkin järkevästi? Eihän sitä nyt täydellisesti mitenkään voi edes saada, mutta ei kai siitä nyt selkeästi saisi tuullakaan läpi?
 
Onnistuuko ilmalämpöpumppuun kytkeä jälkikäteen toista sisäyksikköä? Vanhemmilla talo on kaksikerroksinen ja yläkerta ei jäähdy mitenkään ja sinne haluaisivat jonkun ratkaisun kesäajaksi.
Kuten jo taidettiin mainita, niin eihän siinä juuri olisi järkeä, että joku olisi ostanut multisplit-pumpun asentaakseen nyt yhden ja myöhemmin lisää sisäyksiköitä. Tulisi aika kalliillakin rahoituksella halvemmaksi hoitaa koko paska heti.

Muutenkin mahtaako tuossa lopulta teoreettisessakaan tapauksessa paljoa säästää(en tiedä tulisiko edes halvemmaksi)? Itsehän nimenomaan haluaisin, että jokainen koneisto olisi erillinen ja itsenäinen, jos asuntoon useampia ilmalämpöpumpun sisäyksiköitä haluaisin. Miljoonasta erillisestä varmuus- ja elinkaarisyystä.

Ohjainkorttihan se oli mennyt. Nyt siellä sähkömies asentaa kokonaan uutta pumppua, oli kuulemma järkevintä vaihtaa koko systeemi. Kohta pääsee säätämään myös kännykällä viilennyksiä. :)
Ihan vaan sarkastisesti kysyn, että kai on myös hyvä lähiverkossa (yleiskaapeloinnin tai wifin avulla) käytettävä web-interface ja matalamman tasonkin ohjausrajapinta? Melkeinpä tiedän ettei missään markkinoilla olevassa tuotteessa ole. :hmm::rofl:
 
Kysyin tuosta multi-split asiasta aikoinaan kun oma ILP-projekti oli käynnissä. Eivät lähtökohtaisesti suosittele koska säästöä ei juuri tule, ja se käyttövarmuus on huonompi kuin kahdella erillisellä ulkoyksiköllä. Jos vain sijoittelun puolesta onnistuu, niin parempi ottaa se 2 ulkoyksikköä.
 
Ilppi pitäisi hommata 2krs. rintamamiestalon yläkertaan lähinnä viilennystä varten, neliöitä n.100m2 ylä ja alakerta yhteensä. Tarjouksia tänään soitellut ja tässä tuloksia

Toshiba premium 25 2300€

Mitsubishi ln25 2200€

panasonic lz25 2480€

mitsubishi ap25 2000e


Kaikki avaimet käteen tarjouksia. Toshibassa ainakin uudempi r32 kylmäaine ja panasonicin saisi ensi viikolla seinään, muut menee heinäkuun lopulle tai elokuulle. Panalla 4v-takuu, mitsu kai 3v ja kompuralle 5v takuu. Green laitteita kauppasi myös yksi tupla sisäyksiköllä alle 3000€. Mitä techiläiset mieltä mikä noista kannattaisi valita? Prioriteetit 1.luotettavuus 2.tehokkuus 3.hintalaatusuhde


E:ilpiksi valikoitui mitsu fh25 hintaan 1850€ asennettuna. Syy valintaan oli monilla foorumeilla todettu "osta halvin Ns. Laatu mekin pumppu" fh25:sta pitäis ainakin olla lastentaudit poistettu kun ei oo mikään viimeisin Malli.
 
Viimeksi muokattu:
Ap25:ssa myös r32 ja sanoisin että ton kokoseen tilaan mitsun 25 sarjalaisten puhti voi loppua
 
Älä ny viitti jos 100m² yhteensä pinta-alat ja yläkertaa halutaan pääasiassa viilentää. 25 riittää enemmän kuin hyvin.
 
Ilppi pitäisi hommata 2krs. rintamamiestalon yläkertaan lähinnä viilennystä varten, neliöitä n.100m2 ylä ja alakerta yhteensä. Tarjouksia tänään soitellut ja tässä tuloksia

Toshiba premium 25 2300€

Mitsubishi ln25 2200€

panasonic lz25 2480€

mitsubishi ap25 2000e


Kaikki avaimet käteen tarjouksia. Toshibassa ainakin uudempi r32 kylmäaine ja panasonicin saisi ensi viikolla seinään, muut menee heinäkuun lopulle tai elokuulle. Panalla 4v-takuu, mitsu kai 3v ja kompuralle 5v takuu. Green laitteita kauppasi myös yksi tupla sisäyksiköllä alle 3000€. Mitä techiläiset mieltä mikä noista kannattaisi valita? Prioriteetit 1.luotettavuus 2.tehokkuus 3.hintalaatusuhde

Minulla samanlainen käyttökohde ja Mitsun LN25 toiminut erinomaisesti. Omassa yläkerta n.45m2 ja alakerta 70m2. Yksikön sijainti ei itselläni ole optimaalinen alakertaa viilentämään kun ideana saada yläkerta pysymään viileänä (musta peltikatto/painovoimainen ilmanvaihto, niin ilman pumppua +30 helteillä). Mutta sai helteillä alakerrankin pysymään siedettävänä kun laittoi puhaltamaan täysillä, yläkerrassa + 22 ja samaan aikaan alhaalla +24-25. Yöllä sisäyksikkö pyörinyt 2-nopeudella eikä ääntä oikeastaan edes erota, tosi hiljainen laite.
 
Bosch Climate 8100i 6.5 kW Onko näistä boschin laitteista kokemuksia?
Meille asennettiin maatelineelle syyskuussa 2019 Bosch EHP 6.0-1 AA puurakenteiseen 121m² omakotitaloon.
Oli lämmityskäytössä syksystä alkaen koko talven ja loppukeväästä vaihdettiin kuivaukselle, mikä on riittänyt pitämään asunnon miellyttävän viileänä. Edes hellejakson aikana ei ollut tarvetta laittaa varsinaista jäähdytystoimintoa päälle.
Ulkoyksikkö on hiljainen ja sisäyksikön puhallusääni ei ole omasta mielestäni mitenkään häiritsevä. Tosin aiempaa omaa kokemusta ei ole ILP:stä niin ei ole verrokkia.
Talvella tyhjensin vesiastian (laastipalju) ulkoyksikön alta 2-3 pv välein. Sisäyksikön suodattimet olen imuroinut parin viikon välein.
Helppohoitoinen ja asumismukavuutta lisäävä laite. Mielestäni on ollut kannattava hankinta.
 
Kuinka paljon teillä kertyy pölyä sisäyksikön suodattimiin? Meillä on nyt mitsu puhissut keväästä asti. Pari kertaa olen katsonut suodattimet, mutta en ole havainnut niihin jääneen mitään.
 
Kuinka paljon teillä kertyy pölyä sisäyksikön suodattimiin? Meillä on nyt mitsu puhissut keväästä asti. Pari kertaa olen katsonut suodattimet, mutta en ole havainnut niihin jääneen mitään.
Itsellä laite on ollut käytössä n. 3kk:tta ja kerra pessyt tässä välissä ja ei omaan silmään mitään näkyvää pölyä ollut. Ohjeissa lukee, että kahden viikon välein pitäisi putsata, mutta on vähän jäänyt hiljaisemmalle tuon osalta... Kannattaako siitä niin huolissaan sitten olla, jos pölyä ei juurikaan kerry?
 
Viimeksi muokattu:
Mä putsailen suodattimet n. kuukauden välein. Tosi hienojakoista pölyä on jonkin verran. Koira löytyy taloudesta joka saattaa myöskin vaikuttaa asiaan.

Joku Panasonicin pumppu
 
Eiköhän se ole ihan taloudesta ja olosuhteista kiinni. Meilläkin kun on pari lemmikkiä ja rempataan niin vähintään kerran kuussa on semmonen nukkamatto että ei tahdo ilma kiertää ollenkaan.
 
Meille asennettiin maatelineelle syyskuussa 2019 Bosch EHP 6.0-1 AA puurakenteiseen 121m² omakotitaloon.
Oli lämmityskäytössä syksystä alkaen koko talven ja loppukeväästä vaihdettiin kuivaukselle, mikä on riittänyt pitämään asunnon miellyttävän viileänä. Edes hellejakson aikana ei ollut tarvetta laittaa varsinaista jäähdytystoimintoa päälle.
Ulkoyksikkö on hiljainen ja sisäyksikön puhallusääni ei ole omasta mielestäni mitenkään häiritsevä. Tosin aiempaa omaa kokemusta ei ole ILP:stä niin ei ole verrokkia.
Talvella tyhjensin vesiastian (laastipalju) ulkoyksikön alta 2-3 pv välein. Sisäyksikön suodattimet olen imuroinut parin viikon välein.
Helppohoitoinen ja asumismukavuutta lisäävä laite. Mielestäni on ollut kannattava hankinta.

Kuten täällä vähän aikaa sitten puhuttiin, käyttää kuivaustoiminto ihan yhtä lailla jäähdytystä, ja jopa enemmän kuin jäähdytysmoodi miedolla asetuksella. Silloin laitteen ohjaus vaan perustuu johonkin muuhuin kuin tavoitelämpötilaan.

Ja mulle tulee kuukaudessa ohut pölykerros suodattimiin, mutta ei parissakaan kuukaudessa mitään merkittävää.
 
Kuinka paljon teillä kertyy pölyä sisäyksikön suodattimiin? Meillä on nyt mitsu puhissut keväästä asti. Pari kertaa olen katsonut suodattimet, mutta en ole havainnut niihin jääneen mitään.

Kolmen hengen talous ilman lemmikkejä, noin kerta kuukauteen tulee imuroitua pölysuodattimet ritilöiden päältä, silloin niissä on ohut pölykerros päällä. Joskus unohtunut pariksi kuukaudeksi jolloin sitten vähän paksumpi kerros jo pölyä.
 
Kuinka paljon teillä kertyy pölyä sisäyksikön suodattimiin? Meillä on nyt mitsu puhissut keväästä asti. Pari kertaa olen katsonut suodattimet, mutta en ole havainnut niihin jääneen mitään.

Kuukausittain tulee imuroitua suodattimet. Eipä noihin nyt kauheasti ehdi siinä ajassa kertyä, mutta on tullut rutiiniksi. Varmaan jos ei pitkään aikaan putsaisi niin näkyisi enemmänkin pölyä.
 
Kuinka paljon teillä kertyy pölyä sisäyksikön suodattimiin? Meillä on nyt mitsu puhissut keväästä asti. Pari kertaa olen katsonut suodattimet, mutta en ole havainnut niihin jääneen mitään.
Otapa ne irti ja ulkona kopistele niitä toisiaan vasten.
 
Gree Hansol 35 hajosi ukkosen käsittelyssä ja nyt pitäisi hankkia uusia vastaava...

Onko kokemuksia Gree Amber / Fairy malleista ja kumpaa suosittelisitte? Fairy olisi hieman halvempi, mutta ainakin paperilla scop on hieman huonompi, joten siinä mielessä Amber kiinnostaisi...
 
Vaivailen täällä taas. Lyhyt kysymys: Voiko sisä- ja ulkoyksikön välistä putkea vetää seinän sisällä? Siis kipsilevyn alla. Kohteessa on oikeastaan yksi mahdollinen paikka ulkoyksikölle ja sisäyksikön haluaisin n. 3m päähän siitä. Ongelmana on kuitenkin se, että ulkoseinää pitkin ei voi vetää tuota putkea sisäyksikköön asti, enkä myöskään halua sitä putkea näkymään sisäseinällä.
 
Vaivailen täällä taas. Lyhyt kysymys: Voiko sisä- ja ulkoyksikön välistä putkea vetää seinän sisällä? Siis kipsilevyn alla. Kohteessa on oikeastaan yksi mahdollinen paikka ulkoyksikölle ja sisäyksikön haluaisin n. 3m päähän siitä. Ongelmana on kuitenkin se, että ulkoseinää pitkin ei voi vetää tuota putkea sisäyksikköön asti, enkä myöskään halua sitä putkea näkymään sisäseinällä.

Tottakai, jos sen vain jotenkin järkevästi saa sinne ujutettua. Ei se split putki mitään erityisen taipuisaa ole, ja eristeet repeilee, jos hankalaan paikkaan pitää kiskoa.

Sille putkelle voi myös askarrella siistin kotelon vaikka puusta, jos muovikotelo ei silmää miellytä.
 
Tottakai, jos sen vain jotenkin järkevästi saa sinne ujutettua. Ei se split putki mitään erityisen taipuisaa ole, ja eristeet repeilee, jos hankalaan paikkaan pitää kiskoa.

Sille putkelle voi myös askarrella siistin kotelon vaikka puusta, jos muovikotelo ei silmää miellytä.
Kaikki seinät revitään auki, niin sen pystyy kyllä suunnittelemaan. Pointti oli, ettei kondenssivesi tiputa seinän sisään, jos se sinne vedetään parin metrin matkalta.
 
Kaikki seinät revitään auki, niin sen pystyy kyllä suunnittelemaan. Pointti oli, ettei kondenssivesi tiputa seinän sisään, jos se sinne vedetään parin metrin matkalta.
Sitä varten se putki on eristettyä ja voihan siihen vielä lisäeristykset vetää päälle. Kondenssivedelle jos tarkoitat sitä laitteesta poistuvaa niin niihin saa pumppuja millä se voidaan siirtää vaikka miten kauas ja voihan se muoviletkun halutessaan päällystää jollain, kun se on samanlaista, kuin pesukoneen poistoletku.
 
Gree Hansol 35 hajosi ukkosen käsittelyssä ja nyt pitäisi hankkia uusia vastaava...
Näiden laitteiden herkkyys ukkoselle kiinnostaa muuten yleisemminkin. Millaisissa kohteissa tätä on tapahtunut? Onko jakelu perinteisellä ilmakaapeloinnilla?

Onko suosituksia vastatoimista tämän varalta? Repivän paskapumpun syötössä on kiskokiinnitteiset ylijännitesuojat jonkin suosituksen perusteella, koska niitäkin mainittiin erittäin ukkosherkiksi laitteiksi, joten tämä on periaatteessa tuttu keino. Entäs muuta yleisemmin talosähköön liittyvää? Voiko potentiaalintasauskaapelointi, koko talon päämaadotus tai ukkosenjohdatus olla listalla parannettavaksi(tiedostaen toki muutenkin että tästä on aina yleistä hyötyä, jos puutteita, vikoja tai vanhanaikaisuutta on)? Tiluksilla on kyllä nykyään maakaapelointi, mutta ei toistaiseksi taloon saakka vaan satoja metrejä puistokaapelointia tolpissa.
 
Sitä varten se putki on eristettyä ja voihan siihen vielä lisäeristykset vetää päälle. Kondenssivedelle jos tarkoitat sitä laitteesta poistuvaa niin niihin saa pumppuja millä se voidaan siirtää vaikka miten kauas ja voihan se muoviletkun halutessaan päällystää jollain, kun se on samanlaista, kuin pesukoneen poistoletku.
Seinän sisälle putkea vedettäessä ei varmaan muodostu ongelmaksi vetää putket riittävällä kaadolla, jotta kondenssivesi valuu itsekseen ilman pumppuakin. Itse kyllä virittäisin jonkinlaisen tarkastusluukun/irrotettavan paneelin, että tarvittaessa pääsee kurkkimaan putkia.

Jos kaikki sienät revitään auki, niin riippuen tietysti sisäyksikön sijainnista, niin voisi olla järkevää vetää se kondenssivesiletku lähimpään viemäriinkin.
 
Tottakai, jos sen vain jotenkin järkevästi saa sinne ujutettua. Ei se split putki mitään erityisen taipuisaa ole, ja eristeet repeilee, jos hankalaan paikkaan pitää kiskoa.

Sille putkelle voi myös askarrella siistin kotelon vaikka puusta, jos muovikotelo ei silmää miellytä.
Ja pitää myös olla tarkkana että jos seinän sisälle jää jotain liitoksia tai vastaavaa että jos tulee joku vuoto niin siellä on joku varmistus että ei vuoda seinän sisään.
Samoin jos laite joskus rikkoontuu niin pitää sitten purkaa koko seinä että putket saa pois.

Meillä menee kotelointi (makuuhuoneen)seinän pinnassa ja vähän aikaa se häiritsee mutta tottuu kyllä. Ja ainahan noi voi koteloida jotenkin nätisti piiloon tekemällä vaikka hyllyjä tai jotain eteen.
 
Näiden laitteiden herkkyys ukkoselle kiinnostaa muuten yleisemminkin. Millaisissa kohteissa tätä on tapahtunut? Onko jakelu perinteisellä ilmakaapeloinnilla?

Onko suosituksia vastatoimista tämän varalta? Repivän paskapumpun syötössä on kiskokiinnitteiset ylijännitesuojat jonkin suosituksen perusteella, koska niitäkin mainittiin erittäin ukkosherkiksi laitteiksi, joten tämä on periaatteessa tuttu keino. Entäs muuta yleisemmin talosähköön liittyvää? Voiko potentiaalintasauskaapelointi, koko talon päämaadotus tai ukkosenjohdatus olla listalla parannettavaksi(tiedostaen toki muutenkin että tästä on aina yleistä hyötyä, jos puutteita, vikoja tai vanhanaikaisuutta on)? Tiluksilla on kyllä nykyään maakaapelointi, mutta ei toistaiseksi taloon saakka vaan satoja metrejä puistokaapelointia tolpissa.

No meillä kävi kyllä sen verran huono tuuri, että talomme sai suoran osuman salamasta, ja kuten kuvitella voi niin vaurioita tuli kohtuullisen paljon, sekä sähköihin ja sähkölaitteisiin, että itse taloonkin...

Ja tuo ILP oli vain yksi noista laitteista, joka ei tuota iskua kestänyt, joten ei sitä nyt voi erityisen herkäksi sanoa.
 
Minkälaisia pumppuja tuollaiselle 16mm(?) kondensioletkulle on? Voipi tulla tarpeeseen mikäli löytyy jotain järkeviä ratkaisuja.
Jos tuo tulee seinän sisään, niin kunnon kovaa viemäriputkea sinne laittaisin, eikä mitään letkua. Kupariputki varmaan paras. Sitä ei ihan vahingossa myöhemmin poraa tai ruuvaa puhki.
 
Ja pitää myös olla tarkkana että jos seinän sisälle jää jotain liitoksia tai vastaavaa että jos tulee joku vuoto niin siellä on joku varmistus että ei vuoda seinän sisään.
Samoin jos laite joskus rikkoontuu niin pitää sitten purkaa koko seinä että putket saa pois.

Meillä menee kotelointi (makuuhuoneen)seinän pinnassa ja vähän aikaa se häiritsee mutta tottuu kyllä. Ja ainahan noi voi koteloida jotenkin nätisti piiloon tekemällä vaikka hyllyjä tai jotain eteen.
Eikös tuohon jotain vuotosuojia mahda saada. Ja hälytysjärjestelmiä? Eikö noita kerran asennettuja putkia voi hyödyntää enää uuden pumpun kanssa?
 
Panasonicin ILP (ulkoyksikkö CU-HE9LKE ja sisäyksikkö CS-HE9LKE) pitää välillä kovaa "jyrisevää" ääntä. Ikäänkuin moottori kiihdyttäisi ja sitten taas hidastaisi. Ei tuota kuulu läheskään koko ajan, yleensä toimii ihan hiljaisesti. Huoltomies oli todennut että joku laakerivika jota ei voi korjata, kannattaa vaan käyttää niin pitkään kuin toimii. En ollut itse paikalla kun kävi joten en päässyt jututtamaan asiasta tarkemmin.

Onko kokemuksia laakerien jyrinöistä/murinoista? Jotain tehtävissä? Ikää noilla laitteilla on jo yli 9 vuotta joten alkavatkohan olla tiensä päässä?
 
Panasonicin ILP (ulkoyksikkö CU-HE9LKE ja sisäyksikkö CS-HE9LKE) pitää välillä kovaa "jyrisevää" ääntä. Ikäänkuin moottori kiihdyttäisi ja sitten taas hidastaisi. Ei tuota kuulu läheskään koko ajan, yleensä toimii ihan hiljaisesti. Huoltomies oli todennut että joku laakerivika jota ei voi korjata, kannattaa vaan käyttää niin pitkään kuin toimii. En ollut itse paikalla kun kävi joten en päässyt jututtamaan asiasta tarkemmin.

Onko kokemuksia laakerien jyrinöistä/murinoista? Jotain tehtävissä? Ikää noilla laitteilla on jo yli 9 vuotta joten alkavatkohan olla tiensä päässä?

Onko se jyrinä puhaltimesta vai kompurasta? Kompurassa voi hyvinkin olla ihan kumitassut entiset. Mutta eipä noin vanhalle enää mitään toimenpiteitä kannata alkaa tekemään. Uutta tilalle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 328
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom