- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 160
Noita vanhoja Printti-lehtiä lukiessa ehkä eniten naurattaa Memotech mainokset. Niistähän ei todella erottanut oliko mainostettu kone suosittu, vai oliko valmistaja jo konkassa.
Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Tämähän oli suunnilleen kaikkien taskulamppujen (pl. jotkut kalliit pro mallit) vakio-ominaisuus. Muita hauskoja ominaisuuksia olivat nykymittapuun mukaan todella huono paristojen kesto ja polttimoiden hajoaminen. Nykyään saa parilla eurolla led taskulampun jossa kaikki on paremmin. Joissain tavaroissa kehitys on todella mennyt eteenpäin.Ja retromalliin on hyvin kopioitu myös alkuperäisten vika (ominaisuus), eli se, että jonkin ajan jälkeen kytkimen kontakti pettää ja sitä saa asetella tarkkaan, jotta lamppu suostuu toimimaan.![]()
1980-luvun alkupuoliskolla oli myynnissä vielä näitäkin taskulamppuja:Tämähän oli suunnilleen kaikkien taskulamppujen (pl. jotkut kalliit pro mallit) vakio-ominaisuus. Muita hauskoja ominaisuuksia olivat nykymittapuun mukaan todella huono paristojen kesto ja polttimoiden hajoaminen. Nykyään saa parilla eurolla led taskulampun jossa kaikki on paremmin. Joissain tavaroissa kehitys on todella mennyt eteenpäin.
Oletko montakin kertaa tarvinnut sitä C-kirjainta?No onneksi sen sai korotettua C-luokkaan vielä viimeistä kertaa vuonna 2009...![]()
Ei välttämättä montaakaan kertaa, mutta itsekin hankin C-kortin luokankorotuksena 2009 hetkeä ennen ajokorttiuudistusta ihan vaan varmuuden vuoksi, kun vielä helpolla ja halvalla sai. Jos nyt haluaisi niin 35h kurssi ja kah, taas olisi ammattipätevyys voimassa.Oletko montakin kertaa tarvinnut sitä C-kirjainta?
Tuolloin sai siinä samalla sen A:n ajamatta metriäkään moottoripyörällä ajoipa sitten henkilöauto- tai kuorma-autokorttia. Kyllä ainakin itselläni autokoulussa ajatutettiin pari kertaa henkilöautolla vaikka kuorma-autokorttia oltiin ajamassa. 90-luvun puolivälissä sai "pikku-e:n" pelkällä hakemuksella ja uusilla passikuvilla.Vieläkös tuo oli 80-luvulla niin että jos ajoi BC-kortin, niin se ajettiin pelkästään kuorma-autolla eikä tarvinnut neiteillä henkilöautolla?
Ei saanut. Olisi pitänyt maksaa vielä joku 300 markkaa muistaakseni.90-luvun puolivälissä sai "pikku-e:n" pelkällä hakemuksella ja uusilla passikuvilla.
No, koskas nyt viranomaiselta olisi saanut mitään ilmaiseksi. Mutta, tuon "pikku-e" sai pelkästään tuolla hakemuksella, ilman kirjallisia tai inssiajoa. Tuo oli jokin rajatun ajan "erikoistarjous".Ei saanut. Olisi pitänyt maksaa vielä joku 300 markkaa muistaakseni.
-88 ajoin ABC kortin ja silloin ajo-opetus alkoi suoraan kuorma-autolla.. Kortin ajamiseen kuului yksi ajokerta henkilöautolla mutta ensimmäiset tunnit ajettiin heti kuorma-autolla.. Ja koska minulla oli kt-kortti alla opettaja pisti ensimmäisellä tunnilla (ensimmäisen 50m jälkeen) ajamaan kaupungin pääkadulla ja ihmetteli miten meinaa tiukoissa mutkissa lähteä liikennemerkit mukaan.. Tottakai piti kuorma-auto hallita kun kortti oli jo ennestään.Vieläkös tuo oli 80-luvulla niin että jos ajoi BC-kortin, niin se ajettiin pelkästään kuorma-autolla eikä tarvinnut neiteillä henkilöautolla?
Itse ajoin kortin 2002 ja ihan samalla tavalla kaikki meni kuormurilla ja henkilöautolla pääsi ekaa kertaa ajamaan ennen inssiä kerran.-88 ajoin ABC kortin ja silloin ajo-opetus alkoi suoraan kuorma-autolla.. Kortin ajamiseen kuului yksi ajokerta henkilöautolla mutta ensimmäiset tunnit ajettiin heti kuorma-autolla.. Ja koska minulla oli kt-kortti alla opettaja pisti ensimmäisellä tunnilla (ensimmäisen 50m jälkeen) ajamaan kaupungin pääkadulla ja ihmetteli miten meinaa tiukoissa mutkissa lähteä liikennemerkit mukaan.. Tottakai piti kuorma-auto hallita kun kortti oli jo ennestään.
3000mk maksoi ABC kortti kun oli kt-kortti alla, jos ei olisi ollut hinta olisi ollut muistaakseni n. 4500mk
Oijoi, kunnon klassikko! Itselläni oli just tuollainen. Oli käytössä pyörässäkin kun kouluun pakkasessa tuli mentyä pyörällä.1980-luvun alkupuoliskolla oli myynnissä vielä näitäkin taskulamppuja:
![]()
Söivät muistaakseni tällaisia 4,5V paristoja:
![]()
Valo"teho" noissa lampuissa oli samaa luokkaa suunnilleen kuin nykyaikaisessa älypuhelimessa on näytön kirkkaus valkoisella kuvalla.
Värilliset suodatinkalvot päällä valoteho ei ollut sitäkään.
Lapsena alle 10-vuotiaana olisin halunnut saada sellaisen yhtä valotehokkaan taskulampun mitä sen ajan tv-sarjoissa ja elokuvissa joskus näki. Joskus isompana sitten ymmärsin, että sellainen valoteho mikä niissä muka syntyy taskulampun pistämällä päälle vaatii varmaan yli kilowatin LED-tehoa eli luokkaa 100 tuhatta lumenea tai enemmänkin. Ja niistä 1980-luvun "hehkulankaisista polttimoista" lähtee ehkä 1 watti tehoa ja 10 lumenea valoa sillä 1 watin sähköteholla.
Iso kiitos tästä!80 -luvulla ilmestyi myös Printti -lehti, ei välttämättä niin tunnettu kuin Mikrobitti oli siihen aikaan. Täältä löytyy skannattuna kyseiset läpyskät.
![]()
Printti
Kiitos A-lehdet Oy:lle julkaisuluvan myöntämisestä näille kotimaisen tietokonehistorian helmille :-) Lämpimät kiitokset myös Facebookin Commodore Finland-ryhmän Peter Pykäläiselle PDF-muunnoksesta ja Jorma Honkaselle tiedostojen huolehtimisesta Archive.orgiin...www.flickr.com
Noilla leikittiin pihalla lähtövaloja. Taskulamppukäytössä ei tosiaan mitään iloa.1980-luvun alkupuoliskolla oli myynnissä vielä näitäkin taskulamppuja:
Joku tuollainen?Noilla leikittiin pihalla lähtövaloja. Taskulamppukäytössä ei tosiaan mitään iloa.
Isällä sen sijaan oli töistä joku valtava "taskulamppu". Sellainen puolikkaan leivänpaahtimen kokoinen, missä oli kahva päällä. Siihen tuli joku erikoisparisto. Sellainen valtavan kokoinen kantikas sekin. Tuosta lähti valoa ihan kiitettävästi. Jäi hyllyyn pölyttymään, kun tuli Maglite tilalle.
Vähän tämän tapainen siis oli:
![]()
Omassa tuollaisessa isossa taskulampussa oli juuri tuollainen paristo. Mukana tosin tuli myös adapteri että voi vaihtoehtoisesti käyttää myös neljää D-koon paria.
Aika samoilla systeemillä tuli kortti ajeltua.Kävin vielä 2003 korottelemassa luokan ja nyt on ABECE.-88 ajoin ABC kortin ja silloin ajo-opetus alkoi suoraan kuorma-autolla.. Kortin ajamiseen kuului yksi ajokerta henkilöautolla mutta ensimmäiset tunnit ajettiin heti kuorma-autolla.. Ja koska minulla oli kt-kortti alla opettaja pisti ensimmäisellä tunnilla (ensimmäisen 50m jälkeen) ajamaan kaupungin pääkadulla ja ihmetteli miten meinaa tiukoissa mutkissa lähteä liikennemerkit mukaan.. Tottakai piti kuorma-auto hallita kun kortti oli jo ennestään.
3000mk maksoi ABC kortti kun oli kt-kortti alla, jos ei olisi ollut hinta olisi ollut muistaakseni n. 4500mk
Oli muuten hyvä lamppu yhteen käyttötarkoitukseen: tähtikarttojen lukemiseen kaukoputken ääressä. Punainen valo kun ei pilko silmissä kehittyvää rodopsiinia eli näköpurppuraa. Täysi mukautuminen pimeään vie noin puoli tuntia, mutta pienikin pilkahdus lyhytaaltoista valoa nollaa mukautumisen ja aika alkaa uudestaan.1980-luvun alkupuoliskolla oli myynnissä vielä näitäkin taskulamppuja:
![]()
Ei sitten dynamo tullut tutuksi?Fillarillakin kun kulki niin sai varmaan kerran viikossa ostaa uudet patterit.
En muista miksen sitä käyttäny mutta tuttu se toki oli.Ei sitten dynamo tullut tutuksi?
Vähän tosin ahdisti kulkua. Ei havaittavasti.
Ladattavat NiCad -paristot oli kyllä juttu jo 1980-luvulla, mutta toki aika aneemisia nekin nykyajan näkökulmasta. Ainakin radio-ohjattavissa autoissa käytettiin... Olisi ollutkin aika kallista kyytiä muuten.Lamput oli kyllä kasarilla ja pitkälle ysärille aikamoista painajaista. Kaikissa oli hehkulamppu rannekelloja myöten ja aina sai olla pattereita vaihtamassa. Fillarillakin kun kulki niin sai varmaan kerran viikossa ostaa uudet patterit. Ja rannekelloissa oli myös joku lamppuviritys ja muistan että ei se sitä taulua juuri valaissut mutta patterin se söi kyllä hetkessä.
Eläköön LED tekniikka.
Dynamo toimi varsin huonosti silloin, kun tiellä oli märkää lunta. Kasarin dynamot kun tuppasivat olemaan renkaaseen kontaktin ottavaa mallia.Ei sitten dynamo tullut tutuksi?
Vähän tosin ahdisti kulkua. Ei havaittavasti.
Ei ole koskaan tullu pyöräiltyä talvella, joten ei kokemusta.Dynamo toimi varsin huonosti silloin, kun tiellä oli märkää lunta.
Heh, itse olen ajanut polkupyörällä läpi talven aina ala-asteen vuosista 70-luvun loppupuolella. Talven ovat kyllä nykyään leutoja verrattuna vuoteen 1985. Ja joo, ajoin parin kilometrin matkan pyörällä kouluun jopa sinä aamuna, kun mittari näytti -40 CEi ole koskaan tullu pyöräiltyä talvella, joten ei kokemusta.
Oikeastaan kymmeniin vuosiin en ole käyttänyt muuta pyörää kuin moottoripyörää.
Hiihdin kyllä todella paljon ja väittäisin vauhtini olleen hyvä.Heh, itse olen ajanut polkupyörällä läpi talven aina ala-asteen vuosista 70-luvun loppupuolella. Talven ovat kyllä nykyään leutoja verrattuna vuoteen 1985. Ja joo, ajoin parin kilometrin matkan pyörällä kouluun jopa sinä aamuna, kun mittari näytti -40 C
Ja noitakin piti välillä yleismittarin kanssa tarkastella että tyhjenivätkö kaikki samaa tahtia. NiCd-akuissa kun oli harmillisesti muisti-ilmiö, eli piti purkaa säännöllisesti tyhjäksi.Ladattavat NiCad -paristot oli kyllä juttu jo 1980-luvulla, mutta toki aika aneemisia nekin nykyajan näkökulmasta. Ainakin radio-ohjattavissa autoissa käytettiin... Olisi ollutkin aika kallista kyytiä muuten.
Ikävästi 1.2V vs 1.5V näkyi kyllä vauhdeissa. Ja noita (pikkupojalle) kalliita pattereita piti olla aikamoinen läjä. Toki mitään tasapainotuksia tms. osannut tehdä saati että olisi ollut yleismittaria niin en ihmettele että pitkälle ei pötkittyLadattavat NiCad -paristot oli kyllä juttu jo 1980-luvulla, mutta toki aika aneemisia nekin nykyajan näkökulmasta. Ainakin radio-ohjattavissa autoissa käytettiin... Olisi ollutkin aika kallista kyytiä muuten.
Telakalla piti kaikilla olla lamppu taskussa, jos tulee laivaan/poralauttaan sähkökatko. Lamppu joka jätkällä oli halvin mahdollinen Artas DDR ja tuon kun tuuppasi haalarien takataskuun, niin kytkin oli kyljessä ja lamppu meni päälle. Eihän tuossa patteria enää ollut, kun tilanne tuli.Ja retromalliin on hyvin kopioitu myös alkuperäisten vika (ominaisuus), eli se, että jonkin ajan jälkeen kytkimen kontakti pettää ja sitä saa asetella tarkkaan, jotta lamppu suostuu toimimaan.![]()
Radio-ohjattavien ykkönenTähän vielä se lisäksi, että ainakin Nikkoautoissa hitaampi nopeus oli toteutettu väliulosotolla patteripaketista niin kennojen syväpurkaus osalle paketista on taattu. Ja kun akut kuitenkin ladattiin auton omasta lataustöpselistä niin ne eivät päässeet edes vaihtamaan välillä paikkaa. Vitun tyhmä toteutus.
Ne 1980-luvun taskulamput ovat kyllä jotain jotka ovat sietäneetkin jäädä historiaan. Nykyisillä led-polttimoilla valoa lähtee hyvällä värintoistollakin ja värilämpötilalla luokkaa 100+ lumenea per 1 watti sähkötehoa.Noilla leikittiin pihalla lähtövaloja. Taskulamppukäytössä ei tosiaan mitään iloa.
Isällä sen sijaan oli töistä joku valtava "taskulamppu". Sellainen puolikkaan leivänpaahtimen kokoinen, missä oli kahva päällä. Siihen tuli joku erikoisparisto. Sellainen valtavan kokoinen kantikas sekin. Tuosta lähti valoa ihan kiitettävästi. Jäi hyllyyn pölyttymään, kun tuli Maglite tilalle.
Vähän tämän tapainen siis oli:
![]()
Nehän radio-ohjattavat Nikkoautot olivat kalliita aikoinaan. Sellainen mielikuva jäänyt että maksoi sellainen karvalakkimallinen AA-paristoilla toimiva radio-ohjattava Nikko-auto noin 500 markkaa 1980-luvulla. Suhteessa inflaatioon ja palkkojen ostovoiman kasvuun vastaisi kenties lähemmäs samaa määrää euroja nykyään?Radio-ohjattavien ykkönen![]()
Itsellä taas Nikko oli se hidas lelu, jolla ajoin 80-luvun alkupuolella. Auto oli valmiiksi koottu, ja "iskareissa" ei ollut sisällä mitään öljyä ja mäntiä, vaan vain kierrejousi ympärillä. Voi sitä pompotuksen määrää asvaltin rypyissä. Taka-akseli oli jäykkä ja maavara tasauspyörästön kohdalla todella pieni, joten naarmuja tuli.Nehän radio-ohjattavat Nikkoautot olivat kalliita aikoinaan. Sellainen mielikuva jäänyt että maksoi sellainen karvalakkimallinen AA-paristoilla toimiva radio-ohjattava Nikko-auto noin 500 markkaa 1980-luvulla. Suhteessa inflaatioon ja palkkojen ostovoiman kasvuun vastaisi kenties lähemmäs samaa määrää euroja nykyään?
Stadissa lutku oli tosiaan ilmakivääri mutta henkarinputki-kumihanskan sormi -ritsaa kutsuttiin myös lutkuksi tai kortsariksi.Juu. Lutku oli täälläpäin ilmakivääri.
Mitenhän minä en oikein tätä usko tai muistan pahasti väärin, koska itse ajoin kevarikortin -92 ja muistelen että ilman tuota en itsekään olisi saanut A:ta ajokorttiin automaattisesti -94 kun tuli B-kortti suoritettua.Minä olin viimeisiä, joka sai A-kortin ilmaiseksi B:n kaveriksi. Suoritin kortin syyskuun -90 loppupuolella ja lokakuun alusta tuota ei enää saanut. Aika tiukille veti, kun pikkupaikkakunnalla inssiajoja ei ollut kuin kerran viikossa, taisi olla niin, että kerran olisi ehtinyt uusia syyskuun puolella. Mutta meni ykkösellä.
Sorry, viinin sokaisemat silmäni lukivat tekstin -90 luvun loppupuolelle sijoittuvana vaikka kyseessä olikin vuosi. My bad.En nyt oikein ymmärrä. Et olisi saanut A:ta ilmaiseksi ilman kevarikorttia -94, joten miten tuo on ristiriidassa sanomani kanssa?
En muista todellakaan. Isoveli tilasi Mikrobitin -84 alusta asti enkä ikinä edes kuullut Printistä kuin nyt.80 -luvulla ilmestyi myös Printti -lehti, ei välttämättä niin tunnettu kuin Mikrobitti oli siihen aikaan. Täältä löytyy skannattuna kyseiset läpyskät.
Kyllä Printti oli juttu, mutta se oli aika lyhytikäinen lehti ja vähän outo koska se tuotettiin sanomalehtimuodossa.En muista todellakaan. Isoveli tilasi Mikrobitin -84 alusta asti enkä ikinä edes kuullut Printistä kuin nyt.
Toki PC-maailma oli aika pitkälti 8/16-bittinen ja 16-bittiset 'lelukoneet' monella tapaa selvästi parempia kuin aikansa vastaavat PC:t. Itselläni joka tapauksessa samanlainen kokemus eli Vic20/C64- maailmasta periaatteessa suoraan PC maailmaan ja 386:n tultua näytti selvältä, että PC tulee jyräämään lähinnä huomattavasti laajemman ja helpomman päivitettävyyden vuoksi (kovalevyt, äänikortit ja hiljalleen kehittyvät näytönohjaimen parannukset - ei siis vielä siirtyminen 3D aikaan). Tsenglabs, S3, Matrox, Trident nimiä kuitenki jo oikeastaan 90-luvun alkupuolelta.Aloin lukemaan Tietokone ja MikroPC -lehtiä 1980-luvun lopulla ja sain niistä lisäkimmoketta siirtyä suoraan PC-maailmaan 8-bittisistä koneista. Jätin 16-bittiset lelukoneet siis kokonaan väliin..