Hullu 80 -luku

[VIC-20]

Flipperit... Paljon tuli nuita 80-luvulla pelattua, niin paljon että 90-luvun alussa tempaisin ja ostin oman. Käytetty flipperi Pelikalta joka maksoi ihan helvetisti, mutta oli kyllä joka markan arvoinen. Sitten tuli muutto ja flipperistä täytyi luopua. Keltaiseen Pörssiin rivi-ilmoitus ja taisinkohan saada puoliakaan mitä vehkeestä maksoin.

Myynti harmittaa vieläkin. Jopa niin, että välillä tulee sillä silmällä katsottua netistä myynti-ilmoja. Nyt olisi taas mahdollisuus moinen laittaa kun nakkelis kotoa vähän turhaa romua pois tieltä.

Flippereiden juju on niinkuin @Esterhaus yllä kiteytti. Tuota oikean flipperin pelaamisen fiilistä ei voi mitenkään mallintaa tietokoneella niin että se olisi kuin "aito asia".

Oma viehätyksensä pelaamisen lisäksi oli ottaa flipperin päälylasi pois, konepelti auki ja huoltaa se. Kerrassaan upeita elektromekaanisia laitteita. Kai näille pitäisi olla oma topicinsa, vai joko on? Ainakin flipperiaiheinen foorumi oli vielä vuosi- pari sitten elossa.

 

[kilroy1]

Flipperit taas toimivat edelleen hienosti. Omat flipperimuistoni tosin ajoittuvat 90-luvun alkupuolelle yliopistoaikoihin. Yhdet kesätyörahat tuli iskettyä Addams Familyyn. Saattoi siinä tosin jonkun verran janojuomaakin mennä ohessa.

Ysärin puolelle menee mutta Adams Familya tuli kyllä pelattua sadoilla markoilla. Onneksi missään ei näe summaa mitä siihen on tullut tungettua..

 

[Zolttu]

Ehkä tää sopisi tänne. Video

 

[PornReindeer]

Jos puhutaan 1980-luvusta, joka on ketjun aihe, niin mieleen tulee esimerkiksi Gauntlet, Ghouls 'n Ghosts, Outrun (+joku vastaava autopeli jossa oli myös aseet, nimeä en muista..), Championship Sprint, Operation Wolf (jossa ammuttiin valopyssyllä)...

Nämä siis 1980-luvun loppupuolelta. 1980-luvun alussa en juuri arcade-pelejä pelannut, olin sen verran pieni poika enkä varmaan sitten liikkunut sellaisissa paikoissa juurikaan.

Kolikkopelit eivät oikein olleet omassa suosiossa, varmaan jokin kymppi on niihin mennyt mutta ei kyllä montaa. Lopputulos on kuitenkin suuntaan kolikot sisään ja 30 sekkaa peliä. Varmaan kun ekat sataset on lyönyt sisään niin minuuttihinta alkaa tippua.

Operation wolf oranssilta plasmaruudulta kotona oli enemmän se mun juttu, vaikka pelkällä näppiksellä ekankin kentän läpäisy vaati aikamoista hinkkaamista. Ei nimittäin tähtäimen liikuttelu nuolinäppäimillä ollut ihan valopyssyn veroista

 

[Moloch]

Operation wolf oranssilta plasmaruudulta kotona oli enemmän se mun juttu, vaikka pelkällä näppiksellä ekankin kentän läpäisy vaati aikamoista hinkkaamista. Ei nimittäin tähtäimen liikuttelu nuolinäppäimillä ollut ihan valopyssyn veroista

Siis pystyihän tuota pelaamaan myös joystick:llä. Muistan kun joku sukulainen toi ulkomailta Amstrad CPC 464 koneelle Operation Wolf -pelin ihan oikealla ja aidolla kasetilla. Kyllä sitä pelattiinkin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Myös Afterburner ja Thunderblade olivat peräisin 1980-luvulta, mutta mielestäni pelasin niitä enemmänkin 1990-luvun alussa... Vaikea muistaa tarkkaan.

 

[PornReindeer]

Siis pystyihän tuota pelaamaan myös joystick:llä. Muistan kun joku sukulainen toi ulkomailta Amstrad CPC 464 koneelle Operation Wolf -pelin ihan oikealla ja aidolla kasetilla. Kyllä sitä pelattiinkin.

Ei ollut isän 286 "kannettavassa" hiirtä tai ilotikkuja

 

[Mikkos]

Itse muistan että pelattiin "cooppina" serkun kanssa tätä:

Sanottiin sitä "kakaksi" koska muistaakseni siitä tuli joku pääjehu joka näytti ihan pökäleeltä
Kasarin kakkahuumoria.

 

[Jurppii]

Itse muistan että pelattiin "cooppina" serkun kanssa tätä:

Sanottiin sitä "kakaksi" koska muistaakseni siitä tuli joku pääjehu joka näytti ihan pökäleeltä
Kasarin kakkahuumoria.

Yksi parhaita kuusnelosen kaksinpelejä. Vieläpä moduliversiona oli niin ei tarttenut latailla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Itse muistan että pelattiin "cooppina" serkun kanssa tätä:

Sanottiin sitä "kakaksi" koska muistaakseni siitä tuli joku pääjehu joka näytti ihan pökäleeltä
Kasarin kakkahuumoria.

Tuo oli tyyliin ensimmäinen C64-peli, jota olen pelannut, vuonna 1985. Ihan hauska muistaakseni sen ajan mittarilla.

 

[WonderC]

Archonia tuli aika paljon nappulana pelattua, vaikkei pelin strategia ollut ihan täysin hallussa.

Veljellä oli joskus lainassa joku kungfu peli, joka oli parasta mitä olin siihen aikaan koskaan pelannut. IK+ ja Yie Ar Kung Fu tyyppinen, mutta side scrolleri. Alustana oli joko MSX, tai C64 (on vähän aikaa vierähtänyt ja olin tarhaikäinen). Juuri kun pääsin pelissä johonkin jännään sadevesiviemärityyppiseen kohtaan, niin piti lähteä vanhempien mukaan kyläilemään. Takasin tullessa peliä ei enää ollut, enkä ikinä saanut selville mikä peli oli kyseessä. Vitutus on jossain määrin säilynyt alitajunnassa vielä 35 vuotta tapahtuman jälkeenkin.

 

[Cortonki]

1980-luvun alkupuoliskolla oli myynnissä vielä näitäkin taskulamppuja:

Söivät muistaakseni tällaisia 4,5V paristoja:

Valo"teho" noissa lampuissa oli samaa luokkaa suunnilleen kuin nykyaikaisessa älypuhelimessa on näytön kirkkaus valkoisella kuvalla.

Värilliset suodatinkalvot päällä valoteho ei ollut sitäkään.

Lapsena alle 10-vuotiaana olisin halunnut saada sellaisen yhtä valotehokkaan taskulampun mitä sen ajan tv-sarjoissa ja elokuvissa joskus näki. Joskus isompana sitten ymmärsin, että sellainen valoteho mikä niissä muka syntyy taskulampun pistämällä päälle vaatii varmaan yli kilowatin LED-tehoa eli luokkaa 100 tuhatta lumenea tai enemmänkin. Ja niistä 1980-luvun "hehkulankaisista polttimoista" lähtee ehkä 1 watti tehoa ja 10 lumenea valoa sillä 1 watin sähköteholla.

Nyt näytää tutulta lampulta, vaikka eihän siitä varsinaisesti taskulampuksi ollut kuten mainitsit.

 

[juhaa]

Bruce Lee?

Archonia tuli aika paljon nappulana pelattua, vaikkei pelin strategia ollut ihan täysin hallussa.

Veljellä oli joskus lainassa joku kungfu peli, joka oli parasta mitä olin siihen aikaan koskaan pelannut. IK+ ja Yie Ar Kung Fu tyyppinen, mutta side scrolleri. Alustana oli joko MSX, tai C64 (on vähän aikaa vierähtänyt ja olin tarhaikäinen). Juuri kun pääsin pelissä johonkin jännään sadevesiviemärityyppiseen kohtaan, niin piti lähteä vanhempien mukaan kyläilemään. Takasin tullessa peliä ei enää ollut, enkä ikinä saanut selville mikä peli oli kyseessä. Vitutus on jossain määrin säilynyt alitajunnassa vielä 35 vuotta tapahtuman jälkeenkin.

Bruce Lee?

 

[Maranki]

Way of Exploding Fist?

 

[Erkki_erikeepperi]

Nyt näytää tutulta lampulta, vaikka eihän siitä varsinaisesti taskulampuksi ollut kuten mainitsit.

Mulla oli jo aikoinaan noista lampuista sellainen fiilis, että ne oli enemmänkin lelulamppuja kuin "aikuisten oikeita" taskulamppuja, vaikka eipä paremmissakaan taskulampuissa teho välttämättä hääppöinen ollut...

 

[Esterhaus]

Tuo oli tyyliin ensimmäinen C64-peli, jota olen pelannut, vuonna 1985. Ihan hauska muistaakseni sen ajan mittarilla.

Wizard of Wor on muuten ensimmäinen kuusnepalin peli jota itsekin muistan pelanneeni, vuosi saattoi olla se sama 1985 ja hämärästi muistan sen tilanteenkin kun uudella koneella pelailtiin. Myös yllä esitelty Bruce Lee oli paljon pelattu peli, vihollisina musta ninja ja vihreä (!?!) sumoäijä.

Impossible Mission edusti kuitenkin kasarin kärkeä 64:n peleissä. Animointi oli sujuvaa, pelissä riitti tekemistä pitkäksi aikaa kerrallaan kenttineen ja palapeleineen joiden osia piti kerätä. Ja kaiken lisäksi peli generoi joka kerta erilaisen maailman, niin peliäkin viitsi pelata useita kertoja.


Muistan vielä myös hienot digitaalipuheet, joita paha Dr. Elvin Atombender päästeli suustaan. "Destroy him, my robots!" ja sitten kun Elvinin pääsi kukistamaan "NO NO NO NO!".

 

[Mikkos]

Menee nippa nappa ysärin puolelle, mutta NESsillämulla oli (tai lainassa tai vuokralla) Mission Impossible plei. Mä jaksoin kattoo ton intron miljoona kertaa. Pelissä en pärjänny. Mutta intro oli hieno.

 

[Hyrava]

Voi elämä kun tuota Impossible Missionia tuli tahkottua aikanaan. Itselläni se oli kuusnepalle jollakin kokoelmalla joten manuaali oli typistetty minimiin niin ei oikein ensin meinannut tajuta mikä pelissä oli tavoitteena (palapelipuzzlen logiikka jne) mutta kiva sitä oli silti pelata. Digipuheet oli kyllä tuohon aikaan kova juttu peleissä, mieleen jäi erityisesti "Aaaaaaaaargh" -karjahdus.

 

[Tenitsi]

Uusimpia viestejä kompaten: Itse pelattiin C64:lla edellä mainituista Archon, Wizard of Wor. Tac-2:et oli pakko olla, kun kaikki ne korkeet joikkarit tatteineen meni aina paskaks. Varsinkin kun pelas vetkutuspelejä tyyliin decathlon, combat school tai sex games .

Muistan, että meillä oli vaalee Tac-2 ja se oli paljon parempi kun oli herkempi ja sit musta, missä joku ylimääränen kumisuoja sisällä (availtiin toki ja ihmeteltiin ja putsailtiin). Tuo yllä nähty taskulamppukin löytyi!

Mission Impossible oli itelle ihan liian vaikee kun ärsytti jotkut hemmetin vaikeet huoneet ja liian nopeet robot. Enkä noista äänistä muista kuin sen alun ".... Stay a while, staaaaay foreveeer!" Muita random pelejä, jokka muistuu mieleen: Monty Mole, Last Ninja, Bubble Bobble, Giana Sisters, erityisesti isoveljen kanssa pelattu Spy vs Spy, Defender of the Crown,

Kasaria tais olla kun oltiin Ahvenanmaalla serkun luona ja katottiin VHS:ltä joku pirun jänskä seikkailuelokuva, jossa pääkalloja ja kaveri juoksi valtavaa kivilohkaretta pakoon (Kyllä, Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät). Jäi mieleen
Toinen sarja mikä jäi mieleen 8 vuotiaalle oli tv:stä tullut V. Rottia syöviä liskoja ihmisnaamareissa, ei sit ilmeisesti ollu omilla porukoilla mitään sensuuria tai sit katoin salaa, en muista
Muistaako jengi semmosia sarjoja kuin Tripodien Aika, Land of the Giants tai sit silloinen oma suosikki Captain Power and the Soldiers of the Future? Saatto olla, että nää tuli sateliitikanavilta, oli joku Sky Channel -paketti sillon.


Muina ajanvietteinä pelailtiin kavereiden kanssa joko katulätkää tai D&D:tä. Oli ihan mahtavaa kun pystyi täysin uppoutumaan siihen maailmaan pelkän selostuksen, ruutupaperin ja hahmopaperin kanssa. Ne nopat ja laatikoiden grafiikka <3

 

[Tenitsi]

höh, lainasin vahingossa omaa kun piti muokata. Missä delete-nappi?

 

[jake styles]

Archonia tuli aika paljon nappulana pelattua, vaikkei pelin strategia ollut ihan täysin hallussa.

Veljellä oli joskus lainassa joku kungfu peli, joka oli parasta mitä olin siihen aikaan koskaan pelannut. IK+ ja Yie Ar Kung Fu tyyppinen, mutta side scrolleri. Alustana oli joko MSX, tai C64 (on vähän aikaa vierähtänyt ja olin tarhaikäinen). Juuri kun pääsin pelissä johonkin jännään sadevesiviemärityyppiseen kohtaan, niin piti lähteä vanhempien mukaan kyläilemään. Takasin tullessa peliä ei enää ollut, enkä ikinä saanut selville mikä peli oli kyseessä. Vitutus on jossain määrin säilynyt alitajunnassa vielä 35 vuotta tapahtuman jälkeenkin.

Way Of The Exploding Fistiä tuossa ehdotettiinkin, mutta varmaan tarkoitettiin kakkososaa eli Fist 2? Ykkönen oli IK-tyyppinen staattinen taistelupeli, kakkonen seikkailu joka tuntuisi sopivan ehkä paremmin kuvaukseen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä en jaksa edes kuusnelosen pelejä käydä listaamaan, vaan kuvaavinta siinä meiningissä oli pelaamisen monipuolisuus ja huomiojänteen lyhyys, ja yleensä yhtä peliä jaksoi pelata kerrallaan vain jotain 10 minuuttia, ehkä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Piratismin ansiosta pelejä oli satoja, joten ei ollut tarvetta eikä innostusta keskittyä yksittäisiin peleihin kovin pitkäksi aikaa kerrallaan... Poikkeuksena alkuajat, jolloin pelejä oli vähemmän ja esimerkiksi silloin toi Wizard of Wor ja Way of the Exploding Fist tuli tutuiksi.

Ja myöhemmin oli tiettyjä strategia- tms. pelejä joita tuli pelattua pidempään kerrallaan, mutta pääasiassa kuitenkin tuli pelattua vähän sitä sun tätä. Ja ohjelmoitua itse. Harmittaa kun olin vähän liian nuorta ikäpolvea päästäkseni konekieliohjelmoinnin saloihin kunnolla kiinni mutta ikääkin isompi ongelma oli se, ettei ollut asiantuntevia kavereita eikä oikein kirjallisuuttakaan helposti saatavilla.

 

[Mikkos]

Mä en jaksa edes kuusnelosen pelejä käydä listaamaan, vaan kuvaavinta siinä meiningissä oli pelaamisen monipuolisuus ja huomiojänteen lyhyys, ja yleensä yhtä peliä jaksoi pelata kerrallaan vain jotain 10 minuuttia, ehkä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Piratismin ansiosta pelejä oli satoja, joten ei ollut tarvetta eikä innostusta keskittyä yksittäisiin peleihin kovin pitkäksi aikaa kerrallaan... Poikkeuksena alkuajat, jolloin pelejä oli vähemmän ja esimerkiksi silloin toi Wizard of Wor ja Way of the Exploding Fist tuli tutuiksi.

Nero 2000 ja hetken kun pelas ni sai ihan infernaaliset pisteet. Pistelaskuri meni sekaisin ja numrot ei mahtuneet näytölle jne. Kasarin Haluatko Miljonääriksi

 

[living_death]

Kyllä 80-luvulla kaikki oli paremmin ja oltiin ulkona, eikä snäppäilty kännykällä.

Melkein toivoisin EMP-pommia tai auringosta purkausta.

Miten ihmiset pärjäisi ilman älylaitteita tai jos pankkiautomaatilta ei tulekaan kakskymppisiä?

70's & 80's & 90's Finland | Facebook

70's & 80's & 90's luvun musiikkia. Suomesta ei löydy vastaavaa ryhmää. Laittakaa sana kulkemaan. Let's rock!

www.facebook.com

 

[Flogestoni]

Kuusnepan peleistä eniten tuli hakattua Eliteä, Piratesia, Last Ninja 2:sta, Wizballia ja Nemesis 2:sta. Ja ihan huippuja oli kavereilta kopsatut kokoelmakasetit pelejä, joista ei ikinä tiennyt mitä tulee vastaan.

 

[living_death]

Ja tätä.

Siinä oli eri värisiä kalvoja mikä vaihdettiin pelin mukaan.

 

[Jurppii]

Kyllä 80-luvulla kaikki oli paremmin ja oltiin ulkona, eikä snäppäilty kännykällä.

Melkein toivoisin EMP-pommia tai auringosta purkausta.

Miten ihmiset pärjäisi ilman älylaitteita tai jos pankkiautomaatilta ei tulekaan kakskymppisiä?

Me taidettiin olla lapsia silloin. Olen paljon mieluummin 2020-luvun aikuinen vaikka 80-luvun lapsikin oli hieno juttu. Muistikuva on, että faija luki sanomalehteä ja mutsi keitti perunoita. Uutisten aikaan keskityttiin telkkarin edessä.

 

[WonderC]

Way Of The Exploding Fistiä tuossa ehdotettiinkin, mutta varmaan tarkoitettiin kakkososaa eli Fist 2? Ykkönen oli IK-tyyppinen staattinen taistelupeli, kakkonen seikkailu joka tuntuisi sopivan ehkä paremmin kuvaukseen.

No hitto toihan se oli. Nyt on tämäkin mysteeri selvinnyt.

 

[Mikkos]

Kuusnepan peleistä eniten tuli hakattua Eliteä, Piratesia, Last Ninja 2:sta, Wizballia ja Nemesis 2:sta. Ja ihan huippuja oli kavereilta kopsatut kokoelmakasetit pelejä, joista ei ikinä tiennyt mitä tulee vastaan.

Oih, Pirates. Siinä oli sitä jotain. Muistan yli puoli tuntia kestäneet kaksintyaistelut miekkoineen. Tuota tuli kyllä aikoinaan tahkottua. Joskus -05 tuli remake PClle mutta ei ollut niin koukuttava kuin alkuperäinen.

 

[Groomlake]

Kaverin luona tuli pelattua Samantha Fox Strip Pokeria, kun kotona ei oikein uskaltanut. Kuusnelonen oli olohuoneessa ja oli suurena vaarana että olisi nähty mitä tulee pelailtua.

 

[Pempula]

Oih, Pirates. Siinä oli sitä jotain. Muistan yli puoli tuntia kestäneet kaksintyaistelut miekkoineen. Tuota tuli kyllä aikoinaan tahkottua. Joskus -05 tuli remake PClle mutta ei ollut niin koukuttava kuin alkuperäinen.

Mielenkiintoinen C64:n peli oli myös Seven Cities of Gold ja lautapelin korvikkeena meni sellainen kuin M.U.L.E. Summer Gamesin ja eri jatkojen parissa voi pelata porukalla, samoin G.I. Joeta. Autopeleistä Pole positionit (ehkä enemmän se II ja tietenkin Revs) ainakin hyviä. 64:n aikaan upeita grafiikoita edusti ainakin itselleni The Staff of Karnath (jos joku muistaa SIr Arthur Pendragon-pelejä). Aika monta tuntia noiden kaikkien parissa on joskus vierähtänyt...

 

[Erkki_erikeepperi]

Oih, Pirates. Siinä oli sitä jotain. Muistan yli puoli tuntia kestäneet kaksintyaistelut miekkoineen. Tuota tuli kyllä aikoinaan tahkottua. Joskus -05 tuli remake PClle mutta ei ollut niin koukuttava kuin alkuperäinen.

Kävin funtsimaan, että olikos näitä modernimpia Lucasfilmin graafisia seikkailupelejä jo C64:lle, ja vastaus on kyllä...

Esimerkiksi Maniac Mansion ja Zak McKracken and the Alien Mindbenders... Noita tuli varmaan pelattua paljonkin, ja myöhemmin PC:llä myös.

 

[Hyrava]

Kävin funtsimaan, että olikos näitä modernimpia Lucasfilmin graafisia seikkailupelejä jo C64:lle, ja vastaus on kyllä...

Esimerkiksi Maniac Mansion ja Zak McKracken and the Alien Mindbenders... Noita tuli varmaan pelattua paljonkin, ja myöhemmin PC:llä myös.

Juu, juurikin noita kahta tuli tahkottua kuusnepalla melkoisen paljon. Maniac Mansionin onnistuin pelaamaan muutaman kerran läpikin ihan ilman ulkopuolista apua mutta Zac McKrakenissa jäin johonkin ihan älyttömään puzzleen jumiin enkä myöhemminkään tainnut päästä ilman ohjeita tuota läpi.

 

[Jurppii]

No hitto toihan se oli. Nyt on tämäkin mysteeri selvinnyt.

Täytyy kyllä sanoa, että tuon ajan peleihin laitettiin filleriä aika surutta

Olisko tuossa edes 25% huoneista joku vastustaja ja lopun aikaa katellaan kömpelöä ruudunvieritystä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo noi pelit oli hyvä aasinsilta PC-maailmaan, jossa sitten tuli pelattua enemmänkin graafisia seikkailupelejä 1990-luvun alussa.

 

[Junaski]

Tätä tuli hakattua oikein urakalla, oli pumpumia ja autolla ajamista.

 

[Jurppii]

Meni ihan retropelilangaksi mutta ei se mitään.

Alunperin oikeastaan kiinnosti juuri tuo 80-90 vaihteen kaappipelien rautapuoli, että oliko se tosiaan rahan arvoista laittaa sinne rautaa, mitä ei koteihin ollut kellään varaa hankkia. Ja paljonko tuollaisessa aikansa huippu arcade-pelissä oli customoitua rautaa joka rajasi sen jotenkin tietylle pelille vai oliko kyseessä laite, joka pohjimmiltaan oli konsoli ja ROM olisi voitu vaihtaa jos ohjaimet olisi sopivat?

 

[luuponen]

pakkohan se on kolikkopeleistä hetki jauhaa koska oli niin helvetin merkittävä ajanjakso itselläni.
PONG oli eka kolikkopeli (tais irrota peli 50pennisellä) jonka paikallisessa räkälässä PONGasin
se oli ainoa siihen aikaan, jotain flippereitä oli myös 1 tai 2 kpl samaisessa paikassa.
sitten tuli se hetki kun ruotsinlaivalla oli vain yksi arcadepeli yksikätisten lisäksi, Space Invaders.
tuhlasin aivan kaikki kolikkoni siihen mitä yksikätisistä rosvoista voitin. Se oli jumalaa suurempi
kokemus koskaan.

tähän väliin sain ruotsista myös ekan pelikonsolin kotiin lahjana, siinähän oli tietenkin pong, tennis jne.
eli neliö jota pompoteltiin mailoilla. yhdessä versiossa oli myös ase jolla hieman isompaa neliötä pystyi
ampumaan suoraan putkitelkkarin ruudulle.

siitäpä ei mennyt enää pitkään kun näppeihini istui mm. donkey kong, dig dug, battlezone, shark attack,
journey ja muut arcadet. tuhlasin aivan kaiken liikenevissä olevan rahavarantoni jokaiseen arcadepeliin
mitä löysin. fliput ei juurikaan kiinnostaneet, tms. "pajatsot".

vein divariin sarjiksia ja kolikoita ja postimerkkejä joita olin keräillyt jotta sain tyydytettyä himoni
arcadepeleihin. ja räkälöihin pääsi pelaamaan helposti. ei paljoa omistajia kiinnostanut alaikäiset siellä
pelikoneiden kimpussa. kalja virtasi ja tupakka kärysi. eipä se meitäkään kiinnostanut eikä haitannut.
pelihimo oli vaan niin valtaisa.

ekat LCD-käsikonsolit ilmestyivät myyntiin myös paikalliselle huoltamolle, jossa kuolasin niitä kunnes tätini
sellaisen kylässä ollessaan mulle osti. tais olla 150mk lähellä se hinta. Paratroopers.

jossain vaiheessa arcadekaappeja alkoi ilmestymään myös isojen kauppojen auloihin
ja näistä hetkistä suurimpina muistikätköistäni kaivautuvat pole position, gauntlet ja tempest. samalla imettiin
"slurpieta" eli jäähilejuomaa kuppikaupalla.

sitten tulikin kotitietokone mahdollisuudet ja zx81 oli se josta kaikki alkoi. olihan se paskaa ja onnetonta
arcadeihin verrattuna, mutta se fiilis että himassa pääsit pelaamaan ja jopa itse kirjoittamaan lehdistä
pelejä koneelle. toki se eka oli Stavros Fasoulaksen PacMan juurikin kyseiselle koneelle.

mutta ne tunteet, ne hetket ja ne loputtomat kolikot jotka tuhlasin, olivat ehkä mieleenpainuvinta aikajanaa
koskaan. eikä se aika palaa, vaikka olen hankkinut ko. pelien emuversiot kotiin, ei tunne ole tietenkään enää sama.

lisäksi pelejä on nykyään niin helvetin paljon joka tuutista, että mielenkiinto on kyllä palanut aika lahjakkaasti
melkein kaikkiin nykyajan tyrkytyksiin. eikä se retrokaan enää niin kivaa ole.

aikakone, kiitos.

 

[kajakkivajakki]

Tätä tuli hakattua oikein urakalla, oli pumpumia ja autolla ajamista.

Tuo Vendetta oli aikoinaan valtava pettymys kun posteljooni sen toimitti niin meni ekalla pelikerralla läpi.
Last ninja 2:n pelilaatikossa oli hieno muovinen heittotähti ja ninjahuppu (joka tosin ei mahtunut päähän).

 

[Max Cherry]

Itsellä on tällä hetkellä katselussa Miami Vice sarja. Miami Vice IMDB . Hyvä sarja 80 luvulta kaiken kaikkiaan. Röpö palaa ja lemmikkinä alligaattori nimeltä Elvis. Suosittelen.

 

[Junaski]

Tuo Vendetta oli aikoinaan valtava pettymys kun posteljooni sen toimitti niin meni ekalla pelikerralla läpi.
Last ninja 2:n pelilaatikossa oli hieno muovinen heittotähti ja ninjahuppu (joka tosin ei mahtunut päähän).

No upposi kuitenkin semmoiselle esiteinille. Ei tuo vaikeimmasta päästä tainut tosiaan olla. Yläkaapissa olisi vieläkin laatikollinen kuuslankun ostettuja pelejä, pitäisi ottaa joskus kuvia ihan huvikseen.

 

[Paolo Pastarino]

Outrun (+joku vastaava autopeli jossa oli myös aseet, nimeä en muista..)

Veikkaisin, että oli Road Blaster.

 

[Erkki_erikeepperi]

Veikkaisin, että oli Road Blaster.

Toi se varmaan oli, paljon "moniulotteisempi" kuin Outrun...

 

[Hyrava]

Kun täällä mietittiin että mitä rautaa noissa kolikkopeleissä oli, niin ainakin loppuaikojen kolikkopelikabinettien sisällä taisi olla joku pelikonsoli lievästi modattuna ellen ihan väärin muista. Joten rauta oli todennäköisesti yleistä ja halpaa ainakin loppuvaiheessa. Aluksi saattoi tosiaan olla hyvinkin spesiaalirautaa.

 

[Trotor]

Loppuvaiheessa eli ysärillä, siellä oli NeoGeo. Melkein sama tai sama vehje jota myytiin kotiinkin, tosin oli kai niin kallis ettei sitä juuri kenelläkään ollut. Sen sijaan siellä oli kyllä tavallaan JAMMA standardikamaa sisällä jo aiemmin. Esim ne RAY:n tietynmalliset vehkeet, niihin sai pelejä vaihdettua moduuleina. Arcade cabinet - Wikipedia

PC:llä noita voi pelata ainakin MAME emulaattorien kautta.

Itselleni mieleen jäi Commando ja Bubble Bobble. BB on edelleen hauska kaksinpeli.

 

[Jurppii]

Kun täällä mietittiin että mitä rautaa noissa kolikkopeleissä oli, niin ainakin loppuaikojen kolikkopelikabinettien sisällä taisi olla joku pelikonsoli lievästi modattuna ellen ihan väärin muista. Joten rauta oli todennäköisesti yleistä ja halpaa ainakin loppuvaiheessa. Aluksi saattoi tosiaan olla hyvinkin spesiaalirautaa.

Näitäkin oli ja jopa niitä, joissa sai kolikolla vain aikaa pelata tavallista NES:siä mutta ihan eri tason vehkeet kyllä oli kotikonsolit ja kaappipelit ennen 90-lukua. Olisko noissa ollut erikoisnäyttöjäkin vaiko vain 4:3 ruutu käännettynä portrait-asentoon?

Loppuvaiheessa eli ysärillä, siellä oli NeoGeo. Melkein sama tai sama vehje jota myytiin kotiinkin, tosin oli kai niin kallis ettei sitä juuri kenelläkään ollut. Sen sijaan siellä oli kyllä tavallaan JAMMA standardikamaa sisällä jo aiemmin. Esim ne RAY:n tietynmalliset vehkeet, niihin sai pelejä vaihdettua moduuleina. Arcade cabinet - Wikipedia

PC:llä noita voi pelata ainakin MAME emulaattorien kautta.

Itselleni mieleen jäi Commando ja Bubble Bobble. BB on edelleen hauska kaksinpeli.

Mikä mahtais olla BB:n paras versio? Amigalla oli jo kova mutta kaappipeli varmaan vielä parempi? Mahtaako päästä helposti, laillisesti pelaamaan?

 

[SheikYerbouti]

Ei minulla mitään vuosikymmenmuistoja ole tarjota tällä kertaa, kuuntelenpa vaan joululauluja tässä yksin hereillä ollessa ja kaipuu lapsuuteen 80-luvulle on kova.

 

[luuponen]

Mikä mahtais olla BB:n paras versio? Amigalla oli jo kova mutta kaappipeli varmaan vielä parempi? Mahtaako päästä helposti, laillisesti pelaamaan?

Arcadehan se paras on, tämäkin pyörii ihan jees selaimella : Play Classic Sega Video Games Online - Bubble Bobble - Online browser play of classic Nintendo NES, retro Atari games and original Sega Arcade games - Free play


täältä sitten MAME-emulaattorissa toimiva ROM-tiedosto originaaliin : Bubble Bobble - MAME - ARCADE GAMEs (ROMs) - Free - Romsformame.com

 

[pertsavk]

Juu niin se alunperin perustuukin mutta jos verrataan 124 Fiattia/vanhaa pyöreälamppuista ladaa johonkin uudempaan 2105 versioon niin perusta on sama mutta on niissä kehitystä tapahtunut.. Taas makuasia mutta on se 127 kaikinpuolin paskempi auto kuin Lada.

Fiatin perusteet näki siinäkin että tosimiehet hommasi ahdetun mirafiorin koneen, se meni ladaan aika helposti paikalleen.. Tosin Ladan ajo-ominaisuudet yhdistettynä +150hv koneeseen niin ei hyvää seurannut..

Yksi peruskouluaikojen kaveri aloitti pikku bisneksen kasarilla. Osti Ladan ja tuunasi sen, asentamalla turbon. Kyllä muuten lähti ja oli kuulemma mukava kiusata Ruotsista lomille tulevia nuorukaisia hienoine autoineen. Ajeli muutaman kuukauden, myi pois ja toisti. Kyllä se nyrkkipajabisnes isonkin miehen oluissa piti. Kauempaa kuin sen pari kuukautta ne eivät olisi kaverin ajotyyliä kestäneet, ja uusille omistajille annettiin huolto- ja käyttöohjeet mukaan.

Lukioaikoina (sijoittuu samalle ajanjaksolle, mutta nämä kaksi kaveriani eivät tunteneet toisiaan) koulukaverit ostelivat autoja kun tuli ikä täyteen. Oli Golfia, Datsunia, Toyotaa ja mitä ritsaa nyt halvalla sai. Yksi osti Ladan ja kaikki sille nauroivat ja vittuilivat, kunnes Pohjois-Suomeeen tuli oikea talvi ja 30 ja risat astetta pakkasta viikkotolkulla. Kaikki autonomistajat kävelivät kouluun - paitsi se Ladan omistaja. Joka aamu lähti kuin palmun alta eikä toppatakkia edes olisi tarvinnut sisällä Bensa kelpasi, mutta oli lämmin ja luotettava yksilö. Taisi olla vielä niitä joissa oli veiville reikä rekkarikilven takana mutta veiviä ei veli neuvostoliittolainen ollut laittanut mukaan.

 

[Hyrava]

Yksi peruskouluaikojen kaveri aloitti pikku bisneksen kasarilla. Osti Ladan ja tuunasi sen, asentamalla turbon. Kyllä muuten lähti ja oli kuulemma mukava kiusata Ruotsista lomille tulevia nuorukaisia hienoine autoineen. Ajeli muutaman kuukauden, myi pois ja toisti. Kyllä se nyrkkipajabisnes isonkin miehen oluissa piti. Kauempaa kuin sen pari kuukautta ne eivät olisi kaverin ajotyyliä kestäneet, ja uusille omistajille annettiin huolto- ja käyttöohjeet mukaan.

Lukioaikoina (sijoittuu samalle ajanjaksolle, mutta nämä kaksi kaveriani eivät tunteneet toisiaan) koulukaverit ostelivat autoja kun tuli ikä täyteen. Oli Golfia, Datsunia, Toyotaa ja mitä ritsaa nyt halvalla sai. Yksi osti Ladan ja kaikki sille nauroivat ja vittuilivat, kunnes Pohjois-Suomeeen tuli oikea talvi ja 30 ja risat astetta pakkasta viikkotolkulla. Kaikki autonomistajat kävelivät kouluun - paitsi se Ladan omistaja. Joka aamu lähti kuin palmun alta eikä toppatakkia edes olisi tarvinnut sisällä Bensa kelpasi, mutta oli lämmin ja luotettava yksilö. Taisi olla vielä niitä joissa oli veiville reikä rekkarikilven takana mutta veiviä ei veli neuvostoliittolainen ollut laittanut mukaan.

Kyllä se veivi varmaan mukana oli uutena, joku vaan kadottanut matkalla. Yleensähän Ladassa oli sellainen toisennäköinen tunkki kuin esim japseissa mutta joissakin tuli samanlainen sammakkotunkki mukana ja sen veivi kelpasi käynnistysveiviksikin.