- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 85
AK racing premium v2 pelijakkara. Istuttu puhki parissa vuodessa, päätyi kaatopaikalle.
Martela Logic 4, leimattu '99, jossain vaiheessa elämää uudelleenverhoiltu, omaan käyttöön tuli iästä huolimatta melko priimassa kunnossa. Vanha suunnittelu paistaa läpi, keinu on ennemminkin säädettävä kallistus kuin aktiivinen keinu ja käsinojat aika koomiset nykystandardein ilman säätöjä korkeuden lisäksi. Muuten yllättävän hyvä istua, ja säädöillä sai mitat natsaamaan ja tuen sinne minne sitä tarvitaan. Selän tuki ok, ei super aggressiivinen, mutta havaittava. Niskatuki simppeli ja tuppaa valumaan ajan kanssa, mutta helposti säädettävissä asentoon, ja toimii niskatukena. Pehmusteet 25 vuoden jälkeen edelleen paremmat kuin rallituolissa oli pakasta vedettynä. Yksi säätövipu katkennut, mutta muuten ollut pomminvarma vehje ja elää varmaan vielä toisenkin neljännesvuosisadan.
Nyt muutaman kuukauden käytössä Herman Miller Mirra ('08, hankittu käytettynä). Käsinojien säätö on mulle riittävä, mutta joillekin varmaan jää liian leveäksi. Käsinojien eteen kaartuva muoto on fiksu, minkä johdosta toimivat pöydän ääressä paremmin myös nojatessa. Flex front on toimiva ratkaisu istuinsyvyyden säädölle ja vie meshituolin kovan etureunan pois reisistä. Istuinkangas edelleen kelvollisessa kunnossa, joskin flex frontin pehmuste alkaa muuttua tomuksi, ei suurta merkitystä käyttömukavuuteen. En ole ikinä mieltänyt mesh-istuinta kaikista mukavimmaksi, kaikenmaailman farkkujen takataskut ja napit tuntuu näissä painavan persuksiin, mutta istuinmukavuus on yleisesti ottaen hyvä ja istuimen koko on riittävän runsas että reunukset pysyy kaukana kosketuksesta. Ei kovin mukautuva luovempiin (vääriin) istuma asentoihin eikä löhöilyyn, jalat ristissä tyydyttävä (käsinojat ei tuu tielle eikä aggressiivisia bolstereita), mutta muuten meshituoli on vähän kömpelö istuma-asennon kanssa kikkailuun, ja jalat tuolilla varmaan väsyttää kankaankin nopeasti. Keinumekanismi erinomainen, vastuksen saa säädettyä hyvin vielä kevyemmällekin ja kolmiasentoinen rajoitin on hyvä - keskimmäinen on hyvä 90% ajasta ja lukko on helppo vääntää auki jos halutaan heittää jalat orrelle ja/tai nojailla. Epäilin eniten muovista selkänojaa, mutta se onkin Mirran paras puoli. Ei hartijoihin painuvaa runkoa, vaan koko selkänoja antaa sopivasti periksi sieltä mihin laittaa painoa. Selkänojan korkeus on sopiva keskikorkeaksi selkänojaksi ja muoto vaikuttaa omalle selälle liki täydelliseltä. Myös säädettävä alaseläntuki on erinomainen suurella säätövaralla. Laatu ookoo, kaikissa liikkuvissa varmaan enemmän väljää nyt kuin 16 vuotta sitten, mutta muuten ei rakenteessa tai mekanismissa merkittävää kulumaa. Tukeva, mutta kosketuspinnoissa paljon muovia. Ei yhtä seksikäs kuin Aeron, mutta monella tapaa ehkä fiksumpi.
Vielä kun keksisivät tehdä mirran pehmustetulla istuimella ja niskatuella niin oltaisiin lähellä totuutta, muuten seuraava tuoli on varmaan uudestaan Mirra sellaisenaan ihan selkänojan takia.
Martela Logic 4, leimattu '99, jossain vaiheessa elämää uudelleenverhoiltu, omaan käyttöön tuli iästä huolimatta melko priimassa kunnossa. Vanha suunnittelu paistaa läpi, keinu on ennemminkin säädettävä kallistus kuin aktiivinen keinu ja käsinojat aika koomiset nykystandardein ilman säätöjä korkeuden lisäksi. Muuten yllättävän hyvä istua, ja säädöillä sai mitat natsaamaan ja tuen sinne minne sitä tarvitaan. Selän tuki ok, ei super aggressiivinen, mutta havaittava. Niskatuki simppeli ja tuppaa valumaan ajan kanssa, mutta helposti säädettävissä asentoon, ja toimii niskatukena. Pehmusteet 25 vuoden jälkeen edelleen paremmat kuin rallituolissa oli pakasta vedettynä. Yksi säätövipu katkennut, mutta muuten ollut pomminvarma vehje ja elää varmaan vielä toisenkin neljännesvuosisadan.
Nyt muutaman kuukauden käytössä Herman Miller Mirra ('08, hankittu käytettynä). Käsinojien säätö on mulle riittävä, mutta joillekin varmaan jää liian leveäksi. Käsinojien eteen kaartuva muoto on fiksu, minkä johdosta toimivat pöydän ääressä paremmin myös nojatessa. Flex front on toimiva ratkaisu istuinsyvyyden säädölle ja vie meshituolin kovan etureunan pois reisistä. Istuinkangas edelleen kelvollisessa kunnossa, joskin flex frontin pehmuste alkaa muuttua tomuksi, ei suurta merkitystä käyttömukavuuteen. En ole ikinä mieltänyt mesh-istuinta kaikista mukavimmaksi, kaikenmaailman farkkujen takataskut ja napit tuntuu näissä painavan persuksiin, mutta istuinmukavuus on yleisesti ottaen hyvä ja istuimen koko on riittävän runsas että reunukset pysyy kaukana kosketuksesta. Ei kovin mukautuva luovempiin (vääriin) istuma asentoihin eikä löhöilyyn, jalat ristissä tyydyttävä (käsinojat ei tuu tielle eikä aggressiivisia bolstereita), mutta muuten meshituoli on vähän kömpelö istuma-asennon kanssa kikkailuun, ja jalat tuolilla varmaan väsyttää kankaankin nopeasti. Keinumekanismi erinomainen, vastuksen saa säädettyä hyvin vielä kevyemmällekin ja kolmiasentoinen rajoitin on hyvä - keskimmäinen on hyvä 90% ajasta ja lukko on helppo vääntää auki jos halutaan heittää jalat orrelle ja/tai nojailla. Epäilin eniten muovista selkänojaa, mutta se onkin Mirran paras puoli. Ei hartijoihin painuvaa runkoa, vaan koko selkänoja antaa sopivasti periksi sieltä mihin laittaa painoa. Selkänojan korkeus on sopiva keskikorkeaksi selkänojaksi ja muoto vaikuttaa omalle selälle liki täydelliseltä. Myös säädettävä alaseläntuki on erinomainen suurella säätövaralla. Laatu ookoo, kaikissa liikkuvissa varmaan enemmän väljää nyt kuin 16 vuotta sitten, mutta muuten ei rakenteessa tai mekanismissa merkittävää kulumaa. Tukeva, mutta kosketuspinnoissa paljon muovia. Ei yhtä seksikäs kuin Aeron, mutta monella tapaa ehkä fiksumpi.
Vielä kun keksisivät tehdä mirran pehmustetulla istuimella ja niskatuella niin oltaisiin lähellä totuutta, muuten seuraava tuoli on varmaan uudestaan Mirra sellaisenaan ihan selkänojan takia.
tarjouspyyntöä oon laittanutkin jo mutten ole saanut vastausta, ainakaan vielä. Aattelin vaan että voisi olla muitakin verkkokauppoja olemassa joissa eroa Suomen hintoihin.
