Ilmalämpöpumput eli ILPit

Jäähdytyskäytössä se viileä leviää mun kokemusten mukaan paljon tehokkaammin kuin lämpö. Muutenkin se jäähdytyskäyttö on kaikinpuomin kevyempää kuin lämmitys.
 
Missä kohtaa taloon kannattaa hankkia toinen lämpöpumppu? Meillä on kesäpaikka joka on ollut nyt tyhjillään ja olisi hyvä pitää peruslämpöä päällä. ILPin etäohjaus on myös tässä näppärä.
Olohuoneessa on jo nyt lämpöpumppu, mutta miettisin että laittaisi toisen vastakkaiselle puolelle taloa, koska nykyisellään tuo yksi ILP ei jaksa puskea lämpöä talon toiseen päähän (olohuone -> keittiö -> eteinen). Eteinen olisi sikälikin tärkeä pitää jokseenkin lämpimänä koska siellä on pesuhuone ja WC.
 
Wilhelm sanoi:
Kuinka paljon pumpun hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota tuohon puhallukseen? Esim. Samsung Wind-free mainitaan myös sivuttaisuuntainen puhallus, muissa ei.
Napsauta laajentaaksesi...

Onhan se tietysti oleellinen osa tuota ratkaisua (puhallus). Mutta voin sanoa että ainakin omassa GREE Bora 35 tuo on toteutettu siten että siinä on edessä "siiveke" mikä aukenee ja sitä voi joko jättää sen liikkumaan ylös/alas automaattisesti tai lukita sen tiettyyn asentoon (haluaako ilmaa puhallettavan enempi lattiaan, eteenpäin vai kattoa kohden) sekä siellä on ihan manuaalisesti aika pitkälle samaan tapaan kuin monissa autoissa suulakkeet mitä voi käsin säätää ja muuttaa sitä virtausta sivuillepäin jos ei halua (esim. jos suoraan edessä on seinä tjsp) että se menee suoraan.

En tiedä mitä tarkalleen tuo "sivuttaissuntainen puhallus" pitää sisällään, eli ei tuo ainakaan minulla "pyöri akselinsa ympäri" tai anna 180 asteen pyörivää viilennystä. Eli jos seisoo esim. selkä seinää vasten joko ilpin alla tai vieressä ei se viileä ilma siihen suoraan puhalla. Itse sanoisin sen hyvän puolen että jos ns. vastapäätä on (kuten itselläni) ruuanlaittotila missä on esim. ilppiin sivuttain pakastin ja jääkaappi sekä väliseinä niin ilmavirran voi ohjata hieman sivuun käytävään eikä suoraan tuota ehkä 3-4 metrin päässä olevaan seinämään.

Tämä helpottaa makuuhuoneiden viilennystä (ja tietysti myös eteisen viilennystä). Eli itselläni tuo on olohuoneen ja ruokatilan välissä. Ruokatilasta eteenpäin keittiö (tosin avointa tilaa teoriassa kaikki kolme tilaa, ei ovia mutta yksi vajaan parin metrin seinä jonka toisella puolella ruokatilan kaappeja ylhäällä ja isot pakastin sekä jääkaappi + pieni kirjahylly päädyssä keittokirjoille)

Hinnat näyttävät tulleen kohtuu reippaasti ylöspäin, tosin siihen saattoi vaikuttaa tuo maalämmön teko samaan aikaan joten omat hintani näyttivät seuraavalta:
"
Hinnoittelu seuraavasti:

• tilaajia 1-3kpl 1 400 €,

• tilaajia 4-7kpl 1 300 € ja

• tilaajia 7-10kpl 1 200 €


Hinta sisältää pumpun perus asennuksen, tarvikkeineen ja asennustöineen. Perusasennus pitää sisällään yhden puuläpiviennin, 5m kylmä ja sähkövetoja. Ylittävältä osalta veloitetaan seuraavasti:

• sähkö10 €/m

• kylmä 30 €/m

• Puuläpivienti 40 €

• Kiviläpivienti 150 €


Asennuksessa on työnosuus noin 40 % joka on kotitalousvähennyskelpoista, mikäli asukas on oikeutettu saamaan ko. vähennystä. Verottaja tekee loppukädessä päätöksen.

Kotitalousvähennyksen osuus riippuu tilatusta pumppumäärästä ja mahdollisista lisätöistä jotka lueteltuna yllä.
"

Eli muistaakseni 1300€ tuli asennuksineen maksamaan. Sinänsä kait tuo 1600€ ei ihan järkyttävän korkea hinta ole jos mitään muuta ei samalla tilata ja se vain yhdelle henkilölle tulee.
 
Charlie Glide sanoi:
Missä kohtaa taloon kannattaa hankkia toinen lämpöpumppu? Meillä on kesäpaikka joka on ollut nyt tyhjillään ja olisi hyvä pitää peruslämpöä päällä. ILPin etäohjaus on myös tässä näppärä.
Olohuoneessa on jo nyt lämpöpumppu, mutta miettisin että laittaisi toisen vastakkaiselle puolelle taloa, koska nykyisellään tuo yksi ILP ei jaksa puskea lämpöä talon toiseen päähän (olohuone -> keittiö -> eteinen). Eteinen olisi sikälikin tärkeä pitää jokseenkin lämpimänä koska siellä on pesuhuone ja WC.
Napsauta laajentaaksesi...
Meillä on talo selkeästi kahtia jaettu pohjaltaan ja yksi pumppu ei mitenkään saisi kaikkia huoneita lämmitettyä, laittoi sen mihin tahansa. Täysin selkeä laittaa toinen pumppu toiseen päähän taloa ja toinen toiseen. Neliötkin tulevat aika sweet spottiin / pumppu.
 
Mrmister sanoi:
onko kokemuksia ilpistä kahdella sisäyksiköllä?
Ajatuksena ois laittaa autotalliin pumppu. tallin yhteydessä on varasto,joka on erotettu väliseinällä tallista.
tilojen koot ja sitä myöten lämmitystarvi on vähän eri, joten onnistuuko kahden yksikön systeemillä lämmittää tilat? kykekeenkö kumpikin sisäyksikkö pitämään oman tilansa
säädetyssä arvossa itsenäisesti, jos esim varastoa pitää viileämpänä mitä tallia. vai onko toinen yksiköistä enempi master ja toinen seuraa sen toimintaa?
Napsauta laajentaaksesi...
Daikinilla on ainakin multi split malli ,jonka sisäyksiköt toimii itsenäisesti
 
ILP:n asennus huomenna maanantaina ja aloinkin tässä nyt sitten miettimään kuinka paljon säästöä tuolla nyt käytännössä tuleekaan, tietäjät voi korjailla aukkoja? :lol:

Suorasähkölämmitteinen talo ja mulla ei ole kuin 2 patteria päällä talvisin koko talossa ja ne on poikien huoneissa. Talossa lattialämmitys keittiössä, vessassa ja kylppärissä. Talvikuukausina joulu-tammi on kulutus ollu ~60kWh päivässä. Sisälämpötila aika tarkkaan pyörii 21-22c välissä kokoajan. Tokihan isoin syöppö on tuo lattialämmitys ja lämminvesivaraaja, mutta eihän tuo ILP nyt niiden kulutukseen mitään vaikuta.

Tokihan se sitten levittää lämpöä tasaisesti joka paikkaan, tälläkin viikolla joka päivä tulet ollu saunassa.

Ehlkä mie en nyt vaan hoksaa jotain? Ei nyt varsinaisesti mikään ostokrapula iskeny, aloin vain miettimään asiaa. Tokihan sitten kesällä tuosta on hyötyä kun iskee helteet :thumbsup:

E: Alunperin oli viime tiistaille sovittu asennus, mutta oli kuulemma niin mahoton kiire ettei kerenny.
 
Tohelo sanoi:
ILP:n asennus huomenna maanantaina ja aloinkin tässä nyt sitten miettimään kuinka paljon säästöä tuolla nyt käytännössä tuleekaan, tietäjät voi korjailla aukkoja? :lol:

Suorasähkölämmitteinen talo ja mulla ei ole kuin 2 patteria päällä talvisin koko talossa ja ne on poikien huoneissa. Talossa lattialämmitys keittiössä, vessassa ja kylppärissä. Talvikuukausina joulu-tammi on kulutus ollu ~60kWh päivässä. Sisälämpötila aika tarkkaan pyörii 21-22c välissä kokoajan. Tokihan isoin syöppö on tuo lattialämmitys ja lämminvesivaraaja, mutta eihän tuo ILP nyt niiden kulutukseen mitään vaikuta.

Tokihan se sitten levittää lämpöä tasaisesti joka paikkaan, tälläkin viikolla joka päivä tulet ollu saunassa.

Ehlkä mie en nyt vaan hoksaa jotain? Ei nyt varsinaisesti mikään ostokrapula iskeny, aloin vain miettimään asiaa. Tokihan sitten kesällä tuosta on hyötyä kun iskee helteet :thumbsup:

E: Alunperin oli viime tiistaille sovittu asennus, mutta oli kuulemma niin mahoton kiire ettei kerenny.
Napsauta laajentaaksesi...

Jos talon rakenne on sellainen, että lämpö leviää hyvin, niin lattilämmitys pois päältä keittiössä ja vessassa. Märkätiloissakin sitä voinee pienentää, jos ilp lämpö sinne leviää hyvin. Märkätiloissa ei kyllä kannata sitä sammuttaa. Patterit pois päältä, jos ilp lämpö menee niihinkin huoneisiin hyvin. Kyllähän tuossa on todella iso säästöpotentiaali olemassa. LVV kulutukseen ei toki vaikuta mitään.
 
Niin eli tuo myös tavallaan lämmittäisi lattian pintojakin? Lähinnä meinasin sitä, että olisi miellyttävän lämpöinen. Tuommonen kylmä laattalattia ei mitenkään hirveän miellyttävä ole :rolleyes:
 
Tohelo sanoi:
ILP:n asennus huomenna maanantaina ja aloinkin tässä nyt sitten miettimään kuinka paljon säästöä tuolla nyt käytännössä tuleekaan, tietäjät voi korjailla aukkoja?
Napsauta laajentaaksesi...
Me kärvisteltiin joulukuu puulämmityksellä, kun ei pidetty sähköpattereita päällä ollenkaan. Sähköä kului 50% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin jolloin ei tarvinnut säästellä. Tosin nyt oli poreallaskin säästöliekillä.
Puita sai kantaa 2-3 10kg kassillista päivässä, kolme uunia ja puuhella. Ostoklapeja. Vaikka uunien kanssa tuhraamisesta tykkäänkin niin kyllä se pakkasilla alkaa harrastuksesta käymään, kun koittaa tasaista lämpöä pitää eikä se aina onnistu.
Ennen joulua otettiin uusi ilppi käyttöön niin nyt 1,5 krs 130-140m2 vanha rempattu talo pysyy lämpimänä pelkästään ilpeillä, tarvittaessa jos ei jaksa tai ehdi lämmittää uunia. Nyt olenkin lämmittänyt pikkupakkasella vain yhtä uunia pesällisen/vrk, nollakelissä en ollenkaan.
Kokeilin muutaman päivän ihan tarkoituksella ilman muuta lämmitystä mikä on sähkönkulutus kahdelta ilpiltä, alakerrassa uusi ja yläkerrassa 17v vanha on/off. Ilpit otti 14kWh joista yläkerran vanha kone vain 1kWh. Uusi kone piti lähes koko talon lämpimänä.
Meidän tapauksessa vähän vaikea laskea sitä sähkönsäästöä, mutta puita säästyy ja vaivaa sekä lämpötila on tasaisempi. Mutta huomioon ottaen lämmitettävät kuutiot, kun yläkerrassakin on korkeat huoneet niin verkosta ottamaa ilpin kulutusta pidän yllättävän pienenä. Pesuhuoneen lattialämmitys vie helposti enemmän ja silti siellä ei lämmöllä mässäillä.
Että säästö on varmaa, jos sen koneen ja muiden lämmitysmuotojen asetukset saa kohilleen. Polttopuiden kulutuksessa tapahtui ainakin dramaattinen muutos. Ostoklapien kWh hinnaksi sain klapilaskurilla 7snt/kWh. Eli jos pumpun COP on vaikka 3 niin alle 21snt sähkönhinnalla ei puita kannattaisi polttaa ollenkaan.
 
Tohelo sanoi:
Niin eli tuo myös tavallaan lämmittäisi lattian pintojakin? Lähinnä meinasin sitä, että olisi miellyttävän lämpöinen. Tuommonen kylmä laattalattia ei mitenkään hirveän miellyttävä ole :rolleyes:
Napsauta laajentaaksesi...
Meillä ainakin lattiat lämpeni ulkoseinien vierestä 1-2 astetta. Laattalattiaa ei ole kuin eteisessä ja pesuhuoneessa. Eteisen lattialämpö ei ole päällä, mattoja vaan laattalattioille niin saa nekin sammuttaa kokonaan :)
 
Kiitos vastauksista. No kohtapa sitä pääsee ihmettelemään mitä se käytännössä tekee :)

Jännä huomio kun eilen kattelin kulutuslukemia vrt. viime vuoteen niin tammikuussa 2022 kulutus oli ~2600kWh ja tänä vuonna 1600kWh vaikken ole mitään aktiivisesti tehny tuon kulutuksen suhteen. Itsellä siis vielä vanha sähkösoppari voimassa niin ei "tarvi" sähköä säästellä hinnan puolesta. Tokihan se on aina kotiinpäin mitä säästää makso se sähkö sitten 5c/kWh tai 20c/kWh.

Toki samalla kun tuota käppyrää katsoo niin viime vuonne oli 1,5vko pakkasta 20c tai alle ja tänä vuonna kylmin päivä on ollu -15c -ja siis yksi ainoa päivä kun lämpötila on noin alas laskenu, muuten pääsääntöisesti -5c lukemia.
 
Juu, 2023 tammikuu ollut huomattavasti lämpimämpi kuin 2022, siitähän tuo ero kulutuksissa oletettavasti tulee.

Ja ILP:n ottaessa päävastuun lämmityksestä, lattialämmitykset pois päältä tai säätö reippaasti alle ILP:n tavoitelämpötilan märkätiloja lukuun ottamatta. Meillä ILP:t lämmittää n. +20c - +21c:hen ja suorasähkölämmitykset säädetty backuppina +17 c:hen.

Meillä alakerrassa eteinen, wc, keittiö ja khh laattalattiaa, en ole kokenut ongelmaksi sukat jalassa sitä, että ovat nyt hieman viileämmät kuin ennen ILP:ien asennusta. Yläkerrassa laattalattia vain kylppärissä ja saunassa ja siellä lattialämmitys pienellä teholla päällä (ilman lämpötila +20c - +21c ja lattian pintalämpötila hivenen korkeampi).
 
Alkaa dataa kertyä ilpin säästöistä pikkuhiljaa.

Eli tuossa 4.1 asennettiin mitsun ln25, samantien patterit kiinni ja kylppärin lattialämmitystä pienemmälle, ei kylmäksi toki.

Apuna varaava takka, jota nyt lämmitetty kerran päivässä, aiemmin kaksi kertaa.

Hyvin se puhisee lämmintä, kämpässä jopa lämpimämpää kuin ennen, aiemmin oli lattiat aika viileät, nyt saa kalsareillaan kekkuloida mukavasti.

Sähkösaunaa pari kertaa viikossa.

Viime vuonna tammikuu 2700kwh, nyt n. 1400kwh.




Screenshot_2023-01-31-18-40-32-98_f126891f05f14d4e24ac915158754181.jpg
 
Ihan mukavasti tullut kulutus alas.

Toki kannattaa tuossa ottaa huomioon suht leuto tammikuu. Täälläkin 2022 oli 1705kwh ja 2023 meni 1150kwh. Eli noin 30% vähemmän. Takkaa kyllä lämmitetty joka päivä käytännössä. Niin on kyllä aikaisempinakin vuosina, mutta nyt ehkä hitusen enemmän.
 
Kahvilalli sanoi:
Ihan mukavasti tullut kulutus alas.

Toki kannattaa tuossa ottaa huomioon suht leuto tammikuu. Täälläkin 2022 oli 1705kwh ja 2023 meni 1150kwh. Eli noin 30% vähemmän. Takkaa kyllä lämmitetty joka päivä käytännössä. Niin on kyllä aikaisempinakin vuosina, mutta nyt ehkä hitusen enemmän.
Napsauta laajentaaksesi...

Juu piti tarkistaa lämpötilat kanssa. Tänä vuonna tammikuun keskiarvo tuo -2, viime vuonna -5,1 astetta. Jonkun verran vaikuttaa sekin kyllä
 
Suurinpiirtein -20% voi laskea leudon tammikuun vaikuttavan vuosien 22 ja 23 välillä. Tämä siis ILP-lämmiteisissä kiinteistöissä mitä ystävien kanssa vertailtu.
 
Tohelo sanoi:
Niin eli tuo myös tavallaan lämmittäisi lattian pintojakin? Lähinnä meinasin sitä, että olisi miellyttävän lämpöinen. Tuommonen kylmä laattalattia ei mitenkään hirveän miellyttävä ole :rolleyes:
Napsauta laajentaaksesi...

Meillä on yläkerta käytännössä kokonaan laattaa ja alakerta liuskekiveä. Molemmissa lattialämmitykset, joita edellinen omistaja oli ilmeisesti yösähköllä lämmitellyt. Me laitettiin kaksi ILPiä kun muutettiin tähän ja lattialämmitykset on ollut kokonaan pois päältä. Ensinnäkin, kyllä se laatan pinta jonkun verran lämpiää huoneilman välitykselläkin, varsinkin siinä ILPin lähellä. Toisekseen on olemassa sellainen mystismaagillinen keino, jolla viileän laattalattian ikävyyden saa käytännössä kokonaan poistettua, nimittäin SUKAT. Myös matot auttaa kummasti.

Meillä on systemaattisesti jokseenkin puolittunut sähkönkulutus edellisen omistajan lukuihin verrattuna, eli siinä missä aiemmin talvikuukausina heillä oli mennyt jotain 4000 kWh, meillä tuo luku on tippunut 2000 kWh:iin jne.. Oli minullakin päin vittua säädetyissä kaukolämpövuokraluukuissa asuessani tapana hengata kotona aina paljain jaloin, mutta nyt kun siitä lämmityksestä oikeasti itse maksaa, niin sukkien käyttäminen vai >300€/kk isompi sähkölasku on mielestäni aika suoraviivainen yhtälö ratkottavaksi... :cool:


[edit]

Meillä on nyt talvella pyörinyt päiväkulutukset myös tuolla n. 60 kWh. Lämmitettävä neliöitä tosin 190, joista n. 150 pumpuilla. Yläkerran huonekorkeus 4m, eli kuutioitakin piisaa. Eniten menee sähköä veden lämmitykseen.
 
Viimeksi muokattu:
Kylppärissä joskus testailin tuota laatan tuntua. Laatan piti olla 26 asteinen, että se ei tuntunut viileältä paljaaseen jalkaan. Tahtoi sanoa aika lämmin huone samalla.

nyt oli -10-15 eilen ja yöllä niin ilpit kävivät yhteensä 1,1-1,2kW teholla, eli lähes tyhjäkäynnillä vielä.
 
B170 sanoi:
Jos on sisäyksikkö pistotulpalla niin Älypistorasia esim Nedis seuraa säätietoja ja kun pakkasraja saavutetaan niin käskyttää wifi ir-ohjainta. Voi ohjelmoida ihan ittt- periaatteella. Ehdoissa voi olla myös laitteen ottoteho niin ei katkaise käynnissä ollessaan.
17v vanhasta pumpusta tuli näin aika älykäs versio.
Napsauta laajentaaksesi...


Pitäs kanssa saada ilppi pörssisähkön mukaan ohjautumaan. Eikä viittis laittaa shellyä katkomaan sähköjä...

Mikä IR ohjain sulla on? Ja löytyyyköhön jostain valmiita ohjeita? Yrittänyt googlata heikoin tuloksin.
 
elmo sanoi:
Pitäs kanssa saada ilppi pörssisähkön mukaan ohjautumaan. Eikä viittis laittaa shellyä katkomaan sähköjä...

Mikä IR ohjain sulla on? Ja löytyyyköhön jostain valmiita ohjeita? Yrittänyt googlata heikoin tuloksin.
Napsauta laajentaaksesi...
Nedis ir-ohjain
www.satshop.fi

Nedis SmartLife älykäs yleiskaukosäädin, WiFi

Ohjaa televisioita tai infrapunakomennolla toimivaa ilmastointilaitetta sovelluksella tämän älykkään kauko-ohjaimen avulla - ei enää kaukosäätimen etsimistä!
www.satshop.fi www.satshop.fi
Ja Nedis pistorasia
www.puuilo.fi

Nedis älypistorasia SmartLife IP44

Älypistorasian avulla saat sähkölaitteesi ajastettua syttymään tiettyyn aikaan tai ohjailemaan niitä etänä ja voit myös seurata energiankulutusta.
www.puuilo.fi www.puuilo.fi
Eli ensin opetetaan ir-ohjaimeen ilpin kaukosäätimen toiminnot ja sitten älypistorasialle luodaan automaatti toiminta kun ehto/ehdot täyttyy niin sitten suorittaa ir-ohjaimelle annetun käskyn. Aika yksinkertainen kun vähän aikaa sen kanssa opettelee. Pörssisähkön seuraamista tuolla ei pysty tekemään muuta kuin manuaalisesti päälle/pois tai sitten ajastamalla, mutta etänä onnistuu päälle/pois hienosti.
Ja kun laittaa ehdon, että kun laitteen teho ylittää tai alittaa jonkin arvon niin antaa siitä viestin äppiin niin voi esim seurata etänä vaikka kesämökin ilpin tilaa, onko päällä esim sähkökatkon jälkeen.
On/off ilpin kohdalla pystyy seuraamaan sen käyntitaajuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kuvaa automaatioista.
Alimmainen on lämpötilan mukaan sammutus ir-ohjaimella.
Ylimmäinen ilmoittaa, että pumppu käynnisty ja keskimmäinen antaa ilmoituksen jos pumppu käynyt 35min jolloin mahdollinen sulatus käynnistyy lähiminuuttien aikana. On/off koneesta kyse.
Esim tuolla ”lähtölaskenta” ehdolla voi määrittää kuinka kauan halpaa pörssisähköä on ja sitten kone sammutetaan ir-ohjaimella hallitusti.
 

Liitteet

  • 1D129AF5-0B1F-44D4-A5B7-EE7C9EA90BE2.jpeg
    1D129AF5-0B1F-44D4-A5B7-EE7C9EA90BE2.jpeg
    76,6 KB · Luettu: 141
S
B170 sanoi:
Tässä kuvaa automaatioista.
Alimmainen on lämpötilan mukaan sammutus ir-ohjaimella.
Napsauta laajentaaksesi...
Saako tuohon asetettua automaattista "viikkosammutusta" ilman, että silloin tarvii ottaa siihen yhteyttä? Käyttökohde olisi mökin wlan-purkki - joka tuntuu jumiutuvan välillä itsestäään. Bootilla se nousee aina toimintakuntoon. Jos purkki tiedottomana, ei etä luonnollisesti silloin onnistu.
 
varmaperquila sanoi:
S

Saako tuohon asetettua automaattista "viikkosammutusta" ilman, että silloin tarvii ottaa siihen yhteyttä? Käyttökohde olisi mökin wlan-purkki - joka tuntuu jumiutuvan välillä itsestäään. Bootilla se nousee aina toimintakuntoon. Jos purkki tiedottomana, ei etä luonnollisesti silloin onnistu.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä saa. Esim sunnuntaisin pois klo 12.00 päälle 12.01. Laitoin juuri tällaiseen wifi laajentimeen päivittäisen boottauksen, kun välillä heittää offille ja alakerran ilppi on siinä verkossa niin nyt tekee automaattisesti.
 
Tässä nyt 1.1 alkaen ollut panasonic cu-hz12rke-1 muutettuna eri sulatusmoodiin. Eli sieltä servicemanual asetus muutettu, mistä juttua olikin vuodenvaihteessa.

Pumpun käytös on muuttunut täysin, lopettanut täysin turhat sulattelut, tuottaa useita tunteja putkeen jatkuvalla syötöllä lämpöä.
Ennen teki turhahkoja sulatuksia jopa 45-60min välein.

Kovilla räntä/sade/tuiskukeleillä nollan pinnassa ei ole ajanut itseänsä jäähän, pakkasilla antaa olla pienessä kohmeessa ja sulattaa vain oikeasti tarpeen vaatiessa. Sulatussyklit tuntuu olevan järkeistetty siten, että esim takkaa lämmittäessä kun sisällä oleva lämpötila hetkellisesti nousee, niin suorittaa silloin sulatuksia samassa yhteydessä kun muukin kuorma pienenee.

Ennen tullut todella paljon vettä ja jäätä alle, nytten murto-osa siitä vaikka lämmitystehot olleet selvästi paremmat kuin aikaisemmin. Nyt jään määrä samaa luokkaa yläkerran mitsun kanssa.

Toki vähän poikkeuksellisen lämmin keli ollut uudellamaalla, täten en suoraa uskalla verrata sähkönkulutusta ennen/jälkeen mutta ainakin yksittäisiä päiviä kun viimevuosiin vertailee niin tuntuisi olevan energiankulutuksen suhteenkin parempi.
 
Deussi sanoi:
Eli sieltä servicemanual asetus muutettu,
Napsauta laajentaaksesi...
On se kumma ettei näitä tehdä valmiiksi tänne pohjolan myytäviin pumppuihin, kun tiedetään, että niillä enimmäkseen lämmitetään.
Tai tehtäis sellainen pumppu missä käyttäjä voi määritellä sulatusehdot itse olosuhteiden mukaan.
Tosin sitten loppuisi nämä mielenkiintoiset keskustelut :)
 
Omaan RW35 saagaan vielä lisäpäivitystä siltä osin, että nyt näillä -20 ja -25 asteen pakkasilla lämpöä tuli, mutta pyyntiä piti laittaa lisää, kun sisälämpötila aleni mutta laitteen oma lämpömittari näytti isompaa lukemaa. Eli Lämpötila-anturi lienee sisäsyksikössä paikassa, johon laitteen puhaltama lämmin ilma pääsee lämmittämään anturia.

Ja tuon laitteen kompura on kyllä isoääninen, kuuluu selvästi sisälle seinän toiselle puolen, siinä oli sänky ennen kiinni, niin piti siirtää sänky makkarin toiseen laitaan, että voi nukkua. Tämä siis ei enää ole aikasempaa rakenteista tulevaa jyrinää, vaan ilmeisesti ikkunan läpi tulevaa ääntä. Ja siis kun on ulkona niin sen kuulee aika kauas. On reippaasti äänekkäämpi kuin se vanha Pana. Pitääköhä siihen kesällä rakennella kotelo kuitenkin, jos sillä saisi ääntä kuriin.

On se kumma kun ei 3ke saa laitetta joka olisi valmis, vaan pitää itse rakentaa lisäulkokuori.
 
@hazaski Se laite mittaa sisälämpötilaa sieltä katonrajasta missä kone itse on. Se ei ole paras mahdollinen paikka mitata lämpöä, mutta halvan systeemin kompromissi.

B170 sanoi:
On se kumma ettei näitä tehdä valmiiksi tänne pohjolan myytäviin pumppuihin, kun tiedetään, että niillä enimmäkseen lämmitetään.
Tai tehtäis sellainen pumppu missä käyttäjä voi määritellä sulatusehdot itse olosuhteiden mukaan.
Tosin sitten loppuisi nämä mielenkiintoiset keskustelut :)
Napsauta laajentaaksesi...

Liian iso riski antaa käyttäjän säädellä tuota.

Käytännössä ne kaikkein pahimmat valittajat ovat niitä jotka eivät tajua systeemeistään mitään, ja kiinnittävät huomionsa ensisijaisesti päällepäin näkyviin asioihin, joten koneiden oletusasetukset ovat yleensä ääliöasetukset jotka ovat samalla myös ne tehokkuuden kannalta huonoimmat.

Tuon jälkeen toiseksi pahin tapaus on ne jotka itsevarmana vetää asetukset päin helvettiä, ja sen jälkeen valittavat.

Kun nuo kaksi tyypillistä valittajaa on saatu eliminoitua, on elämä laitevalmistajan kannalta jo paöjon helpompaa.
 
B12 sanoi:
Jos haluat ääntä eristää, kuori oltava tiivis ja eristetty, eli ei oikein toimi.
Napsauta laajentaaksesi...
Joo tiedän kyllä että ei oikeasti onnistu silläkään, mietin kyllä sitä että äänenvaimennusmattoa laittasi kompuran puoleiseen kylkeen, siinä kun ei ole ilmankiertoa, mutta ääni varmaan pääsee laitteesta ulos niistä paikoista mistä ilmakin, että tuskin auttaaa.
 
hazaski sanoi:
Joo tiedän kyllä että ei oikeasti onnistu silläkään, mietin kyllä sitä että äänenvaimennusmattoa laittasi kompuran puoleiseen kylkeen, siinä kun ei ole ilmankiertoa, mutta ääni varmaan pääsee laitteesta ulos niistä paikoista mistä ilmakin, että tuskin auttaaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Joo tuskin auttaa. Meillä kaksi x LN25 ja ulkona niistä kovallakin pakkasella kuuluu tuulettimen humina ja kompurasta vieno hyrinä. Kumityynyt kovettuvat ja sisälle kantautuu pientä jyrinää seiniä pitkin. Kivitalo ja pumput seinätelineessä. Jouset kumityynyjen tilalle korjaisivat tuon, mutta ei niin paljoa häiritse.

Jos sinulla on jostakin muusta kyse, kuin rakenteisiin johtuvasta jyrinästä, niin vähän oudompi juttu sitten. Ei siitä pitäisi muuta kuulua kuin huminaa ja hyrinää.

Ehkä joku "meluseinä" pumpun ja ikkunan väliin voisi auttaa jotakin, mutta koteloimaan ei pidä ryhtyä missään nimessä.
 
Meillä ainakin kuuluu LN35 kompura sisälle (sänky about ulkoyksikön kohdalla ja puuseinä välissä, ulkoyksikkö maatelineessä) ainoastaan kun lähtee sulatusvaihe päälle ja kompura painaa menemään täysiä ja tuonkin huomaa siis illalla kun on käynyt pitkäkseen ja on muuten aivan hiljaista, jos osuu sulatus siihen väliin. Muuten tuosta ei mitään sisälle asti kuulu.
 
B12 sanoi:
Joo tuskin auttaa. Meillä kaksi x LN25 ja ulkona niistä kovallakin pakkasella kuuluu tuulettimen humina ja kompurasta vieno hyrinä. Kumityynyt kovettuvat ja sisälle kantautuu pientä jyrinää seiniä pitkin. Kivitalo ja pumput seinätelineessä. Jouset kumityynyjen tilalle korjaisivat tuon, mutta ei niin paljoa häiritse.

Jos sinulla on jostakin muusta kyse, kuin rakenteisiin johtuvasta jyrinästä, niin vähän oudompi juttu sitten. Ei siitä pitäisi muuta kuulua kuin huminaa ja hyrinää.

Ehkä joku "meluseinä" pumpun ja ikkunan väliin voisi auttaa jotakin, mutta koteloimaan ei pidä ryhtyä missään nimessä.
Napsauta laajentaaksesi...
Joo siis ensin kuulu rakenteita pitkin jyrinä, joka loppui kun asensin kumien tilalle jouset. Nyt siis kuuluu kompressorin ääni ilmeisesti ilmaa pitkin, koska samanlainen ääni kuuluu ulkona muutenkin. Ulkoyksikön tuulettimen humina ei kuulu, varmaan koska tuo kompuran ääni peittää sen.

Ja se kuulluu pakkaskeleillä kokoajan makkariin (tämä ei enää kun siirsin sängyn toiseen päähän), mutta sitten isommin silloin kun sulatus alkaa ja kompura lisää kierroksia (tämä kuuluu nykyiseenkin sängyn kohtaan)
 
B170 sanoi:
On se kumma ettei näitä tehdä valmiiksi tänne pohjolan myytäviin pumppuihin, kun tiedetään, että niillä enimmäkseen lämmitetään.
Tai tehtäis sellainen pumppu missä käyttäjä voi määritellä sulatusehdot itse olosuhteiden mukaan.
Tosin sitten loppuisi nämä mielenkiintoiset keskustelut :)
Napsauta laajentaaksesi...
Eiköhän nuo sulatukset laiteta varman päälle, ettei vahingossakaan pääse ulkoyksikkö jäätymään.
Noin muuten mikä on turha sulatus? Laskeehan se pinnalla oleva kuura hyötysuhdetta, varsinkin kun kennot ovat ilpeissä tiheitä.
 
petepeluri sanoi:
Noin muuten mikä on turha sulatus? Laskeehan se pinnalla oleva kuura hyötysuhdetta, varsinkin kun kennot ovat ilpeissä tiheitä.
Napsauta laajentaaksesi...
Turhalla sulatuksella taidetaan viitata siihen, että sulatellaan kuuratonta kennoa pelkällä aikamääreellä. Sisällä puhallus keskeytyy ja watteja ajetaan ulkoilman lämmitykseen.
 
iltanen sanoi:
Turhalla sulatuksella taidetaan viitata siihen, että sulatellaan kuuratonta kennoa pelkällä aikamääreellä. Sisällä puhallus keskeytyy ja watteja ajetaan ulkoilman lämmitykseen.
Napsauta laajentaaksesi...
Taitaa suurimmassa osassa olla jokin max. käyntiaika ennen sulatusta?
 
petepeluri sanoi:
Taitaa suurimmassa osassa olla jokin max. käyntiaika ennen sulatusta?
Napsauta laajentaaksesi...
Niin mutta taisi yllä olla puhetta tuon maksimiajan muuttamisesta. Jos pumppu sulattelee tietyissä olosuhteissa tunnin välein, voi omalla kokemuksella huomata sulatuksen kahden tunnin välein riittävän.

Ongelma on tainnut korostua Mitsun LN-sarjan pumpuilla, kun sulatussykli saattaa olla 30 min ja sulatteluun kuluu aikaa 10 min.
 
iltanen sanoi:
Ongelma on tainnut korostua Mitsun LN-sarjan pumpuilla, kun sulatussykli saattaa olla 30 min ja sulatteluun kuluu aikaa 10 min.
Napsauta laajentaaksesi...
30min on pumpun minimiväli ja 2h 30min maksimi. Jos pumppu juuttuu 30min minimisulatusvälille, joku anturi saa jostakin väärää tietoa.

Jos mielenkiintoa riittää, voi koittaa tarkkailla sulatusta. Kompuran pitäisi sammua melko tasan 1min kuluttua siitä, kun viimeinenkin jää on sulanut kennosta. Jos menee paljon pidempään, sulatusanturi on luultavasti jäässä. 30min sulatusväli tarkoittaa sitä, että maksimisulatusaika ja minimiväli ei pumpun mielestä enää riitä. 40min on vielä normaalin säätövaran sisällä.

LN sulatus toimii oikein hyvin, jos pumppu on kaikin puolin kunnossa. Mitään softavikaa tai muuta siinä ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
iltanen sanoi:
Niin mutta taisi yllä olla puhetta tuon maksimiajan muuttamisesta. Jos pumppu sulattelee tietyissä olosuhteissa tunnin välein, voi omalla kokemuksella huomata sulatuksen kahden tunnin välein riittävän.

Ongelma on tainnut korostua Mitsun LN-sarjan pumpuilla, kun sulatussykli saattaa olla 30 min ja sulatteluun kuluu aikaa 10 min.
Napsauta laajentaaksesi...
Riippuu varmaan ilpistä. Oma sulatteli päälle tunnin välein, ja kenno oli jo reilusti kuurassa. Voisihan se käydä pidempäänkin, mutta hyötysuhde laskee. Sulatusaika ei sentään ole kiinteä, koska se loppuu kun kenno saavuttaa asetetun lämpötilan.
 
petepeluri sanoi:
Riippuu varmaan ilpistä. Oma sulatteli päälle tunnin välein, ja kenno oli jo reilusti kuurassa. Voisihan se käydä pidempäänkin, mutta hyötysuhde laskee. Sulatusaika ei sentään ole kiinteä, koska se loppuu kun kenno saavuttaa asetetun lämpötilan.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo sulattelun tarvehan riippuu todella paljon olosuhteista ja kuormasta eli on hyvin yksilöllistä sijainnista ja käytöstä riippuen. Optimitilannehan olisi, kun laite tunnistaisi sen kuuran kennossa eikä niinkään minuutteja laskien. Yllä toivottiin säätömahdollisuuksia tuohon sulatusherkkyyteen.
 
iltanen sanoi:
Tuo sulattelun tarvehan riippuu todella paljon olosuhteista ja kuormasta eli on hyvin yksilöllistä sijainnista ja käytöstä riippuen. Optimitilannehan olisi, kun laite tunnistaisi sen kuuran kennossa eikä niinkään minuutteja laskien. Yllä toivottiin säätömahdollisuuksia tuohon sulatusherkkyyteen.
Napsauta laajentaaksesi...
Niinhän se riippuu. Jos nyt oikein ymmärsin, niin toshibat menevät kellosulatukselle -10c alapuolella. Sen yläpuolella sulatellaan kennon lämpötilan perusteella. Moni muu merkki ei vaan taida manuaaleja jakaa netissä...
 
Viimeksi muokattu:
Viilentävää pumppua porukoille. MLP-talo eli varsinaista tarvetta ei lämmitykselle ole.

Jokin paikallinen firma oli tarjonnut:
Mitsubishi HR35VF - 1650 € asennettuna

Ilmeisesti myisivät myös Greetä, mutta hinta vielä hieman mysteeri:
Gree Bora 35 A/2/W - ???? € asennettuna

K-Rauta tarjoaa
Panasonic TZ35WKE - (889 €+asennus 799€) 1688 € asennettuna

Zavelta saisi kunnon Panan suht pienellä lisäinvestoinnilla
Panasonic NZ25YKE - 1229 €+asennus 699€) 1928 € asennettuna

Mitsua on tarjottu laadukkaana pumppuna, mutta design on kyllä ikivanhaa ikivanhaa ja wifikin puuttuu. Ajatuksia?
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 420
Viestejä
4 507 219
Jäsenet
74 396
Uusin jäsen
A77A

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom