Väkivaltakokemuksia mitataan kattavimmin kansallisessa rikosuhritutkimuksessa, jota on toteutettu vuodesta 2012. Vuoden 2020 tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia suomalaisista joutuu vuosittain väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi.
Rikosuhritutkimuksesta saa tietoa vain binäärisen sukupuolen mukaan (itse ilmoitettu ja rekisteritieto). Sen mukaan naiset olivat kokeneet väkivaltaa jonkin verran yleisemmin kuin miehet. Miehet olivat kokeneet naisia useammin väkivallalla uhkaamista.
Naisten ja miesten väkivaltakokemukset eroavat tapahtumapaikan ja tekijän suhteen:
- Miehet kokevat yleisimmin väkivaltaa julkisilla paikoilla, ravintoloissa ja baareissa.
- Naisilla tapahtumapaikkoina korostuvat kodit ja työpaikka.
- Naiset kokevat enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin miehet.
- Seksuaalinen väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin ja tyttöihin.
Vuoden 2018 Rikosuhritutkimuksen mukaan naiset kokevat miehiä enemmän seksuaalista häirintää ja muuta häirintää verkossa. Miehiä on uhkailtu väkivallalla verkossa naisia useammin.
Myös lasten väkivaltakokemukset eroavat toisistaan jonkin verran sukupuolen mukaan. Vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksen mukaan pojat kokevat enemmän tuntemattomien tekemää väkivaltaa, tytöt taas tuttujen ja vanhempien. Liikunta- ja urheiluharrastuksissa pojat kokivat tyttöjä merkittävästi enemmän ohjaajan tai valmentajan tekemää väkivaltaa. Pojat kohtasivat harrastuksissa fyysistä väkivaltaa noin kolme kertaa useammin kuin tytöt.
Kyselytutkimusten arvona on se, että ne antavat tietoa myös siitä väkivallasta, joka ei näy viranomaisille. Vuoden 2012 rikosuhritutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia naisiin kohdistuneista ja kolme prosenttia miehiin kohdistuneista parisuhdeväkivaltatapauksista tuli poliisin tietoon.