Täällä sama homma, vieläkään ei ole tainnut yhtäkään sulatusta kuulla kummastakaan pumpusta sen jälkeen kun tuon asetuksen muutin. Laastipaljun paikallaan pysynyt vedenpinta kertoo samaa tarinaa. Hämmästyttävä muutos ja selvästi tuo asetus tekee muutakin kuin muuttaa vain jotain yhtä pakkasraja-arvoa.
Omaan silmään tuollainen äkillinen nousu huoneilman lämpötilassa viittaisi sulatuksen tapahtuneen kun alkaakin puskea enemmän lämpöä. Noin siis vähän ennen klo 15 ja vähän 6 jälkeen käppyrässä. Toinen vaihtoehto olisi joku takan lämmitys mikä aiheuttaisi nousun.
Voihan se olla, kuten kirjoitin, en ole kuullut.
Minulla on ollut tuo parempi sulatustoiminto käytössä useamman viikon ja ei ole ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmaa. Kelejä on ollut +2 ja -20 välillä. Silloin kovemmilla pakkasilla sen huomasi parhaiten kun se sulatteli todella tiuhaan eli varmaan sen 40min välein ja muutoksen jälkeen meni tunteja sulatusten välillä. En ole nyt lauhemmilla keleillä niin tarkkaan edes seuraillut kun rivari kaksio niin ei kovin kovasti joudu edes päiväsaikaan työjelemään kun tulee muutakin lämpöä ruuanlaitosta, saunan lämmityksestä jne. En tiedä onko sattumaa vai onko tuo pumppu niin fiksu, että se suorittaa sulatuksia silloin kun on joutokäynnillä kun useamman kerran olen sellaiseen törmännyt.
Pystyy kunhan laittaa sen propelli-moden päälle.
Niinkuin missä mielessä kuraa? Ei toimi vai eikö sillä voi tehdä jotakin, mitä haluaisi? Minulla on lvv ohjaus pörssihinnan mukaan shellyn omalla softalla ja ihan hyvin toimii.
Play kaupasta lueskelin kommentteja ja sielä oli aika kovasti haukuttu tuota ohjelman toimivuutta ja käyttöliittymää. Ei toki mikään absoluuttinen totuus ole ja siitä huolimatta aijon tuon hommata.
Shellyn mobiilisofta ja releiden softa on kaksi eri asiaa.
Mobiiliapilla pystyy tekemäöän jotakin, mutta selaimen kautta pääsee sitten tekemään scriptejä ym. Mobiiliappi on enemmän katselua varten.
Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.
| Kuukausi | Energia yhteensä (kWh) | Keskilämpötila (°C) |
|---|---|---|
| 08/2021 | 1172,92 | 15,4 |
| 09/2022 | 1977,55 | 9,4 |
| 10/2022 | 2428,99 | 8 |
| 11/2022 | 3001,69 | 1,5 |
| 12/2022 | 4129,93 | ‐6,7 |
| Kuukausi | Energia yhteensä (kWh) | Keskilämpötila (°C) |
|---|---|---|
| 08/2022 | 741,80 | 18,9 |
| 09/2022 | 1099,52 | 9,2 |
| 10/2022 | 1338,64 | 7,6 |
| 11/2022 | 1661,30 | 2,3 |
| 12/2022 | 2144,85 | -3,3 |
Aika samansuuntaisia havaintoja oli itselläkin, kun pumput tulivat taloon 2018. Puoleen on mahdollista päästä, vaikka lämpö pidetään mukavuusalueella.
Onko mahdollista pelkällä ILP:n käytöllä tiputtaa sähkönkulutusta 50% (20->10kWh)? Luulisi että tuohon vaatisi jo muitakin "talkootoimia".
Varmaan vaatii, mutta pelkän lämmitysenergian saa helpostikin tiputettua puoleen. Meillä ollaan tiputettu kokonaiskulutus alle puoleen mitä edellisillä asukeilla (talon rakentajalla) oli. Kyllä siellä oli paljon kaikenlaisia hukkaavia systeemeitä käytössä, päin persettä säädettyjä ja tosi korkeat huonelämpötilat. Itse en juurikaan siedä paljoa yli 20 asteen lämpöjä.
Riippuu monesta asiasta, lämmityksen ja käyttösähkön suhteesta, ulkolämpötilasta jne.
Mikä kesän peruskulutus ja kuinka paljon siis lämmitys vienyt kuukaudessa kWh? Tuo 2021 elokuun 1172 kWh kulutus on kyllä suuri.
Edellisellä omistajalla kesäkuun -21 kulutus oli 993 kWh ja heinäkuun 651 kWh. Itse ei olla vielä yhtään kokonaista kesäkuukautta tässä asuttu, mutta tuo elokuun -22 luku on ennen ILPien asennusta eli varmaan tuota 700 kWh luokkaa se vähintään on. Tuostakin elokuusta oltiin osa reissussa ja muutenkin juuri muutettu sisään, joten luku ei ehkä ole kaikista edustavin. Toki tuo -21 elokuu oli vähän viileämpi, joten liekö sitten edellinen omistaja pistänyt silloin jo jotain lämpöjä päälle.
Itse päädyin hakemaan oman kiinteistön päiväkohtaiset sähkönkulutukset ja toteutuneet lämpötilat csv-tiedostona edellisen 2 vuoden ajalta vertailukohdaksi. Suodattelin sen sitten toteutuneiden lämpötilojen mukaan ryppäiksi ja huomioin lisäksi arvioperusteisesti muutokset sähkönkäyttötavoissa, jotta säästötoimenpiteiden jälkeiset kulutukset ovat vertailukelpoisia säästötoimenpiteitä edeltävän ajan kanssa.Täältä näkee astepäiväluvut:
Lämmitystarveluvut - Ilmatieteen laitos
Lämmitystarvelukujen avulla voit vertailla energian kulutusta eri vuosina.www.ilmatieteenlaitos.fi
Helpottaa sitä vuosien vertailua lämmöntarpeen osalta.
No eipä noilla luvuilla olekaan mahdollista. Lämmitysenergian osuus puolittuu helposti. Eihän se muuhun vaikutakaan. Meillä paksulla tussilla paperille laskettuna voisi olla käyttösähkö 5000kWh ja lämmitys 10000kWh, eli yhteensä 15000. Lämmityksestä puolet pois, niin kokonaiskulutus on 10000, mikä oli 2021 lopputulema. Tuon suuntaisia lukemia meillä on ollut ennen ja jälkeen pumppujen. Se edellisten omistajien 24000 oli omaa luokkaansa ja johtui monista asioista, jotka olivat toisin.
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.
Itse olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että kuinka hyvin ILP:eillä saa pidettyä talon tasalämpöisenä, kunhan vain malttaa pitää väliovet auki tai edes raollaan.
Jos säästö on ensisijainen tavoite, niin pattereita kannattaa laittaa pari pykälää pienemmälle ilpin kanssa ettei tuota ylilämmitystä tarvii tehdä.
Se on vähän mitä arvostaa. Säästöä vai sitä että joka nurkka on vähintään yhtä lämmin kuin aiemminkin.
Juu ILPillä vähän enemmän lämpöä kuin aiemmin pattereilla on ollut. Muutoin ne perimmäiset nurkat on turhan kalseita. Eikä se paljon enempää maksa uusilla pumpuilla kun COPit on kunnossa.
No silläpä kirjoitinkin että jos se säästö on ensisijainen tavoite.
Löinpä eilen yhden ruuvin mittaamaan ulostuloilmaa, niin näkee nuo sulatukset.
Ihan hyvää dataa monelle vanhan ilpin omistajalle. Kannattaa siis vaihtaa, vaikka olisikin ehjä laite vielä.
Mutta eikös se ole puhtaasti sen kylmäaineen puolesta päinvastoin ja ero on raudassa?
R410A on puoliksi R32 ja noilla on lähes samalaiset ominaisuudet. Sama kiehumispiste. R32 kolmanneksen pienempi GWP arvo (päästöt) ja R32 laitokset menevät vielä 30% pienemmällä kylmäaine täytöksellä. Mutta, myös kompressorin kuumakaasun puristuslämpötila isompi R32 kylmäaineella ja siitä aiheutunut jonkun verran enemmän ongelmia kompuroiden kestävyydssä. Samanlaisiin coppeihin pääsee R410A kuin R32 kylmäaineella. Alkaa vaan kaikki uudet laitteet olemaan noita R32 kylmäaineella kiristyvien F kaasuasetuksien takia. R410A kylmäaineelle tulee käyttökielto 2025 vuonna.
Totta, muistin väärin tuon R410A tilanteen. Ei tosiaan ole tuola kiellettävien aineiden listalla.
Eihän minkään kylmäaineen käyttöä ole kielletty, vaan valmistus. Ts. vanhan olemassa olevan koneen saa kyllä käyttää vanhalla kylmäaineella elinkaarensa päähän.
Ainakin itse kun googlettelen käppyröitä, niin R32 näyttää olevan tehokkaampi kylmäaine lämmitykseen.
Onhan noita vanhempia aineita kielletty. Esim R22. Ja nyt 2030 vuonna päättyy myös esimerkiksi R404A käyttäminen. R404A kylmäainetta ei saa enään 2020 vuoden jälkeen myydä uutena vaan se aine myydään regeneroituna tuonne 2030 asti jonka jälkeen ei saa enään myydä ollenkaan.
Joo luultavasti jos useamman päivän olisi -30 tienoilla pakkaset niin alkaisi nurkat jäähtymään. Onneksi tuollaisia kelejä on melko harvoin enää tässä oulun seudulla ainakaan pidemmissä jaksoissa niin sen takia valitsinkin hz25 sijaan tuon 500e halvemman mallin.
No ei sitä R22 edelleenkään ole kielletty, vaan sen valmistus kuten kirjoitin. Kyllä sitä vanhaa r22 kylmäainetta saa edelleen käyttää, jos se siellä koneessa on sisällä.
