Ilmalämpöpumput eli ILPit

[Haukka81]

Yksi huono puoli tuossa säädössä on. Ainakin vedon tunnetta se lisää, kun puhallus kattoa myöten. Viileä ilma virtaa lattiaa pitkin sinne missä ilmalämpöpumppu on. Itse laskin suuntausta pykälän alemmaksi, niin takkahuoneessa oleva ILP pitää olohuoneen puolella vedon tunteen poissa. Toki hiukan saatoin energiatehokkuudessa menettää.

meillä noin, niin yks aste viel puhallusta tonne makkareita kohden. Ei ainakaan tähän asti ole vedosta valitettu. Toki sitä vähän aina syntyy väkisin.

koneellinen ilmanvaihto talossa.

 

[jonesky12345]

Naapurustossa jäi ylimääräseksi mitsun fh35ve "mylly" uudemman tieltä ja saisin ton ilmaseksi ja meinasin asentaa/asennuttaa erilliseen n. 34m2 tallirakennukseen itselleni. Talli on 125 millisillä seinäeristeillä ja 200 millisellä kattoeristeellä eristetty ja oon pitänyt suoralla sähköllä 5 asteen lämpöjä talvella.

Onko tossa jotain konkreettista haittaa/ongelmaa kun on iso laite ja energiakulut koitetaan minimoida. Onko esim mahdollista, että tossa laitteessa minimilämmityslämpötila on niin korkea (eikö ilpeissä se oo tyyliin 10+ astetta) että yhdistettynä hyvin pieneen tilaan pumpun näkökulmasta lämmitys kävisi niin syklisesti, että sähköä kuluisikin enemmän?

 

[B170]

Naapurustossa jäi ylimääräseksi mitsun fh35ve "mylly" uudemman tieltä ja saisin ton ilmaseksi ja meinasin asentaa/asennuttaa erilliseen n. 34m2 tallirakennukseen itselleni. Talli on 125 millisillä seinäeristeillä ja 200 millisellä kattoeristeellä eristetty ja oon pitänyt suoralla sähköllä 5 asteen lämpöjä talvella.

Onko tossa jotain konkreettista haittaa/ongelmaa kun on iso laite ja energiakulut koitetaan minimoida. Onko esim mahdollista, että tossa laitteessa minimilämmityslämpötila on niin korkea (eikö ilpeissä se oo tyyliin 10+ astetta) että yhdistettynä hyvin pieneen tilaan pumpun näkökulmasta lämmitys kävisi niin syklisesti, että sähköä kuluisikin enemmän?

Mutuna veikkaan, että pitää saman tilan lämpöisempänä samalla energiamäärällä tai jopa vähemmällä kuin suoralla sähköllä. Tuo 5 asteen pitäminen voi olla ongelmallinen ja varsinkin sitten ne pumpun sulatukset, kun sisälämpötila niin alhainen jos tuohon 5 asteeseen sillä pääsee?
E: sukulaisella on autotallissa pumppu joka kykenee 8 asteeseen ja mitään ongelmia ei ole sulatusten kanssa.

 

[jonesky12345]

Mutuna veikkaan, että pitää saman tilan lämpöisempänä samalla energiamäärällä tai jopa vähemmällä kuin suoralla sähköllä. Tuo 5 asteen pitäminen voi olla ongelmallinen ja varsinkin sitten ne pumpun sulatukset, kun sisälämpötila niin alhainen jos tuohon 5 asteeseen sillä pääsee?
E: sukulaisella on autotallissa pumppu joka kykenee 8 asteeseen ja mitään ongelmia ei ole sulatusten kanssa.

Joo, siis ymmärrettävästi pumpulla pitää ja voikin tuosta nostaa lämpöjä, ei mua haittaa remppailla autoa pykälä lämpimämmässä tai jopa lämmittää pumpulla remppa-ajaksi lähelle 20 astetta. Kelasin vaan että jos pumppu pitää lämmöt jo valmiiksi pykälää ylempänä, joka toki pumpun hyötysuhteella varmasti lähtökohtasesti kuluttaa vähemmän sähköä niin kääntyykö noin isolle tilalle mitotetulla pumpulla tilanne negatiiviseksi, jos pumpun minimiteho esimerkiksi ajaa siihen että pumppu sahaa päälle ja pois. Käsittääkseni pumppujen hyötysuhde on kuitenkin parempi jos pumppu ei käy ihan minimitehoilla?

 

[MarkusV]

Mulla on varastossa joku toshiba pikku pumppu se vie 15m2 lämmittämisessä n.1000kwh / vuosi ja lämpö on +18 jos pitää alempana pumppu ei toimi kunnolla. Autotallissa yhden talven lämmitin toshiba 35 joku malli niin vei 1000kwh/kk talli on 70m2 ja 3m sisäkorkeus. Kaikki on ihan tapauskohtaista kaverilla menee sitten taas tallissa n.500kwh/kk taisi olla n.50m2 ja 2.5m korkeutta.

 

[jonesky12345]

Mulla on varastossa joku toshiba pikku pumppu se vie 15m2 lämmittämisessä n.1000kwh / vuosi ja lämpö on +18 jos pitää alempana pumppu ei toimi kunnolla. Autotallissa yhden talven lämmitin toshiba 35 joku malli niin vei 1000kwh/kk talli on 70m2 ja 3m sisäkorkeus. Kaikki on ihan tapauskohtaista kaverilla menee sitten taas tallissa n.500kwh/kk taisi olla n.50m2 ja 2.5m korkeutta.

Joo, mulla on kiinteistön sähkönkulutus ollut n. 14-15000kwh kun lämmitellyt 135 neliön kämppää ilpillä ja jäähdytellyt kesällä niin arvioin ettei tallin lämmitys 5 asteessa suoralla sähköllä voi viedä juurikaan yli 1000kwh vuodessa, jolloin ostoilppiä ei oikein voi harkita, kun ei maksaisi itseään takaisin, mutta ilmainen käytöstä muulta poistuva voisi olla ihan kannattava vs suora sähkö.

 

[Eräilves]

Mitenkä hyvin tuo melcloudin energian kulutus pitää paikkansa? Jotain arviota saisi paljonko ilppi on vieny sähköä

 

[jonesky12345]

Mitenkä hyvin tuo melcloudin energian kulutus pitää paikkansa? Jotain arviota saisi paljonko ilppi on vieny sähköä

Miksei pumppu sinänsä voisi energiankulutustaan tietää? Onhan sulla saatavilla tehomittari seinän ja minkä vaan sähkölaitteen väliin ja kiinteistölläkin sähkömittari.

 

[Persojet]

Mitenkä hyvin tuo melcloudin energian kulutus pitää paikkansa? Jotain arviota saisi paljonko ilppi on vieny sähköä

Ite katselin juuri viikon ajalta kun olin lomalla ja ainoo kulutus oli ILP ja jääkaappi. Näytti se melcloud vähintään nelinkertaista kulutusta vrt oikeaan, yleensä enemmänkin. Tuo nyt oli aika pienellä kulutuksella, ehkä tarkkuus paranee kun kulutus kasvaa.

 

[Eräilves]

Miksei pumppu sinänsä voisi energiankulutustaan tietää? Onhan sulla saatavilla tehomittari seinän ja minkä vaan sähkölaitteen väliin ja kiinteistölläkin sähkömittari.

Eipä kauheasti kehuja ole vuan saanut tuo sovellus, niin sen takia kysyin..

 

[juhaa]

Miksei pumppu sinänsä voisi energiankulutustaan tietää?

Pumpuissa ei ole oikeaa mittaria. Perustuu vain arvaukseen.

Varmasti, joku vastaa, että X pumpussa on, mutta ei noissa.

 

[B12]

Ja melcloudiin pitää rekisteröidä oikea pumpun malli, että pitää edes sinne päin paikkansa.

 

[B170]

Pumpuissa ei ole oikeaa mittaria. Perustuu vain arvaukseen.

Varmasti, joku vastaa, että X pumpussa on, mutta ei noissa.

Yleinen asennustapa on laittaa pumput turvakytkimien kanssa ja pistotulpalla asennuksen saa jos pyytää ja asentaja suostuu. Pistotulpallinen asennus mahdollistaa erillisen energiamittarin liittämisen hyvinkin helposti. Niiden mittaustarkkuuteen en ota kantaa.

 

[B12]

Yleinen asennustapa on laittaa pumput turvakytkimien kanssa ja pistotulpalla asennuksen saa jos pyytää ja asentaja suostuu. Pistotulpallinen asennus mahdollistaa erillisen energiamittarin liittämisen hyvinkin helposti. Niiden mittaustarkkuuteen en ota kantaa.

Shellyllä on mielenkiintoinen uutuustuote energian mittaukseen, jos ei tarvetta releelle. Ilmalämpöpumppua en katkoisi releellä huvikseen.

https://www.shelly.com/en/products/shop/shelly-plus-pm-mini

Minulla on pumput keskuksesta suoraan omien sulakkeiden takaa ja väliin laitettu Shelly 1 PM mittaamaan kulutusta. Siinä tuo rele on ihan turha ja tuo Plus PM mini olisi ihan sopiva. Töpselin väliin sitten vaikka Shelly Plug S tai mielummin tuo Plus PM mini rasian sisään. Shellyt toimineet itsellä kyllä hyvin ja ilman mitään häiriöitä. Alussa oli outoja linjalta tippumisia, mutta korjaantui kun vaihtoi eläkeikäisen reitittimen uudempaan.

 

[BongisKhan]

Itsellä on ulkopistorasioissa tulpalla molemmat pumput. Just tossa kanssa mietin, että kun tuli hommattua plugarin latausta ajoittamaan ja mittailemaan yksi tällainen älypistorasia, ja ihan kelpo laitteeksi todettua, että pitäisiköhän käydä saman tien ostamassa pari lisää ja laittaa pumput tuollaisten taakse myös, jotta saisi vähän parempaa dataa pumppujen kulutuksesta. Ei tosiaan itselläkään ihan hirveästi luottoa noihin pumppujen omiin statistiikkoihin ja vahva epäilys on, että Panasonic taas näyttää aika isosti alakanttiin noi kulutukset.

Toisaalta harmillisesti tuossa Nediksessä näkyy vain hetkittäinen ja koko päivän kulutus. Auton latauksen kannalta tämä ei haittaa kun siinä kiinnostaa eniten se kokonaisuus, mutta pumppujen kanssa olisi kiva saada vähän yksityiskohtaisempaa kulutusdataa.

 

[Oksa]

Jos siinä on i-see anturi, niin se ääni kuuluu siitä, jos sitä ei ole ohjelmoitu pois käytöstä. Se kun kääntelee sitä anturia, vaikka ei puhallakaan.

Ei ollut sekään. Vaikka hurina ei ole kova niin on asteen verran kuuluvampi kuin tuon anturin kääntyily. Tässä jonkinlainen ääninäyte puhelimen mikrofonilla, vaatinee volumet tappiin: Hurina

Kuuluu tosiaan aina kun lopettaa aktiivisen lämmittämisen (tai jäähdyttämisen) eikä ole puhaltimenkaan ääni. Kuitenkin niin pieni että siinä ja siinä kehtaako kysyä asentaneelta firmalta kuuluuko asiaan vai ei

 

[petepeluri]

Itsellä on ulkopistorasioissa tulpalla molemmat pumput. Just tossa kanssa mietin, että kun tuli hommattua plugarin latausta ajoittamaan ja mittailemaan yksi tällainen älypistorasia, ja ihan kelpo laitteeksi todettua, että pitäisiköhän käydä saman tien ostamassa pari lisää ja laittaa pumput tuollaisten taakse myös, jotta saisi vähän parempaa dataa pumppujen kulutuksesta. Ei tosiaan itselläkään ihan hirveästi luottoa noihin pumppujen omiin statistiikkoihin ja vahva epäilys on, että Panasonic taas näyttää aika isosti alakanttiin noi kulutukset.

Toisaalta harmillisesti tuossa Nediksessä näkyy vain hetkittäinen ja koko päivän kulutus. Auton latauksen kannalta tämä ei haittaa kun siinä kiinnostaa eniten se kokonaisuus, mutta pumppujen kanssa olisi kiva saada vähän yksityiskohtaisempaa kulutusdataa.

Itse tein profiilin tehorajalla niin jää logiin miten pitkään kone käy. Näkeehän tuosta maksimitehonkin karkeasti.

 

[B12]

Kuuluu tosiaan aina kun lopettaa aktiivisen lämmittämisen (tai jäähdyttämisen) eikä ole puhaltimenkaan ääni.

Sehän kääntelee siivekkeet default asentoon, kun lopettaa lämmittämisen, eli menee lepotilaan. Siitä kuuluu servoista vieno sirinä/ininä.

tarkka ja herkkä kuulo kyllä oltava, jos häiritsee iSeen tai siivekkkeisen moottorin ääni

 

[Oksa]

Sehän kääntelee siivekkeet default asentoon, kun lopettaa lämmittämisen, eli menee lepotilaan. Siitä kuuluu servoista vieno sirinä/ininä.

tarkka ja herkkä kuulo kyllä oltava, jos häiritsee iSeen tai siivekkkeisen moottorin ääni

Ei ole se, en niin pöhkö ole. Tuo ääni siis kuuluu käytännössä kaiken aikaa aina kun lämmitys- tai viilennystarvetta ei ole, siis vaikka puoli tuntia putkeen. Ja muut käyttämäni Mitsun pumput eivät tuota tee kun jäävät "lepäämään".

 

[Rollerix]

Itsellä on ulkopistorasioissa tulpalla molemmat pumput. Just tossa kanssa mietin, että kun tuli hommattua plugarin latausta ajoittamaan ja mittailemaan yksi tällainen älypistorasia, ja ihan kelpo laitteeksi todettua, että pitäisiköhän käydä saman tien ostamassa pari lisää ja laittaa pumput tuollaisten taakse myös, jotta saisi vähän parempaa dataa pumppujen kulutuksesta. Ei tosiaan itselläkään ihan hirveästi luottoa noihin pumppujen omiin statistiikkoihin ja vahva epäilys on, että Panasonic taas näyttää aika isosti alakanttiin noi kulutukset.

Toisaalta harmillisesti tuossa Nediksessä näkyy vain hetkittäinen ja koko päivän kulutus. Auton latauksen kannalta tämä ei haittaa kun siinä kiinnostaa eniten se kokonaisuus, mutta pumppujen kanssa olisi kiva saada vähän yksityiskohtaisempaa kulutusdataa.

Täällä myös ilppi ulkopistorasiassa ja kiinnostaisi tietää mitä pitää huomioida jos laittaisi tuommoisen tai jonkun muun sähkön kulutusta mittaavan älypistorasian siihen väliin.

Ainakin se tulee mieleen että pitää tietää miten rasia suhtautuu sähkökatkoon. Oma ilppi käynnistyy automaattisesti katkon jälkeen mutta ainakin joku tuommoinen rasia (en muista merkkiä) menee teknisten tietojen mukaan pois päältä katkon yhteydessä. Vai oliko niin että se on kaikissa turvaominaisuus? On meinaan vähän huono juttu, jos vaikka lämmityskaidella lyhytkin sähkökatko ja sen jälkeen pumppu pois päältä ja vaikka väki matkalla.

Entä onko muuta sähköturvallisuuteen tms liittyvää?

Vaatiiko tuo Motonetin verme muuten jonkun nediksen hubin tms?

 

[BongisKhan]

Täällä myös ilppi ulkopistorasiassa ja kiinnostaisi tietää mitä pitää huomioida jos laittaisi tuommoisen tai jonkun muun sähkön kulutusta mittaavan älypistorasian siihen väliin.

Tukes nyt on varmaan sitä mieltä, että mitään ei saisi laittaa väliin ja pelkkä pistotulppakytkentä käytännössä varmistaa talosi palamisen ja sellaista käyttäessäsi olet paska & huono ihminen. Toisaalta Tukes myös sanoo, että jatkoroikkia ei saisi käyttää ikinä missään tilanteessa. Kaikilla tekkiläisillähän on esim. tietokoneen kaikki eri virtapiuhat omissa pistorasioissaan, eikä kukaan käytä vaan roikkaa... eihän?

Ainakin se tulee mieleen että pitää tietää miten rasia suhtautuu sähkökatkoon. Oma ilppi käynnistyy automaattisesti katkon jälkeen mutta ainakin joku tuommoinen rasia (en muista merkkiä) menee teknisten tietojen mukaan pois päältä katkon yhteydessä. Vai oliko niin että se on kaikissa turvaominaisuus? On meinaan vähän huono juttu, jos vaikka lämmityskaidella lyhytkin sähkökatko ja sen jälkeen pumppu pois päältä ja vaikka väki matkalla.

Tuossa Nediksessä on ainakin asetuksissa täppä, että mitä tehdään sähkökatkon jälkeen:

En sitten tiedä miten tuo käytännössä toimii. Varmaan pilvi pollaa tasaisin väliajoin ja kytkee päälle kun saa taas yhteyden. Tässä on toki vaaranpaikkana se jos wifi-verkko ei saakaan sähkökatkon jälkeen tunkattua itseään pystyyn.

Vaatiiko tuo Motonetin verme muuten jonkun nediksen hubin tms?

Ei vaadi. Riitti kun asensi Nediksen äppskin. Toisaalta tuossa just tutkiskelin, että ilmeisesti tuon saisi fläshättyä myös tuya-laitteeksi, jolloin sen voisi laittaa täysin lokaaliksi home assistantilla. Nythän tuo siis toimii pilven kautta, eli pilvi tasaisin väliajoin kyselee rasialta että mitäs kuuluu, eli jos ulkoinen internet-yhteys syystä tai toisesta kyykkää, niin loggaus ei myöskään toimi. Mutta toisaalta eipä tuo niin mission critical ole, että tuskinpa jaksaa ruveta säätämään.

Toisaalta tuon Nediksen softan kautta on se ongelma, että se näyttää pelkästään päiväkulutuksen. Olisi tosiaan kiva saada vähän tarkempaa dataa, että voisi katsoa kuinka usein laite oikeasti sulattelee jne.

 

[Antw]

Pumpuissa ei ole oikeaa mittaria. Perustuu vain arvaukseen.

Varmasti, joku vastaa, että X pumpussa on, mutta ei noissa.

Ja melcloudiin pitää rekisteröidä oikea pumpun malli, että pitää edes sinne päin paikkansa.

Melcloud on niin sysipaska appi, etten ihmettelisi että nuokin arvot näyttävät mitä sattuu. Lähinnä ihmettelen kuinka joku vapaaehtoisesti haluaa/pystyy käyttämään.

Google Playn 2.1 / 5 tähteä kertovat omaa kieltään.

 

[jonesky12345]

Onko ilpissä ylipäänsä kauhean tärkeää päästä seuraamaan tota kulutusta jotenkin pitkäaikaisesti? Kämpän lämpövuoto on kuitenkin aika pitkälti yhdistelmä sisälämpötilaa ja ulkolämpötilaa ja pumppu paikkailee tuota, niin toimisko tuollainen älyrasia ihan vaan toiminnan dokumentointiin silloin kun on mestoilla ja ilppi sit muuten syö mitä syö ja jos nyt sattuu kaipaamaan jotain suuntaa-antavaa ajatusta millä teholla masiina milloinkin rullaa, niin säätiedote antaa osviittaa?

Tuli tässsä vaan mieleen, että kun kyseessä on suhteellisen ennustettavalla tavalla toimiva laite, joka käytännössä olosuhteiden pakosta on päällä 24/7 lämmityskaudella ja tarkoituksellinen poiskytkeminen vois liittyä hetkellisesti tosi kalliisiin pörssisähkötunteihin tms, niin eipä tollasesta reaaliaikasestia käyttötehon mittauksesta pitkällä aikavälillä mitään kostu kun sähkölasku kertoo paljonko sähköä on kulunut

Melcloud on niin sysipaska appi, etten ihmettelisi että nuokin arvot näyttävät mitä sattuu. Lähinnä ihmettelen kuinka joku vapaaehtoisesti haluaa/pystyy käyttämään.

Google Playn 2.1 / 5 tähteä kertovat omaa kieltään.

Joo, en kyllä keksi että miten tosta on noin paska saatu aikaiseksi. Ihan jo kaukosäätimen sisältämiä toimintojakin uupuu kuten joidenkin pumppumallien mahdollisuus asettaa eri suuntaiset lavat korkeussuunnassa eri korkoihin. Välillä tuntuu myös siltä, että puhelin sen äpin kautta ohittaa kaukosäätimen manuaalisäädön vaikkei äppiin koskisi lainkaan, joten käytännössä jos pumpun asetuksia säätää, pitää aina varmistaa, että myös melcloudissa ollaan samoilla spekseillä tai ainakin lähellä ettei kesäkaudelta jäänyt jäähdytys kytkeydy talvikaudella vahingossa päälle tms. Tota paskaa käyttöliittymää yms kestäisi sen vähän mitä pumppua tarvii etänä ropailla, tyyliin joku lomareissu, mutta toimis nyt edes niin, että pumpulle syötetty komento päivittyis melcloudiin.

 

[Rollerix]

Onko ilpissä ylipäänsä kauhean tärkeää päästä seuraamaan tota kulutusta jotenkin pitkäaikaisesti? Kämpän lämpövuoto on kuitenkin aika pitkälti yhdistelmä sisälämpötilaa ja ulkolämpötilaa ja pumppu paikkailee tuota, niin toimisko tuollainen älyrasia ihan vaan toiminnan dokumentointiin silloin kun on mestoilla ja ilppi sit muuten syö mitä syö ja jos nyt sattuu kaipaamaan jotain suuntaa-antavaa ajatusta millä teholla masiina milloinkin rullaa, niin säätiedote antaa osviittaa?

Tuli tässsä vaan mieleen, että kun kyseessä on suhteellisen ennustettavalla tavalla toimiva laite, joka käytännössä olosuhteiden pakosta on päällä 24/7 lämmityskaudella ja tarkoituksellinen poiskytkeminen vois liittyä hetkellisesti tosi kalliisiin pörssisähkötunteihin tms, niin eipä tollasesta reaaliaikasestia käyttötehon mittauksesta pitkällä aikavälillä mitään kostu kun sähkölasku kertoo paljonko sähköä on kulunut


Joo, en kyllä keksi että miten tosta on noin paska saatu aikaiseksi. Ihan jo kaukosäätimen sisältämiä toimintojakin uupuu kuten joidenkin pumppumallien mahdollisuus asettaa eri suuntaiset lavat korkeussuunnassa eri korkoihin. Välillä tuntuu myös siltä, että puhelin sen äpin kautta ohittaa kaukosäätimen manuaalisäädön vaikkei äppiin koskisi lainkaan, joten käytännössä jos pumpun asetuksia säätää, pitää aina varmistaa, että myös melcloudissa ollaan samoilla spekseillä tai ainakin lähellä ettei kesäkaudelta jäänyt jäähdytys kytkeydy talvikaudella vahingossa päälle tms. Tota paskaa käyttöliittymää yms kestäisi sen vähän mitä pumppua tarvii etänä ropailla, tyyliin joku lomareissu, mutta toimis nyt edes niin, että pumpulle syötetty komento päivittyis melcloudiin.

No sen verran kiinnostaa seurata esim että näkisi miten ilppi vie sähköä eri lämpötilan asetuksilla, ja kokonaiskulutukseen vertaamalla voisi sitten arvioida eri vaihtoehtojen etuja. Siis jos vaikka asetus 23 C vie X enemmän sähköä kuin 21 C, mutta kokonaisenergiankulutus nousee vähemmän kuin X (lattialämmitykset, patterit tms. ei mene niin usein päälle), voi se olla kannattavaa mukavuuden kannalta. Tuo nyt vain nopeasti kyhätty esimerkki, joka ei varmaan paras mahdollinen.

 

[petepeluri]

Onko ilpissä ylipäänsä kauhean tärkeää päästä seuraamaan tota kulutusta jotenkin pitkäaikaisesti? Kämpän lämpövuoto on kuitenkin aika pitkälti yhdistelmä sisälämpötilaa ja ulkolämpötilaa ja pumppu paikkailee tuota, niin toimisko tuollainen älyrasia ihan vaan toiminnan dokumentointiin silloin kun on mestoilla ja ilppi sit muuten syö mitä syö ja jos nyt sattuu kaipaamaan jotain suuntaa-antavaa ajatusta millä teholla masiina milloinkin rullaa, niin säätiedote antaa osviittaa?

Tuli tässsä vaan mieleen, että kun kyseessä on suhteellisen ennustettavalla tavalla toimiva laite, joka käytännössä olosuhteiden pakosta on päällä 24/7 lämmityskaudella ja tarkoituksellinen poiskytkeminen vois liittyä hetkellisesti tosi kalliisiin pörssisähkötunteihin tms, niin eipä tollasesta reaaliaikasestia käyttötehon mittauksesta pitkällä aikavälillä mitään kostu kun sähkölasku kertoo paljonko sähköä on kulunut


Joo, en kyllä keksi että miten tosta on noin paska saatu aikaiseksi. Ihan jo kaukosäätimen sisältämiä toimintojakin uupuu kuten joidenkin pumppumallien mahdollisuus asettaa eri suuntaiset lavat korkeussuunnassa eri korkoihin. Välillä tuntuu myös siltä, että puhelin sen äpin kautta ohittaa kaukosäätimen manuaalisäädön vaikkei äppiin koskisi lainkaan, joten käytännössä jos pumpun asetuksia säätää, pitää aina varmistaa, että myös melcloudissa ollaan samoilla spekseillä tai ainakin lähellä ettei kesäkaudelta jäänyt jäähdytys kytkeydy talvikaudella vahingossa päälle tms. Tota paskaa käyttöliittymää yms kestäisi sen vähän mitä pumppua tarvii etänä ropailla, tyyliin joku lomareissu, mutta toimis nyt edes niin, että pumpulle syötetty komento päivittyis melcloudiin.

Kiva tietää paljonko nuo vievät vuodessa sähköä, ja millä kuormalla käyvät talvella.

 

[petepeluri]

No sen verran kiinnostaa seurata esim että näkisi miten ilppi vie sähköä eri lämpötilan asetuksilla, ja kokonaiskulutukseen vertaamalla voisi sitten arvioida eri vaihtoehtojen etuja. Siis jos vaikka asetus 23 C vie X enemmän sähköä kuin 21 C, mutta kokonaisenergiankulutus nousee vähemmän kuin X (lattialämmitykset, patterit tms. ei mene niin usein päälle), voi se olla kannattavaa mukavuuden kannalta. Tuo nyt vain nopeasti kyhätty esimerkki, joka ei varmaan paras mahdollinen.

2 astetta lisää kulutusta ~10%.

 

[Rollerix]

2 astetta lisää kulutusta ~10%.

Luulisi että ulkolämpötila ja lämmitettävän tilan koko vaikuttaa isosti eroon?

 

[petepeluri]

Luulisi että ulkolämpötila ja lämmitettävän tilan koko vaikuttaa isosti eroon?

Ei noilla ole tuossa merkitystä.

 

[Rollerix]

Ei noilla ole tuossa merkitystä.

Hiukka vaikea uskoa mutten heti osaa perustella vastaankaan

 

[Taneli-]

Ei noilla ole tuossa merkitystä.

Eli sinusta jos ulkolämpötila on -30C ja halutaan nostaa lämpöä 10 000m2 kivisessä linnassa 2 astetta kun se on aiemmin pidetty 0-asteisena tai jos kyseessä on +30C ulko lämpötila ja halutaan nostaa lämpöä kivisessä 2m2 vessassa 2 astetta missä sisälämpöä on vastaavasti pidetty 0-asteisena tarvittavalla energiamäärällä ei ole eroa vaan jos vaade on että täsmälleen tunnin sisällä pitäisi sisälämpötilan nousta sen 2 astetta se tulee vaatimaan 10% siitä energiamääreestä mitä aiemmin on vaadittu kyseisen 2 astetta vähäisemmän lämpötilan ylläpitämiseksi.

Haluatko varmasti lukita vastauksen?

 

[petepeluri]

Eli sinusta jos ulkolämpötila on -30C ja halutaan nostaa lämpöä 10 000m2 kivisessä linnassa 2 astetta kun se on aiemmin pidetty 0-asteisena tai jos kyseessä on +30C ulko lämpötila ja halutaan nostaa lämpöä kivisessä 2m2 vessassa 2 astetta missä sisälämpöä on vastaavasti pidetty 0-asteisena tarvittavalla energiamäärällä ei ole eroa vaan jos vaade on että täsmälleen tunnin sisällä pitäisi sisälämpötilan nousta sen 2 astetta se tulee vaatimaan 10% siitä energiamääreestä mitä aiemmin on vaadittu kyseisen 2 astetta vähäisemmän lämpötilan ylläpitämiseksi.

Haluatko varmasti lukita vastauksen?

Normaaleissa sisälämpötiloissa +2c korotus nostaa lämmityksen tarvetta ~10%.

 

[Rollerix]

Normaaleissa sisälämpötiloissa +2c korotus nostaa lämmityksen tarvetta ~10%.

Tarkoitatko, että tuo on samantyyppinen nyrkkisääntö kuin se että 1 asteen pudotus vähentää energiankulutusta n. 5 %?

Tiesitkö: Asteen pudotus huonelämpötilassa – viisi prosenttia säästöä laskussa!

Lämpötila on oikea silloin, kun se tuntuu mukavalta, mutta tiettyjä ohjenuoria kannattaa pitää mielessä ennen kuin hamuaa termostaattia. Laskemalla huoneen sisälämpötilaa yhdellä asteella saat noin 5 prosentin säästön lämmityskuluihin.

www.mtvuutiset.fi

Mietin lähinnä ilpin kulutusta esim pakkasilla kun COP huononee ulkolämpptilan laskiessa. Jos tuo huononeminen ei ole lineaarista, kuten arvaan, sisälämpötilan nosto kuluttaa reilusti enemmän kuin nyrkkisääntö sanoo silloin kun lähestytään ilpin rajoja. Samoin nyrkkisäännöstä voi poiketa sellainen tilanne, jossa yksi ilppi lämmittää isoa kaksikerroksista taloa. Jos lämpöä karkaa yläkertaan liikaa niin että siellä tulee "kuuma" ennen kuin alakerran peränurkka lämpenee, voisi olla kannattavampaa lämmittää se peränurkka erikseen lämpöpatterilla. Tämmöisiä tilanteita varten todellinen kulutus olisi hyvä tietää.

 

[B170]

Jos lämpöä karkaa yläkertaan liikaa niin että siellä tulee "kuuma" ennen kuin alakerran peränurkka lämpenee, voisi olla kannattavampaa lämmittää se peränurkka erikseen lämpöpatterilla.

Tuo on juuri yksi seikka, mitä ei varmaan aina huomata ottaa huomioon, kun sisäyksikön paikkaa suunnitellaan.

 

[petepeluri]

Tarkoitatko, että tuo on samantyyppinen nyrkkisääntö kuin se että 1 asteen pudotus vähentää energiankulutusta n. 5 %?

Tiesitkö: Asteen pudotus huonelämpötilassa – viisi prosenttia säästöä laskussa!

Lämpötila on oikea silloin, kun se tuntuu mukavalta, mutta tiettyjä ohjenuoria kannattaa pitää mielessä ennen kuin hamuaa termostaattia. Laskemalla huoneen sisälämpötilaa yhdellä asteella saat noin 5 prosentin säästön lämmityskuluihin.

www.mtvuutiset.fi

Mietin lähinnä ilpin kulutusta esim pakkasilla kun COP huononee ulkolämpptilan laskiessa. Jos tuo huononeminen ei ole lineaarista, kuten arvaan, sisälämpötilan nosto kuluttaa reilusti enemmän kuin nyrkkisääntö sanoo silloin kun lähestytään ilpin rajoja. Samoin nyrkkisäännöstä voi poiketa sellainen tilanne, jossa yksi ilppi lämmittää isoa kaksikerroksista taloa. Jos lämpöä karkaa yläkertaan liikaa niin että siellä tulee "kuuma" ennen kuin alakerran peränurkka lämpenee, voisi olla kannattavampaa lämmittää se peränurkka erikseen lämpöpatterilla. Tämmöisiä tilanteita varten todellinen kulutus olisi hyvä tietää.

Onhan sitä muuttujia, mutta lämmitystarpeen muutos on tuota +1c/5% luokkaa.
Kaksikerroksiseen taloon kannattaa laittaa kaksi ilppiä.

 

[hanski3]

Onhan sitä muuttujia, mutta lämmitystarpeen muutos on tuota +1c/5% luokkaa.
Kaksikerroksiseen taloon kannattaa laittaa kaksi ilppiä.

Niinno kaikki muu pysyy samana paitsi lämpötilaero niin, jotta vakutus olisi tuon 5 prossaa per aste niin lämpötilaeron pitäisi olla 20 astetta. Pitänee aika hyvin kutinsa lämmityskaudella keskimäärin.

 

[OD.]

Mietin lähinnä ilpin kulutusta esim pakkasilla kun COP huononee ulkolämpptilan laskiessa. Jos tuo huononeminen ei ole lineaarista, kuten arvaan, sisälämpötilan nosto kuluttaa reilusti enemmän kuin nyrkkisääntö sanoo silloin kun lähestytään ilpin rajoja.

Näinhän se menee. Ilpin hyötysuhde vaihtelee merkittävästi ulkolämpötilasta riippuen. +7 asteessa cop voi olla lähempänä viittä ja -10 asteessa alle kaksi. Jotkut nykyaikaiset ilpit, esim. Toshiba Polar lämmittää vielä -25 asteessa, mutta ei sen hyötysuhde ole enää kovin kummoinen. Parempi kuin suoralla sähköllä kuitenkin.

 

[Haukka81]

Näinhän se menee. Ilpin hyötysuhde vaihtelee merkittävästi ulkolämpötilasta riippuen. +7 asteessa cop voi olla lähempänä viittä ja -10 asteessa alle kaksi. Jotkut nykyaikaiset ilpit, esim. Toshiba Polar lämmittää vielä -25 asteessa, mutta ei sen hyötysuhde ole enää kovin kummoinen. Parempi kuin suoralla sähköllä kuitenkin.

Mitsu lämmittää viel -35

kuite paree tuolloin viel hyötysuhde ku pattereilla.

 

[petepeluri]

Näinhän se menee. Ilpin hyötysuhde vaihtelee merkittävästi ulkolämpötilasta riippuen. +7 asteessa cop voi olla lähempänä viittä ja -10 asteessa alle kaksi. Jotkut nykyaikaiset ilpit, esim. Toshiba Polar lämmittää vielä -25 asteessa, mutta ei sen hyötysuhde ole enää kovin kummoinen. Parempi kuin suoralla sähköllä kuitenkin.

2-3 coppia luvataan, miinus sulatukset.

 

[Antw]

Jotkut nykyaikaiset ilpit, esim. Toshiba Polar lämmittää vielä -25 asteessa, mutta ei sen hyötysuhde ole enää kovin kummoinen.

Useimmat pumput ovat rähän pystyneet jo viimeiset 10+ vuotta.

 

[OD.]

Useimmat pumput ovat rähän pystyneet jo viimeiset 10+ vuotta.

Ilmaisin itseni huonosti. Nykyaikaisella tarkoitan ~2010 jälkeen tulleita pumppuja. Varmaan joku vanhempikin puhaltaa lämmintä -30 pakkasessa, mutta se todennäköisesti muodostuu kokonaan vastuksella.

Uusien mallien hyötysuhteet ovat ymmärtääkseni parantuneet koko ajan myös todellisuudessa eikä pelkästään SCOP-mittarin käyttöönoton myötä.

 

[petepeluri]

Ainakaan eteläsuomessa ei kannata maksaa yhtään enempää jostain -30c suorituskyvystä. 90% ajasta ollaan max. -10c kelissä.

 

[j-o-r-e]

Tollanen tuli vklp odotteleen ens kesän helteitä. Mitsun hr35, eli pelkkään jäähdytykseen suunniteltu. Lämmityskin onnistuu, mutta tyyppikilven mukaan alin sallittu ulkolämpötila lämmitettäessä on +6 astetta. Ehkä joskus kesällä kun lämmöt on muuten kokonaan pois ja tulee joku yksittäinen kolea sadepäivä, niin voi lämmitystäkin kokeilla, mutta muutoin ei ole sille tarvetta, niin ei viittinyt maksaa lisähintaa lämmittävästä mallista.

 

[B12]

2-3 coppia luvataan, miinus sulatukset.

Itsellä tuollaisia 2018-mallisia Mitsun LN25 2kpl ja lupaavat tuota COP 2 vielä-30 asteessa (VTT). Teho ei kyllä riitä järkkypakkasilla koko talon lämmittämiseen, sillä lämmöntarve nousee niin isoksi ja pumppujen teho samalla laskee, mutta johonkin -20 pääsee käytännössä kahdella pumpulla. Puita lisäksi, kun teho loppuu.

Suurin lämmitysteho näyttäisi lähtevän tuossa -10--15 tienoilla.

VTT:n testiraportit | Ilmalämpöpumppuvertailu | Scanoffice

Etsitkö luotettavaa ja puolueetonta ilmalämpöpumppujen vertailua? Testissä malleja merkeiltä Mitsubishi, GREE, Toshiba, Daikin, Panasonic, Fujitsu ja moni muu.

scanoffice.fi

 

[fossiili]

Kellään kokemusta gree fairy 35:sta? Pitäisi korvata 25 mitsu,jossa ei tunnu pysyvän kylmäaineet sisällä.

 

[mercer2x2]

Ilpin asentaja kävi katsomassa konetta (veikon kone). Aluksi ei meinannu antaa jännitettä runko mutta kyllä se sitten alko puskuttaa jotain 24 volttia. Pistorasiat katsoi ja niissä ei ollu mitään vikaa. Käski ottamaan panasonickiin yhteyttä ja tilaamaan huoltoa.

Noniin vihdoinkin updatee tähän. Loppujen lopuksi vika oli ilpin pistoketulpassa. Sen maadoitus aina välillä toimi ja sitten taas ei (Sen takia ilpin ulkoyksikkö ei välillä iskenyt kipinää ja sitten taas iski). Kova vaiva ja niin väittivät kovasti että talon maadoituksessa vikaa.

 

[Persojet]

Noniin vihdoinkin updatee tähän. Loppujen lopuksi vika oli ilpin pistoketulpassa. Sen maadoitus aina välillä toimi ja sitten taas ei (Sen takia ilpin ulkoyksikkö ei välillä iskenyt kipinää ja sitten taas iski). Kova vaiva ja niin väittivät kovasti että talon maadoituksessa vikaa.

Kai oli pumpun asentaneella firmalla sähköluvat kunnossa

 

[OD.]

Kellään kokemusta gree fairy 35:sta? Pitäisi korvata 25 mitsu,jossa ei tunnu pysyvän kylmäaineet sisällä.

Täällä olis jokunen pumpun omistaja: Gree

 

[fossiili]

Täällä olis jokunen pumpun omistaja: Gree

Joo, on noi tullut luettua. Ei mitään ihmeellistä näyttänyt olevan. Nyt vain saisi suht edukkaasti (790). Ehkäpä tuollakin sen kuusi vuotta menisi.

 

[OD.]

Joo, on noi tullut luettua. Ei mitään ihmeellistä näyttänyt olevan. Nyt vain saisi suht edukkaasti (790). Ehkäpä tuollakin sen kuusi vuotta menisi.

Oho nyt on aika edullinen. Mistä niitä saa?

 

[fossiili]

Oho nyt on aika edullinen. Mistä niitä saa?

Gree Fairy 35 - Lämpökulma Oy