Ilmalämpöpumput eli ILPit

Panasonic sulkee läpän sulatuksen ajaksi jos on automaatilla ilmavirran suuntaus. Manuaalisäädöllä pitää auki. Sisäyksikön puhallin ei pyöri. 50l muuttolaatikko on noin puolillaan sulatusvesiä vajaan viikon käyttelyn jälkeen. Pakkasta on ollut -7 ja -20 välillä. Ihan vaan viitaten tuonne aiempiin keskusteluihin aiheesta.

On muuten melkoinen ero puhalluksessa tuon nz25 ja toshiba polar 25 välillä. Panasonic puskee ilmaa käsituntumalla 3/5 asennolla varmaan saman verran mitä polar 25, jossa puhallus on täysillä.
 
Mulla mitsun FH ja toista mitsua ei enää tule. Puoli vuotta sitten alkoi tiputtaa vettä lattialle, takuu voimassa ja vielä ei ole vikaa korjattu. Nyt lämmitysaikana ei ole murhetta, kun vesi tiivistyy ulkoyksikköön, mutta vituttaa tuo silti. Joku osa vaihdettiin, tämä ei auttanut ja siihen loppui työt. Mielestäni minun pitäisi saada uusi pumppu, ellei tota pysty korjaamaan

Jos sisäyksikkö vuotaa vettä lattialle, ei kai siinä muuta voi olla kuin asennusvirhe tai poistoputki tukossa. Vaikka siihen tiivistyisi miten paljon vettä tahansa, sen pitäisi tippua kaukaloon ja laskea letkua pitkin ulos jos putki on auki ja kaadot kohdallaan.
 
Jos sisäyksikkö vuotaa vettä lattialle, ei kai siinä muuta voi olla kuin asennusvirhe tai poistoputki tukossa. Vaikka siihen tiivistyisi miten paljon vettä tahansa, sen pitäisi tippua kaukaloon ja laskea letkua pitkin ulos jos putki on auki ja kaadot kohdallaan.
Näin olen ymmärtänyt. Mutta huoltoukot totesivat putken olevan auki, muutenkin pumppu sisältä siisti, kaadot on oikein ja tuon kaukalon vaihtoivat vaikka siinä ei mitään vikaa ollutkaan.

Itse en noista mitään ymmärrä, mutta sekä asentaja että heidän bossman sanoivat jokseenkin juuri niin kuin sinäkin.

Näistä seikoista huolimatta vettä tippuu lattialle.

E: olen myös kiinnostunut jos tulee joku selitys mieleen ja jonka voisin vaikka itse korjata.

Ehdottivat että ehkä vesi tulee puhalluksen mukana, mutta näin ei ole vaan se tippuu kotelon sauman välistä toisesta nurkasta.
 
Viimeksi muokattu:
Näin olen ymmärtänyt. Mutta huoltoukot totesivat putken olevan auki, muutenkin pumppu sisältä siisti, kaadot on oikein ja tuon kaukalon vaihtoivat vaikka siinä ei mitään vikaa ollutkaan.

Itse en noista mitään ymmärrä, mutta sekä asentaja että heidän bossman sanoivat jokseenkin juuri niin kuin sinäkin.

Näistä seikoista huolimatta vettä tippuu lattialle.

E: olen myös kiinnostunut jos tulee joku selitys mieleen ja jonka voisin vaikka itse korjata.

Ehdottivat että ehkä vesi tulee puhalluksen mukana, mutta näin ei ole vaan se tippuu kotelon sauman välistä toisesta nurkasta.

Se vesi tiivistyy kylmän kennon pintaan ja siitä tippuu alas kaukaloon. Sinne kennon päälle voi vaikka kaataa vettä kannulla (ja ehkä kannattaakin välillä huuhtelumielessä) ja se valuu alas sinne kaukaloon ja sieltä ulos. Onko putki ulkona jossakin helposti nähtävissä vai meneekö kaivoon tms? Jos sisäyksiköstä ottaa kuoret irti sinne pääsee nätisti kaatamaan vettä ja näkee tuleeko se vesi ulkona putkesta ulos vai ei. On siinä yläpuolella muutenkin aukkoja mistä mahtuu vettä purkamatta koteloa kaatamaan, mutta voi olla hankalaa jos on katonrajassa. Siinä kaukalossa on se letkulähtö toisessa päässä, onhan kaato varmasti oikeaan suuntaan?
Sanoit että vanha pumppu, onko vuotanut aina, vai vasta nyt myöhemmin?
 
Mä luulen, että testi oli se kun kaatoivat vettä kennon läpi sinne sisäyksikköön ja kaveri katseli pihalta että alkoi tulla sieltä ulos.

fh_ml.jpg

Kuvassa vuotokohta punaisella, josta tiputtaa. Sinisellä värjätyssä reunassa oli jotain kosteata stryroxia tms. siellä kuorien sisällä kun purkivat. Eivät keksineet mistä vesi menee sinne. Poistoputkea kuvaa vihreä putki, eli on vastakkaisella reunalla.

Suulakkeista ei ole meillä vuotanut.

Edit: Kävin äsken tupakilla ja puhaltelin samalla sinne letkuun. Ei siellä mitään erityisempää vastusta tunnu, ei kupli eikä tule vettä ulos puhaltelun jälkeen.

Koitan muistaa tulla kertomaan, mitä takuuäijät seuraavaksi tekevät ja miten se vaikuttaa.
Se vesi tiivistyy kylmän kennon pintaan ja siitä tippuu alas kaukaloon. Sinne kennon päälle voi vaikka kaataa vettä kannulla (ja ehkä kannattaakin välillä huuhtelumielessä) ja se valuu alas sinne kaukaloon ja sieltä ulos. Onko putki ulkona jossakin helposti nähtävissä vai meneekö kaivoon tms? Jos sisäyksiköstä ottaa kuoret irti sinne pääsee nätisti kaatamaan vettä ja näkee tuleeko se vesi ulkona putkesta ulos vai ei. On siinä yläpuolella muutenkin aukkoja mistä mahtuu vettä purkamatta koteloa kaatamaan, mutta voi olla hankalaa jos on katonrajassa. Siinä kaukalossa on se letkulähtö toisessa päässä, onhan kaato varmasti oikeaan suuntaan?
Sanoit että vanha pumppu, onko vuotanut aina, vai vasta nyt myöhemmin?
Yllä selitetty paremmin. Kyllä sinne saa ihan holona kaataa pullosta vettä ja kaikki tulee pihalle. Mittasivat kaadon olevan oikeaan suuntaan. Nyt tänä kesänä tosiaan alkoi murheet. Takana 3,5 vuotta moitteetonta toimintaa ennen tätä murhetta.

Tuolla missä kuvassa on sinisellä värjätty märkä styroksi niin siellä reunassa on myös kupariputkia, oletan niissä kulkevan kylmäainetta. En sitten tiedä voisiko jostain syystä kondensoida kylmäaineputkien pintaan vettä, joka valuisi styrokseja pitkin kotelon välistä lattialle. Jää vielä toki kysymys, että miksei sieltä ole vuotanut vettä aikaisempina vuosina.
 
Pumppumiehet/henkilöt. Mitä teen väärin, kun pumppu ei lämmityksessä generoi vettä/jäätä tämän enempää?

0978B7D5-C90E-480C-A25F-FABFBD76D738.jpeg

Googlen mukaan pulkka ilmeisesti Orthex Ahkio, jonka koko 90 X 40 X 15 cm

Tuossa pulkassa etelä-suomen lokaation saanto veden/jään muodossa tämän viimeisimmän pakkasjakson aikana.

Syksyn mahdollinen vesi on saattanut lirahtaa ohi vaikkei jääpaakkua pulkan alla ole eli ei ainakaan jäätynyt.
 
Mitsun RW25 tuntuu puhaltavan vain haaleaa öisin 15 asteen pakkasella. Sisälämpö 21, pyynti 23, lämmityksella ja puhallusteho 4 swingeillä. Nibe F470 kaverina.

Luulin että tuo jaksaisi vielä -15 lämpötilassa lämmittää, onko tämä ihan normaalia?
 
Mitsun RW25 tuntuu puhaltavan vain haaleaa öisin 15 asteen pakkasella. Sisälämpö 21, pyynti 23, lämmityksella ja puhallusteho 4 swingeillä. Nibe F470 kaverina.

Luulin että tuo jaksaisi vielä -15 lämpötilassa lämmittää, onko tämä ihan normaalia?
Näillä tiedoilla vaikuttaa toimivan täysin normaalisti, jos -15C pakkasellakin pystyy pitämään sisälämpötilan +21C asteessa. Vai paljonko sisälämpötila on päivällä/paljonko haluaisitte sen olevan? Auttaako tähän tavoitelämpötilan asetusarvon nostaminen asteella tai parilla? Ja eihän pumpussa vain ole mitään ajastusta päällä, jossa pumppu laskisi tehoa tai siirtyisi hiljaiseen tilaan tms yön ajaksi?
 
Mitsun RW25 tuntuu puhaltavan vain haaleaa öisin 15 asteen pakkasella. Sisälämpö 21, pyynti 23, lämmityksella ja puhallusteho 4 swingeillä. Nibe F470 kaverina.

Luulin että tuo jaksaisi vielä -15 lämpötilassa lämmittää, onko tämä ihan normaalia?

Kuulostaa Siltä, että pitää naputella pumpulle lisää pyyntiä. Meilläkin se on ollut viimeaikoina 25-27. Tosin pumppukin on vanhempaa mallia.
 
Meillä 2 x Toshiba Premium+ 25 on riittänyt hyvin ainoaksi* lämmitysmuodoksi tähän mennessä, kun kylmimmillään on ulkona ollut tällä viikolla n. -15c - -20c.

* yläkerran kylppärissä lattialämmitys on ILP:ien lisäksi pienellä teholla päällä ja muut lattia- ja kattolämmitykset on säädetty backupiksi +16c eivätkä naksu päälle ollenkaan tai en ainakaan ole huomannut, että naksuisivat. Voisi kait nuo säätää +15c tai vaikka +14c:kin, jos haluaa varmistaa, että eivät turhaan naksu päälle.

Alakerran pumpulle olen pyyntinä pitänyt +19c ja yläkerran +18c. Pumpuille tuleva imuilma on aika poikkeuksetta n. 1-2 astetta pyyntiä lämpimämpää ja huonetiloissa toteuma n. +18c - +20c, joka itselleni on hyvinkin riittävä sisälämpötila t-paitasillaan kekkuloida.

ETA:
IV-koneen LTO:n jälkeinen 1 kW sähkövastuksella toteutettu jälkilämmitys on säädetty +15c eli se on kylppärin lattialämmityksen lisäksi toinen käytössä oleva suorasähkölämmityksen muoto
 
Viimeksi muokattu:
195/205m2 2krs omkt vm. 2005

Tämäkin talvi menty uudellamaalla "35-luokan" panasonic alakerrassa pyynti 21c 3/5 puhallus, yläkerrassa "25-luokan mitsubishi" pyynti 19c 2/5 puhallus ja varaava tiilerin n.1500-2000kg takka alakerrassa. Khh lattialämmitys 18 ja märkätilat 23.
Patterit ovat olemassa, eivät ole päällä.

Kesäisin yläkerrassa viilennys 24 pyynti jatkuva, alhaalla 24 tarvittaessa kun kotona ollaan.
Vallox digit se 130E iv-kone, jälkilämmitys pois päältä, kennon jäätymisen esto +3


Viimevuonna meni 11k vuodessa sähkönkulutus, tänävuonna menee 15k kun ladattava hybridi tullut pihaan.

2 aikuista ja 1,5vuotias, emäntä tekee jatkuvasti työt kotoolta, itse olen 7kk kesäisin töissä reissussa ja 5kk kotona talvisin.

Tämä nyt vain esimerkkinä teille, kenellä tuntuu olevan ettei ilp lämmitä oikein sijoitettuna, oikeilla asetuksilla ja käytöllä. Kyllä niillä varsinkin täällä etelässä pääsee todella pieniin kuluihin.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Juuri ja juuri riitti Mitsu LN35 teho 1966 tehdyssä 120 neliön talossa pakkasten yli. Pyynti "toki" suurella ja puhallus 5/5. Kaksi sähkökatkoakin on ollut, mutta en ollut kotona, niin en tiedä sitten sähkökatkojen kestoa (luultavasti lyhyitä). Sähkönkulutusta ei ole tullut kumminkaan seurattua (pieni). Pumppu on ollut reilu 3 vuotta.
 
195/205m2 2krs omkt vm. 2005
...
Viimevuonna meni 11k vuodessa sähkönkulutus, tänävuonna menee 15k kun ladattava hybridi tullut pihaan.
...
Tämä nyt vain esimerkkinä teille, kenellä tuntuu olevan ettei ilp lämmitä oikein sijoitettuna, oikeilla asetuksilla ja käytöllä. Kyllä niillä varsinkin täällä etelässä pääsee todella pieniin kuluihin.
Eli tuossa 11k sisältää kaiken, käyttöveden ja taloussähkön jne? Monta kuutiota poltettu puuta noihin lukemiin?
 
11.000 kWh/a on kyllä todella kunnioitettava suoritus tuon kokoiseen pytinkiin.

Meillä samanikäinen, samaa kokoluokkaa oleva / hieman pienempi tönö ja 5 hengen talous.

Lämmityskauden ulkopuolella kesä-, heinä- ja elokuussa on kulutus n. 1.000 kWh per kk.

Eli käyttöveden lämmitys, taloussähkö ja hupisähkö haukkaa jo sen 12.000 kWh/a.
Siihen sitten tilojen lämmitykseen toinen mokoma päälle tai hieman enemmänkin. 2017-2020 kulutus ollut n. 25.000 kWh/a ja 2021 peräti 28.000 kWh/a.

Nyt on tehty lukuisia energiansäästötoimenpiteitä ja iloinen olen, jos ensi vuonna päästään n. 15.000 - 18.000 kWh/a -haarukkaan.
Varaava takka löytyisi, mutta ei juurikaan mielenkiintoa sen säännölliseen lämmittämiseen. Sitä käyttäen 15.000 voisi olla realistinen tavoite. Ehkä.
 
Eli tuossa 11k sisältää kaiken, käyttöveden ja taloussähkön jne? Monta kuutiota poltettu puuta noihin lukemiin?

Sisältää kaiken.

Takkaa lämmitetty 0-5 pakkasilla yksi pesällinen päivässä, -5 eteenpäin kaksi pesällistä päivässä.

Sisälämpötila on yläkerrassa talvisin n. 18-19,5

Alakerrassa n. 19,5-21,5

Kaikkien huoneiden ovet luonnollisesti auki, eniten laskee lämpötilat suihkussa/saunassa käydessä kun lyödään iv-kone katkaisijasta 3 asennolle. Saunassa käydään aikalailla kerran viikossa, kesäisin arviolta kerran kahdessa viikossa.
 
1671361982548.png


^ Siinä olisi alakerran pumpun tuottamat iglunrakennuspalikat viimeisen 1,5 viikon ajalta, kun on ollut ilmat selvästi pakkasen puolella.
Yläkerran pumppu tuottaa sulatusvettä/jäätä murto-osan tuosta.
 
Eilen jo viime talvena rikkoontunut 60 litran laastipalju täytyi jäällä. Oli pikku ongelma saada tuo jäätynyt palikka irti.

Ilp Mitsu LN35 ja pakkasilla se toimi täysillä, että lämpöä riitti. Laitoin nyt sangon pumpun alle ja täytyy nyt tyhjennellä ahkerammin, että ei kävisi samoin, kun tuon ison laastipaljun kanssa.
 
Eilen jo viime talvena rikkoontunut 60 litran laastipalju täytyi jäällä. Oli pikku ongelma saada tuo jäätynyt palikka irti.

Ilp Mitsu LN35 ja pakkasilla se toimi täysillä, että lämpöä riitti. Laitoin nyt sangon pumpun alle ja täytyy nyt tyhjennellä ahkerammin, että ei kävisi samoin, kun tuon ison laastipaljun kanssa.
Ite hain 20 litrasia laastisankoja. Ehdin jo riemastua kun viime talvena eivät hajonneet, mutta kyllähän toinen noista paskaksi oli pamahtanut viikolla. Tosin maksavat 3 €/kpl, joten ehkä niitä sitten raaskii yhden tai kaksi vuodessa särkeä.
 
Vedenkeittimellä kuumaa vettä paljun ulkopintaan, kun paluu käännettynä ympäri. Tai jotain sulanapitomattoa paljun sisälle, hetki virtaa matolle ja köntsä irtoo. Tietysti niihin menevä sähkö on copista pois :)
 
Silikoni auttaa aika paljon. Itse koputtelen nyrkillä kevyesti sisäseiniin ja kippaan paljun katolleen. Jääkönttä irtoaa aika helposti. Likaisesta paljusta ei meinaa irrota kirveelläkään.

eli paljun pesu puhtaaksi ja suihkaus silikonia helpottaa elämää.
 
Nämä ovat niin pehmeetä materiaalia, että lähtee kun kääntää ylösalaisin ja pari kertaa tamppaa jalalla:
 
Viimeksi muokattu:
Nämä ovat niin pehmeetä materiaalia, että lähtee kun kääntää ylösalaisin ja pari kertaa tamppaa jalalla:
Älä tamppaa jalalla pohjaan ainakaan pakkasella. Mistäkö tiedän?

ja mielummin se isompi 90L palju, joka on euron kalliimpi.
 
ETA:
IV-koneen LTO:n jälkeinen 1 kW sähkövastuksella toteutettu jälkilämmitys on säädetty +15c eli se on kylppärin lattialämmityksen lisäksi toinen käytössä oleva suorasähkölämmityksen muoto
Vallox digit se 130E iv-kone, jälkilämmitys pois päältä, kennon jäätymisen esto +3
Jos IV-koneen jälkilämmitystä pitää pienellä (selvästi pienemmällä kuin huoneiston sisälämpötila) tai jopa kokonaan pos päältä, eikö tuloilma tunnu kylmältä ja viilentää "turhaan" sisäilmaa, jota sitten taas yritetään lämmittää muilla keinoin (esim. ILP)? Oman IV-koneen manuskassa suositellaan pitämään se +15...20 asteessa, ja olen säätänyt sen noin +18...20, mutta silti tuloilma tuntuu hiukan viileältä. En haluaisi ainakaan kylmempää ilmaa saada sisälle.
 
Jos IV-koneen jälkilämmitystä pitää pienellä (selvästi pienemmällä kuin huoneiston sisälämpötila) tai jopa kokonaan pos päältä, eikö tuloilma tunnu kylmältä ja viilentää "turhaan" sisäilmaa, jota sitten taas yritetään lämmittää muilla keinoin (esim. ILP)? Oman IV-koneen manuskassa suositellaan pitämään se +15...20 asteessa, ja olen säätänyt sen noin +18...20, mutta silti tuloilma tuntuu hiukan viileältä. En haluaisi ainakaan kylmempää ilmaa saada sisälle.

Toki se hieman viileältä tuntuu, vaikka olisi 25 asteista, kun ihmisen ruumiinlämpö on kuitenkin noin 36-37 ja ilta virtaa. Sanoisin, että 16-17 astetta on riittävä.
 
Itsellä ekaa talvea Toshiban Polar 25 käytössä ja hienosti toiminut, hämmentää vain tuo takkatoiminto(1), miten se eroaa siitä että ihan perus lämmitys päällä ja tuuletin 3-asennossa? Eli lämmittää ja puhaltaa vakionopeudella kunnes saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja jatkaa pelkkää puhaltamista sen jälkeen. Molemmat tekee täsmälleen saman?

Puuilon matalampi laastipalju myös ollu ja on sinne jo yhteensä joku 15-20cm tullut jäätä täällä etelärannikolla.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä ekaa talvea Toshiban Polar 25 käytössä ja hienosti toiminut, hämmentää vain tuo takkatoiminto(1), miten se eroaa siitä että ihan perus lämmitys päällä ja tuuletin 3-asennossa? Eli lämmittää ja puhaltaa vakionopeudella kunnes saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja jatkaa pelkkää puhaltamista sen jälkeen. Molemmat tekee täsmälleen saman?
Minun käsittääkseni tuo on juuri se takkatoiminnon tarkoitus. Omassa FH25 ei tuollaista toimintoa ole, mutta silti se toimii juuri niin. En osaa sitten selittää miksei puhallus lopu muuta kuin sulatuksen ajaksi, mutta kerrankin sattunut bugi oikeaan paikkaan.

Vai olisiko takkatoiminnolla sitten mahdollista saada se puhallin pidettyä päällä myös automaattisesti säätyvällä puhalluksella? Ehkä siinä on jutun juoni. Ite oon tykännyt kuitenkin tota manuaalista pitää, koska lämmön leviäminen on parempaa kun puhallus on jatkuvaa.
Heitetään itsekin vielä yksi idea tänne, omat kahden ilpin sulamisvedet menevät halpoihin kottikärryihin. Eilen kun kävi plussan puolella, kottikset ympäri ja kopautti pari kertaa pohjaan niin jääkuutiot irtosivat helposti
Tuohan on varsin innovatiivinen ratkaisu jo.

Itse yritin niitä ohjata rännin pätkällä pumpun läheisyydessä olevaan sadevesiviemäriin, mutta tämähän tietty jäätyy jo aika pienilläkin pakkasilla. Toisesta pumpusta sai isomman kaadon, mutta kyllä se ränni silti aika pian täyttyy jäästä ja sitten pitää sitä käydä koputtelemassa tyhjäksi. Sulanapitokaapeli ränniin varmaan auttaisi, mutta vaatisi sitten enemmän vaivannäköä asennukseen ja kuluttaisihan tuo sähköäkin about hehkulampun verran.
 
Itsellä ekaa talvea Toshiban Polar 25 käytössä ja hienosti toiminut, hämmentää vain tuo takkatoiminto(1), miten se eroaa siitä että ihan perus lämmitys päällä ja tuuletin 3-asennossa? Eli lämmittää ja puhaltaa vakionopeudella kunnes saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja jatkaa pelkkää puhaltamista sen jälkeen. Molemmat tekee täsmälleen saman?

Puuilon matalampi laastipalju myös olla ja on sinne jo yhteensä joku 15-20cm tullut jäätä täällä etelärannikolla.
Takkatoiminto päällä puhallin ei hidastu tavoitelämpötilassa. Ilman takkatoimintoa se hidastuu.
 
Täällä kanssa Bilteman 60 L laastipaljut ILPien alla silikonisprayllä käsiteltynä ja hyvin on saanut sen viikottaisen jääköntsän sieltä pihalle.

Alunperin oli strategiana talvea varten se, että rupeaisin polttamaan takkaa sitten kun lämpötilat menisivät pidemmäksi aikaa alle 10 pakkasasteen. Totesin kuitenkin heti tässä ekan pakkasjakson jälkeen, että eipä kyllä oikeastaan vaivan väärti lämmitellä takkaa ainakaan vielä noissa kohtuullisen miedoissa pakkasissa mitä täällä etelässä oli. Kovimmilla pakkasilla yläkerran pumpun kulutus oli 10-12 kWh päivässä ja alhaalla (jossa takka sijaitsee) pelkällä puhalluksella jotain 2 kWh. Maksan sähköstä kaikkieen (energia+siirto+vero) tällä hetkellä n. 18 snt/kWh, eli päivässä tulee "säästöä" korkeintaan pari euroa, mutta toisaalta puuta saa mättää varmaan 20 kg/vrk että tuon takan saa oikeasti lämpimäksi. Varsinkin kun pumpuilla ei kuitenkaan ollut yhtään mitään vaikeuksia pitää lämpöjä yllä tuolla alle -15 asteessakaan.

Joten uusi strategia on se, että poltan takkaa vasta siinä tapauksessa jos tuntuu, että ei meinaa oikeasti riittää pumpuista lämpö.
 
Joten uusi strategia on se, että poltan takkaa vasta siinä tapauksessa jos tuntuu, että ei meinaa oikeasti riittää pumpuista lämpö.
Mielenkiintoinen lähestymistapa. Olis kyllä mielenkiintoista tietää mitä noi omat pumput syö ja minkä verran siitä oikeasti säästää takkaa polttamalla. Harmi kun eivät ole pistotulppakytkennällä niin saisi sinne kulutusmittarin helposti lyötyä väliin.

Oma hinta sähkölle (energia+siirto+vero) on päivällä 10,71 c / kwh ja yöllä 9,26 c / kwh, joten esim. 10 kwh päivittäinen säästö ei ehkä ole vaivannäön arvoinen. Tuo sähkövero on muuten ryöstöä, n. 30 % laskusta on veroa tämmöisessäkin hyödykkeessä... Toki ehkä irvokas hetki valittaa tästä, kun osa maksaa sähköstään nyt 6-7 kertaista hintaa minuun nähden, joten en sen enempää nyt itke tästä.

Muuten olen nyt mielenkiinnosta tässä fiilistellyt mukana ja yrittänyt säästellä energiaa ja ihan onnistuneestikin. Joulukuun säästöjä söi edeltävä viikko, joka oli viime vuoteen verrattuna lähes 10 astetta kylmempi keskilämpötilaltaan. Tästä huolimatta -16% viime vuoteen nähden, vaikkei silloinkaan mitään tuhlauskäyttöä ollut.
 
Cop paranee kun pumppu käy pienemmällä teholla takkaa poltellessa. Nollakelissä ja -10c samaa luokkaa kun polttaa puuta jonkin verran. Siis mitä itse katsellut.
 
Mielenkiintoinen lähestymistapa. Olis kyllä mielenkiintoista tietää mitä noi omat pumput syö ja minkä verran siitä oikeasti säästää takkaa polttamalla. Harmi kun eivät ole pistotulppakytkennällä niin saisi sinne kulutusmittarin helposti lyötyä väliin.

Joo, toki nämä omat kulutusluvut perustuu täysin ILPien omaan raportointiin. Käsittääkseni tämä luku on sinänsä ilmeisesti ihan uskottava nettitietojen perusteella, mutta en sitten tiedä laskeeko tuo myös esim. sulatukset mukaan vai ei. Tällä hetkellä tilanne on muutenkin se, että talokauppojen mukana tulleita puita olen poltellut joten siinä mielessä on tullut ihan oikeaa säästöä kun puut ovat "ilmaiset", mutta ostopuilla homma ei olisi millään muotoa taloudellisesti kannattavaa.

Muuten olen nyt mielenkiinnosta tässä fiilistellyt mukana ja yrittänyt säästellä energiaa ja ihan onnistuneestikin. Joulukuun säästöjä söi edeltävä viikko, joka oli viime vuoteen verrattuna lähes 10 astetta kylmempi keskilämpötilaltaan. Tästä huolimatta -16% viime vuoteen nähden, vaikkei silloinkaan mitään tuhlauskäyttöä ollut.

Joo, kyllähän sitä järkeviä toimia mielellään tekee, mutta aika monet loppuviimein ihan piipertelyä kun joka tapauksessa se lämmitys ja ennen kaikkea LVV haukkaa oikeasti ylivoimaisesti suurimman osan kulutuksesta, teki mitä teki. Hyvänä esimerkkinä meillä oli tossa kavereiden kanssa pienet lanit itsenäisyyspäivän tienoilla. Neljän ukon tehokkaat peli-PC:t + näytöt sun muut, täysin huoletonta sähkönkäyttöä, sauna päällä joka ilta kolmisen tuntia yms. Piväkulutus nousi ehkä 30% keskimääräisestä ja siitäkin suurin osa tuli tuosta saunomisesta ja siitäkin iso osa oli itseasiassa LVV:n sähköä kun vettä lutrattiin tavallista enemmän.

Alkaa käymään koko ajan selvemmäksi, että tuo LVV on oikeasti se pahin syöppö. Ei kuitenkaan ole ihan hirveästi vaihtoehtoja mitä asialle voisi tehdä, ainakaan kustannustehokkaasti. Veden säästö on toki se mitä aina hoetaan, eikä meilläkään esim. joka päivä lutrata pitkiä aikoja suihkussa. Toisaalta jo pelkästään se isohkon kämpän pitkät putkivedot aiheuttaa sen, että lämmintä vettä menee joka tapauksessa aika paljon hukkaan vaikka sitä yrittäisi käyttää vain vähän, eikä vaippaikäisten lasten kanssa oikein kokonaan ilmankaan lämmintä vettä pysty olemaan. Lisäksi tuo syö aika reippaasti sähköä vaikka täällä ei olisi ketään kotonakaan.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.
 
Itsellä ekaa talvea Toshiban Polar 25 käytössä ja hienosti toiminut, hämmentää vain tuo takkatoiminto(1), miten se eroaa siitä että ihan perus lämmitys päällä ja tuuletin 3-asennossa? Eli lämmittää ja puhaltaa vakionopeudella kunnes saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja jatkaa pelkkää puhaltamista sen jälkeen. Molemmat tekee täsmälleen saman?
Huoltomanuaalissa löytyy nuo eri käyttötilojen kuvaukset.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.
Samoin täällä Mitsu LN35 maatelineellä. En muista paljun kokoa, että oliko 80 vai 90 litraa, mutta mahtui juuri ja juuri pumpun alle. Nyt kumminkin tuo vuotava laastipalju oli täynnä jäätä.

Eli olisi se jää hyvä saada siirrettyä pois? Tai sitten vaikka kaksi maatelinettä päällekkäin? :)

Vaarana siis, että pian on niin iso jääkokkare, että haittaisi jo jotenkin pumpun toimintaa?
 
Normaali moodissa tuuletin hidastuu tavoitelämpötilassa.
Takka 1 jatkaa puhallusta asetetulla nopeudella.
Takka 2 jatkaa puhallusta hitaammin.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.
Turha sitä vettä on sokkelin viereen laskea jäätymään.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.

Jos vettä tulee niin vähän, eikä ongelmaa koko ulkoyksikön jäätymisestä ole tullut, niin mikäs siinä. Toisaalta kun itsellä tulee kahdesta pumpusta talven aikana helposti toista tuhatta litraa sulamisvesiä, niin henkilökohtaisesti ainakin roudaan ne vedet ihan mielelläni johonkin muualle kuin sokkelin viereen. Ei myöskään tee mieli väkisellä tehdä pihaan luistinrataa.
 
Viimeksi muokattu:
Suoraan sokkelin viereen en antaisi pumpun lorotella vesiä / muodostaa jäävuorta suoraan pumpun alle.

Kunnollinen viemäröinti olisi toki se helpoin, joko sadevesiviemäriin tai miksei myös talon sisäpuolellekin.

Itselle laastipaljun tyhjentäminen eli minuutti-pari kerran tai kaksi viikossa ei ole paha rasti.

Jos on enemmän tilaa talon / seinän vieressä ja maa viettää hyvin talosta poispäin, on pumpun alle viistoon asetettava levy, joka ohjaa vedet kauemmaksi, varsin toimiva ratkaisu sekin.
 
Laitoin myös laastipaljun ulkoyksikön alle pari kolme viikkoa sitten. Oli tullut 2/3 täyteen. Pumppuna Panasonicin HZ25 ja hoitaa yksin 100m2 lämmitystä, joskin nyt puolitehoilla kun pyynti vaihtelevasti pakkasesta riippuen 10-14c.

Mutta joo parempi paljulla. Viime talvena alkoi jäävuori jo lähenemään pumppua eikä vettä tosiaan hyvä ole tiputella sokkelin viereen.
 
Jos on panasonicin pumppu ja takkaa lämmittelee niin kannattaa katsoa service-valikoiden puolelta, että se toiminto on päällä, joka jättää sisäyksikön puhaltamaan, vaikka kompura on sammuksissa. Myöskin sulatukselle on kaksi eri toimintoa, joista se parempi pitäisi olla defaulttina päällä, mutta eipä ollut omassa nz25:ssa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom