Hullu 80 -luku

[jad]

Jonkinlaista järkeä toki tuohonkin saattoi tehdä mikäli haiseva epäilykseni, ettei ihan kaikkea karkkirahaa kenties laitettu kassaan osuu oikeaan.

Tässähän muuten taitaa epäilyksei osua varsin hyvin oikeaan. Ainakin omien kavereiden kanssa harrastettiin sitä, että koluttiin ojanpohjilta tyhjiä pulloja ja sitten hirmuravia kioskille vaihtamaan pullot irtokarkeiksi. Näistähän sitten voi hyvin nostaa panttirahat kioskintädin omaan taskuun.

 

[jad]

Televisiot olivat 1980-luvun puolivälissä niitä 25-28 tuumaisia putkitelevisioita joista isossa osassa ei ollut vielä edes langatonta kaukosäädintäkään. Sellainen mielikuva, että olisivat maksaneet noin luokkaa 5000 markkaa sen kokoiset putkitelkkarien karvalakkimallit siihen aikaan.

Kyllä 28 tuumainen oli 80 luvulla vielä varsin harvinainen ja kallis. Itse muistan ostaneeni 92 tai 93 vuonna 28 tuumaisen philipsin jonka hinta oli tasan 10 000 markkaa. Eli aika tarkkaan yhden kuukauden bruttopalkka.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tuo rahanarvolaskuri perustuu johonkin isoon ostoskoriin. Tuoteryhmien kohdalla on sitten hurjia eroja, kodinelektroniikan hinnat ovat tulleet paljon alaspäin, jos ei hankita huippumalleja. Toisaalta 80-luvun alun radionauhuri kesti aivan toisella tavalla kuin 90-luvun vastaava.

Niin, ja karkkien hintojen muutos tuskin on sieltä vähäisimmästä päästä kuitenkaan...

Aivan tälleen hatusta heittämällä voisi arvella, että useimmat asiat ovat suhteessa halventuneet paitsi etenkin asuminen on kallistunut ja ehkä jotkut palvelut, leffalipuista lähtien... Leffaliput maksoi varmaan markoissa sen mitä nykyään euroissa, näin äkkiseltään muisteltuna, mutta voin olla vähän väärässäkin. Ja on tätä asiaa täällä ehkä aiemminkin puitu jo.

 

[Pempula]

Leffaliput maksoi varmaan markoissa sen mitä nykyään euroissa, näin äkkiseltään muisteltuna, mutta voin olla vähän väärässäkin. Ja on tätä asiaa täällä ehkä aiemminkin puitu jo.

80-luvun alussa varmasti. 80-luvun loppupuolellakin oli vielä kympin päiviä ja päivänäytökset edullisempia. Ja sitten oli tietenkin Bonnie & Clyde-leffakortti, jolla pääsi muistaakseni 6kk ajan ilmaiseksi elokuviin.

 

[Erkki_erikeepperi]

80-luvun alussa varmasti. 80-luvun loppupuolellakin oli vielä kympin päiviä ja päivänäytökset edullisempia. Ja sitten oli tietenkin Bonnie & Clyde-leffakortti, jolla pääsi muistaakseni 6kk ajan ilmaiseksi elokuviin.

Jep, oli siis leffoissa käynti sekä suhteessa että absoluuttisesti halvempaa kuin nykyään... Varmaan ketjuuntuminen on nostanut hintoja, etenkin kun on rakenneltu uusia hienoja teatterikomplekseja.

Luulisin että muutkin kulttuuripalvelut on kallistuneet... Konserteista lähtien. Etenkin ne.

 

[Myrkky]

Tavallaan kyllä tykkään ajatuksesta että ei ollut nettiä ja puhelinkin oli langallinen. Paljon rauhallisempi meininki kun ei ollut tavoitettavissa kun vaan jos sattui olemaan puhelimen lähellä.

No vaikea sanoa miltä tuo aikuisena tuntui kun jo joskus ala-asteen lopulla taisi nettikin tulla kouluun ja kirjastoon käyttöön ja kännykänkin sain joskus yläasteella jo.

Lapsena aina soiteltiin lankapuhelimella ja kyseltiin että onko kaveri x paikalla ja voinko tulla leikkimään tms. Tai sitten vaan käytiin soittamassa ovikelloa.

Sattui tuossa ysärin lopulla kun irtisanoin itseni yhdestä duunista. Oma puhelinnumeroni olin vaihtanut hmm.. no yritysliittymäksi eli ilmaiset puhelut ja txt vaikka kuinka paljon. Siitä se rumba alkoi kun halusin tietenkin numeroni takaisin, ja ex työnantajakin sai tehdä töitä että operaattori luovuttaa samointien numeron mulle takaisin ja käyttöön. Menihän siinä viikko jos muutamakin. Jotain viikon jälkeen aloin tottua siihen että känny on kotona toimettomana ja kukaan ei voi mitenkään tavoittaa minua, voi sitä rauhan tunnetta. Juu ja sama numero on edelleen, oli aikoinaan NMT:ssa 949-

Offista asiaan. Nykyään pyrin kattelemaan telkusta juurikin vanhempia leffoja missä ei ole tietoakaan nykyajan tyhmistä jutuista, vähän kun paluu menneisyyteen edes hetkeksi.

 

[Nomber]

Jep, oli siis leffoissa käynti sekä suhteessa että absoluuttisesti halvempaa kuin nykyään... Varmaan ketjuuntuminen on nostanut hintoja, etenkin kun on rakenneltu uusia hienoja teatterikomplekseja.

Luulisin että muutkin kulttuuripalvelut on kallistuneet... Konserteista lähtien. Etenkin ne.

Ei nyt liity 80 lukuun, mutta mummo kertonut et joskus hänen lapsuudessaan eli 30-40 luvuilla elokuvissa käytiin usein ja liput oli todella halpoja. Toki elokuvat olivat myös varmaan huonoja ja halvalla tehtyjä.

Edit: ja lisäksi varmasti teatteritkin olivat huonoja. Joten ei tietysti elokuvalipun hintaakaan voi ihan suoraan verrata kun lipulla saatava asiakin on aika eri nykyään.

 

[Maranki]

Ei nyt liity 80 lukuun, mutta mummo kertonut et joskus hänen lapsuudessaan eli 30-40 luvuilla elokuvissa käytiin usein ja liput oli todella halpoja. Toki elokuvat olivat myös varmaan huonoja.

Suomi-filmit olivat enimmäkseen paskoja, mutta kyllä tuolloinkin näytettiin ulkomaisia elokuvia, joista moni on saanut sittemmin klassikon statuksen.

Yksi 80-luvun leffakokemus: olimme kavereiden kanssa katsomassa elokuvaa Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin ja kesken kaiken tajusin, että sehän on ihan armotonta paskaa. Tuon jälkeen en ole pystynyt katsomaan Speden tuotoksia. Yleltä tulleet Hollywood-klassikoiden sarjat olivat ilmeisesti muokanneet makuani

 

[Pekste]

Tuo irtokarkkien kappaletavarana myynti taisi poistua joskus 90-luvun alkupuolella täälläpäin ja niitä ruvettiin myymään kilohinnalla. Oli varmaan melkoinen helpotus kioskien henkilökunnalle kun ei tarvinnut enää laskeskella karkkeja.

Täällä kylällä on vielä grilli, mistä saa irtokarkkeja kappaletavarana. Tulee nostalgiset fiilikset. Niin ne "vaahtosammuttimet" käyvät ostamassa lähes päivittäin. Itsekin välillä tulee tehtyä niin

 

[Butali]

Täällä kylällä on vielä grilli, mistä saa irtokarkkeja kappaletavarana. Tulee nostalgiset fiilikset. Niin ne "vaahtosammuttimet" käyvät ostamassa lähes päivittäin. Itsekin välillä tulee tehtyä niin

KAHELLA MALKALLA TSAUKKITAUKKEJA!
Lämpimät muistot, kunnes kerran menin lähikipsalta kotiin ja kerroin, että meidän kioskista oli tullut käymälä... Eli sinne pääsi sisälle.

 

[Mikkos]

KAHELLA MALKALLA TSAUKKITAUKKEJA!
Lämpimät muistot, kunnes kerran menin lähikipsalta kotiin ja kerroin, että meidän kioskista oli tullut käymälä... Eli sinne pääsi sisälle.

Noita "ulkokioskeja" muutettiin jossain välissä isolla kädellä "käymälöiksi" ja suurin syy muistaakseni oli se että et saanut uutta Veikkauksen Onlinekonetta jos ei ollu sisäkioski. Mutta tää tais kanssa olla enemmän ysärillä kun lottokupongeista siirryttiin Onlineen.

 

[feuerstrahl]

Noita "ulkokioskeja" muutettiin jossain välissä isolla kädellä "käymälöiksi" ja suurin syy muistaakseni oli se että et saanut uutta Veikkauksen Onlinekonetta jos ei ollu sisäkioski. Mutta tää tais kanssa olla enemmän ysärillä kun lottokupongeista siirryttiin Onlineen.

Pakko kysyä, että mistä muistat termin OnLine?

Oletko ollut aikanaan kioskiyrittäjä vai Veikkauksella töissä?

 

[Tonnin Seteli]

Pakko kysyä, että mistä muistat termin OnLine?

Oletko ollut aikanaan kioskiyrittäjä vai Veikkauksella töissä?

Eikös se ollut ihan mainoksissa ja myymiöissä esillä ollut termi ja isokin juttu olevinaan? Tai kai se oikeastikin oli.

Minä ainakin muistan sen ihan siitä, että kävin joskus kioskeissa ja kahviloissa joissa oli rahapelipalvelut, vaikka en juuri koskaan muista pelanneeni lottoa - paitsi silloin tällöin sen jälkeen kun sitä saattoi pelata Internetissäkin, mikä on vielä vähemmän kasarijuttu.

 

[Mikkos]

Pakko kysyä, että mistä muistat termin OnLine?

Oletko ollut aikanaan kioskiyrittäjä vai Veikkauksella töissä?

Online oli se ensimmäinen systeemi kun siirryttiin palautettavista lottopapereista niihin mitkä digitoitiin kioskeilla suoraan. Ne oli jonkin aikaa yhtäaikaa käytössä ja osalla kioskeista oli vielä vanha systeemi ja osalla uusi.

 

[feuerstrahl]

Online oli se ensimmäinen systeemi kun siirryttiin palautettavista lottopapereista niihin mitkä digitoitiin kioskeilla suoraan. Ne oli jonkin aikaa yhtäaikaa käytössä ja osalla kioskeista oli vielä vanha systeemi ja osalla uusi.

Jep. Olin firmassa töissä kun tuo oli käytössä. Ja siitä hyppy sit linux -pohjaiseen pc -ratkaisuun, pois modeemien aikakaudelta.

 

[Hyrava]

Noita "ulkokioskeja" muutettiin jossain välissä isolla kädellä "käymälöiksi" ja suurin syy muistaakseni oli se että et saanut uutta Veikkauksen Onlinekonetta jos ei ollu sisäkioski. Mutta tää tais kanssa olla enemmän ysärillä kun lottokupongeista siirryttiin Onlineen.

Yksi suuri syy taisi myös olla että kolmosoluttahan ei saanut myydä luukulta vaan piti olla asiakkaille sisätila kun se Pahkasian "kolmosolut kioskeihin" -laki toteutuikin.

 

[Tech_ananas]

Yksi suuri syy taisi myös olla että kolmosoluttahan ei saanut myydä luukulta vaan piti olla asiakkaille sisätila kun se Pahkasian "kolmosolut kioskeihin" -laki toteutuikin.

Tätä minäkin arvaisin suurimmaksi syyksi...(ja varmaan noi pelikoneet on myös yksi syy mutta mun arvaus on että tuo oluen myynti on se isoin).

 

[Upp3]

Joo. Vähä hankala oli 80 luvulla tilata spotifyä. Mulla ainakin jäi vaan modeemi tuuttaamaan varattua, kun koitin soittaa sinne.

Se toimi kirjeellä ja sitä kutsuttiin Fazerin musiikkikerhoksi. Posti sitten kiikutti LP, C-kasetti tai jopa cd-levyjä sitten kuunneltavaksi.

 

[mjarkko]

Se toimi kirjeellä ja sitä kutsuttiin Fazerin musiikkikerhoksi. Posti sitten kiikutti LP, C-kasetti tai jopa cd-levyjä sitten kuunneltavaksi.

kuukauden levy tuli automatic, jos et peruuttanut. taisi olla osastokohtainen pop/iskelmä tms, minkä olit jäsenenä valinnut
Se tiesi artistille nykymittakaavassa hurjan myyntimäärän jos tuli valituksi kuukauden levyksi.
Silloin tosin levyt myivät.

 

[Ratsia]

Ei nyt liity 80 lukuun, mutta mummo kertonut et joskus hänen lapsuudessaan eli 30-40 luvuilla elokuvissa käytiin usein ja liput oli todella halpoja. Toki elokuvat olivat myös varmaan huonoja ja halvalla tehtyjä.
Edit: ja lisäksi varmasti teatteritkin olivat huonoja. Joten ei tietysti elokuvalipun hintaakaan voi ihan suoraan verrata kun lipulla saatava asiakin on aika eri nykyään.

OT jatkuu. Lippujen hintataso oli yllättävän haastava selvitettävä. Sanomalehdissä oli 30-luvulla leffateatterien mainoksia, mutta lippujen hintoja ei mainittu yhdessäkään jostain syystä. Kansallisarkiston digitaaliaineistosta löytyi "adlon filmiuutisia" v 38 jossa hintahaarukka oli 8-15mk. Tehdasduunarin palkka oli tuohon aikaan alle 9 markkaa (naisilla 5,49), joten mitään superhalpaa kuvissa käyminen ei ollut.
Maakunnissa varmasti istuttiin kylmissään työväentalon puupenkeillä, mutta Helsingin isoimmat teatterit (Bio Bio, Capitol, Savoy, Orion yms) olivat todella hienoja. Tuolta voi pällistellä kuvia: Helsinkikuvia.fi

 

[Nomber]

OT jatkuu. Lippujen hintataso oli yllättävän haastava selvitettävä. Sanomalehdissä oli 30-luvulla leffateatterien mainoksia, mutta lippujen hintoja ei mainittu yhdessäkään jostain syystä. Kansallisarkiston digitaaliaineistosta löytyi "adlon filmiuutisia" v 38 jossa hintahaarukka oli 8-15mk. Tehdasduunarin palkka oli tuohon aikaan alle 9 markkaa (naisilla 5,49), joten mitään superhalpaa kuvissa käyminen ei ollut.
Maakunnissa varmasti istuttiin kylmissään työväentalon puupenkeillä, mutta Helsingin isoimmat teatterit (Bio Bio, Capitol, Savoy, Orion yms) olivat todella hienoja. Tuolta voi pällistellä kuvia: Helsinkikuvia.fi

Ymmärsin että elokuvateattereita oli todella paljon (kuten yleisiä saunojakin). Kalliossa lähinnä kävivät ja kuulemma jotain pennejä oli hinta. Täytyy kysellä tarkemmin kun kerkeän.

Oma ensimmäinen elokuva kokemus oli 80 luvun lopulta. Muistan vieläkin että elokuva ja kiljusen herrasväki ja se oli ihan totaalista paskaa. Ehkä 10 minuuttia jaksoin katsoa jos sitäkään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ennen vanhaan elokuvateattereilla oli huomattavasti nykyistä suurempi merkitys ja vetovoima, koska ei ollut televisioita juurikaan. Teattereita on varmasti ollut paljon ja hinnat kohtuullisia, kaiken järjen mukaan. Lisäksi elokuvat oli kestoltaan nykyistä lyhyempiä.

1980-luvullakin leffateattereilla oli vielä paljon vetovoimaa, koska kodin audio-video ei päässyt laadussa lähellekään, ja lisäksi uudet elokuvat näki leffateatterissa huomattavasti aiemmin kuin mitään muuta kautta. Kaiken lisäksi videolain tultua voimaan oli K18 VHS-nauhat sensuroitu K16-kelpoisiksi..

Nykyään leffateatteriin lähteminen taitaa olla ensisijaisesti vaan tekosyy viettää aikaa kaverin kanssa ja mässätä karkkia.

 

[Centteri]

80 luvulla tuli käytyä usein leffassa. Silloin ei ollut netflixejä tms.
Korona vei ison osan nykyisestä elokuvateatteri-innostuksesta.

 

[KiD83]

Täällä kylällä on vielä grilli, mistä saa irtokarkkeja kappaletavarana. Tulee nostalgiset fiilikset. Niin ne "vaahtosammuttimet" käyvät ostamassa lähes päivittäin. Itsekin välillä tulee tehtyä niin

Myös Oulunsalossa oli vielä ainakin hiljattain moinen makeisgrilli.

80 luvulta en paljoa muista.
Alkoa luulin apteekiksi. Isä ja pappa tuumasi aina isolla kirkolla käydessämme, että poiketaanpa vielä "apteekissa." XD
Keltainen BMX pyörä on myös jäänyt mieleen.

 

[Makis]

Myös Oulunsalossa oli vielä ainakin hiljattain moinen makeisgrilli.

Jos Kangaskipsaa meinaat, niin meni pari vuotta sitten kiinni.

 

[Pavosen Heska]

Kasarin alussa leffateatterit olivat ykkösiä, lippujonossa piti olla ajoissa jos halusi kunnon paikoille. Kasarin puolivälissä tulikin jo vhs ja videovuokraamot, silloinkin uutuusleffat teattereissa ja vuokraamoissa myöhemmin jolloin oli onnen kauppaa saako vuokrattua jonkin ensi-ilta leffoista. Hullusta kasarista hulluin muisto on miten silloin ryyppykuskin piti tyytyä juomaan kolmosolutta kun muut vetivät nelosta tai tiukempaa.
Kasarin loppupuolella nakkikioski-grilli-ruuan haastoi pizzeriat jotka olivat muistini mukaan erittäin laadukkaita, sen perään tuli rosso-pitsat ja pitsa-yrittäjät. KotiPizza hieman nosti tasoa ja oli pinnalla ysärin puoliväliinkin asti.
Kasarin hauskoihin puoliin muistoissa liittyy ajokortin saaminen ja melko vapaa sääntely mitä moottoreita voi autoon asentaa. Kasarilla hyvillä "suhteilla" sai toteutumaan paljon ja helpommalla, oli hyvä jos vanhemmat tunsivat "jonkun" niin kesätyöpaikka, vuokrakämppä tai opiskelupaikka löytyi helpommalla.

 

[Maranki]

Vanhalla kotipaikkakunnallani ei ollut elokuvateatteria, mutta kerran pari kuukaudessa näytettiin elokuvia vanhalla työväentalolla, joskus koulullakin. Leffoja oli silloin yleensä kaksi kappaletta, ensimmäinen vähän alhaisemmalla ikärajalla varustettuna, toinen K16-matskua. Muistan kuinka menin yhden kaverin kanssa katsomaan, minä katsoin K12-leimalla varustetun Hei, me lennetään, hän sen lisäksi myös K16-leimatun Bud Spenser ja Terence Hill -leffan Banaanipojat hula hula saarella. Kaverini kertoi ensimmäisen leffan olleen paljon parempi. Kun tuo Banaanipojat sitten tuli vastaan vuosia myöhemmin televisiosta, niin totesin hänen olleen väärässä - Hei, me lennetään oli aivan helvetin paljon parempi

 

[Erkki_erikeepperi]

Vanhalla kotipaikkakunnallani ei ollut elokuvateatteria, mutta kerran pari kuukaudessa näytettiin elokuvia vanhalla työväentalolla, joskus koulullakin. Leffoja oli silloin yleensä kaksi kappaletta, ensimmäinen vähän alhaisemmalla ikärajalla varustettuna, toinen K16-matskua. Muistan kuinka menin yhden kaverin kanssa katsomaan, minä katsoin K12-leimalla varustetun Hei, me lennetään, hän sen lisäksi myös K16-leimatun Bud Spenser ja Terence Hill -leffan Banaanipojat hula hula saarella. Kaverini kertoi ensimmäisen leffan olleen paljon parempi. Kun tuo Banaanipojat sitten tuli vastaan vuosia myöhemmin televisiosta, niin totesin hänen olleen väärässä - Hei, me lennetään oli aivan helvetin paljon parempi

"Hei, me lennetään" on yksi kaikkien aikojen parhaista komedioista, joten siitä on aika paha panna paremmaksi ainakaan komedian saralla... Joskin IMDB:n mukaan toi toinenkaan ei ole huono.

 

[Ad_Astra]

Ei nyt liity 80 lukuun, mutta mummo kertonut et joskus hänen lapsuudessaan eli 30-40 luvuilla elokuvissa käytiin usein ja liput oli todella halpoja. Toki elokuvat olivat myös varmaan huonoja ja halvalla tehtyjä.

Edit: ja lisäksi varmasti teatteritkin olivat huonoja. Joten ei tietysti elokuvalipun hintaakaan voi ihan suoraan verrata kun lipulla saatava asiakin on aika eri nykyään.

Tähän offtopicia jatkoon, niin isoäitini äiti (kuoli joskus 1991/1992 98-vuotiaana), oli musiikkipedagogi ja pianonsoiton opettaja. Asui Helsingissä ja siinä vaiheessa kun ekat elokuvateatterit rantautui Suomeen,
niin niissä musiikki tuli ns. livenä, niin tämä oli siellä teatterissa soittamassa sen elokuvien päälle.

 

[Rokka]

Kymmenenvuotias minä tykkäsi kyllä paljon enemmän Bud Spencerin ja Terence Hillin sekoiluista kuin Airplane!:n tyyppisistä komedioista, ne avautuivat vasta myöhemmässä vaiheessa teini-ikää.

 

[Mikkos]

Oma lukunsa kasarista on nää suomennetut elokuvien nimet

 

[Puoskari]

Oma lukunsa kasarista on nää suomennetut elokuvien nimet

Minulle on loppuiäkseni syöpynyt muistiin, kun erään VHS-leffan kannessa luki "Korkein panoksin". Itse kasetissa sitten lukikin "Hakaristin varjossa". Alkuperäinen nimi oli "To catch a King". Olisi kai sinne takakanteen mahtunut vielä neljäskin nimi?

 

[Maranki]

Kun nyt tuolla VHS-osastolla ollaan: videolain myötä monet leffathan leikattiin todella tökerösti, jotta ne saatiin menemään K16-leimalla. Ja pornoleffat olivat sellaisia naurettavuuksia, kuten Seitsemän riemun Liisa, jossa pantiinkin alushousut jalassa, vain tissit näkyivät

Kun tuli vuosikymmenen lopulla Ouluun opiskelemaan, niin osa divareista piti riskillä myynnissä tarkastamatonta materiaalia. Jossakin päin Suomea poliisi sitä muistaakseni takavarikoikin.

 

[poskiholisti]

Ja pornoleffat olivat sellaisia naurettavuuksia, kuten Seitsemän riemun Liisa, jossa pantiinkin alushousut jalassa, vain tissit näkyivät

Mitähän suomentajalla on liikkunut päässä? Nimestä päätellen tuo voisi olla Esa Pakarisen komedia 50-luvulta

 

[Hyrava]

Heh, tuosta tulikin mieleen ne jonkun jostain ulkomailta tuomat VHS:t joissa oli joku turkkilainen dubbaus ja kasetti kun oli kopioitu noin 100 kertaa niin kuvanlaatukin oli jo mitä oli. Silti nuo leikkaamattomat leffat oli silloin kova juttu.

 

[Maranki]

Mitähän suomentajalla on liikkunut päässä? Nimestä päätellen tuo voisi olla Esa Pakarisen komedia 50-luvulta

Kieltämättä, leffa näyttää liikkuneen myös nimellä Tarjoan itseni sinulle, joka on lähempänä alkuperäistä nimeä. Vähän offtopicia, mutta näin Esa Pakarisen livenä yhdessä lastentapahtumassa 70-luvun lopulla. Oli sellainen Pekka ja Pätkä -show, Pätkänähän oli Masa Niemen sijaan ymmärrettävästi joku muu.

"Laadukasta" Suomi-viihdettä 80-luvulla edustivat tietysti Visa Mäkisen elokuvat. Niistä osahan on jo niin huonoja, että niitä katsoo tahattoman komiikan vuoksi. Etenkin Yön saalistajat on klassikko - VHS-kasetin kannessakin luki: "Perustuu tapahtumiin, jotka voisivat olla totta". Ehkä paras leffa pienessä nousuhumalassa katsottavaksi, vitsit eivät naurata pätkääkään, mutta vakavaksi tarkoitetut repliikit sitten senkin edestä: "Me kaikki olemme rikollia, mutta Reuna on sitä isolla R:llä. -Saakelin Reuna!", "Pomo oli liian hyvä ollakseen niin paha" jne. Pitääkin katsoa taas joskus

 

[VuohiKauhu]

Kun nyt tuolla VHS-osastolla ollaan: videolain myötä monet leffathan leikattiin todella tökerösti, jotta ne saatiin menemään K16-leimalla. Ja pornoleffat olivat sellaisia naurettavuuksia, kuten Seitsemän riemun Liisa, jossa pantiinkin alushousut jalassa, vain tissit näkyivät

Tää taisi ajoittua ysärille, mutta oon nähnyt joskus Jenna Jamesonin Flashpointin leikeltynä Suomen televisioon sopivaan muotoon

Näiden kovien pornoleffojen kohdalla taisi enemmän matskua jäädä editointipöydälle, kuin päätyä lähetykseen asti.

 

[jobbus]

Tää taisi ajoittua ysärille, mutta oon nähnyt joskus Jenna Jamesonin Flashpointin leikeltynä Suomen televisioon sopivaan muotoon

Näiden kovien pornoleffojen kohdalla taisi enemmän matskua jäädä editointipöydälle, kuin päätyä lähetykseen asti.

Itse joskus tuon "leffan" katselleena niin taisi olla lyhyt leffa jos kaikki hardcore scenet on leikattu pois, ehkä 20-30min jää jäljelle. Tosin siitä taitaa olla just softcore versiokin jolla pituutta ehkä reilu tunti

 

[namlepo]

Dickman and rhybien.

 

[GuntherPrien]

Tää taisi ajoittua ysärille, mutta oon nähnyt joskus Jenna Jamesonin Flashpointin leikeltynä Suomen televisioon sopivaan muotoon

Taisi olla jo 80-luvulla, kun silloiselta FilmNetillä tuli öisin kunnon jyystöä, paitsi suomessa jossa kuva oli peitetty mustalla laatikolla lähes koko kuva-alalta. Äänet sentään antoivat olla.

 

[valurauta]

Kyllähän elintaso on noussut 80-luvusta rutkasti.
...
Tuo vuosikymmen oli toki käänteentekevä, sen aikana elintaso kyllä nousi ja loppupuolta kohti esimerkiksi astianpesukone ja VHS muuttuivat jo harvinaisuuksista sellaisiksi asioiksi, joita oli ainakin joillakin perheillä.

80-luvun loppu oli tosiaan ihan eri maata kuin alku. Silloin elettiin kovinta kasinohuumaa, luottohanat oli auki, eikä kukaan ollut köyhä tai kipeä. Jos markkakorot hirvitti, pankista sai sikahalpaa valuuttalainaa ja markka oli vahvempi kuin koskaan. Mikä voisikaan mennä vikaan...

Autokaupassa edelleenkin 80-luvun loppuvuodet on ennätysvuosia, -88 173k ja -89 176k: Ensirekisteröintien vuosittainen kehitys - Autoalan Tiedotuskeskus
Nissan 200 SX Turbo:a mainostettiin televisiossa

Ihmiset ottivat luottokortteja kun niitä sai, ja teki maailmanympärimatkoja luotolla. Lennoilla röyhysi tupakki ja juomat olivat ilmaisia.

Oliko vielä niin, että autoedun verotusarvo meni moottorin iskutilavuuden mukaan? Kannatti siis aina ottaa hienoin auto, minkä veroluokassa sai. Ford Sierra 1,3 Turbo, tjsp, oli suosittu

Meillä matkat Ruotsiin olivat jokakesäisiä 70-luvun puolivälistä asti. Tämä johtui tosin siitä, että suunnilleen puolet sukua muutti Ruotsiin. Kukaan ei ole palannut, eikä toinen/kolmas sukupolvi juuri suomea enää osaa.

Autolomat Ruotsiin ja Norjaan olivat yleistä kansanhuvia 70- ja 80-luvulla. Väittäisinpä, että Ruotsi ja varsinkin Norja tunnettiin silloin paljon nykyistä paremmin. Vaasasta pääsi kesällä laivalla Uumajaan ja Sundsvalliin, Pietarsaaresta Skellefteå:ån.

 

[Mikkos]

En tiiä muutakuin että autojen muotoilun osalta 80-luku on täydellinen häpeäpilkku. Niin rumia autoja ei voi olla olemassakaan mitä kasarilla.
Seiskeetluvulla oli funkkia ja urheilullista muotoilua ja persoonallista sitten tuli kasari ja autot muuttu kulmikkaiksi laatikoiksi kunnes onneks taas ysärin alun jälkeen alko taas muodot pyöristyä ja muuttua sulavammiksi.
Mutta kasariautot, hyi helvetti.

 

[jad]

Taisi olla jo 80-luvulla, kun silloiselta FilmNetillä tuli öisin kunnon jyystöä, paitsi suomessa jossa kuva oli peitetty mustalla laatikolla lähes koko kuva-alalta. Äänet sentään antoivat olla.

Ja ainakin jossain vaiheessa tämä musta laatikko oli toteutettu tekstitv-tekstityksellä, jonka pois kytkemällä sai nauttia koko kuvasta

Olikohan Van Dammen Bloodsport yksi eniten mutiloiduista ei-prono elokuvista. Muistaisin, että VHS- versiolla oli pituutta 1h 16 minuuttia.

 

[Minelab]

En tiiä muutakuin että autojen muotoilun osalta 80-luku on täydellinen häpeäpilkku. Niin rumia autoja ei voi olla olemassakaan mitä kasarilla.

Kaverin kanssa oli tuosta äskettäin juttua, ollaan synnytty 1979 ja 1980, ja jostain syystä nuo 80-luvun autot alkaa taas, -kaiketi nostalgiasyistä näyttää jatkuvasti vain paremmilta Molemmilla on sitten taas alkanut tökkimään 90-luvun autojen ulkomuodot, mutta kaipa se jotenkin liittyy tuohon vanhenemiseen...

 

[Tonnin Seteli]

En tiiä muutakuin että autojen muotoilun osalta 80-luku on täydellinen häpeäpilkku. Niin rumia autoja ei voi olla olemassakaan mitä kasarilla.
Seiskeetluvulla oli funkkia ja urheilullista muotoilua ja persoonallista sitten tuli kasari ja autot muuttu kulmikkaiksi laatikoiksi kunnes onneks taas ysärin alun jälkeen alko taas muodot pyöristyä ja muuttua sulavammiksi.
Mutta kasariautot, hyi helvetti.

Halpisautot kasarilla olivat ehkä rumimmillaan, ja yhtä rumaa nissania on vasta uudella vuosituhannella nähty. Monet autot olivat niin kammottavia, ettei niitä vuosikymmenten ruoste enempää rumentanut, oikeastaan se vain sopi niihin.

Toisaalta esimerkiksi hienoimmat Audit ja BMW:t tehtiin kasarilla. Enkä tarkoita mallistoa kautta linjan vaan kauneimpia. Sen jälkeen lähelle on päästy mutta keskimäärin tyyli on ollut aika lähellä Avensista.

80-luvun Volvotkin olivat ja ovat pirun nättejä.

Enkä nyt tarkoita aloittaa väittelyä makuasioista tai väittää voimakkaasti vastaan, vaan hieman pehmentää ajatusta yhdestä autojen rumuuden vuosikymmenestä. Kyllä kasarilla oli paljon rumia autoja, mutta niin oli 90-luvullakin jos vähän virkistää muistia katselemalla miltä yleisimmät perusautot näyttivät. Brrr. Jos 80-luku jostain rumuudessa muistetaan, niin mieluummin vaatteista ja hiuksista. Tietenkin tähän tulee joku seuraavaksi muistuttamaan, että sitä seuranneella vuosikymmenellä oli melkein yhtä pelottavan rumaa, eikä ole väärässä.

 

[pertsavk]

Kun nyt tuolla VHS-osastolla ollaan: videolain myötä monet leffathan leikattiin todella tökerösti, jotta ne saatiin menemään K16-leimalla. Ja pornoleffat olivat sellaisia naurettavuuksia, kuten Seitsemän riemun Liisa, jossa pantiinkin alushousut jalassa, vain tissit näkyivät

Kun tuli vuosikymmenen lopulla Ouluun opiskelemaan, niin osa divareista piti riskillä myynnissä tarkastamatonta materiaalia. Jossakin päin Suomea poliisi sitä muistaakseni takavarikoikin.

Oulussa juuri taisi mennä vakiopaikasta melkein kaikki. Olivat onneksi vain kopioita joten uudet olivat tiskin alla tuota pikaa <- vinkki paikasta

 

[MrB]

Toisaalta esimerkiksi hienoimmat Audit ja BMW:t tehtiin kasarilla.

Suunniteltiin seiskytluvulla, valmistus jatkui melkein koko kasarin. E24 6-sarjalainen. Ja tämä on henkilökohtainen fakta.

 

[Myrkky]

Entäs porno

Tuli kateltua jotain tallennettua aikansa kuluksi. = seksisuomen historia 4/4

K1, J4: Riettaudella rahastajat | Seksi-Suomen historia

4/4. Riettaudella rahastajat. Lähes koko viime vuosisadan epäsiveelliseksi katsottu materiaali oli kiellettyä. Alan ammattilaiset keksivät keinonsa kiertää lakia - tietenkin. Porno vapautui sensuurista 1980-luvulla.

areena.yle.fi

Pornolehdet ja videot oli viranomaisten tarkkaillussa aikanaan. Siinä oli virkamiehillä työtä kun lukivat ennakkoon pornolehdet ja, lopulta lyyhistyivät VHS pornon katseluun, tai sen määrään. Oli sekin aikansa ilmiö.

 

[Hyrava]

Tuossa olisi aikanaan ollut unelmaduuni, käydä läpi satoja ja taas satoja pronojulkaisuja ja todeta että eihän tätä voi kenellekään näyttää

 

[Erkki_erikeepperi]

Tuossa olisi aikanaan ollut unelmaduuni, käydä läpi satoja ja taas satoja pronojulkaisuja ja todeta että eihän tätä voi kenellekään näyttää

1980-luvulla ja 1990-luvullakin oli suosittua kansanhuvia tilata pornofilmejä Ruotsista. Niitä ihan avoimesti mainostettiinkin kuponkiuutisissa yms. postimyyntimainoslehdyköissä.

Suomalaisista pornokaupoista sai kyllä ostaa ja vuokrata kovaa pornoa avoimen epävirallisesti. Noita joskus ratsattiinkin poliisin toimesta, mutta ei se mitään muuttanut...