Ilmalämpöpumput eli ILPit

Niin onko teillä ilpit kesäkaudella 24/7 viilennyksellä tai kuivatuksella kumpaa nyt itse tykkäätte käyttää?
Juu 24/7 ellei nyt sitten lähde useamman viikon matkalle tjsp.
Se ei kuluta oikeastaan "mitään" ja paitsi pitää sen lämmön noin +23C (pyynti +24C) myös ilmankosteuden alhaisena mikä on se ehkä jopa suurempi bonus.

Eli kutakuinkin toukokuusta ehkä syys-lokakuulle päällä. Ainostaan viilentävä (ei automaatti tai lämmitys) mikä myös tarvittaessa kuivaa ilmaa
 
Jep. 24/7 toukokuulta syyskuulle.

Yläkerrassa pyynti +23c, alakerrassa +24c. Puhallus 3/5.

Pelkkä SY puhallin vie n. 14W.

Ounastelen, että vilennyskauden yli pumppukohtainen keskimääräinen vuorokausikulutus on alle 1kWh/vrk.

ETA:
Vilkaisin 2023 kulutukset (15.5 - 15.9), näemmä 170 kWh syöneet pumput yhteensä sähköä viilennyskaudella 4kk aikana. Eli käytännössä ei maksa kuin muutaman roposen.
 
Itellä ainakin 24/7 viilennyksellä, pyynti 22.5 c ja aikalailla niillä nurkilla myös lämpötila. Huiput tällä kaudella 1,6 kWh / vrk, keskimäärin varmaan n. 1,2 kWh/vrk.
 
RW25 jotenkin yliviilentää, 24 asteen pyynnillä ja puhaltimen kakkosasetuksella kaikki huoneet ovat sellaista 22,5 näin kuuminakin päivinä. 23 asteeseen jos laittaa niin alkaa palella. Eipä tuo kai mikään vika ole...

Ajattelin myös pitää koko kesän päällä.
 
Niin onko teillä ilpit kesäkaudella 24/7 viilennyksellä tai kuivatuksella kumpaa nyt itse tykkäätte käyttää?
Mietin vaan kun ilppini on mallia inverter (vai onko mitsun ap25 inverter pumppu?), niin sehän säätää tehoaan tarpeen mukaan ja jos ei yöllä esim jäähdytystä tarvi niin ei se silloin jäähdytä vaan tuuletin vaan pyörii joten virrankulutus tuollaisella on varmaan aika pientä eikä maksa vaivaa sammutella? Toisaalta hellekaudella rakenteet lämpiävät niin paljon että sitä ilpin jäähdytystä tarvitaan yölläkin.
Täällä kolmastoista jäähdytyskausi menossa 24/7 käytöllä. Jäähdytys päälle keskimäärin toukokuun puolivälin paikkeilla ja sammuksiin syyskuun loppupuolella. Pisin jäähdytyskausi 139 vrk (2016) lyhin 84 vrk (2022). Sähköä kulunut suurimmillaan 950 kWh (2015) ja pienimmillään 325 kWh (2022) kaudessa. Itsellä jonkin verran sähkön kulutusta nostaa ILP:n softabugi ja oma laiskuus tuon bugin kiertämiseksi.

Ainakaan näissä vanhemmissa Mitsuissa en suosittele tuota kuivaustoiminnon käyttöä, se helposti jäähdyttää liiankin kanssa ja sitä myöden tuhlaa energiaa. Näissä kuivausalgoritmi on sellainen, että laite mittaa käynnistyshetkellä sisälämpötilan ja asettaa tavoitelämpötilan kaksi astetta sen alle ja puhalluksen minimiin, jotta kosteutta kondensoituisi maksimaalisesti. Käynnistyshetkestä riippuen tuo kuivauksen tavoitelämpötila saattaa asetua turhan alas.
 
RW25 jotenkin yliviilentää, 24 asteen pyynnillä ja puhaltimen kakkosasetuksella kaikki huoneet ovat sellaista 22,5 näin kuuminakin päivinä. 23 asteeseen jos laittaa niin alkaa palella. Eipä tuo kai mikään vika ole...

Ajattelin myös pitää koko kesän päällä.
Joo samaten RW35 huomannut että niin viilennyksessä 24 pyynti tarkoittaa 22 oikeaa, on myös lämmityksessä 2 asteen ero oikeassa ja pyyntilämpötilassa. Taitaa olla tarkoituksella syystä X, mutta itse haluaisin että näyttäisi oikein
 
Joo samaten RW35 huomannut että niin viilennyksessä 24 pyynti tarkoittaa 22 oikeaa, on myös lämmityksessä 2 asteen ero oikeassa ja pyyntilämpötilassa. Taitaa olla tarkoituksella syystä X, mutta itse haluaisin että näyttäisi oikein

Sentään muuten edes toimii tämä RW35 kuten pitää, se talvi ainut ropleema. Onko siellä toiminut yli -20 pakkasilla ollenka?
 
Sentään muuten edes toimii tämä RW35 kuten pitää, se talvi ainut ropleema. Onko siellä toiminut yli -20 pakkasilla ollenka?
Joo kyllä hyvin toimi -20 pakkasessa (kunha piti manuaalisesti huolta ettei ulkoyksikkö ole tukossa jäässä, eli välillä joutu sulattaa kuumalla vedellä varsinkin lumisateen jälkeen), tuolla -20 pikkupakkasella pysty pelkällä ilpillä lämmittää koko talon. Kun oli isommat pakkaset, niin pahimmillaan viime talvena, kun oli jotain -30 ja enemmänkin pakkasta, niin sisäilma oli 14 asteista ja ilpistä tuli ulos 26 asteista. Eli jos pahimman mukaan ajattelee että ilppi olis kuluttanut 2,5 kWh (jota se tuskin vie maksimeja tuolloinkaan, ei vaan ole kulutusmittaria) olisi COP silloinkin ollu 1,38 ja lämpöä tuli 3,4 kWh. Eihän se toki riittänyt enää lämmittää yksin taloa eli piti pattereita laittaa päälle. Jossain about -25 asteessa tulee piste että pitää jo laittaa pattereita yksitellen päälle että pysyis lämmöt.
 
Juu 24/7 ellei nyt sitten lähde useamman viikon matkalle tjsp.
Se ei kuluta oikeastaan "mitään" ja paitsi pitää sen lämmön noin +23C (pyynti +24C) myös ilmankosteuden alhaisena mikä on se ehkä jopa suurempi bonus.

Eli kutakuinkin toukokuusta ehkä syys-lokakuulle päällä. Ainostaan viilentävä (ei automaatti tai lämmitys) mikä myös tarvittaessa kuivaa ilmaa


Hei!

-miten tuo viilennyspuoli kannattaa hoitaa näin kesäisin eli automaatilla vai jokin kiinteä puhallinnopeus päällä?
-nyt on automaatilla ja pyynti 24 niin ihan mukavan viileältä tuntuu, mittari näyttää kutakuinkin 22 asteen sisälämpötilaa
-lämmityskäytössä toki kiinteät nopeudet päällä mutta nyt on tulossa vasta eka kesä viilennyksellä niin ei ole oikein kokemusta että kummin se puoli kannattaa hoitaa vai onko sillä mitään isompaa merkitystä?
-pumppuna Toshiba Haori 35 Nordic
 
-miten tuo viilennyspuoli kannattaa hoitaa näin kesäisin eli automaatilla vai jokin kiinteä puhallinnopeus päällä?
-nyt on automaatilla ja pyynti 24 niin ihan mukavan viileältä tuntuu, mittari näyttää kutakuinkin 22 asteen sisälämpötilaa

Itselläni se on automaatilla. Toki jos syystä X se tuntuu jotenkin liian äänekkäältä tai haittaavalta (esim. hellasärö kertoo asian olevan näin) voit laittaa sen myös manuaalisesti sille säädölle kuin yhdessä päätätte.

Mutta tällöin se ei tietysti reagoi samalla lailla jos syystä X (esim. lapset menevät takapihalle ja jättävät oven auki puoleksi päiväksi) lämpötila nousee asunnossa.

Hieman sama kuin itse olen laittanut tuuletussuunnan ylös ja lukinnut paikoilleen kun joidenkin mielestä se vapaana heiluva olisi parempi. Minusta siitä taas tulee helposti vetoa jos sattuu sopivalla hetkellä olemaan siinä alla / kulkemaan läheltä.
 
Onko normaalia, että pumpun poistoputki ja maa sen alla on näillä helteillä täysin kuiva?

Talvella putken suuaukon alle oli kyllä kerääntynyt ihan kunnon kerros jäätä, eli silloin poisto on oletettavasti ollut kunnossa. Huhtikuussa pumppu kuitenkin huollettiin, eli olisiko huollon yhteydessä voinut tulla jokin vaurio?

Mitään kosteutta laitteen sisällä ei ainakaan silmämääräisesti näy eikä seinä laitteen ympärillä ainakaan tunnustelemalla tunnu kostealta. Mutta siihen se oma tietämys loppuu, ja ensimmäistä kertaa asunnossa tuollainen laite on, joten aiemmilta vuosiltakaan ei valitettavasti ole kokemusta.

Päivitys: Tajusinpas lopulta kokeilla kosteudenpoistotilaa. Yön aikana putkesta olikin tullut varmaan 2-3 dl vettä, joten tuskin ainakaan kaikki vesi rakenteisiin valuu.
 
Viimeksi muokattu:
Onko normaalia, että pumpun poistoputki ja maa sen alla on näillä helteillä täysin kuiva?

Talvella putken suuaukon alle oli kyllä kerääntynyt ihan kunnon kerros jäätä, eli silloin poisto on oletettavasti ollut kunnossa. Huhtikuussa pumppu kuitenkin huollettiin, eli olisiko huollon yhteydessä voinut tulla jokin vaurio?

Mitään kosteutta laitteen sisällä ei ainakaan silmämääräisesti näy eikä seinä laitteen ympärillä ainakaan tunnustelemalla tunnu kostealta. Mutta siihen se oma tietämys loppuu, ja ensimmäistä kertaa asunnossa tuollainen laite on, joten aiemmilta vuosiltakaan ei valitettavasti ole kokemusta.
Talvella ja kesällä vettä tulee eri paikoista. Talvella vettä tulee sulatuksesta ulkoyksikön alle ja kesällä vesi tulee sisäyksiköstä ulos putkea pitkin. Vettä ei paljoa tule, mutta tiputtelee kuitenkin silloin tällöin.
 
Jossain about -25 asteessa tulee piste että pitää jo laittaa pattereita yksitellen päälle että pysyis lämmöt.
Eikö järkevää olisi pitää ne patterit aina päällä ja säätää niihin sellainen lämpötila, että toimivat halutusti? Minulla on nytkin kaikki patterit päällä. Eivät ole lämmittäneet kuukauteen eivätkä lämmitä ennen lokakuuta. Aion vasta ääritapauksessa nostaa patterien pyyntöä jos pumppu hyytyy ja on tarpeen pitää normaali lämpö.
-miten tuo viilennyspuoli kannattaa hoitaa näin kesäisin eli automaatilla vai jokin kiinteä puhallinnopeus päällä?
Kai se toimii usein paremmin automaatilla, vaikka joskus voi toimia paremmin pakotetulla suuremmalla nopeudella. Tämä riippunee asunnon laajuudesta. Kunhan laite on koko ajan päälä, voi monessa tapauksessa puhallinnopeus pysyä automaatillakin maltillisena. Omassa esimerkissäni laite vasta käyttää kompressoria melko lyhyitä jaksoja lähellä minimitehoa.
Onko normaalia, että pumpun poistoputki ja maa sen alla on näillä helteillä täysin kuiva?
Alkukesästä voi kovillakin helteillä ja paahteessa viilennyksen tarve olla suhteellisen vähäinen. Riippuu talosta. Nythän on vasta kesä alussa.

Lisäksi kuten mainittua puhallusnopeus vaikuttaa. Ei sitä kondenssia välttämättä ja läheskään aina tule, etenkin kun pyydetään viilennystä eikä erikseen kuivaavaa toimintaa.
 
Eikö järkevää olisi pitää ne patterit aina päällä ja säätää niihin sellainen lämpötila, että toimivat halutusti? Minulla on nytkin kaikki patterit päällä. Eivät ole lämmittäneet kuukauteen eivätkä lämmitä ennen lokakuuta. Aion vasta ääritapauksessa nostaa patterien pyyntöä jos pumppu hyytyy ja on tarpeen pitää normaali lämpö.
Patterit on alkuperäiset 70-luvun alkuperäisillä termostaateilla, jotka jokainen toimii erilailla ja eri säätökohdassa. Ja huomannut että välillä voi olla paljonkin päällä vaikka ei tarvitisisi. Eli totesin että eivät osaa säädellä oikein silloin kun ei tarvitse kokoajan olla päällä, niin laitan ne pois manuaalisesti kun ei tarvitse niitä
 
Patterit on alkuperäiset 70-luvun alkuperäisillä termostaateilla, jotka jokainen toimii erilailla ja eri säätökohdassa. Ja huomannut että välillä voi olla paljonkin päällä vaikka ei tarvitisisi. Eli totesin että eivät osaa säädellä oikein silloin kun ei tarvitse kokoajan olla päällä, niin laitan ne pois manuaalisesti kun ei tarvitse niitä

Ittellä tuollaiset 70 luvun lopulta olevat noböt, toki joitain on uusittu tarpee vaatiessa. Ne vanhat, mekaanisilla termostaateilla olevat ovat tosiaan välillä paljonkin päällä vaikka ei tarvitsisi.

Olohuoneessa talvella nuo nykyaikaset patterit on asetettu n. 15 asteeseen, että menevät päälle jos ilppi lopettaa toimintansa. Toki tämä mitsun RW35 kun ei lämmitä enään kun yli -22 pakkasta niin..

Näin leudommalla kelillä patterit onkin pois päältä. Toki muualla kämpässä sitten on, minne lämpö ei pääse puhaltamaan.
 
Täällä ensimmäisen ILP:n omistaja kyselee mahdollisesti tyhmiä. Mitenhän tuon kosteudenpoiston pitäisi toimia? Kun sisäilman kosteus on nyt useamman päivän ollut yli 50% riippumatta siitä laittaako ILP:stä kosteuden poiston päälle vai onko käytössä viilennys. Vai onko tuota ilmankosteutta edes mahdollista saada alemmaksi näillä keleillä? Pyyntinä 24 astetta ja puhallus 3/5. Lämpötila pysyy alle 24 asteen.

ILP on Alpic Air Premium 36 ja kohde on joulukuussa valmistunut puinen 2-tasoinen paritalo, jossa on koneellinen ilmanvaihto. ILP on kakkoskerroksen aulassa ja Ruuvitagit mittaa ilmankosteutta sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa pari prosenttiyksikköä pienempi kosteus kuin yläkerrassa, mutta yli 50% silti.
 
Täällä ensimmäisen ILP:n omistaja kyselee mahdollisesti tyhmiä. Mitenhän tuon kosteudenpoiston pitäisi toimia? Kun sisäilman kosteus on nyt useamman päivän ollut yli 50% riippumatta siitä laittaako ILP:stä kosteuden poiston päälle vai onko käytössä viilennys. Vai onko tuota ilmankosteutta edes mahdollista saada alemmaksi näillä keleillä? Pyyntinä 24 astetta ja puhallus 3/5. Lämpötila pysyy alle 24 asteen.

ILP on Alpic Air Premium 36 ja kohde on joulukuussa valmistunut puinen 2-tasoinen paritalo, jossa on koneellinen ilmanvaihto. ILP on kakkoskerroksen aulassa ja Ruuvitagit mittaa ilmankosteutta sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa pari prosenttiyksikköä pienempi kosteus kuin yläkerrassa, mutta yli 50% silti.

Puhaltimen nopeutta kun laskee tarpeeksi niin kyllä se kenno rupeaa hikoilemaan.

Mitä kovempi puhaltimen teho sitä korkeampi kennon pintalämpötila, kun siihen siirretään ilmasta tehokkaasti lämpöenergiaa. Kun laskee nopeutta vähitellen niin ennen pitkää kennon pintalämpötila laskee ja kohtaa ilman kastepisteen kanssa ja kennon hikoilu alkaa.

Sitä en sitten tiedä millä parametrien muutoksilla juuri tuo kyseinen ILP toteuttaa kosteudenpoistomoodin, mutta ei se sen kummempaa taikuutta tarvi kuin varmaankin näkymättömästi laskee pyyntiä ja/tai puhaltimen nopeutta, tieto voi löytyä mm. ohjekirjasta tai huoltokirjasta.
 
Viimeksi muokattu:
Puhaltimen nopeutta kun laskee tarpeeksi niin kyllä se kenno rupeaa hikoilemaan.

Mitä kovempi puhaltimen teho sitä korkeampi kennon pintalämpötila, kun siihen siirretään ilmasta tehokkaasti lämpöenergiaa. Kun laskee nopeutta vähitellen niin ennen pitkää kennon pintalämpötila laskee ja kohtaa ilman kastepisteen kanssa ja kennon hikoilu alkaa.

Nyt pitkä kuiva jakso, niin voihan sisäilma olla niin kuivaakin, ettei vaan kondensoi. Eipä nuo ulkoyksiköt hirveesti oo tupanneet alkukesästä kuseksimaan jäähdytyskäytössä vs. heinä-syyskuun helteillä sitten...
 
Nyt pitkä kuiva jakso, niin voihan sisäilma olla niin kuivaakin, ettei vaan kondensoi. Eipä nuo ulkoyksiköt hirveesti oo tupanneet alkukesästä kuseksimaan jäähdytyskäytössä vs. heinä-syyskuun helteillä sitten...

Näin on, mutta koska se kondensoituminen on hallittavissa muuttujilla niin kyllä sitä irti saa kun laittaa irtoamaan jos niin haluaa.

Numeroita perseestä metodilla laskettuna 50% kosteus 24°C lämpötilalla kastepiste on 13,9°C.
 
Patterit on alkuperäiset 70-luvun alkuperäisillä termostaateilla, jotka jokainen toimii erilailla ja eri säätökohdassa. Ja huomannut että välillä voi olla paljonkin päällä vaikka ei tarvitisisi. Eli totesin että eivät osaa säädellä oikein silloin kun ei tarvitse kokoajan olla päällä, niin laitan ne pois manuaalisesti kun ei tarvitse niitä
No sitten toki. Tuollaisethan kannattaa muistakin syistä suunnitella vaihtavansa lähiaikoina.
 
4 vuoden ikäinen Mitsu LN35 laitoin nyt viilentämään ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Vielä on 24.9 astetta sisällä, eli ei ole ehtinyt jäähtyä. Viilennyksen pyynti 24. Tuuletin täysillä.

Tarvitseekohan muuten ulkoyksikössä olla sitä eturitilää paikallaan? Otin sen pois edestä, kun tein pienen lian pyyhinnän. Ritilän voi toki laittaa takaisinkin, mutta en keksinyt sille mitään oikeaa käyttöä. Ritilän voisi ehkä tuunata maalaamalla se vaikka mustaksi.

Edit:
Kokeilinkin laittaa nyt 25 astetta viilentämisen pyynniksi.

E2:
25 asteessa alkoi käymään pätkäkäyntiä, eli 24 takaisin.

Ilmankosteus 41%
 
Viimeksi muokattu:
Patterit on alkuperäiset 70-luvun alkuperäisillä termostaateilla, jotka jokainen toimii erilailla ja eri säätökohdassa. Ja huomannut että välillä voi olla paljonkin päällä vaikka ei tarvitisisi. Eli totesin että eivät osaa säädellä oikein silloin kun ei tarvitse kokoajan olla päällä, niin laitan ne pois manuaalisesti kun ei tarvitse niitä
Muutama uusi lisäpatteri voisi olla minimi säädöllä. Eli ei pääsisi asunto sitten jäätymään.

Täälläkin kyllä öljylämmitys pois päältä (öljynsäästö). Eli vain käyttövesi öljyllä. Mutta sähköllä on hyvä olla joitakin pattereita aivan varalta.
 
Turvallisuusnäkökulma huomioiden tarvitsee. Se tuulettimen lapahan on veitsenterävä ja pyöriessään kykenee katkaisemaan kaiken jalkaa ohuemman
Aivan. No katsotaan kuka tulee ensimmäisenä valittamaan, että vaarallinen laite (täytyy laittaa kyllä takaisin).
 
Edit. vastattu oikeampaan ketjuun
Tein samoin. Sanoisin että yksi osa on relevantti ILP-ketjun puolella.
Ja toki ilppiin liittyen on kiva saada tarkasti asetettava patteritermostaatti jossa on lyhyt kytkentäväli. Pääsee säätämään järkevästi eikä tarvitse kytkeä on/off periaatteella manuaalisesti. Se jo vaikuttaa energiataloudellisuuteen ja mukavuuteen, jos pumppua ei hyödynnetä täysimääräisesti aina kun mahdollista.
Lisäksi se, että ILP saadaan integroitua samaan järjestelmään vastuslämmittimien kanssa, voi potentiaalisesti parantaa ilpin hyötyä, ja varmuudella parantaa mukavuutta.
 
Näin on, mutta koska se kondensoituminen on hallittavissa muuttujilla niin kyllä sitä irti saa kun laittaa irtoamaan jos niin haluaa.

Numeroita perseestä metodilla laskettuna 50% kosteus 24°C lämpötilalla kastepiste on 13,9°C.

Niin saa lämmönsiirtimen putket+ehkä lamellitkin kondensoimaan jos pyynti hyvin alhaalla jne. Siltikään ei välttämättä saa pisaraakaan kondenssialtaaseen - riippuen ilmamäärästä, lamellivälistä, lamellimateriaalista jne.

Eli nyt kun ei tartte paljoa viilennellä kuivaa ilmaa, niin käytännössä kondensiota tapahtuu arkielämässä hyvin harvoin touko-kesäkuussa jäähdytyskäytössä, eikä hirmusti kuivauskäytössäkään jos nyt ei illalla vedä kosteita ulkoilmoja ensin sisälle ja kuivata niitä. Tai kuivata sisällä pyykkiä poikkeuksellisen paljon jne.

Esim. meillä nyt sisällä +25oC/44,6%RH (absoluuttinen vesisisältö VAAN 8,79 g/kg k.i.). Kastepiste on 12,15 oC. Sitten vasta kun kenno menee sitä kylmemmäksi, niin sitä absoluuttista kosteutta voi saada "ulos", koska välillä kenno on paljon lämpimämpikin kuin maksimikylmyinen... Eli kennon pitää olla näillä keleillä huomattavasti kastepistelämpötilaa kylmempi, jotta se kusis kuin hoosianna.
 
Muutin jäähdytyksen 23 -> 22 (Mitsu LN35) ja lähdin käymään kaupassa. Kun tulin takaisin, niin ilp oli sammutettu ja ovi auki. Kuulemma oli liian kylmä.

Nyt laitoin ilpin vain tuuletukselle, että kenno kuivaa :) Ei se paljoa ehtinytkään jäähdyttää. 25 oli ja nyt ilmeisesti sopiva 23.7 astetta. Kosteus hieman noussut, kun nyt 43%. Ei ole tainnut tulla yhtään vettä ulkona olevaan paljuun.
 
Muutin jäähdytyksen 23 -> 22 (Mitsu LN35) ja lähdin käymään kaupassa. Kun tulin takaisin, niin ilp oli sammutettu ja ovi auki. Kuulemma oli liian kylmä.

Nyt laitoin ilpin vain tuuletukselle, että kenno kuivaa :) Ei se paljoa ehtinytkään jäähdyttää. 25 oli ja nyt ilmeisesti sopiva 23.7 astetta. Kosteus hieman noussut, kun nyt 43%. Ei ole tainnut tulla yhtään vettä ulkona olevaan paljuun.
Kardinaalivirhe. Sitä pumppua ei saisi sammuttaa koska sitten lämpö nousee ja sitten taas täytyy laittaa kovempaa ja taas valitetaan. Eikä tommonen jatkuva on/off ole pumpullekkaan terveellistä kun sitä joutuu tuulettelemaan.
Paat siihen 23 tai 24 jaautomaattipuhallus niin se säätelee itse tarvittavasti niin ei tule kuuma eikä kylmä vaan pysyy tasaisesti.
Ilmalämpäpumppu ei ole mikään tuuletin että sitä sammutellaan ja käynnistellään jatkuvasti.
 
Kardinaalivirhe. Sitä pumppua ei saisi sammuttaa koska sitten lämpö nousee ja sitten taas täytyy laittaa kovempaa ja taas valitetaan. Eikä tommonen jatkuva on/off ole pumpullekkaan terveellistä kun sitä joutuu tuulettelemaan.
Paat siihen 23 tai 24 jaautomaattipuhallus niin se säätelee itse tarvittavasti niin ei tule kuuma eikä kylmä vaan pysyy tasaisesti.
Ilmalämpäpumppu ei ole mikään tuuletin että sitä sammutellaan ja käynnistellään jatkuvasti.
No sepä. Ei saa sammuttaa, koska läpät menee kiinni plus tuuletin sammuu. Kosteus jää muhimaan.

Nyt on 23 ja puhallus maksimilla. Kuulemma ei ole kylmä. Eikä myöskään käy pätkäkäyntiä.
 
Mulla nyt toista kesää ilppi ja pidän pyyntönä 23, jäähdytysasetus, puhaltimen nopeus automaatilla, ei swingiä. Näillä asetuksilla toimii hyvin ja saa ajaa samoilla säädöillä syyskuulle asti, sitten voikin sammuttaa koneen, koska se ei ole lämmityskäytössä.

Hifistelyn vuoksi voi yöksi laittaa silent moden (joka rajoittaa puhallinnopeutta), muttei sinänsä tarpeen, koska sisäyksikkö ei ole makkarissa ja koneellisen ilmanvaihdon humina ajaa ilpin puhallinäänen yli.
 
No sepä. Ei saa sammuttaa, koska läpät menee kiinni plus tuuletin sammuu. Kosteus jää muhimaan.

Nyt on 23 ja puhallus maksimilla. Kuulemma ei ole kylmä. Eikä myöskään käy pätkäkäyntiä.
Ole varovainen ton puhalluksen kanssa. Se saa ihmisillä monesti sen sammuttamisefektin kun vetää joten kokeile sitä automaattipuhallusta. Kämppä kun on sopiva niin puhallusnopeus vaihtelee niin hellasärökin vähenee kun sitä puhallusta ei enää niin tunne.
Meillä on töissä noita toukoilijoita kanssa ketkä räppää on/off noita laitteita ja valittaa että vetää.
 
Ole varovainen ton puhalluksen kanssa. Se saa ihmisillä monesti sen sammuttamisefektin kun vetää joten kokeile sitä automaattipuhallusta. Kämppä kun on sopiva niin puhallusnopeus vaihtelee niin hellasärökin vähenee kun sitä puhallusta ei enää niin tunne.
Meillä on töissä noita toukoilijoita kanssa ketkä räppää on/off noita laitteita ja valittaa että vetää.
Itse olen vielä herkempi kylmyydelle, mutta sattumalta en ollut juuri paikalla, että olisi osannut neuvoa ilpin oikeaa käyttöä.

Selvästi 23 tai 24 on aika sopivia ja sovelluksella saisi sitten vielä 23.5, mutta en ole tuota asteikkoa koskaan käyttänyt.

Puhallus täysillä kesät talvet on tehokkain, niin siksi periaatteesta se. Ääneen on jo tottunut :)

Nyt siis veto ei ollut ongelma, mutta kylmyys oli (22). Ilp ei ole onneksi olohuoneessa, vaan eteiskäytävällä.


Jotain vikaa tuossa Mitsu LN35 on lämmityksen kanssa, kun ikää on vajaa 5 vuotta. Mutta tuo pieni jäähdytys toimii kyllä ongelmitta, ainakin vielä. Täytyy varmaan jonkinlainen korjaus/huolto teettää syksyllä.
 
Ehkä tullut esille jo, en lukenut montaa sivua taaksepäin. Mutta teille jotka vertailette pyyntiä ja mitattua. Ainakin oma Hitachi mittaa ohjekirjan mukaan lämmön kauko-ohjaimesta ja kaken sijainti vaikuttaa tietenkin sitten viilennykseen. Kake ja Ruuvitag on eri paikoissa niin yleensä myös sen +1-2C laittaa pyyntiin Vs mitä haluaa Ruuville.
 
Missä kohdassa/sivulla?
Ja mikä malli. Ei ainakaan Seiya+ 13 ole kielletty puhaltimen automaattitoimintoa missään käyttömoodissa. Ainoa "kielto" (l. kehotus) tuli asentajalta, eli ettei koskaan kannata käyttää automaattikäyttömoodia, eli että laite valitsee lämmittääkö vai jäähdyttääkö automaattisesti, koska se voi johtaa laitteen sahaamiseen jäähdytyksen ja lämmityksen välillä. Puhallinnopeuden automaattitoiminnolle on erillinen asetus, paitsi kosteudenpoistomoodissa puhallinnopeus on pakotettuna automaattinen.

Tarkastin ihan manuaalista.
 
Viimeksi muokattu:
Viime yön oli panasonicin pyynti 16 ja puhallus täysillä. aamulla alakerrassa 20c, ja yläkerran makkarissa 24c, ja hiki virtaa...o_O
Tarvis olla kaksi pumppua, että jaksaisi pitää koko talon viileänä.
 
Viime yön oli panasonicin pyynti 16 ja puhallus täysillä. aamulla alakerrassa 20c, ja yläkerran makkarissa 24c, ja hiki virtaa...o_O
Tarvis olla kaksi pumppua, että jaksaisi pitää koko talon viileänä.

Oot varmaan mun pomo, kun meillä töissä huutaa toimistolla jäähdytykset kun hänen mielestään kaikki yli 20 oC kuuma ja kaikki muut palelee. Ei saa kuulema kotonakaan nukuttua jos sisälämpö yli 20oC. Talvella töissä se jäähdyttää ku tulee hiki jos toimiston lämpötila on >19oC. Tai jos kostutus päällä ettei ole joku 5%RH sisäilma pakkasilla ja limakalvot riekaleina, niin hiki tulee 20-30%RH.

Itte ku asun vanhassa puutalossa niin 24-25oC ihan hyvä sisälämpötila ja paleltuu jos pääsee alle 22-23. Talvella voi olla 25-28oC.

Voisko olla verenpainetta/ressiä tai jotain muuta häikkää (esim. mieltymyksissä)?
 
Viime yön oli panasonicin pyynti 16 ja puhallus täysillä. aamulla alakerrassa 20c, ja yläkerran makkarissa 24c, ja hiki virtaa...o_O
Tarvis olla kaksi pumppua, että jaksaisi pitää koko talon viileänä.
Yksikin pumppu voi riittää jos se on siellä yläkerrassa. Meillä pumput molemmissa kerroksissa, mutta vain yläkerran pumppu vasta tekee jäähdytystä pikkutehoilla. Onko Pana ihan kunnossa vai onko lämpökuormaa kovasti? Tolla asetuksella pitäis kyllä paikat kylmetä.
 
Oot varmaan mun pomo, kun meillä töissä huutaa toimistolla jäähdytykset kun hänen mielestään kaikki yli 20 oC kuuma ja kaikki muut palelee. Ei saa kuulema kotonakaan nukuttua jos sisälämpö yli 20oC. Talvella töissä se jäähdyttää ku tulee hiki jos toimiston lämpötila on >19oC. Tai jos kostutus päällä ettei ole joku 5%RH sisäilma pakkasilla ja limakalvot riekaleina, niin hiki tulee 20-30%RH.

Itte ku asun vanhassa puutalossa niin 24-25oC ihan hyvä sisälämpötila ja paleltuu jos pääsee alle 22-23. Talvella voi olla 25-28oC.

Voisko olla verenpainetta/ressiä tai jotain muuta häikkää (esim. mieltymyksissä)?
Lämmön ja kylmän sieto on yksilöllistäkin. 25-28 talvella olisi meilläkin kyllä liikaa niinkuin on kesälläkin. Monesti jos on terveyden kanssa jotain häikkää niin silloin henkilö herkästi kärsii vilusta esim monet vanhukset. Tosin jotkut sairaudet aiheuttaa hikoilua pienemmissäkin lämpötiloissa.
 
Olisi tarvetta (viilentävälle) ilmalämpöpumpulle. Kohteena vm. 2024 1-krs. OKT Uudellamaalla ja lämmitysmuotona maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä, ei takkaa toistaiseksi. Huoneistoala 125 m2. Pumppu tulisi siis käytännössä vain viilennyskäyttöön. Lämmitykselle olisi tarvetta vain hätätilanteissa jos maalämpöpumppu rikkoutuu. Kysymyksenä siis, mikä olisi matala sisäyksikkö kun laite tulisi käytävälle kylpyhuoneen oven päälle ja putket menisivät kylpyhuoneen alaslaskussa ulos, jolloin sisäyksikkö pitäisi siis saada asennettua mahdollisimman ylös kun käytävän kattokorkeus on 258 cm ja kylpyhuoneen noin 235 cm?
 
Pumppu korjattu, LämpöYkkösellä meni ihan kaikki vihkoon mikä vaan mahdollista mennä asian tiimoilta ja sieltä korjaus olisi tapahtunut joskus kesäkuulla jos silloinkaan.

Paikallinen firma otti homman haltuun.
 
Kysymyksenä siis, mikä olisi matala sisäyksikkö kun laite tulisi käytävälle kylpyhuoneen oven päälle ja putket menisivät kylpyhuoneen alaslaskussa ulos, jolloin sisäyksikkö pitäisi siis saada asennettua mahdollisimman ylös kun käytävän kattokorkeus on 258 cm ja kylpyhuoneen noin 235 cm?
Panasonicin LZ-sarja näyttäisi olevan vain 249 mm korkea.

Kokemuksia:

Tästä voit todeta kuvan ja minusta unohtaa koko asian (hiivatin ruma kun LZ25TKE on 355 mm syvä, vs. esim. Seiya+ 13 225 mm):

Boschin ilppiin älä erehdy vaikka jostain saatat nähdä yhden niistäkin olevan vain 249 mm. Ne on useammalla kolmeen kertaan uusittuja eivätkä ikinä kestä.

32 cm tarvitsee tilaa useat pienetkin (esim. Mitsubishi ZSP35, Daikin Perfera). Joten jos ei tuossa luokassa ole niin ajateltu asennuspaikka on luultavasti väärä.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi tarvetta (viilentävälle) ilmalämpöpumpulle. Kohteena vm. 2024 1-krs. OKT Uudellamaalla ja lämmitysmuotona maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä, ei takkaa toistaiseksi. Huoneistoala 125 m2. Pumppu tulisi siis käytännössä vain viilennyskäyttöön. Lämmitykselle olisi tarvetta vain hätätilanteissa jos maalämpöpumppu rikkoutuu. Kysymyksenä siis, mikä olisi matala sisäyksikkö kun laite tulisi käytävälle kylpyhuoneen oven päälle ja putket menisivät kylpyhuoneen alaslaskussa ulos, jolloin sisäyksikkö pitäisi siis saada asennettua mahdollisimman ylös kun käytävän kattokorkeus on 258 cm ja kylpyhuoneen noin 235 cm?
Jos ymmärsin oikein, on alaslaskun 23 senttiä, joten tuohon väliin ei sovi oikeiin mikää. Edellisessä viestissä mainittu Panasonic LZ sarja taitaa olla matalimmasta päästä tämänhetkisistä sisäyksiköistä ja tosiaan vain 25cm korkea + vaatii vähintään 3 cm tyhjää tilaa yläpuolelle, eli yhteensä tarvitsee 28 cm.
 
Olisi tarvetta (viilentävälle) ilmalämpöpumpulle. Kohteena vm. 2024 1-krs. OKT Uudellamaalla ja lämmitysmuotona maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä, ei takkaa toistaiseksi. Huoneistoala 125 m2. Pumppu tulisi siis käytännössä vain viilennyskäyttöön. Lämmitykselle olisi tarvetta vain hätätilanteissa jos maalämpöpumppu rikkoutuu. Kysymyksenä siis, mikä olisi matala sisäyksikkö kun laite tulisi käytävälle kylpyhuoneen oven päälle ja putket menisivät kylpyhuoneen alaslaskussa ulos, jolloin sisäyksikkö pitäisi siis saada asennettua mahdollisimman ylös kun käytävän kattokorkeus on 258 cm ja kylpyhuoneen noin 235 cm?
Mittaatko paljonko on se väli mihin pitäisi ILP:n sisäyksikö mahtua? Voiko oviaukon päällä olevan karmilistan ottaa pois? Jos on vain ^noiden mittojen erotus 23 cm?, niin ei löydy miltään valmistajalta sopivaa sisäyksikköä. Kun kyseessä on OKT, niin rajoitteita asennukseen ei juuri ole. Jos mahdollista laita asunnosta pohjakuva.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
254 010
Viestejä
4 416 203
Jäsenet
73 282
Uusin jäsen
Maltsu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom