Pumput toimii käytännössä aina paremmalla hyötysuhteella, jos niitä ajaa osateholla vs kaasu pohjassa. Käyttämällä pumppua tasaiseen tahtiin osateholla säästät sähköä, kovemmalla pakkasella pumpusta riippuen on tietysti täysin normaalia ajaa täydellä teholla.Projektina on laittaa kiinteät sensorit imuun ja puhallukseen, niin saa paremmin faktaa.
Jos pumpun minimi ottoteho on vaikka 400W, niin mitä se vaikuttaa kokonaishyötysuhteeseen pidemmällä aika välillä?
Pumppu lämmittää kokoajan 400-1500W vastaan se, että pumppu lämmittää XYZ-1500W:llä ja vain puhaltaa 20W:llä, kun lämpöä ei tarvitse.
Kovasti tuntuu siltä, että tuo ”katkokäynti” juttu on joku reliikki jostain ei invertteri pumpuista.
Löytäkää jostain jotain mittausdataa, niin saattaisin alkaa ymmärtämään
Väärä siinä mielessä että ulkoyksikkö menee kylmäksi, jos on pitkän aikaa ilman töitä. Useimmiten myös sisäyksikkö menee heikolle puhallukselle, jos takka puskee lämpöä eli takan tuottama lämpö ei leviä kunnolla. Jos hyväksyy että kompura ulkona menee kylmäksi niin mielummin takan kanssa laittaisin pelkän ilmankierron päälle tai nostaisin suoraan pumpun pyyntiä korkeammalle.Jos pumpun pitää tehdä kokoajan töitä, niin miten sitä pitäisi käyttää takkataloudessa? Pumppu asetettu esim 21 asteeseen ja takka nostaa lämmön vaikkapa 23 asteeseen, tässä vaiheessahan pumppu ei tee töitä, mutta yöllä kun lämpö laskee niin alkaa tekemään työtä. Eikä tämä juuri ole joidenkin mukaan väärä ja haitallinen tapa?