Aikamoinen asennusputka taitaa olla kyseessä.
hydrokleen208.com
Mitäs sitä uutta kaapelia vetämään jos sopivasta on helppo haaroittaa. Esimerkiksi patterille dedikoidusta johtimesta saa oikein hienolla marginaalilla ilpillekin, vaikka 10A jos on vähän pienempi patteri kyseessä. Eikä tarvitse laittaa ilppiä pistotulpalla tai tehdä muutenkaan turavirityksiä.
Pistotulppaa ei nykäse ilkivalta irti ja siihen saa minkä energiamittarin tahansa ja wifi-seurannan vaikka laitteessa itsessään sitä ei olisikaan.
Tässä jäin hetkeksi raapimaan päätä, siis että pistotulppa olisi jotenkin vaikeampi irrottaa kuin kytkin on kääntää alas. Tarkoittanet kuitenkin varsinaisesti eroa sisä- ja ulkopuolisen pistotupan/kytkimen välillä, missä on kyllä pointti.
Joo, en kiistä. Tietysti tämän idean kätevyys vaatii juuri sitä mitä kai edellä implikoitkin, eli että pistotulppa-asennus on asunnon puolella.
Nimenomaan se on sisällä talossa.
Voihan sen ip44 wifimittarin laittaa uloskin.
Voihan sen, ja ulkorasioita on monenlaisissa paikoissa. Tapauksesta riippuen vähän rasauttaisi.
Pete Peluri pätevänä pakinoitsijana päräyttää paikalle paikkaamaan putken?
Tuossa vanhoja keskusteluja katsellen, viime vuonna on raportoitu 10.6-20.6, että on kesän ensimmäisiä vesiä ilpit tiputelleet. Eli vaatinee pitempiä lämpimiä jaksoja
Ei tuollainen liitos itsestään ala vuotamaan.
Tämäkään viestisi ei taaskaan ollut oikeastaan minkään arvoinen. Kiitos ja näkemiin.
Noihin hajuihin on vaikea ottaa kantaa, mutta ilp:lla jäähdytettäessä ilman suhteellinen kosteus % nousee, kun taas absoluuttinen kosteus % laskee. Minullakin suhteellinen kosteus on nyt 65,5%. Ei tule täälläkään vielä kondenssivesiputkesta mitään ulos. Voisit kuitenkin suodattimet pestä tai ainakin imuroida, jos sillä saisit hajua pois. Kesällä on muutenkin korkeampi suhteellinen kosteus % kuin talvella. Jos haluat sisäyksikön desinfioida, niin suodattimet pois ja esim. tuota Puhdistusvaahto Teho Coil Cleaner Plus kaksitehoinen - K-Rauta 1/2 pulloa kennoon ja puhallusaukosta roottorin suuntaan sisään ja noin 5-10min jälkeen vaahto on muuttunut juoksevaksi, jonka voi huuhdella pois laittamalla ilp:n jäähdytykselle 30-60 minuutiksi. Jos löytyy spray pullo niin huuhtomista voi tehostaa ruiskuttamalla vettä perään samoihin kohtiin. Matot kannattaa ottaa toimenpiteen ajaksi alta pois ja lattia vaikka pyyhkeillä suojata. Itse teen tämän desinfioinnin/puhdistuksen vähintään kerran ennen jäähdytyskauden alkua ja jos tarvetta tulee niin satunnaisesti myös toisen kerran loppukesästä.
Ootko kattonu sen vesiastian mihin jäähdytyskäytössä vesi valuu kennosta?
Ikävää ettei vastaus kelvannut.
Meillä on ollut samaa Toshiba Seyan kanssa. Veikkaan et syynä on lapoihin tarttuva pöly ja muu möhnä. Meillä ainakin se lapojen pesu auttoi joksikin aikaa, mutta se on vähän haastavaa ilman laitteen purkamista. Kennon huuhtelulla ja pesulla ei ole ollut vaikutusta.
Juu 24/7 ellei nyt sitten lähde useamman viikon matkalle tjsp.
Täällä kolmastoista jäähdytyskausi menossa 24/7 käytöllä. Jäähdytys päälle keskimäärin toukokuun puolivälin paikkeilla ja sammuksiin syyskuun loppupuolella. Pisin jäähdytyskausi 139 vrk (2016) lyhin 84 vrk (2022). Sähköä kulunut suurimmillaan 950 kWh (2015) ja pienimmillään 325 kWh (2022) kaudessa. Itsellä jonkin verran sähkön kulutusta nostaa ILP:n softabugi ja oma laiskuus tuon bugin kiertämiseksi.
Joo samaten RW35 huomannut että niin viilennyksessä 24 pyynti tarkoittaa 22 oikeaa, on myös lämmityksessä 2 asteen ero oikeassa ja pyyntilämpötilassa. Taitaa olla tarkoituksella syystä X, mutta itse haluaisin että näyttäisi oikein
Joo kyllä hyvin toimi -20 pakkasessa (kunha piti manuaalisesti huolta ettei ulkoyksikkö ole tukossa jäässä, eli välillä joutu sulattaa kuumalla vedellä varsinkin lumisateen jälkeen), tuolla -20 pikkupakkasella pysty pelkällä ilpillä lämmittää koko talon. Kun oli isommat pakkaset, niin pahimmillaan viime talvena, kun oli jotain -30 ja enemmänkin pakkasta, niin sisäilma oli 14 asteista ja ilpistä tuli ulos 26 asteista. Eli jos pahimman mukaan ajattelee että ilppi olis kuluttanut 2,5 kWh (jota se tuskin vie maksimeja tuolloinkaan, ei vaan ole kulutusmittaria) olisi COP silloinkin ollu 1,38 ja lämpöä tuli 3,4 kWh. Eihän se toki riittänyt enää lämmittää yksin taloa eli piti pattereita laittaa päälle. Jossain about -25 asteessa tulee piste että pitää jo laittaa pattereita yksitellen päälle että pysyis lämmöt.
Talvella ja kesällä vettä tulee eri paikoista. Talvella vettä tulee sulatuksesta ulkoyksikön alle ja kesällä vesi tulee sisäyksiköstä ulos putkea pitkin. Vettä ei paljoa tule, mutta tiputtelee kuitenkin silloin tällöin.
Eikö järkevää olisi pitää ne patterit aina päällä ja säätää niihin sellainen lämpötila, että toimivat halutusti? Minulla on nytkin kaikki patterit päällä. Eivät ole lämmittäneet kuukauteen eivätkä lämmitä ennen lokakuuta. Aion vasta ääritapauksessa nostaa patterien pyyntöä jos pumppu hyytyy ja on tarpeen pitää normaali lämpö.
Kai se toimii usein paremmin automaatilla, vaikka joskus voi toimia paremmin pakotetulla suuremmalla nopeudella. Tämä riippunee asunnon laajuudesta. Kunhan laite on koko ajan päälä, voi monessa tapauksessa puhallinnopeus pysyä automaatillakin maltillisena. Omassa esimerkissäni laite vasta käyttää kompressoria melko lyhyitä jaksoja lähellä minimitehoa.
Alkukesästä voi kovillakin helteillä ja paahteessa viilennyksen tarve olla suhteellisen vähäinen. Riippuu talosta. Nythän on vasta kesä alussa.
Patterit on alkuperäiset 70-luvun alkuperäisillä termostaateilla, jotka jokainen toimii erilailla ja eri säätökohdassa. Ja huomannut että välillä voi olla paljonkin päällä vaikka ei tarvitisisi. Eli totesin että eivät osaa säädellä oikein silloin kun ei tarvitse kokoajan olla päällä, niin laitan ne pois manuaalisesti kun ei tarvitse niitä
