Hauskojen kuvien KESKUSTELUketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja all-in
  • Aloitettu Aloitettu
Osaan päätellä asioita, niin ei tarvitse keksiä. Tosin kirjoitin väärin että snow tyres, kun piti olisi pitänyt olla winter tyres. Tai siis muistin väärin mitä talvirenkaat on på Engelska.

Ketjuun postattu kuvahan oli toki koominen ja kuten tekstistäni pystyi päättelemään (ne ketkä pystyi), niin veikkaan kuvan tekstinkin olevan sarkasmia tai ironiaa.
 
Osaan päätellä asioita, niin ei tarvitse keksiä. Tosin kirjoitin väärin että snow tyres, kun piti olisi pitänyt olla winter tyres. Tai siis muistin väärin mitä talvirenkaat on på Engelska.

Ketjuun postattu kuvahan oli toki koominen ja kuten tekstistäni pystyi päättelemään (ne ketkä pystyi), niin veikkaan kuvan tekstinkin olevan sarkasmia tai ironiaa.
No kerroppa sitten mistä päättelit, että sana oli leikkautunut pois? Siitä, että se selittää järjettömän kuvan järjelliseksi, vai jostakin muusta syystä?
 
No ihan vaikka Occamin partaveitsin periaatetta noudattaen yksinkertaisin selitys on todennäköisesti oikea.

Mielestäni ei ole mitään viitteitä siihen, että tien yläpuolella olevassa kyltissä olisi tarkoituksella vaatimus että "renkaiden käyttö pakollista." Lisäksi kuvassa näkyvä kelikin viittaa siihen, että juuri talvirenkaiden käyttöä vaaditaan.

Myöskään siinä, että vain osa tekstistä on näkyvissä ei ole mitään tavatonta. Jos on kyltti, johon mahtuu vähemmän tekstiä kuin mitä halutaan esittää, niin usein tekstiä vieritetään ("skrollataan") kyltissä tai näytetään vaihtamalla osa kerrallaan, jolloin millä tahansa hetkellä kuvan ottamalla osa tekstistä jää pois. Tästä sitten joku vitsiniekka voi keksiä ottaa kuvan juuri sillä hetkellä, kun tekstistä ei suoraan näe että osa puuttuu ja sanoma on huvittava.


Jos mielestäsi olen väärässä, voit toki itse esittää oman todennäköisemmän selityksesi asialle.
 
No ihan vaikka Occamin partaveitsin periaatetta noudattaen yksinkertaisin selitys on todennäköisesti oikea.

Mielestäni ei ole mitään viitteitä siihen, että tien yläpuolella olevassa kyltissä olisi tarkoituksella vaatimus että "renkaiden käyttö pakollista." Lisäksi kuvassa näkyvä kelikin viittaa siihen, että juuri talvirenkaiden käyttöä vaaditaan.

Myöskään siinä, että vain osa tekstistä on näkyvissä ei ole mitään tavatonta. Jos on kyltti, johon mahtuu vähemmän tekstiä kuin mitä halutaan esittää, niin usein tekstiä vieritetään ("skrollataan") kyltissä tai näytetään vaihtamalla osa kerrallaan, jolloin millä tahansa hetkellä kuvan ottamalla osa tekstistä jää pois. Tästä sitten joku vitsiniekka voi keksiä ottaa kuvan juuri sillä hetkellä, kun tekstistä ei suoraan näe että osa puuttuu ja sanoma on huvittava.


Jos mielestäsi olen väärässä, voit toki itse esittää oman todennäköisemmän selityksesi asialle.
Kyllä luotan sinun analyysiisi tässä. Niin hurjan hyvin onnistuit tulkitsemaan tilanteen vailla yhtään enempää tietämystä verrattuna muihin forumilaisiin.
 
Luku on plaa paa miljoona 53 tuhatta ja vaihtorahat ja kysytään mikä on ko. luvussa 5. numero. Mä luulen, digitin kääntäminen suomeksi on se ymmärrysongelma tässä. Vrt. jos olisi kysytty mikä on viides desimaali.

e: ykköset, kympit, sadat, tuhannet, kymmenet tuhannet… bingo.

e2: Jos tuosta vitsiä täytyy etsiä niin nro 5 on 5 molemmista suunnista laskien.
Englannissa "digits"voidaan laskea aivan kummasta suunnasta tahansa.

Esim luottokortin tsekkauksessa:
"the first 6 digits and the last 4 digits?"

Eli ensimmäiset 6 numeroa vasemmalta ja 4 numero oikealta. (ensimmäiset 6 numeroa CCn tapauksessa identifoi kortin tiettyyn pankkiin/provaideriin (IIN ID), 4 viimeistä on lähinnä extraa, että jotta voi tsekata onko kyseisellä henkilöllä mahdollisesti sen loppuista korttia, vai puhutaanko jostakin toisesta kortista. Keskimmäisiä numeroita ei edes haluta tietää, koska siitä koituu vain ongelmia).

Ymmärrän ettei ollut kyse mistään kortin numerosta, mutta sama periaate. AI vielä vahvisti että "from the left" ("the first digits"), eli suunnan mistä alkoi laskemaan. Toki olisi voinut myös kertoa toisesta suunnasta. Se, että se nyt sattuu olemaan juuri keskellä, on täysin irrelevanttia asian kannalta. Jos käyttäjä olis halunnut tietää oikealta puolen viidennen numeron, niin yks viesti lisää "what about from the right side?" and that's it.

Hieman kuin alat miettimään mistäpäin alat laskemaan sormia tai varpaita ("digits"). Itelle se on oikea peukalo ensimmäinen. Viiden jälkeen hyppään vasempaan peukaloon. Mutta tämä ei ole sama kaikille.

Myöskin, koska luvussa ei ollut desimaaleja, niin luonnollisin tapa itselle kyllä olis lähteä vasemmalta oikealla. En kyllä ainakaan muista koskaan ajatelleen lukuja oikealta vasemmalle. Ennemminkin lasken numeroiden määrän ja siitä määritän lopullisen luvun. Varsinkin kun se luku luetaan vasemmalta oikeallta; "miljooona-blaa-blaa-blaa".

Eli sanoisin että tuossa ei ollut mitään hauskaa.

Point proven:
1738632133574.png
 
Numero oli varmaan tarkoituksella niin että kummasta päästä vaan laskemalla se 5 on oikea numero. Mutta viisas tietää, että kymppitonnissa on viisi numeroa ja sen perusteella se kymppitonneja ilmaiseva numero on se oikea.
 
Viimeksi muokattu:
Englannissa "digits"voidaan laskea aivan kummasta suunnasta tahansa.

Esim luottokortin tsekkauksessa:
"the first 6 digits and the last 4 digits?"

Eli ensimmäiset 6 numeroa vasemmalta ja 4 numero oikealta. (ensimmäiset 6 numeroa CCn tapauksessa identifoi kortin tiettyyn pankkiin/provaideriin (IIN ID), 4 viimeistä on lähinnä extraa, että jotta voi tsekata onko kyseisellä henkilöllä mahdollisesti sen loppuista korttia, vai puhutaanko jostakin toisesta kortista. Keskimmäisiä numeroita ei edes haluta tietää, koska siitä koituu vain ongelmia).

Ymmärrän ettei ollut kyse mistään kortin numerosta, mutta sama periaate. AI vielä vahvisti että "from the left" ("the first digits"), eli suunnan mistä alkoi laskemaan. Toki olisi voinut myös kertoa toisesta suunnasta. Se, että se nyt sattuu olemaan juuri keskellä, on täysin irrelevanttia asian kannalta. Jos käyttäjä olis halunnut tietää oikealta puolen viidennen numeron, niin yks viesti lisää "what about from the right side?" and that's it.

Hieman kuin alat miettimään mistäpäin alat laskemaan sormia tai varpaita ("digits"). Itelle se on oikea peukalo ensimmäinen. Viiden jälkeen hyppään vasempaan peukaloon. Mutta tämä ei ole sama kaikille.

Myöskin, koska luvussa ei ollut desimaaleja, niin luonnollisin tapa itselle kyllä olis lähteä vasemmalta oikealla. En kyllä ainakaan muista koskaan ajatelleen lukuja oikealta vasemmalle. Ennemminkin lasken numeroiden määrän ja siitä määritän lopullisen luvun. Varsinkin kun se luku luetaan vasemmalta oikeallta; "miljooona-blaa-blaa-blaa".

Eli sanoisin että tuossa ei ollut mitään hauskaa.

Point proven:
1738632133574.png
Desimaalierottimesta aina oikealle tai vasemmalle laskien riippuen mitä haluaa tietää. Ainoa yksiselitteinen tapa. Se, että tyhmä AI tekee virheen, ei tarkoita että ihmisen olisi pakko sama virhe tehdä.
 
Desimaalierottimesta aina oikealle tai vasemmalle laskien riippuen mitä haluaa tietää. Ainoa yksiselitteinen tapa. Se, että tyhmä AI tekee virheen, ei tarkoita että ihmisen olisi pakko sama virhe tehdä.
Miksi, jos kysymys on, että monesko numero on se ja tämä? 10,5467 (kymmenen pilkku viis...), kolmas numero on 5. Myöskin, jos luku heksana on A.8BF487FCB923A29C779A, nii kolmas numero olisi 2. Toi menis jo reippaasti helpommaksi botille tosin :D
 
Viimeksi muokattu:
Miksi, jos kysymys on, että monesko numero on se ja tämä? 10,5467 (kymmenen pilkku viis...), kolmas numero on 5. Myöskin, jos luku on A45F5AF0. Jos pyydettäis kokonaislukua(integers), nii ois eri asia?
Ja mielestäsi kysymyksessä ei ollut kokonaisluku? :rofl: Kannattaa myös selvittää mikä on desimaali. Ja ehkä hahmottaa ettei A45… ole luku.
 
Ja mielestäsi kysymyksessä ei ollut kokonaisluku? :rofl: Kannattaa myös selvittää mikä on desimaali. Ja ehkä hahmottaa ettei A45… ole luku.
Toinen luku oli heksadesimaali-luku, joka vastas mainitsemani kymmenjärjestelmän lukua. Joo menin vähä raiteille "kokonaisluvun" kanssa, mut vastaus olisi ollu eka? 10 olisi eka kokonaisluku. 1 eka numero, 0 toinen..
 
Toinen luku oli heksadesimaali-luku, joka vastas mainitsemani kymmenjärjestelmän lukua. Joo menin vähä raiteille "kokonaisluvun" kanssa, mut vastaus olisi ollu eka? 10 olisi eka kokonaisluku. 1 eka numero, 0 toinen..
Se on merkkijono, jonka osalta on sovittu tiettyjen kirjaimien edustavan tiettyä numeroa. Jos kysyt A3F2B1 merkkijonon kolmatta numeroa, se on 1. Kolmas merkki on F.

e: Ja ei, ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet,…

Alkuperäisen kysymyksen tekijö varmaan laittoi kysytyn numeron keskelle, kun ei itse tiennyt kummasta päästä aloittaa.
 
Alkuperäisen kysymyksen tekijö varmaan laittoi kysytyn numeron keskelle, kun ei itse tiennyt kummasta päästä aloittaa.
siis tästäkö sulla on ollu kokoajan kysymys? Mie en oikee vieläkää pääse kärryille. annatko jonku esimerkin, joka sit olisi ollu ihmiselle helpompi, mut botille mahdoton? Vastaavan esimerkin siis tietty. Testataan.
 
Johan minä mielestäni ketjuun sellaisen kirjoitin, muuten sama, mutta 107 miljoonan sijaan 17 miljoonaa eli luvussa vain 8 numeroa. Ihminen edelleen näkee yhtä helposti 53 tuhatta.
 
Kai tämä mene semantiikan piikkiin, mutta kyllä ainakin itse lähtisin vaistomaisesti laskemaan vasemmalta, jos oisin arabialainen, niin ehkä oikealta (tosin lukukin olisi peilattu).

Eri asia jos kysymys olisi ollut kuinka monta kymmentätuhatta luvussa on. Silloin tottakai oikealta.

Mutta kuten yllä oleva esimerkki havainnoistaa, niin sillä on väliä mitä halutaan etsiä.

Jos unohdetaan täysin mitä luku esittää, vaikka suht random luku 3453280974232435345353455.234234 , niin mikä on viides numero? En kysy montako kymmentätuhatta luvussa on, en kysy mikä on viides desimaali, tai mitään muuta specifististä, kysyn vain mikä on viides numero. Väittäisin ettei kukaan vastais 3 tai 5. Lähes varmasti jokainen vastais 2.

(edit: siellä on neljä viidettä...)
 
Alkuperäisessä kysymyksessä oli hyvin (tai vahingossa) varauduttu kaikkiin "oikeisiin" vastauksiin. Siinä 5 oli oikea vastaus laskettaessa vasemmalta, oikealta tai vaikka jättäen annettu luku kokonaan huomioimatta ja vastaamalla vain kysymykseen: Mikä on viides numero? (1, 2, 3, 4, 5) :)
 
Johan minä mielestäni ketjuun sellaisen kirjoitin, muuten sama, mutta 107 miljoonan sijaan 17 miljoonaa eli luvussa vain 8 numeroa. Ihminen edelleen näkee yhtä helposti 53 tuhatta.

Noh, kysäsin chatgpt:ltä:
The number you provided is 17,253,040.


To find the fifth digit, count from left to right:


  1. 1
  2. 7
  3. 2
  4. 5
  5. 3

So, the fifth digit is 3.
Mihin 53 000 liittyy tässä? Luetko sie oikealta vasemmalle, ku kysytään viidettä numeroa luvussa? Nyt kässäsin, mut itse kyl ymmärsin samallalailla kuin botti.
 
Se on merkkijono, jonka osalta on sovittu tiettyjen kirjaimien edustavan tiettyä numeroa. Jos kysyt A3F2B1 merkkijonon kolmatta numeroa, se on 1. Kolmas merkki on F.

e: Ja ei, ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet,…

Alkuperäisen kysymyksen tekijö varmaan laittoi kysytyn numeron keskelle, kun ei itse tiennyt kummasta päästä aloittaa.
Tehtävän tarkoitus erottaa ihminen koneesta. siis sellainen että ihminen sen helpolla selvittää, jos sitä ratkotaan ympäripalloa ja jos se jo natiivikielisillä tarkoittaa erilaisia vastauksia, ratkaisu tapoja, niin hyvä ne huomio huono ei.

Ihan suomessa suomenkielellä jos tehtävä olisi antaa ensimmäinen numero 010199-111A, tai seitesemäs , niin siinä saa vastauksia ihan ratkaisian mukaan. Jos hyväksyy vain yhden vastauksen ja sen ratkaisee kone heittämällä, niin onhan se mennyt ihan pieleen tavoitteessa.
 
Ihan suomessa suomenkielellä jos tehtävä olisi antaa ensimmäinen numero 010199-111A, tai seitesemäs , niin siinä saa vastauksia ihan ratkaisian mukaan. Jos hyväksyy vain yhden vastauksen ja sen ratkaisee kone heittämällä, niin onhan se mennyt ihan pieleen tavoitteessa.
Kerro nyt mikä on vastaus?
Mikä on ensimmäinen ja seittsemäs numero?

Väittäisin että 0 tai 1. Oli ihminen tai AI.
 
Parillinen luku ei tarkoita, että luvulla on pari jossain. Jos tarkoitat "parilla" esim. 4 tapauksessa 2 + 2, niin 0 tapauksessa se on 0 + 0.
Onpa siinä tapauksessa tyhmä sana, jos se ei tarkoita sitä mitä se tarkoittaa.

Nolla ei ole positiivinen tai negatiivinen luku. Parilliset ja parittomat luvut ovat tyypillisesti kokonaislukuja, jotka ovat joko suurempia tai pienempiä kuin nolla. Parilliset ja parittomat luvut muodostavat parin, mutta nolla ei sovi tähän pariin samalla tavalla kuin muut parilliset luvut. Nolla toimii yksin esiintyessään matemaattisena abstraktiona, joka edustaa tyhjyyttä tai ei-mitään. Tällöin voidaan väittää, että nolla ei täytä parillisuuden kriteerejä, koska se ei edusta mitään konkreettista määrää, toisin kuin kaikki muut parilliset luvut.

Etymologisestikin ajatellen voidaan pohtia, onko järkevää luokitella nolla parilliseksi, kun se ei edusta mitään määrää tai arvoa. Minusta se ei ole järkevää, enkä keksi yhtäkään etua joita moinen määritelmä voisi tuoda. Klassisen induktioperiaatteen se kaavan mukaisesti tietysti toteuttaa, mutta tuo on kehäpäätelmä siinä mielessä, että induktioperiaate on yhtä totta vaikkei sarja alkaisikaan nollasta.
 
Onpa siinä tapauksessa tyhmä sana, jos se ei tarkoita sitä mitä se tarkoittaa.

Nolla ei ole positiivinen tai negatiivinen luku. Parilliset ja parittomat luvut ovat tyypillisesti kokonaislukuja, jotka ovat joko suurempia tai pienempiä kuin nolla. Parilliset ja parittomat luvut muodostavat parin, mutta nolla ei sovi tähän pariin samalla tavalla kuin muut parilliset luvut. Nolla toimii yksin esiintyessään matemaattisena abstraktiona, joka edustaa tyhjyyttä tai ei-mitään. Tällöin voidaan väittää, että nolla ei täytä parillisuuden kriteerejä, koska se ei edusta mitään konkreettista määrää, toisin kuin kaikki muut parilliset luvut.

Etymologisestikin ajatellen voidaan pohtia, onko järkevää luokitella nolla parilliseksi, kun se ei edusta mitään määrää tai arvoa. Minusta se ei ole järkevää, enkä keksi yhtäkään etua joita moinen määritelmä voisi tuoda. Klassisen induktioperiaatteen se kaavan mukaisesti tietysti toteuttaa, mutta tuo on kehäpäätelmä siinä mielessä, että induktioperiaate on yhtä totta vaikkei sarja alkaisikaan nollasta.

Ehkä "even" sitten toimii sitten sinulle paremmin. Tai voit ajatella sen vaihtoehtona parittomalle, siltä ei puutu paria. Lisäksi voidaan argumentoida, ettei -2 edusta yhtään sen enempää konkreettista määrää kuin nollakaan. (Mutta ei tämä keskustelu enää lliity kuvaan, toisin kuin aikaisempi 'monesko numero' vääntö.)


Ole hyvä.
 
Ehkä "even" sitten toimii sitten sinulle paremmin. Tai voit ajatella sen vaihtoehtona parittomalle, siltä ei puutu paria. Lisäksi voidaan argumentoida, ettei -2 edusta yhtään sen enempää konkreettista määrää kuin nollakaan. (Mutta ei tämä keskustelu enää lliity kuvaan, toisin kuin aikaisempi 'monesko numero' vääntö.)
Suomeksi määritelmän tulkinta perustuu kielelliseen analogiaan, siinä missä "even" on matemaattisesti määritelty. Esimerkiksi, parillisten ja parittomien lukujen määritelmään kuuluu, että luku n on parillinen, jos se voidaan esittää muodossa n=2k, missä k on kokonaisluku. Tähän määritelmään nolla tietysti sisältyy. Oletetaan kuitenkin, että n on parillinen. Jos n=2k, niin k voi olla mikä tahansa kokonaisluku. Jos k=−1, niin n=2×(−1)=−2n=2×(−1)=−2. Koska nollaa ei voi mitenkään saada negatiiviseksi, se ei voi olla parillinen. Nolla on ainoa luku, joka ei voi muodostaa paria itsensä kanssa samalla tavalla kuin muut parilliset luvut. Tämä johtuu nimeomaan siitä, että nolla ei ole positiivinen eikä negatiivinen. Matemaattisesti voimme toki ajatella, että se voisi olla pari itsensä kanssa. Kuitenkin kielellisesti ja käsitteellisesti nolla on poikkeuksellinen, eikä sille voida antaa tyypillistä paria.

Suomenkielinen termi "parillinen luku" nimenomaan korostaa parin käsitettä, eikä nollan parillisuutta tässä mielessä voida todistaa millään kaavalla, joka ei olisi kehäpäätelmä.
 
Viimeksi muokattu:
Voi kai tätä ajatella myös niin että onko luku parillinen vai pariton kun 0:n eteen laitetaan muita numeroita.
 
Suomeksi määritelmän tulkinta perustuu kielelliseen analogiaan, siinä missä "even" on matemaattisesti määritelty. Esimerkiksi, parillisten ja parittomien lukujen määritelmään kuuluu, että luku n on parillinen, jos se voidaan esittää muodossa n=2kn=2k, missä k on kokonaisluku. Tähän määritelmään nolla tietysti sisältyy. Oletetaan kuitenkin, että n on parillinen. Jos n=2kn=2k, niin k voi olla mikä tahansa kokonaisluku. Jos k=−1k=−1, niin n=2×(−1)=−2n=2×(−1)=−2. Koska nollaa ei voi mitenkään saada negatiiviseksi, se ei voi olla parillinen. Nolla on ainoa luku, joka ei voi muodostaa paria itsensä kanssa samalla tavalla kuin muut parilliset luvut. Tämä johtuu nimeomaan siitä, että nolla ei ole positiivinen eikä negatiivinen. Matemaattisesti voimme toki ajatella, että se voisi olla pari itsensä kanssa. Kuitenkin kielellisesti ja käsitteellisesti nolla on poikkeuksellinen, eikä sille voida antaa tyypillistä paria.

Suomenkielinen termi "parillinen luku" nimenomaan korostaa parin käsitettä, eikä nollan parillisuutta tässä mielessä voida todistaa millään kaavalla, joka ei olisi kehäpäätelmä.
Tämä on ihan tarpeetonta mutuilua ja asioiden monimutkaistamista.

Nolla on parillinen luku. Sen ei tarvitse olla positiivinen eikä negatiivinen. Aivan samoin, kuin 10, 200, 70000 jne. ovat parillisia lukuja. Jos nolla olisi tässä jokin poikkeus, se vain rikkoisi systeemiä.
 
Suomeksi määritelmän tulkinta perustuu kielelliseen analogiaan, siinä missä "even" on matemaattisesti määritelty. Esimerkiksi, parillisten ja parittomien lukujen määritelmään kuuluu, että luku n on parillinen, jos se voidaan esittää muodossa n=2kn=2k, missä k on kokonaisluku. Tähän määritelmään nolla tietysti sisältyy. Oletetaan kuitenkin, että n on parillinen. Jos n=2kn=2k, niin k voi olla mikä tahansa kokonaisluku. Jos k=−1k=−1, niin n=2×(−1)=−2n=2×(−1)=−2. Koska nollaa ei voi mitenkään saada negatiiviseksi, se ei voi olla parillinen. Nolla on ainoa luku, joka ei voi muodostaa paria itsensä kanssa samalla tavalla kuin muut parilliset luvut. Tämä johtuu nimeomaan siitä, että nolla ei ole positiivinen eikä negatiivinen. Matemaattisesti voimme toki ajatella, että se voisi olla pari itsensä kanssa. Kuitenkin kielellisesti ja käsitteellisesti nolla on poikkeuksellinen, eikä sille voida antaa tyypillistä paria.

Suomenkielinen termi "parillinen luku" nimenomaan korostaa parin käsitettä, eikä nollan parillisuutta tässä mielessä voida todistaa millään kaavalla, joka ei olisi kehäpäätelmä.
Olet tavallaan sen alkuperäisen tehtävän ytimessä. siis onko ratkaisia ihiminen vai kone. ja onko monta hyväksyttävää tapaa, vastausta..

Jos kyse vain siitä että rekkaa johonkin satunnaiseen palveluun ja annettu tuollainen tehtävä, niin vähän huono, kummatkin pitäisi hyväksyä. Jos useamman kysymyksen sarja niin voisi riippua siitä mitä muihin vastannut.
 
Sinä kutsut sitä päätelmäksi. Kyse ei ole mistään päätelmistä, vaan faktoista. Nuo omat "päätelmäsi" ovat olleet virheellisiä ja virheellinen, faktana kerrottu tieto on aiheellista korjata.
Ei, vaan sinun viestisi oli kehäpäätelmä, joka ei ole päätelmä lainkaan, vaan argumentaatiovirhe. Jos nyt kuitenkin palataan edelliseen "argumenttiisi", jonka mukaan nolla on parillinen luku, ja ettei sen tarvitse olla positiivinen tai negatiivinen, niin se on helppo todeta vääräksi.

Nolla on parillinen luku. Sen ei tarvitse olla positiivinen eikä negatiivinen. Aivan samoin, kuin 10, 200, 70000 jne. ovat parillisia lukuja. Jos nolla olisi tässä jokin poikkeus, se vain rikkoisi systeemiä.
Mikä systeemi hajoaisi, jos nolla ei olisikaan parillinen? Parillinen luku on sellainen luku, joka voidaan jakaa kahdella ilman jäännöstä. Matemaattisesti tämä voidaan ilmaista kuin n=2k, missä n on parillinen luku ja k on jokin kokonaisluku. Nollan tapauksessa n=0. Jos yritämme ilmaista nollan muodossa 0=2k, meidän täytyy löytää jokin kokonaisluku k, joka tekee tästä yhtälöstä totta. Ainoa tapa, jolla 0=2k on totta, on jos k=0. Mutta tämä ei ole ristiriidaton määritelmän kanssa, koska me oletamme, että sekä k, että nolla ovat on kokonaislukuja. Kuitenkin, jos hyväksymme, että k=0, niin se tarkoittaa, että nolla voidaan jakaa kahdella saaden jäännökseksi nollan, mikä ei ole määritelmän mukaan sallittua parillisten lukujen tapauksessa. Nolla ei siis täytä parillisen luvun määritelmää ilman, että määritelmä sisältäisi edellämainitun kehäpäätelmän.

Tämä ei mielestäni riko mitään "matemaattista systeemiä", vaan pikemminkin täsmentää, että nolla kuuluu erilliseen luokkaan eli se on nollaluku eikä se ole parillinen eikä epäparillinen luku. Matemaattisena konventiona tämä on täysin sallittu tulkinta, ja jopa eduksi niissä tapauksissa, joissa asialla oikeasti on merkitystä. Ja jos vielä palataan alkuperäiseen keskustelun käynnistäneeseen viestiin, niin voidaan hyvin pohtia onko nolla numero alkuunkaan. Tämäkin on kulttuurisidonnainen asia. Vaikka itselle tuntuisi ilmiselvältä, että nolla on numero, ei tässäkään asiassa konsensus ole täydellinen. Asia on merkittävä siksi, että tuollaiset loogiseksi portiksi tarkoitetut turvajärjestelmät asettavat eriarvioiseen asemaan ne, joiden konventiot eivät noudata niitä sääntöjä, joihin me olemme tottuneet.

Parempi todistustapa olisi, jos järjestelmä pyytää kirjoittamaan runon märästä pierusta, siten, että toinen ihminen tarkastaisi vastauksen. Märän pierun runot eivät ole keinoälylle hankalia per sé, mutta toisen ihmisen on helppo haistella, että jos runo on liian formaali ja loppusoinnikas, niin kyseessä on todennäköisesti koneen tuotos. Matemaattisissa tehtävissä voi nykyään enää korkeintaan kiusata käyttäjää, jonka tuo alkuperäinen "hauska kuva" hyvin osoitti.
 
Ja homman idea taisi olla englanniksi kirjoitettu kysymys(länsimaalainen missä luetaan vasemmalta oikealle) "Mikä on viides numero" numerojonosta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
267 204
Viestejä
4 621 630
Jäsenet
75 999
Uusin jäsen
Leo Metsäjoki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom