Henkilökohtainen talous

[B12]

Eikä ole kiinni siitä että ovat nykyään kahdestaan ukkonsa kanssa. Ihan sama tilanne oli kun lapset asuivat kotona.

No nyt asitten maksavat lapsille vuokrakämpät, autot ja polttoaineet. Ei se siitä halpene kun lentävät maailmalle

 

[Honzo]

10 vuoden ajan joka päivä yks aski mikä maksaa 7egee, 25.000 egee saat upotettuu töpröttelyyn 10 vuodessa. sama kaava mutta lisätään 20vuotta lisää eli 30 vuotta yks 7egen aski päivässä niin oisko se 109 500 egen luokkaa. jeesus tossahan polttaa jo ensiasunnon hinnan...

Ja laitapa noi sijoituksiin kuukausittain (210e) ja laske 30v 8% korolla. Loppusumma 295 000e.

 

[Mikkos]

Itseltä sellainen vertaus että jos 11e lounasta päivässä tekee sen 2400e vuodessa niin sillä saa jo asuntoon ilmalämpöpumpun
Jos näin niinkuin mietitään että mitä fiksumpaa sitä vois ostaa jos ei söisi kalliita lounaita päivittäin.

 

[kilroy1]

No nyt asitten maksavat lapsille vuokrakämpät, autot ja polttoaineet. Ei se siitä halpene kun lentävät maailmalle

Eivät maksa.. Päinvastoin kun muksu oli 6kk osapäivätyössä ennen armeijaa niin siitäkin piti maksaa 400-500€/kk ruokarahaa kotiin.. Ei kuulemma väliä saako työstä mitään säästöön ennen armeijaan lähtöä.

Kyllä meillä ainakin menot pieneni selvästi kun oma kakara muutti 19v omaan asuntoon. Käy välillä syömässä kun pyydetään mutta ei ole rahaa tarvinnut autoon, bensaan eikä vuokraan.

 

[Honzo]

Itseltä sellainen vertaus että jos 11e lounasta päivässä tekee sen 2400e vuodessa niin sillä saa jo asuntoon ilmalämpöpumpun
Jos näin niinkuin mietitään että mitä fiksumpaa sitä vois ostaa jos ei söisi kalliita lounaita päivittäin.

No ruokaa sentään jokainen tarvitsee. Röökiä ei kukaan. Ei noista lounaista kukaan 11e/päivä säästä. Maksaa se omakin ruoka...

 

[Norsu]

Erittäin tiukalla budjetilla menen. Missään en käy, ja en kuluta kuin ihan välttämättömiin asioihin. Mitään Netflix sun muita tilauksia mulla ei ole. Ei myöskään erillistä laajakaistaa, vaan kännykän liittymän yhteydellä mennään. Jos tekee mieli roskaruokaa, niin Lidlin halpa pakastepizza toimii tähän. Viikon ruokabudjetti n. 40 euroa. En juo enkä polta myöskään.

 

[Sally_Spectra]

Niin eli skippaa se monipuolinen salaattipöytä, tuoreet leivät ja jälkkärit, kyllä siinä makaronilaatikossa on kaikki mitä aikuinen ihminen tarvitsee.

salaatin pakastamiseen en ees jaksa kommentoida mitään, ja rosson raastepöytä tosiaan pysyköön siellä rossossa.

Kuulostaa epäterveelliseltä. Hyvää voi tehdä itse helposti. Ei kannata ajatella, että vain teollisessa laitoksessa ruokaillessasi saisit "ravitsevaa ruokaa". Asia on ihan toisinpäin.

 

[yamppi]

Itseltä sellainen vertaus että jos 11e lounasta päivässä tekee sen 2400e vuodessa niin sillä saa jo asuntoon ilmalämpöpumpun
Jos näin niinkuin mietitään että mitä fiksumpaa sitä vois ostaa jos ei söisi kalliita lounaita päivittäin.

Onko toi laskettu 11€/pv työpäivinä 11kk mukaan? Etkö sä syö ollenkaan töissä vai onko eväät dyykattu roskiksesta?

 

[poskiholisti]

Jos täällä saadaan reilun kympin lounaasta aikaan tällainen polemiikki, niin joku pitkän kaavan yhdeksän ruokalajin illallinen varmaan kaataisi foorumialustan

 

[snowfake]

No, ehkä se jollekin on se mitä elämältä haluaa, mutta minusta elämässä jää paljon kokematta jos pitää minimoida elämisen kustannukset ja jättää kaikki festarit / keikat / reissaamiset jne. kokeilematta ja ei voi koskaan syödä raflassa kun se tuntuu niin kalliilta.

Tämä on aina ihmetyttänyt näissä firettäjissä, että se nuoruus suostutaan vaan jättämään väliin sen vuoksi että sitten voisi jäädä työttömäksi nelikymppisenä. Sittenkö aletaan niillä festivaaleilla käymään ja polttelemaan kumia torin ympäri vai mitä sitten on oikein ajatus tehdä? Olla vain, ja odotella kuolemaa?

 

[Mikkos]

Onko toi laskettu 11€/pv työpäivinä 11kk mukaan? Etkö sä syö ollenkaan töissä vai onko eväät dyykattu roskiksesta?

No toi nyt oli vähän heitolla. Mutta jos karkeesti miettii vaikka että syö puolella tuosta budjetista niin parissa vuodessa on pumppu säästetty. Eväisiin toki ei mene kuin 2-4e päivässä mutta jso vähän pyöristellään.

 

[snowfake]

Ja laitapa noi sijoituksiin kuukausittain (210e) ja laske 30v 8% korolla. Loppusumma 295 000e.

Mihis kannattais nyt sijoittaa että tulis 30v ajalla 8% tuottoa joka vuosi. Itellä näyttää vähän surulliselta YTD kun on jossain vaan Nordnetin indeksirahastoissa kiinni

 

[Jees]

Oikeastaan ainoa mihin tulee 'kunnolla törsättyä' tasaisin väliajoin on matkailu, mutta matkailun koemme perheessä ns. sijoituksena omaan itseemme, emme niinkään tuhlauksena. Omaan tulotasoon nähden tulee silti vuositasolla säästettyä aika paljon.

Voisi joku tuohon tokaista, että ehkä jollekin ne "autot ja muut kulutushyödykkeet" ovat ns. "sijoitus itseen", joten logiikkasi ei nyt ihan kokonaan uppoa. Toki pääpiirteissään olen samaa mieltä nykyisestä tuhlaamisesta.

 

[snowfake]

Voisi joku tuohon tokaista ehkä jollekin ne "autot ja muut kulutushyödykkeet" ovat ns. "sijoitus itseen", joten logiikkasi ei nyt ihan kokonaan uppoa. Toki pääpiirteissään olen samaa mieltä nykyisestä tuhlaamisesta.

Niin, eikö joka ikisen ostoksen jonka tekee, voi sanoa olevan "sijoitus itseensä". Tässä vaan ollaan aika radikaaleja nyt sen suhteen että mikä kellekin lasketaan järkeväksi sijoitukseksi itseensä ja mikä ei. Toiset sijoittavat matkoihin koska on tyhmää törsätä, toiset vetävät mustat jätesäkit ikkunoihin ettei vaan tule ulos mentyä koska siellä ulkona sitä rahaa tulee törsättyä...

 

[Nathorr]

Mihis kannattais nyt sijoittaa että tulis 30v ajalla 8% tuottoa joka vuosi. Itellä näyttää vähän surulliselta YTD kun on jossain vaan Nordnetin indeksirahastoissa kiinni

S&P 500:n arvonnousu 1993-2022 näyttää olleen 9,14 %/vuosi, eli 30 vuotta sitten vastaus olisi ollut se. 1963-1992 se oli 7,75 %/vuosi, eli edeltävällä 30 vuoden jaksolla ei ihan päästy 8 prosenttiin vuodessa. Seuraavalle 30 vuodelle voidaan esittää vaan arvauksia, mutta indeksirahastot voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Turhaan sitä YTD:tä tuijottaa, jos tähtäimessä on 30 vuoden sijoitus.

 

[snowfake]

S&P 500:n arvonnousu 1993-2022 näyttää olleen 9,14 %/vuosi, eli 30 vuotta sitten vastaus olisi ollut se. 1963-1992 se oli 7,75 %/vuosi, eli edeltävällä 30 vuoden jaksolla ei ihan päästy 8 prosenttiin vuodessa. Seuraavalle 30 vuodelle voidaan esittää vaan arvauksia, mutta indeksirahastot voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Turhaan sitä YTD:tä tuijottaa, jos tähtäimessä on 30 vuoden sijoitus.

Niinhän sitä amerikan serkut sanoo että hindsight is 20/20

Toki aina pitäisi tietää miksi sijoittaa, esimerkiksi juuri 30 vuodeksi. Onko se sitten eläkekassa että nyt vedetään vyötä nuorena kireälle että sitten vanhana ja raihnaisena voi istua turistibussissa Ranskassa tai jossain muussa sen aikaisessa kehitysmaassa ja ihmetellä että mites nää täällä näin oikeen elää ja anteeksi joko olisi vessatauko kun edellisestä on jo 10 minuuttia

 

[Nathorr]

Niinhän sitä amerikan serkut sanoo että hindsight is 20/20

Toki aina pitäisi tietää miksi sijoittaa, esimerkiksi juuri 30 vuodeksi. Onko se sitten eläkekassa että nyt vedetään vyötä nuorena kireälle että sitten vanhana ja raihnaisena voi istua turistibussissa Ranskassa tai jossain muussa sen aikaisessa kehitysmaassa ja ihmetellä että mites nää täällä näin oikeen elää ja anteeksi joko olisi vessatauko kun edellisestä on jo 10 minuuttia

Ei siinä hirveästi tarvitse vyötä vielä kiristää, jos röökin ostamisen sijaan ostaa 200 eurolla kuukaudessa rahastoja.

 

[kilroy1]

S&P 500:n arvonnousu 1993-2022 näyttää olleen 9,14 %/vuosi, eli 30 vuotta sitten vastaus olisi ollut se. 1963-1992 se oli 7,75 %/vuosi, eli edeltävällä 30 vuoden jaksolla ei ihan päästy 8 prosenttiin vuodessa. Seuraavalle 30 vuodelle voidaan esittää vaan arvauksia, mutta indeksirahastot voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Turhaan sitä YTD:tä tuijottaa, jos tähtäimessä on 30 vuoden sijoitus.

Onko tuo pelkkä arvonnousu vai onko mukana osingot ja pääomapalautukset?

 

[Koshihikari]

Olen vuodesta 2015, kun oli hieman tiukkaa taloudellisesti, laittanut kaikki tulot ja menot excel-taulukkoon. Nyt muutaman vuoden jälkeen on aika paljon dataa, mihin rahaa on mennyt ja menee, se helpottaa mm. vaatimatonta sioitustoimintaani. Marttojen budjettitaulukko on ihan parsa tarkoitukseen.

 

[Nathorr]

Onko tuo pelkkä arvonnousu vai onko mukana osingot ja pääomapalautukset?

Arvonnousu. Osingoilla vastaavat luvut olisivat Googlen ekojen osumien mukaan 12,46 % ja 11,91 %

S&P 500 Historical Annual Returns

Interactive chart showing the annual percentage change of the S&P 500 index back to 1927. Performance is calculated as the % change from the last trading day of each year from the last trading day of the previous year.

www.macrotrends.net

S&P 500 Annual Returns

S&P 500 historical yearly returns including dividends

www.upmyinterest.com

 

[MrKeikari]

Jos täällä saadaan reilun kympin lounaasta aikaan tällainen polemiikki, niin joku pitkän kaavan yhdeksän ruokalajin illallinen varmaan kaataisi foorumialustan

Miten niin? En syö työlounaita, mutta käyn useamman kerran vuodessa syömässä tuollaisen 7-9 ruokalajin menun, välillä kuukausittain.

 

[jetblack]

Olen vuodesta 2015, kun oli hieman tiukkaa taloudellisesti, laittanut kaikki tulot ja menot excel-taulukkoon. Nyt muutaman vuoden jälkeen on aika paljon dataa, mihin rahaa on mennyt ja menee, se helpottaa mm. vaatimatonta sioitustoimintaani. Marttojen budjettitaulukko on ihan parsa tarkoitukseen.

itse laittanut 2012 lähtien kaikki tulot ja menot sovellukseen. helppo nähdä mihin on mitäkin mennyt kategoriottain ja miten on vuosien saatossa kulutus muuttunut. tullut perheenlisäystä jne. ja pystyy hakemaan että koskas tämä ostettiin ja paljon se silloin maksoi. näkee vuosi / kuukausi/ viikko / whatever tasolla mihin rahat menee ja paljon vuosi on plussalla / miinuksella. ja tarvittaessa datan saa exportattua exelillä jos just se on se juttu. näkee paljon baareissa käynti on vähentynyt ja lastentarvikkeiden osto lisääntynyt.

Home

Join more than 6.000.000 users and get your new personal finance manager. Get Bigger Picture ✅ Know How You Spend ✅ Save to Achieve Goals ✅

budgetbakers.com

edit: keskusteluun liittyen, viime vuonna Meni töissä ruokailuun 899€, ei tosin eroteltu tienpäällä syödyt tai ravintolassa syödyt ruuat.

 

[Nathorr]

Kokeilin paria eri sovellusta ja myös tuota Marttojen budjettitaulukkoa, mutta koin, että manuaalisesti datan syöttäminen ei ole pidemmän päälle mielekästä. Jollain työkalulla oli kolmannen osapuolen plugari ainakin OP:n CSV-datan tuontiin, mutta en muistaakseni saanut sitä tarpeeksi nopeasti toimimaan, ennen kuin mielenkiinto lopahti.

Tein kuitenkin sen mitä moni muukin: laitoin exceliin ylös palkkani, pakolliset kulut sekä muutamia tavoiteprosentteja.

• asumiskulut (asuntolainan lyhennys, vastike, vesi, sähkö ja netti), max 40 % nettotuloista
• välttämättömyydet (asumiskulut + ruoka, parturi ja HSL-kulut), max 50 % nettotuloista
• säästöön ja sijoitukseen minimissään 30 % nettotuloista

Tällä hetkellä asumiskulut ovat 27,5 % ja välttämättömyydet 37 %. Sijoituksiin menee 48 % nettotuloista. Loput ~15 % on huvittelurahaa ja ne on lupa tuhlata. Tähän huvittelurahaan lasketaan mukaan myös kuukausittaiset suoratoistopalvelut. Mikäli tästä huvittelurahasta jää jotain yli, siirrän sen säästöön esimerkiksi jotain isompaa hankintaa varten. Tämä huvitteluraha menee pääasiassa ostoksiin (elektroniikka, vaatteet, harrastukset) tai matkusteluun. Ravintoloissa (ml. noutoruoka) tulee syötyä nykyään aika harvoin, ehkä pari kertaa kuussa. Ne paljon keskustelua herättäneet työpaikkaruokailutkin ovat vähentyneet kertaan tai kahteen kuukaudessa, kun teen lähes kaikki duunit etänä.

Puskurista löytyy 6 kuukauden pakollisia menoja vastaava summa. Kaikki ostokset maksan vähän summasta riippuen joko Kompletin tai Norwegianin luottokortilta, jolloin sieltäkin saa joitain euroja takaisin.

 

[Rantakemisti]

Tuon Marttojen Excelin lisäksi kannattaa kokeilla pankkiasiat.fi budjettitaulukkoa. Kodin budjettilaskuri talouden suunnitteluun

Tätä tuli käytettyä joskus viisi vuotta sitten kun laskin menoja ja tuloja asuntolainaa varten. Tuolta löytyy muitakin hyödyllisiä laskureja, esim. juuri mainitun asuntolainan korkojen laskemiseen.

 

[Koshihikari]

Parturikuluista pääsee hyvin eroon kun ostaa oman leikkurin. Kun koronarajoitukset pärähtivät päälle eikä parturiin päässyt oli ostettava oma kone. Koska haluan pitää hiukset lyhyinä, koneelle tulee käyttöä parin viikon välein ja jos miettii parturikustannusta, niin se on aina 15- 25 € säästö.

 

[snowfake]

Parturikuluista pääsee hyvin eroon kun ostaa oman leikkurin. Kun koronarajoitukset pärähtivät päälle eikä parturiin päässyt oli ostettava oma kone. Koska haluan pitää hiukset lyhyinä, koneelle tulee käyttöä parin viikon välein ja jos miettii parturikustannusta, niin se on aina 15- 25 € säästö.

Itse kävin viimeksi reilut 20 vuotta sitten parturissa. Sen jälkeen leikannut aina millin sänkeen, viimeistään kun alkaa päänahka kutiamaan pelkän saippuan käytöstä. Ajelun jälkeen ompelukone/aseöljyä teriin niin se leikkuri kestää pitkään, huoltamatta ei kovinkaan kauaa (tämän huomasin yhden koneen osalta joka kesti tyyliin 1-2v, nykyinen on varmaan öö 8v vanha?)

Samallahan toki säästää muissa tällaisissa ns. tyttöjen jutuissa kuten shampoossa. Voi ostaa vaan kaupasta sitä perus body&ass&hair&everything -saippuaa ja painella sillä menemään. Voi sitten siinä Tokmannin hyllyllä miettiä haluanko olla Aqua Super Sport,vai vaan Temptation, vai Passion. Kaikki saman hintaisia hiukan eri hajusteilla.

 

[jetblack]

Parturikuluista pääsee hyvin eroon kun ostaa oman leikkurin. Kun koronarajoitukset pärähtivät päälle eikä parturiin päässyt oli ostettava oma kone. Koska haluan pitää hiukset lyhyinä, koneelle tulee käyttöä parin viikon välein ja jos miettii parturikustannusta, niin se on aina 15- 25 € säästö.

eli säästöä on tullut parturikuluissa siis, -95 kävin parturissa ja heti perään 2002. sen jälkeen ei ole tullut käytyä. säästyy nekin rahat kaljaan. pitää hiukset (ja parran) pitkänä niin ei tartte koneeseenkaan sijoittaa. ja miehethän pesee samalla sportilla kaiken päästä varpaisiin.

 

[Koshihikari]

Triidin humoristit pääsevät myös ääneen. Fakta nyt kuitenkin on, että 25 € kun laittaa johonkin rahastoon säännöllisesti, niin koronkorko tuottaa aikojen saatossa melkoisesti. Humoristien kannattaa myös miettiä tulevaa eläkettään tai lähinnä miten pieni se tulee olemaan ja yrittää keksiä hieman lisätuloa tulevaisuuteen. En viitsi jatkaa enää tätä keskustelua.

 

[No Future]

Tämä on aina ihmetyttänyt näissä firettäjissä, että se nuoruus suostutaan vaan jättämään väliin sen vuoksi että sitten voisi jäädä työttömäksi nelikymppisenä. Sittenkö aletaan niillä festivaaleilla käymään ja polttelemaan kumia torin ympäri vai mitä sitten on oikein ajatus tehdä? Olla vain, ja odotella kuolemaa?

Sitten lyödään tinderi tulille ja kiukutellaan tuolla toisaalla kun nuoruuttaan elävät 10-20 vuotta nuoremmat naiset ei olekaan samalla aaltopituudella, saati kiinnostuneita.

 

[snowfake]

Sitten lyödään tinderi tulille ja kiukutellaan tuolla toisaalla kun nuoruuttaan elävät 10-20 vuotta nuoremmat naiset ei olekaan samalla aaltopituudella, saati kiinnostuneita.

Taas säästää, kun sitten voidaan ruveta niiksi... mitäs ne olikaan incelit? Ei tartte akkoihin laittaa rahoja nelikymppisenäkään. Voi sitten animesarjoista katsoa millaista olisi ollut elää nuoruttaa. Ei väliä olisiko sen elänyt Japaniassa vai Suomessa, kun se jäi kuitenkin elämättä.

 

[Kan Dee Dokata]

Miten niin? En syö työlounaita, mutta käyn useamman kerran vuodessa syömässä tuollaisen 7-9 ruokalajin menun, välillä kuukausittain.

Monille on vaikea ymmärtää, että jatkuvasti toistuva pieni kuluerä koostaa aivan saatanallisen suuren kuluerän, kun taas kertaluonteinen isohkokaan kulu ei välttämättä tunnu missään, kun se tosiaan toistuu vain kerran pari jne.

 

[Kan Dee Dokata]

Parturikuluista pääsee hyvin eroon kun ostaa oman leikkurin. Kun koronarajoitukset pärähtivät päälle eikä parturiin päässyt oli ostettava oma kone. Koska haluan pitää hiukset lyhyinä, koneelle tulee käyttöä parin viikon välein ja jos miettii parturikustannusta, niin se on aina 15- 25 € säästö.

Miesten perusleikkaukset ovat lisäksi niin saatanan helppoja, että on rikos kiikuttaa siitä palkkiota yhtään kellekään. Terveisin 10v. itse hiuksensa leikannut. Ja epäilijöille --> leikkausta ei ammattilaisjäljestä erota millään, ellei sitten lähde erikoisempaa kampausta vääntämään.

 

[Jirza]

Tämä on aina ihmetyttänyt näissä firettäjissä, että se nuoruus suostutaan vaan jättämään väliin sen vuoksi että sitten voisi jäädä työttömäksi nelikymppisenä. Sittenkö aletaan niillä festivaaleilla käymään ja polttelemaan kumia torin ympäri vai mitä sitten on oikein ajatus tehdä? Olla vain, ja odotella kuolemaa?

Säästäminenhän on niille helppoa, joilla siitä on tullut tapa, joten harvoin kai nuo koko elmänsä pihistelleet alkaisivat yhtäkkiä nelikymppisinä törsäämään baareissa, festareilla ja ulkomaanmatkoilla ja niin pois päin.

Ja moniko vielä jaksaa keski-iän ylittäneenä noita harrastaa samalla innolla kuin nuoret parikymppiset?

 

[snowfake]

Säästäminenhän on niille helppoa, joilla siitä on tullut tapa, joten harvoin kai nuo koko elmänsä pihistelleet alkaisivat yhtäkkiä nelikymppisinä törsäämään baareissa, festareilla ja ulkomaanmatkoilla ja niin pois päin.

Ja moniko vielä jaksaa keski-iän ylittäneenä noita harrastaa samalla innolla kuin nuoret parikymppiset?

Samaa miettinyt että tämä tekee siitä firetyksestä aika surullista. Ensin skipataan se nuoruus ja sitten kun jos jotain kavereita (työkavereita) on jäljellä niin sitten elellään samalla tavalla eli ei oikeastaan tehdä mitään kun ei itsellä ole muksuja joiden harrastuksissa käydään. Jos on joku hyvä kaveri niin ehkä sitten sen jalkapallokisoissa käydään mutta siinä se. Sitten vaan säästellään lisää. Siinä vaiheessa on jo varmasti totuttu siihen että säästellään.

Ehkä sitä myös siinä kohtaa huomaa että elämässä ei ole mitään sisältöä paitsi töissä käyminen, niin ehkä sitten keksitään itselle jotain suuria uusia unelmia esim. joku hieno kesämökki tai jotain, niin jäädäänkin töihin ja jatketaan tätä säästämistä? Se on helppo ratkaisu, ei tarvitse tehdä edelleenkään mitään kun voi vaan säästää...

 

[Kan Dee Dokata]

Tämä on aina ihmetyttänyt näissä firettäjissä, että se nuoruus suostutaan vaan jättämään väliin sen vuoksi että sitten voisi jäädä työttömäksi nelikymppisenä. Sittenkö aletaan niillä festivaaleilla käymään ja polttelemaan kumia torin ympäri vai mitä sitten on oikein ajatus tehdä? Olla vain, ja odotella kuolemaa?

Tuo on ihan vain sinun kuvitelmasi. Itse olen ollut säästeliä koko ikäni. Opiskeluaikoina piti ehkä oikeasti miettiä, mihin on varaa, mutta nyt työelämässä jo pitkään olleena minun pitäisi erikseen keksiä, mikä olisi niin arvokkaan elämyksen tuova juttu, että haluaisin siihen erikeen kuluttaa.

Kyse on pitkälti persoonallisuustyypistä. Jos on kovasti ekstrovertti, lapsia talo täynnä ja vaimokin vaatimassa 2x vuosittaista matkaa, en ihmettele, jos mitään ei jää händyyn.

Introvertimpi henkilö tekee periaatteessa samoja asioita, mutta niihin ei ole kaipuuta läheskään niin usein. Itse kuulun näihin. Mutta sitten kun menen jonnekin, olen mielenkiintoisesti joukosta se ainoa, jonka ei tarvitse miettiä, mitä jokin maksaa.

Ellei kyse ole sairaalloisesta ja pakkomielteisestä sniiduilusta, kyse on vain ja ainoastaan mainitsemiesi asioiden esiintymistiheydestä.

Vaikka työelämässä ollessa itsellä on säästöprosentti ollut koko ajan 50 - 60, en ole jäänyt mistään paitsi, eikä minua ole myöskään mikään estänyt tekemästä, mitä huvittaa.

Toki nyt, kun alkaa pätäkkää olemaan, niin noinkin kovalla säästöprosentilla ajelen silti mukavasti urheiluautolla, omistan kaksi asuntoa jne. Siinä mielessä voi siis ehkä näyttää normikuluttajalle siltä, että "elämä alkaa sitten myöhemmin", kun oikeasti on kyse siitä, että säästäjällä se taloustilanne paranee koko ajan iän myötä samalla kun kulutus on mukautettu luonnostaan niin, että ei tule kitsas olo missään vaiheessa.

Perinteisemmällä ratkaisulla se ainainen raha-asioiden miettiminen vain jatkuu ja jatkuu.

 

[No Future]

Millä ”perinteisemmällä ratkaisulla se ainainen raha-asioiden miettiminen vain jatkuu ja jatkuu”?

itse olen yrittäjä, duunari, asun Stadin kantakaupungissa ja tulotaso on about tasan palkansaajien mediaani. Mulla ei ole hajuakaan paljonko omalla käyttötilillä on rahaa. Firman tilit tiedän kyllä, koska niillä on akuuttia merkitystä, mutta omat laskut juoksee suoraveloituksena ja muista menoista riittää perstuntuma että onko jossain kuussa tullut tuhlailtua enemmän kuin pitäisi. Ne ”omat rahat” on tarkoitettu elämiseen, syömiseen, juomiseen, asumiseen ja matkustamiseen. Nuorempana tuli harrastettua ”sitku…”-haaveilua, nyt yli nelikymppisenä ei enää jaksa.

 

[Mikkos]

Ja kyllähän se on pitkälti siitä kiinni mitä kukakin pistää elämässä etusijalle. Toisille se on matkusteleminen ja paikkojen näkeminen, toisille kotona koneella ja toisille kesämökki ja toisille erämökki. Jokainen sitten itse laittaa nuo elämässä tärkeysjärjestykseen.

Itse en ole niin matkustelun ystävä, mutta olishan se kiva nähdä maailmaa mutta koska tulot on mitä on niin tärkeämpää mulle on pitää perus-eläminen tasapainossa koska tuli elän unelmaa siinä mielessä että koskaan aikaisemmin elämässä en olisi uskonut että pääsisin elämään omakotitalossa ja maalla. Se on sellainen asia mistä pidän kynsin hampain kiinni ja vaikka ihan mukavasti tässä elellään niin kyllä sitä vähän itseä kiittelee että on tullut laitettua sukanvarteen ja säästöön pienistä tuloista niin että nyt kun paska alkaa osumaan tuulettimeen vähän joka suunnalla niin käytännössä elämisestä ei tarvitse huolestua tai että joutusi muuttamaan takaisin neukkukuutioon. Se on omasta mielestä tärkeämpää kuin vuosittainen thaimaanloma.
Toki jos on pätäkkää niin ettei paskalle taivu niin mikäs siinä sitten, mutta meille joilla on pienet tulot elämä on yhtä valintojen ja suunnittelujen aikaa.
Kunnolla raflassa syöminenkin maksaa sen reilu 100e laaki niin mielummin budjetoin sillä vaikka melkein koko vuoden laajakaistan (mobiili toki) kotiin kuin hurautan illassa mahaan. Raflassa ei tulekkaan käytyä kuin kerran vuodessa (siis kunnon raflassa, toki ulkona syö ja pikaruokaloissa silloin tällöin).

Pikkujuttuja mutta tärkeintä että tekee mitä itse katsoo tärkeäks ja talous on kunnossa.

 

[B12]

Tuo on ihan vain sinun kuvitelmasi. Itse olen ollut säästeliä koko ikäni. Opiskeluaikoina piti ehkä oikeasti miettiä, mihin on varaa, mutta nyt työelämässä jo pitkään olleena minun pitäisi erikseen keksiä, mikä olisi niin arvokkaan elämyksen tuova juttu, että haluaisin siihen erikeen kuluttaa.

Kyse on pitkälti persoonallisuustyypistä. Jos on kovasti ekstrovertti, lapsia talo täynnä ja vaimokin vaatimassa 2x vuosittaista matkaa, en ihmettele, jos mitään ei jää händyyn.

Introvertimpi henkilö tekee periaatteessa samoja asioita, mutta niihin ei ole kaipuuta läheskään niin usein. Itse kuulun näihin. Mutta sitten kun menen jonnekin, olen mielenkiintoisesti joukosta se ainoa, jonka ei tarvitse miettiä, mitä jokin maksaa.

Ellei kyse ole sairaalloisesta ja pakkomielteisestä sniiduilusta, kyse on vain ja ainoastaan mainitsemiesi asioiden esiintymistiheydestä.

Vaikka työelämässä ollessa itsellä on säästöprosentti ollut koko ajan 50 - 60, en ole jäänyt mistään paitsi, eikä minua ole myöskään mikään estänyt tekemästä, mitä huvittaa.

Toki nyt, kun alkaa pätäkkää olemaan, niin noinkin kovalla säästöprosentilla ajelen silti mukavasti urheiluautolla, omistan kaksi asuntoa jne. Siinä mielessä voi siis ehkä näyttää normikuluttajalle siltä, että "elämä alkaa sitten myöhemmin", kun oikeasti on kyse siitä, että säästäjällä se taloustilanne paranee koko ajan iän myötä samalla kun kulutus on mukautettu luonnostaan niin, että ei tule kitsas olo missään vaiheessa.

Perinteisemmällä ratkaisulla se ainainen raha-asioiden miettiminen vain jatkuu ja jatkuu.

Tuossa on aika paljon yhtäläisyyksiä omaankin ajattelutapaan. Osalla ihmisistä tili tuli, tili meni on ihan luontevaa ja toisilla taas tili tuli, osa tietenkin menee ja osa jää säästöön. Yksi naisihminen joskus sanoi, että häntä ahdistaa jos tilillä on rahaa ennen palkkapäivää. Silloin ei ole tullut elettyä oikein.

Toki ymmärtää tavallaan kun keski-ikäiset ja -tuloiset tutut kertovat kuinka valtavasti menee rahaa lasten harrastuksiin, matkusteluun, ruokaan ja yleiseen elämiseen, niin ei siitä ihmeitä voi jäädä säästöönkään. Ikänsä turhaan tuhlailematta elänyt saa ostettua jonkin auton, veneen, moottoripyörän tms enempiä ihmettelemättä milloin vain ja voi lähteä Karibian risteilylle samalla tavalla kuin ruotsinlaivalle. Toki ei niitä monta kertaa vuodessa tehdä. Tuollainen yksittäinen elämys ei vie pennittömäksi, eikä aiheuta velkaa. Ei sitä tarvitse erikseen miettiä, mitä se aiheuttaa taloudellisesti. Ei se aiheuta mitään uudelleenjärjestelyjä, eikä laskelmia elämiseen.

Joku toinen taas vetää velalla tukka putkella heti kaikki minulle nyt-tyylillä. Eihän siinä mitään, jos ei kone leikkaa kiinni ja selviää veloistaan, mutta hyvin riskialtis elämäntapahan se on.

 

[kuoris]

Koska haluan pitää hiukset lyhyinä, koneelle tulee käyttöä parin viikon välein ja jos miettii parturikustannusta, niin se on aina 15- 25 € säästö.

Hinnat ilmeisesti laskeneet kun viimeksi kävin parturissa noin 15 vuotta sitten (olisko ollut Hairstore ketju) muistan kun se maksoi peräti 30 eur. Paljon näkyy nyt iranilaisia ym ulkomaalaistaustaisia miespartureita, niitä ei ollut silloin.

Nyt vedän höylällä mitä on jäljellä ja kuninkaallinen pälvikaljuhan on aina muotia!

 

[munse]

Eräs mukavimmista seikoista säästelyssä on suurituloisempien ihmettely, kun heidän varallisuutensa onkin yllättäen pienempi.

 

[potero]

Tuo "palkka tuli palkka meni" elämäntyyli on ihan ymmärrettävä juurikin perheellisillä ihmisillä joiden palkka ei ole mitenkään kaksinen. Eniten ihmetyttää jotkin minun kaltaiset sinkut joilla on jokin tarve aina tuhlata kaikki raha johonkin mahdollisimman nopeasti. Lapsettomana töissäkäyvänä sinkkuna nyt ei pitäisi olla kovin vaikeaa laittaa rahaa säästöön/sijoituksiin ja elää silti ihan mukavasti jos palkka on edes kohtalainen. Ellei nyt sitten ole jo ennestään joutunut joihinkin taloudellisiin vaikeuksiin (liikaa velkaa, ulosotto tms.).

Mutta varmasti tämä riippuu myös tosi paljon luonteesta. Olen itsekin aika säästeliäs luonnostaan. Mitään sairaanloista kitsastelua en harrasta, mutta oikeastaan tuntuu jopa siltä että ainakin jollain tapaa muutun vain yhä säästeliäämmäksi ajan myötä. Statussymbolien tavoittelu ei enää juuri kiinnosta, sama pätee baareissa riekkumiseen. Lisäksi olen pikkuhiljaa oppinut paremmaksi rahankäytön kanssa.

 

[zepi]

Eräs mukavimmista seikoista säästelyssä on suurituloisempien ihmettely, kun heidän varallisuutensa onkin yllättäen pienempi

Mistä tämä pakonomainen vertailun tarve tulee?

Miksei voi vain keskittyä siihen miten itsellä menee, niiden omien unelmien tavoitteluun ja jättää vertailut pois?

 

[kuoris]

Baarit, tietokoneet, muu elektroniikka, matkat, kamerat/objektiivit, kellot, autot, vaatteet…noi on ainakin joskus olleet itsellä turhia rahareikiä. Hyvin olen aina keksinyt uuden kalliin ”harrastuksen” kun tilillä ollut ylimääräistä rahaa. Onhan sitä onneksi säästöönkin (=sijoituksiin) jäänyt. Välillä tulee tsempattua pari kk ettei osta mitään turhaa.

 

[jarmojs]

Säästäminen muilta, vaikka sitten työnantajalta varastamalla, on puhdasta kusipäisyyttä. Toki samaan hengenvetoon pitää tunnustaa että itselläkin on jotain edellisen työnantajan toimistotarvikkeita kotona, ainakin sakset, nitoja ja kyniä.

Meillä työnantaja itse asiassa tarjoaa latauspisteen sähköpyörän lataamiseen työpäivän aikana, en vain ole itse jaksanut kuljettaa laturia mukana tuon takia.

Meillä lataaminen töissä on kiellettyä tulipaloriskin takia. Latauskaappeja odotellessa...

 

[jarmojs]

Yksi hyvä tapa varsinkin jos on asioi ruoka ostot prismassa on hommata s etukortti ja debit. Ruokaan menee minulla noin 300€ kuussa ja siitä saa melkein kympin takaisin bonuksena. Eihän se paljoa ole mutta prisma on noin muuten oman kokemuksen mukaan se halvin ja laajin joten se 10€ on viel extraa siihen.

Jostain luin ruokakorin kallistuneen 48% vuoden takaisesta. Eli jos vuosi sitten perheen ruokkimiseen meni 600 €/kk niin nyt sitten 900 €/kk. Onneksi palkkakin nousi juuri 1,5%

 

[munse]

Mistä tämä pakonomainen vertailun tarve tulee?

Miksei voi vain keskittyä siihen miten itsellä menee, niiden omien unelmien tavoitteluun ja jättää vertailut pois?

Sitähän tavallaan minäkin.

Tarkoitin siis näitä "keeping up with the Joneses" -tyylisiä kavereita, joille näyttäminen ja menestys on tärkeää. On viihdyttävää huomata, kuinka jollain säästeliäällä ja vaatimattomalla kaverilla on heidän mielestään varallisuutta "liikaa" siihen nähden kuinka paljon on duunia painanut. Se tuntuu tekevän jossain määrin kipeää.

 

[potero]

Baarit, tietokoneet, muu elektroniikka, matkat, kamerat/objektiivit, kellot, autot, vaatteet…noi on ainakin joskus olleet itsellä turhia rahareikiä. Hyvin olen aina keksinyt uuden kalliin ”harrastuksen” kun tilillä ollut ylimääräistä rahaa. Onhan sitä onneksi säästöönkin (=sijoituksiin) jäänyt. Välillä tulee tsempattua pari kk ettei osta mitään turhaa.

Mulla itselläni tietokoneiden ja muun elektroniikan kanssa tämä ongelma on alkanut korjaantua kuin itsestään. Saanut jo räpeltää näiden vimpainten kanssa sen verran paljon, että vaikka joku uusi tietokone tai puhelin ei enää jaksa aiheuttaa sen ihmeempää innostusta tai muita tunteita.

Itsellä nyt tilanne on sellainen, että taidan palata syksyn alussa täysipäiväisesti opiskelijaksi ja suorittaa tutkinnon loppuun. Rahaa on säästössä ja sijoituksissa aika paljon ja elämisen kustannukset todella vaatimattomat, joten mitään rahapulaa ei pitäisi ihan heti tulla. Mutta kun nyt tulot tulee laskemaan sinne noin 500 €/kk tasolle (asumistuki + opintoraha) niin kyllähän sitä joutuu taas vähän enemmän miettimään mihin rahaa käyttää ettei säästöt alkaisi palamaan liian nopeasti. Alunperin oli tarkoitus jatkaa töitä ja opiskella sivutoimisesti, mutta toisaalta kun taloudellinen tilanne on erittäin hyvä niin aloin tässä miettiä että miksipä en vielä opiskelisi täysipäiväisesti ja nauttisi elämästä. Tässä tämänhetkisessä maailmantilanteessa tämä ratkaisu tietysti vähän arveluttaa, mutta uskon että löydän kyllä tarvittaessa myöhemminkin töitä jostain.

 

[Nomber]

Tämä on aina ihmetyttänyt näissä firettäjissä, että se nuoruus suostutaan vaan jättämään väliin sen vuoksi että sitten voisi jäädä työttömäksi nelikymppisenä. Sittenkö aletaan niillä festivaaleilla käymään ja polttelemaan kumia torin ympäri vai mitä sitten on oikein ajatus tehdä? Olla vain, ja odotella kuolemaa?

Kuten yleensä ihan kaikessa niin tässäkin pätee se, että kohtuus kaikessa. Ei ole järkeä säästää aina ihan kaikessa, mutta ei ole myöskään järkeä tuhlata aina kaikkea heti.

Kovin köyhät ja pienituloiset eivät varmaan saa säästöön euroakaan, mutta keskimääräinen suomalainen nyt kuitenkin tienaa ihan ok ja pienellä suunnittelulla jokainen voi saada säästöön ainakin vähän. Itse laitan sijoituksiin rahat joita en tarvitse elämiseen juuri nyt. Tuota rahaa jää yllättävän paljon kun ei ole tottunut käyttämään sitä kaikkeen pieneen turhaan. Itselläni on aika lailla hyvä palkka joka on noussut vuosien saatossa, mutta elintapani eivät ole kauheasti muuttuneet tässä samalla. En yhtään koe tarvetta kaikelle sille tavaralle mitä noin periaatteessa voisin hankkia.

En kuitenkaan jätä reissuja tms. väliin, enkä jätä hankimatta jotain tavaraa jota oikeasti tarvitsen. Mutta en myöskään hanki mitään turhaa ja kallista ihan vaan hankkimisen ilosta.

 

[B12]

Kuten yleensä ihan kaikessa niin tässäkin pätee se, että kohtuus kaikessa. Ei ole järkeä säästää aina ihan kaikessa, mutta ei ole myöskään järkeä tuhlata aina kaikkea heti.

Tuohan se summaa koko idean aika hyvin.

 

[Akka]

Miten niin? En syö työlounaita, mutta käyn useamman kerran vuodessa syömässä tuollaisen 7-9 ruokalajin menun, välillä kuukausittain.

Mulla oli työelämässä aika lailla sama meininki. Omat eväät töihin mukaan (yleensä vain hummusta ja erilaisia vihanneksia dipattavaksi), mutta vapaa-ajalla kävin sitten ravintoloissa syömässä niitä 9 ruokalajin aterioita, tai testaamassa Michelin-ravintoloita tai kokeilemassa miltä 80 euron pihvi maistuu. Oli mukava kokeilla jotain vähän erikoisempaa niillä säästyneillä lounasrahoilla kuin tavanomaisia työpaikkaruokalan pöperöitä.