Ilmalämpöpumput eli ILPit

Onko iso homma tuollaisen huoneistokohtaisen LTO-ilmanvaihtokoneen puhaltimien puhdistus? Tuntuu nykyisin niin vaisulta tuo iv-kone tehostus päällä, tai ainakin huoneistossa kuuluva puhina on selvästi pienempi kuin oli ennen.
Auttaisiko jos nuo puhaltimien siivekkeet imuroisi varovasti pölystä puhtaaksi? Suodattimet tänne vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa huollon toimesta ja tulo/poistoventtiilit pidän puhtaana itse.
 
Viimeksi muokattu:
Onko iso homma tuollaisen huoneistokohtaisen LTO ilmanvaihtokoneen puhaltimien puhdistus?

Riippuu koneesta ja puhaltimista. Meillä pääsi liian pitkän suodattimen vaihtovälin takia puhaltimen ropellit pölyyntymään ja jouduin niitä putsailemaan kun alkoivat resonoimaan. Ovat mallia turbiini, joten niitä ei kyllä saanut oikein imurilla puhtaaksi, vaan hammasharjalla ja paineilmalla niitä putsailin.

IV-kone on mallia Ilox 89, josta saa lämmöntalteenottokennon ja takapaneelit irroittamalla puhaltimet vedettyä suoraan ulos, joten sen puolesta puhdistaminen ei ollut iso homma. Puhaltimien puhdistus itsessään oli aika tuhertamista, mutta ei se nyt kauhean paha rasti ollut.
 
Riippuu koneesta ja puhaltimista. Meillä pääsi liian pitkän suodattimen vaihtovälin takia puhaltimen ropellit pölyyntymään ja jouduin niitä putsailemaan kun alkoivat resonoimaan. Ovat mallia turbiini, joten niitä ei kyllä saanut oikein imurilla puhtaaksi, vaan hammasharjalla ja paineilmalla niitä putsailin.

IV-kone on mallia Ilox 89, josta saa lämmöntalteenottokennon ja takapaneelit irroittamalla puhaltimet vedettyä suoraan ulos, joten sen puolesta puhdistaminen ei ollut iso homma. Puhaltimien puhdistus itsessään oli aika tuhertamista, mutta ei se nyt kauhean paha rasti ollut.

Kone on Onnline 80M, puhaltimista en osaa sanoa millaiset on. Huoltomies kävi keväällä katsomassa tuota konetta, totesi että kone käy ja toimii, sanoin kyllä että toimii vaisusti, mutta ei siihen sen kummempaa osannut sanoa. Mietin että saako näin vuokralaisena alkaa noita edes putsailemaan.

Ruokaakin laittaessa liesikupu ei meinaa kunnolla imeä höyryjä, toki ei tuo imu nyt kovin tehokas koskaan ole siihen hommaan ollut. Mutta jotain sekin kertoo että nykyään pystyisi helposti nukkumaan tuo tehostusasento päällä, ennen ei olisi pystynyt.
 
Daikin Perfera 30 nyt asennettuna ebaysta tilatun alkuperäisen wifi-adapterin kera. Toimii hienosti ja puhelimesta helppo tehdä säädöt ja seurata kulutusta. :)
 
Riittääkö teholtaan 10W/m itsesäätyvä lämmityskaapeli pitämään lämpöpumpun ulkoyksikön pohjan sulana?
 
Juuri kuten mainittiin siis. Se pohjan lämmittäminen on aivan turhaa ja vaatisi reilusti tehoja. Tarkoitus on lämmittää sille vedelle reitti ulos eli kaapeli nimenomaan kulkemaan reikien poikki.
 
Mihis tommosen kaapelin voi muuten kytkeä? Onko siinä ulkoyksikössä jotain paikkaa?

Olisi kiva ettei tarvii johtoja vedellä mihinkään pitkälle.

Mulla olisi lähellä sadevesiputki ja alla putki. Olisi kiva vetää noi sulamisvedet putkeen maan alle ja sinne putkeen. Tarvii toki sen sulanapitokaapelin.
 
Mihis tommosen kaapelin voi muuten kytkeä? Onko siinä ulkoyksikössä jotain paikkaa?

Olisi kiva ettei tarvii johtoja vedellä mihinkään pitkälle.

Mulla olisi lähellä sadevesiputki ja alla putki. Olisi kiva vetää noi sulamisvedet putkeen maan alle ja sinne putkeen. Tarvii toki sen sulanapitokaapelin.

Riippuu pumpusta. (Lähes) Kaikissa pohjoisen olosuhteisiin tehdyissä eli varsinaisesti lämmitykseen suunnitelluissa pumpuissahan sulanapitokaapeli on jo valmiiksi asennettuna. Muissa saattaa sitten olla siinä ulkoyksikön piirikortissa valmiina paikka kaapelille. Jos ei ole niin sitten pitää itse kikkailla esimerkiksi releiden ja termostaattien kanssa tai tyytyä manuaalisesti toimintaan töpseli seinään laittamalla.
 
Huomenna olisi tarkoitus asentua Mitsun LN-25V pianomustana, koska sopii sisustukseen. Hintaa ois 2150€ asennuksineen. Tuossahan on wifit ja muut kilkkeet. Varaava takka, PILP + ILP, niin eiköhän näilläkin pakkasilla pääse alle 150kWh vuorokaudessa.
 
Itse kuulun juurikin siihen ryhmään jolla ei riittänyt into kotiautomaation virittelyyn Raspin päälle. Tuli siis hommattua Verisuren järjestelmä ja nyt pitäisi katsella sopiva Panasonicin pumppu siihen. :) Viimeksi rivarissa oli Fujitsun pumppu, toimi 10 vuotta lähes ongelmitta (puhallinmoottori vaihdettiin takuuseen) Panasonic on kalliimpi eli parempi? Varainkeruu pumppu+asennus 2t€ on vielä kesken, siihen Verisure-moduuli kustantaa 200€ päälle.

Kesällä tuli vaihdettua Vallox 121 MC ilmanvaihtokone Ilmava 100:n tilalle. Aika homma mutta tulipa tehtyä, kohde on -97 rakennettu kaksikerroksinen rinnetalo jossa öljykeskuslämmitys. Ilmava oli vielä iskussa, joten kannattiko vaihto? Kenno 121:ssä on ihan eri luokkaa mitä vanhassa, tuloilma on säädettu 18 aseteeseen mihin koneen pitäisi pystyä lähes kaikissa ulkolämpötiloissa ilman lisälämmitystä. Tänään (-27) oli varmasti poikkeus, käyttöpaneeli näytti lämpötilaa 44(!) ja koneen kylki oli melko kylmä. Tuloilma vaikuttu kuitenkin normaalilta joten en alkanut tilannetta sen enempää analysoimaan.
 
Riippuu pumpusta. (Lähes) Kaikissa pohjoisen olosuhteisiin tehdyissä eli varsinaisesti lämmitykseen suunnitelluissa pumpuissahan sulanapitokaapeli on jo valmiiksi asennettuna.

Tähän liittyen, tuli yllätyksenä ettei kaikissa enää olekaan. Viime talvena asennetussa Fujitsussa (ASYG09LZCAN) esim ei ole, vaan kenno on viety lähes kiinni pohjaan ja pohjalevy on enimmäkseen aukkoa kennon kohdalla, eli vesi tippuu väkisin pois aparaatin sisältä kun kennoa sulatetaan. Fiksu suuntaus, ei tarvitse turhaan haaskata sähköä siihen sulatuskaapeliin.
 
Pumppuna Panasonic Lz25. Eilen meni 19.871 kWh, pakkasta -30/-20. Pumppu pörrää autotallissa +10 asteen ylläpidossa.
 
Tuli siis hommattua Verisuren järjestelmä ja nyt pitäisi katsella sopiva Panasonicin pumppu siihen.

Itsellä kanssa Verisure ja katsoin pitkäänkin noita Panasonicin malleja. Valitettavasti millään ei tuntunut löytyvän sellaista, jossa sisäyksikkö, energiatehokkuus ja hinta olisivat kohdanneet toisiaan ja päädyin tuohon Mitsun LN-25 -malliin, jossa sisäänrakennettu Wifi. Melcloudin kautta pystyy säätämään ILPiä aika vapaasti ja näyttää kaikki energiakulutukset yms. Hinta asennuksineen tosiaan on varmaan paikkakunnasta riippuen sinne parin tonnin kieppeille. Ulkonäkökin hakkaa Panat 100-0 jos sillä on väliä. Katsele tuosta esite: https://www.tipitek.fi/wp-content/uploads/mitsubishi-electric-ln-mallisarja.pdf

Itselle tuo Melcloud etähallintana hakkasi Verisuren Panan integraation aika paljon Mitsun eduksi.
 
Tähän liittyen, tuli yllätyksenä ettei kaikissa enää olekaan. Viime talvena asennetussa Fujitsussa (ASYG09LZCAN) esim ei ole, vaan kenno on viety lähes kiinni pohjaan ja pohjalevy on enimmäkseen aukkoa kennon kohdalla, eli vesi tippuu väkisin pois aparaatin sisältä kun kennoa sulatetaan. Fiksu suuntaus, ei tarvitse turhaan haaskata sähköä siihen sulatuskaapeliin.

Niin sanotuissa "riippuvissa" kennoissakin on omat ongelmansa. Tämän Daikin aikoinaan oppi kantapään kautta kun osa sulatusvesistä tippui kuitenkin siihen kotelon reunaan ja talven mittaan hajoitti kennon päädyn. Toki mielestäni myös fiksua olisi toteuttaa ilman pohjapeltiä kunhan siinä on vain kaikki mahdolliset skenaariot huomioitu. Sulatuskaapeli vie kuitenkin aika pienen siivun pumpun itse imemästä energiasta ja on todettu toimivaksi ratkaisuksi monessa pumpussa.
 
Itsellä kanssa Verisure ja katsoin pitkäänkin noita Panasonicin malleja. Valitettavasti millään ei tuntunut löytyvän sellaista, jossa sisäyksikkö, energiatehokkuus ja hinta olisivat kohdanneet toisiaan ja päädyin tuohon Mitsun LN-25 -malliin, jossa sisäänrakennettu Wifi. ...

Itselle tuo Melcloud etähallintana hakkasi Verisuren Panan integraation aika paljon Mitsun eduksi.

Vaikuttaa kyllä hyvältä vaihtoehdolta, ei Verisuren sovellus nyt niin hieno ole... Yläkerrassa on 84 neliötä, LN-25 malli riittäisi tuon perusteella koko talon tarpeisiin: Pinta-alasuositus n. 140m2. Jännästi hinnoissa ei ole paljon eroa LN-25 ja LN-35 mallien välillä. Pitää ehdottomasti laittaa harkintaan.
 
Panalta on viime vuoden lopulla tullut myös oma wifi etäohjain ja pilvipalvelu.
Panasonic CZ-TACG1 WIFI-ohjain
Hintaa suomessa mokkulalla 160-190€ väliin, ulkomailta alle satasella. Ulkomailta tilaamalla siis jonkin verran intesishomea halvemmalla. Itselle tilasin ja saa nähdä koska tulee.
 
Riippuu pumpusta. (Lähes) Kaikissa pohjoisen olosuhteisiin tehdyissä eli varsinaisesti lämmitykseen suunnitelluissa pumpuissahan sulanapitokaapeli on jo valmiiksi asennettuna. Muissa saattaa sitten olla siinä ulkoyksikön piirikortissa valmiina paikka kaapelille. Jos ei ole niin sitten pitää itse kikkailla esimerkiksi releiden ja termostaattien kanssa tai tyytyä manuaalisesti toimintaan töpseli seinään laittamalla.
Joo.. Panasonicin HPE 12 tms. 3v vanha laitos. Nordic mallihan tuokin.

Ei siinä kyllä mitään kaapelia ole.. tai siis kulkee siellä aukon kohdilla jotkut kaapelit, mutta meinasin siis sellaista mitä voisi itse vetää pari metriä jonnekin putkeen ja sen saisi siis ehkä kytkettyä sinne jonnekin? No hyvä tietää, pitääpä tutkia tarkemmin.
 
Joo.. Panasonicin HPE 12 tms. 3v vanha laitos. Nordic mallihan tuokin.

Ei siinä kyllä mitään kaapelia ole.. tai siis kulkee siellä aukon kohdilla jotkut kaapelit, mutta meinasin siis sellaista mitä voisi itse vetää pari metriä jonnekin putkeen ja sen saisi siis ehkä kytkettyä sinne jonnekin? No hyvä tietää, pitääpä tutkia tarkemmin.

Eli pohjasulatusvastus siellä ilmeisesti on vakiona, mutta ilmeisesti meinaat viemäröintiä siis rakentaa sulatusvesille? Service manualista voisi selvittää paljonko tuo pohjasulatusvastuksen rele kestää kuormaa ja mahdollisesti kytkeä suoraan sen rinnalle. Tai vaihtoehtoisesti ottaa tuosta toisen releen kautta vain ohjaus tuolle viemäröinnin sulatukselle. Sillä tavalla ainakin melko varma ratkaisu. Pohjasulatusvastus menee todennäköisesti jossain ulkolämpötilassa päälle automaattisesti.
 
Eli pohjasulatusvastus siellä ilmeisesti on vakiona, mutta ilmeisesti meinaat viemäröintiä siis rakentaa sulatusvesille? Service manualista voisi selvittää paljonko tuo pohjasulatusvastuksen rele kestää kuormaa ja mahdollisesti kytkeä suoraan sen rinnalle. Tai vaihtoehtoisesti ottaa tuosta toisen releen kautta vain ohjaus tuolle viemäröinnin sulatukselle. Sillä tavalla ainakin melko varma ratkaisu. Pohjasulatusvastus menee todennäköisesti jossain ulkolämpötilassa päälle automaattisesti.
Ookei. No kiitti. Pitääpä sähkäri kaverin kanssa vaikka tutkia.
 
Itsellä kanssa Verisure ja katsoin pitkäänkin noita Panasonicin malleja. Valitettavasti millään ei tuntunut löytyvän sellaista, jossa sisäyksikkö, energiatehokkuus ja hinta olisivat kohdanneet toisiaan ja päädyin tuohon Mitsun LN-25 -malliin, jossa sisäänrakennettu Wifi. Melcloudin kautta pystyy säätämään ILPiä aika vapaasti ja näyttää kaikki energiakulutukset yms. Hinta asennuksineen tosiaan on varmaan paikkakunnasta riippuen sinne parin tonnin kieppeille. Ulkonäkökin hakkaa Panat 100-0 jos sillä on väliä. Katsele tuosta esite: https://www.tipitek.fi/wp-content/uploads/mitsubishi-electric-ln-mallisarja.pdf

Itselle tuo Melcloud etähallintana hakkasi Verisuren Panan integraation aika paljon Mitsun eduksi.
Todennäköisesti ongelma ei sinua koske, mutta kannattaa tarkkailla LN-25 sulatusvälejä. En tiedä onko täällä ollut juttua, mutta ainakin 2017 vuonna valmistetuissa on bugina kiinteät 30-40min sulatusjaksot, jotka tuhoaa kyllä hyötysuhteen. Itselläni korjattiin vaihtamalla ulkoyksikön piirikortti kokonaan uuteen, osassa tapauksia myös softailtu uudestaan. Uudemmissa ei ongelmaa enää esiinny.
 
Todennäköisesti ongelma ei sinua koske, mutta kannattaa tarkkailla LN-25 sulatusvälejä. En tiedä onko täällä ollut juttua, mutta ainakin 2017 vuonna valmistetuissa on bugina kiinteät 30-40min sulatusjaksot, jotka tuhoaa kyllä hyötysuhteen. Itselläni korjattiin vaihtamalla ulkoyksikön piirikortti kokonaan uuteen, osassa tapauksia myös softailtu uudestaan. Uudemmissa ei ongelmaa enää esiinny.

Tattista vinkistä! Tämän pitäisi olla aika uusi malli, mutta äkkiäkö tuon näkee jos virtaa kuluu poskettomasti. Huomenna voi kysäistä asentajalta josko hänellä on tietoa mallista ja onko näitä vanhempia vai ei.
 
Minkähänlainen ilmalämpöpumppu kannattaisi hankkia noin 125 asuinneliön sähkölämmitteiseen omakotitaloon? Pumpun ja muun sähkölämmityksen lisäksi käytössä myös takka, mutta tosiaan pumpulla pyrittäisiin mahdollisimman paljon lämmittämään. Lisäongelmana vielä, ettei sisäyksikölle ole tilaa oikein kuin about 29,5 cm nykyisellä paikallaan jossa siis tällä hetkellä jauhaa kohta jo 15 vuotta vanha pumppu. (Eikä paikan siirtäminenkään mitenkään kovin helposti onnistu.) Jotain Mitsubishin ja Panasonicin pumppuja olen katsellut, koska molemmat merkit tainneet menestyä varsin hyvin testeissä, mutta ainakin Mitsubishin kohdalla ottaa tuo sisäyksikön koko vastaan.
 
Panasonicilla ainakin matala malli LZ, jossa sisäyksikkö vain 24,9cm korkea. Tuo sopii matalempiinkin paikkoihin. Panasonic LZ-sarja
Muutamilta muilta merkeiltä löytyy myös näitä erikoisen matalia versioita.
 
Täällä Mitsubishi kirigamine 25 malli puhaltaa liian lämmintä. Vaikka pyynti on 16, on kämpässä 21. Puhdistin sen i-silmän tjsp. Se ei kylläkään enää nykyään liiku. Hmmm...
 
Tattista vinkistä! Tämän pitäisi olla aika uusi malli, mutta äkkiäkö tuon näkee jos virtaa kuluu poskettomasti. Huomenna voi kysäistä asentajalta josko hänellä on tietoa mallista ja onko näitä vanhempia vai ei.
Jos pystyt tarkastaan, niin ulkoyksikön tyyppikilvessä oleva valmistusvuosi antaa osviittaa.
 
Jos pystyt tarkastaan, niin ulkoyksikön tyyppikilvessä oleva valmistusvuosi antaa osviittaa.

Nyt on pistetty ja asennettu ym. Ulkoyksikkö on 9/2018 valmistettu, eli kohtalaisen tuore yksilö. Sisäyksikkö nätti ja ihan niin hiljainen kuin pitääkin. Tuli päädyttyä ulkoyksikön kohdalta maatukeen, kun halusin sen kaikista fiksuimpaan paikkaan ja siihen olisi ollut turhan naftia laittaa seinäkiinnityksiä. Täytyy sitten miettiä asfaltoinnin ajaksi miten tuon saisi kempattua väliaikaisesti ylös, mutta se nyt on ongelmista pienin.
 
Täällä Mitsubishi kirigamine 25 malli puhaltaa liian lämmintä. Vaikka pyynti on 16, on kämpässä 21. Puhdistin sen i-silmän tjsp. Se ei kylläkään enää nykyään liiku. Hmmm...
Voi olla ihan tyhmä kysymys, mutta kiertääkö lämmin ilman takaisin pumpulle? Onko lämpömittaria laittaa siihen ilmanottoaukon viereen? Voihan se lämpöanturi olla rikkikin.
Meillä Panan CZ9 ja pyynti 21c ja lämpö huoneessa 23-24c.

Olisiko kellään heittää ehdotusta pistorasian virtamittarille, jota voi käyttää ulkona? Ja vielä sellainen älykäs malli, jota voi etänä tutkia. Hankalaa muuten tuota käytettyä tehoa mitata.
 
Minkälaista on sähkönkulutus teidän pumpuilla? Päivätasolla.

Itsellä Daikin Perfera 30 ollut kohta 2 viikkoa asennettuna, ja laitteen kulutus on päivästä riippuen ollut 11-20kWh välillä. Tänään on tulossa "pohjat" kun päästään alle 10 kWh päiväkulutukseen, ulkolämpötila ollut tänään vain -1C. Kovin kulutus oli toissapäivänä kun oli melkein -20C pakkaset, silloin tuli ennätys 20kWh.
Pyynti ollut tasan 25C koko ajan ja sisällä todella luksuslämmin.

Valmistaja mainostaa aika utopistista jopa 17h sulatusväliä, mutta ei siitä kyllä ainakaan tänään ole kauas jääty -1C ulkolämpötilalla... vain yksi sulatus tänään siis.
 
Minkälaista on sähkönkulutus teidän pumpuilla? Päivätasolla.

Itsellä Daikin Perfera 30 ollut kohta 2 viikkoa asennettuna, ja laitteen kulutus on päivästä riippuen ollut 11-20kWh välillä. Tänään on tulossa "pohjat" kun päästään alle 10 kWh päiväkulutukseen, ulkolämpötila ollut tänään vain -1C. Kovin kulutus oli toissapäivänä kun oli melkein -20C pakkaset, silloin tuli ennätys 20kWh.
Pyynti ollut tasan 25C koko ajan ja sisällä todella luksuslämmin.

Valmistaja mainostaa aika utopistista jopa 17h sulatusväliä, mutta ei siitä kyllä ainakaan tänään ole kauas jääty -1C ulkolämpötilalla... vain yksi sulatus tänään siis.

Ei ole omaa kulutusmittaria kiinni tuossa, mutta kokonaiskulutuksesta päätellen n. 35-40 kwh / vrk, kun lämpötila liikkuu n. -25c paikkeilla. Kyseessä Mitsun FD35VABH. Tehoahan tuosta laitteesta otetaan näissä lämpötiloissa se, mitä siitä lähtee.
 
Tallissa mitsun ge35 ja kämpässä panan hz9, päiväkulutukset 10-25kWh riippuen ulkolämpötilasta ja takan lämmityksestä. Eilen oltiin tuolla maksimeissa kun oli koko päivän ulkolämpötila -30...-20 välillä. Takalla avitettiin tietysti kämpän pumppua ja sisällä 21-22 astetta.
 
Onko kenelläkään kokemusta ILP + PILP + takka? Nyt ilpin myötä on aika tutustua tarkemmin pilpin eri säätöihin. Teoriassa jahka saa hommat säädettyä kohdilleen, pilpin tehoton 5.2kW vastus ei posottaisi 20h vuorokaudessa.
 
Onko kenelläkään kokemusta ILP + PILP + takka? Nyt ilpin myötä on aika tutustua tarkemmin pilpin eri säätöihin. Teoriassa jahka saa hommat säädettyä kohdilleen, pilpin tehoton 5.2kW vastus ei posottaisi 20h vuorokaudessa.

Mulla myös aika samanlaiset setit. Ei ole kovin helppoa saada kaikkea hyötyä ilpistä irti nestekiertoisella lattialämmityksellä. Sitä kun ei voi kovin matalalle säätää, ettei ala varpaat palella. Sanoisin, että on tuosta ehkä sellainen max.10kWh/vrk pudonnut koko kämpän kulutuksesta verrattuna aikaan, jolloin oli pelkkä pilp ja takka. Sulla on aika savotta pilpin asetuksien säätämisessä jos et ole sitä vielä "optimoinut". Lämpöpumppufoorumilla on tuosta hommasta tehty taidetta. Sieltä voi saada jotain vinkkiä.

Vertailuna muutaman vuoden vanhan 100m2 talon kulutus ~-10C keleillä 50-60kWh/vrk ja näillä kovimmilla -27C keleillä meni ~90kWh/vrk. Noilla kylmemmillä keleillä tuntuu ilpistä olevan enemmän hyötyä. Pilp ottaa vastukset käyttöön siinä -10C tienoilla ja vielä alle -20C käyttää 2kW tehoa, mutta veden lämmittämisen aikana nostaa sinne isommille tehoille. Ainiin, ja lämpötila sisällä on eukon ja taaperon takia >22C eli vähän turhankin lämmin.
 
Pitääpä muistaa vilkaista omastakin syksyllä asennetusta Mitsun LN:stä se valmistuspäivä. Mutulla sanoisin, että se sulatusväli taitaa olla tosiaan alle tunti.
 
On kokemusta. Ensimmäisenä pitää huolehtia siitä, että ILP tekee koko ajan töitä mahdollisimman paljon eli olisi primäärinä lämmönlähteenä.

Mulla myös aika samanlaiset setit. Ei ole kovin helppoa saada kaikkea hyötyä ilpistä irti nestekiertoisella lattialämmityksellä.

Jees kiitoksia. Olen nyt tosiaan säätänyt Niben siten ettei se noita vastuksiaan polttelisi juuri koskaan. Kylppäri/saunan vesikierto on päällä, yhden makkarin myöskin (muksun huone), olkkari/keittiö ja kaksi muuta makkaria mennään melko nollilla. Sisäilman olen pistänyt nyt siihen, että tulisi ~17-18 asteista ja ILP hönkää sen pyynnin mukaan 21 astetta eli oikeasti vähän lämpimämpää.

Kiitoksia vinkeistä tosiaan ja nyt vaan optimointia. Näissä vesikiertolattioissa on vaan se, et menee helposti 2-3pv ennen kuin vaikutus rupeaa realisoitumaan, mutta harjoittelulla tämä saadaan kuriin. Tonne lämpöpumppufoorumiin en edes viitsi vilkaista, siellä on näitä sankareita joilla on kesäisinkin jäteilma jotain -5C ja sitten itkee kun ropellit hajoilee, putket paukkuu ja paineet katoilee - eli menee vähän turhan propellihattuiluksi. Nyt mitä katsoin tuloilmaa, niin aika tarkasti se on jo vuorokauden pitänyt sen tuossa 17C kieppeillä. Katsotaan miten homma etenee nyt kun tulee vähän enemmän pakkasta, kun tää -6C - -8C ei vielä ole parasta settiä testaukseen.
 
Jees kiitoksia. Olen nyt tosiaan säätänyt Niben siten ettei se noita vastuksiaan polttelisi juuri koskaan. Kylppäri/saunan vesikierto on päällä, yhden makkarin myöskin (muksun huone), olkkari/keittiö ja kaksi muuta makkaria mennään melko nollilla. Sisäilman olen pistänyt nyt siihen, että tulisi ~17-18 asteista ja ILP hönkää sen pyynnin mukaan 21 astetta eli oikeasti vähän lämpimämpää.

Ehkä sen ilmalämpöpumpun (ILP) pyyntiä kannattaisi nostaa sinne +23 C tasolle. Riittäisi sen lämpö hieman paremmin silloin sinne kauempiin huoneisiinkin.
 
Oli tossa +22C, mutta kauimmaisessakin makkarissa nousi lämmöt yli 21C. Se on sijoitettu käytännössä sen verta hyvin, et se puhaltaa koko kämppään lämpöä. Avoin pohjaratkaisu toki tukee tätä ja avoimet ovet. Olkkarissa oli +24C yön yli ja se oli vähän turhan paljon, katsotaan sitten kun alkaa lattialämmityksen teho hiipumaan.
 
Kerran tunnissa? Mitäs ihmettä?

Tätä avasi hieman käyttäjä @Neut seuraavasti aiemmin:

Todennäköisesti ongelma ei sinua koske, mutta kannattaa tarkkailla LN-25 sulatusvälejä. En tiedä onko täällä ollut juttua, mutta ainakin 2017 vuonna valmistetuissa on bugina kiinteät 30-40min sulatusjaksot, jotka tuhoaa kyllä hyötysuhteen. Itselläni korjattiin vaihtamalla ulkoyksikön piirikortti kokonaan uuteen, osassa tapauksia myös softailtu uudestaan. Uudemmissa ei ongelmaa enää esiinny.

Itselläni se on nyt vetäissyt ainakin yhden kerran sulatuksen ja se kesti sen... muutaman minuutin. Kyllä sen huomaa tuosta pöhinästä. Eli ilmeisesti 2018 malleissa on ainakin tuo korjattu. Toivottavasti.
 
Tätä avasi hieman käyttäjä @Neut seuraavasti aiemmin:



Itselläni se on nyt vetäissyt ainakin yhden kerran sulatuksen ja se kesti sen... muutaman minuutin. Kyllä sen huomaa tuosta pöhinästä. Eli ilmeisesti 2018 malleissa on ainakin tuo korjattu. Toivottavasti.
On lähes varmasti korjattu. Tiuhan sulattelun kyllä huomaa jos vähänkään laitetta seuraa, varsinkin kun LN-sarjan sulatus on äänekkäämpi kuin vanhemmissa. Oma tosiaan sulatteli viime talvena tasaisesti tuon puolen tunnin sykleissä ihan turhaan, ja näin ollen juuri mitään hyötyä koko pömpelistä ei ollut. Keväällä piirikortti vaihdettiin kun ensin saatiin Scanoffice (maahantuoja) myöntämään ongelma edes jollain tasolla. Heidän urakoitsija kävi tuon kortinkin vaihtamassa, ei pumpun asentanut yritys joka toisaalta oli isona apuna selvittelyissä ja painosti ongelman korjaamiseen. Lämpöpumput.info foorumilla runsaasti juttua asiasta. Vika koskee todella montaa laitetta ja valitettavasti vaatii oma-aloitteisen yhteydenoton ennenkuin mitään tapahtuu. Tämä on sääli, sillä kaikki eivät ymmärrä että laitteessa on jotain vikaa.

Nyt sulatusvälit normaaleja (tunteja) ja kenno selkeästi jäässä ennen niiden alkua.

EDIT: Pitkästä aikaa kun vilkaisin lämpöpumppufoorumia, niin myös uudempien pumppujen kanssa joillain ongelmia. Samoin joillain piirikortin vaihtokaan ei ole auttanut, vaan on vaatinut ulkoyksikön lämpötila-anturin paikan siirtämistä, joka on saattanut auttaa tai sitten ei.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun aloin muistelemaan niin tuo LN-sarjan sulatusongelma taisikin olla se syy miksi en harkinnut Mitsuja ollenkaan.

Olen ollut kyllä todella tyytyväinen Daikiniin. Appi ei loggaa sulatusvälejä, mutta voisin mutulla väittää että on ollut keskimäärin vähintään yli 6h.
 
Fujitsun lz-can 12 kulutus vuorokaudessa 5-40kw Riippuen pakkasesta ja lämmitettävä ala on noin 150m2. Takassa joka päivä ainakin pesällinen puita.
Sulatus noin kerran päivässä.

Edit. Vuosikulutus lämmitys ja viilennys 3500-4500kw riippuen vuodesta. Vanhalla liian pienellä fujitsulla meni 6000kw luokkaan.
 
Syksystä asti on LN25 toiminut päälämmönlähteenä, valmistettu 7/2018. Pyynti 25, puhallus toiseksi nopeimmalla ja kaikki "automaattiasetukset (I-see yms.)" pois päältä. Sulatusvälit vaihtelee tunnin ja kahden välillä. Tuossa tosiaan sulatuksen huomaa pienoisesta "porinasta" sisäyksikössä. Ulkoyksikön alla olevaa paljua pitää pari kertaa viikossa tyhjennellä.

Nyt kun aloin muistelemaan niin tuo LN-sarjan sulatusongelma taisikin olla se syy miksi en harkinnut Mitsuja ollenkaan.

Olen ollut kyllä todella tyytyväinen Daikiniin. Appi ei loggaa sulatusvälejä, mutta voisin mutulla väittää että on ollut keskimäärin vähintään yli 6h.

Aikamoisessa kuurassa luulis ulkokennon olevan jos 6h on sulattamatta tai sitten siitä ei oteta tehoja juuri lainkaan?
 
Kaikissa Panasonicin ilmalämpöpumpuissa on käsittääkseni kellosulatus. Tämän takia laitteella ei käytännössä tee mitään sillä kennoa sulatetaan kelistä riippumatta.

Ainakin meidän CE9PKE sulattaa lämpimällä harvemmin ja kylmällä useammin... Sitä en tiedä haisteleeko tuo jotenkin sulatuksen tarvetta vai määritetäänkö väliaikaa vain lämpötilan funktiona, mutta jos toosa maksoi 699 euroa niin en siltä ihmeitä odota :D
 
Aikamoisessa kuurassa luulis ulkokennon olevan jos 6h on sulattamatta tai sitten siitä ei oteta tehoja juuri lainkaan?
Olisi tosiaan ihan mielenkiintoista tietää, minkä verran tulee vettä tuollaisen välin sulatuksessa. Itsellä Daikin sulattelee vaihtelevin välein, paha sanoa miten tiheään kun mistään ei sitä näe suoraan (ennen kuin saan loggaavan tökkelin tuonne ulkoyksikön pistorasiaan). Tänään kun tuossa kuulostelin tarkemmin niin ehkä 1,5h oli pisin väli. Vettä tiputtelee ihan kiitettävästi aina sulatuksen yhteydessä. Pyynti on 23C ja ilmankosteus lienee jossain 80-90% paikkeilla. Tuohan vaikuttaa tietysti aika paljon siihen, miten nopeasti kenno menee jäähän. Tänä talvena on jotenkin ollut älyttömän kosteaa vaikka pakkasta on ollut reilummin.
 
Ainakin meidän CE9PKE sulattaa lämpimällä harvemmin ja kylmällä useammin... Sitä en tiedä haisteleeko tuo jotenkin sulatuksen tarvetta vai määritetäänkö väliaikaa vain lämpötilan funktiona, mutta jos toosa maksoi 699 euroa niin en siltä ihmeitä odota :D
Meillä CZ9SKE 899e vehje ja juurikin näin toimii. Tulipa muuten ekan kerran syksyllä pelästyttyä pahemmin, kun ekaa kertaa lähti sulattelemaan. Eipä sitä nykyään kyllä edes huomaa.
 
OK eli näissä on kellosulatus, joka on riippuvainen lämpötilasta. Parempi kuin ei mitään, mutta kelvoton niihin verrattuna jotka sulattavat vain kun kennon on oikeasti jäätymässä.

Mitkä ovat näitä verrattuna malleja? Ja miten tunnistavat ulkoyksikön sulatustarpeen?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 438
Viestejä
4 496 044
Jäsenet
74 206
Uusin jäsen
Taru.nen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom