Työelämä: Helsingissä on 45 ammattinimikettä, joissa on mies-pääte. Tulevaisuudessa 948 työntekijän nimike voi muuttua.
www.helsinginuutiset.fi
Esimies, palomies, lakimies, talonmies, virkamies. Vaikka tasa-arvo on saavuttanut työelämän, ammattinimiketermit ovat jämähtäneet historiaan. Ne ovat kuitenkin niin vakiintuneita suomen kielen sanoja, että harva edes kiinnittää niihin huomiota.
HELSINGIN KAUPUNGIN tasa-arvotoimikunta suositteli viime vuoden lopulla, että esimies-termistä luovutaan. Kaupungin työpaikoilla on otettu alkuvuodesta käyttöön esihenkilö-sana esimiehen tilalle. Viralliset työnimikkeet eivät ole vielä muuttuneet, mutta puhutellessa ja kaupungin sisäisessä viestinnässä käytetään esihenkilö-termiä.
Myös Helsingin pelastuslaitoksella on otettu käyttöön pelastaja palomiehen sijaan. Järjestelmiin asti termi ei ole vielä yltänyt, mutta puheeseen se on jo vahvasti vakiintunut, kertoo Helsingin henkilöstöjohtaja
Nina Gros.
Termien muutosten taustalla on tavoite luopua mies-loppuisista ammattinimikkeistä ja näin neutralisoida nimikkeet.
KAUPUNGILLA ON käytössä erilaisia nimikkeitä 1 274. Listauksesta löytyi 45 ammattinimikettä, joissa on sana "mies". Yhteensä 948 henkilöllä on käytössään mies-loppuinen ammattinimike.
Tällaisia ovat esimerkiksi raidemies, laitosmies, mittakirvesmies, tonttiasiamies, mittausmies ja huoltomies. Alat ovat perinteisesti miesvaltaisia.
Yksityisellä puolella neutralisointia on tehty.
Helsingin kaupungilla suhtaudutaan myönteisesti nimikkeiden neutralisointiin. Laajempaa sisäistä keskustelua toimialojen ja liikelaitosten kanssa ei ole kuitenkaan vielä käyty.
– Tämä on varmasti juuri sellainen asia, joka tullaan suunnittelemaan hyvin yhdessä toimialojen kanssa ja löytämään kaikkia tyydyttävä ratkaisu, Nina Gros kertoo.
TÄNÄ VUONNA resurssit eivät kuitenkaan riittäneet ammattinimikkeiden muutosprosessiin, ja sitten iski vielä korona. Tavoitteena on kuitenkin laittaa nimikeasia ensi vuoden toimintasuunnitelmaan.
– Nimikeprosessin käynnistäminen ei ole juuri tässä kriisin keskellä ajankohtaista, sillä se vaatii henkilöresursseja. Meillä on 38 000 työntekijää ja ammattinimikkeiden linjausmuutokset vaativat laajan keskustelun ennen kuin niitä päästään viemään käytäntöön, Gros perustelee.
Hän uskoo, että esihenkilö-termin käytön myötä myös muihin sukupuolineutraaleihin termeihin siirtyminen helpottuu. Kaupungin työntekijöiden puheessa myös virkamies on korvattu viranhaltija-termillä.
– Lakimies kääntyy helposti juristiksi. Mutta esimerkiksi talonmies onkin jo haastavampi, Gros toteaa.
VANHOISTA termeistä ei ole tullut työntekijöiltä sanomista, mutta Gros uskoo, että sanomista saattaa tulla siinä vaiheessa, kun nimikkeistöä lähdetään muuttamaan. Miksi sitten muuttaa jotain, mistä ei tule valituksia?
– Nimikkeiden neutralisoinnilla haluamme viestittää, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteneminen on meille tärkeätä ja edistämme sitä systemaattisesti. Neutraalisuuden näkökulmasta se on asia, joka halutaan korjata, Gros sanoo.
Hän uskoo, että ajan myötä uudet termit muotoutuvat luontevaksi osaksi viestintää.
GROS ARVIOI, että esimerkiksi esihenkilö-termin käyttöä opetellaan tämä vuosi, ennen kuin se alkaa vakiintua kaikkien käyttöön.
Helsingin kaupunki voi olla monelle yritykselle ja muille kunnille suunnannäyttäjä.
– Tiedän, että yksityisellä puolella neutralisointia on tehty, ja pienellä mittakaavalla se onkin helpompaa.