Kannattaa tietysti aloittaa Wikipediasta:
Neuroscience of sex differences
Pari lainausta heti johdantokappaleesta:
Tämä on tärkeä pointti, johon ainakin
@Walla ja taisi joku muukin viitata aiemmin. Keskiarvojen eron olemassaolo ei oikeastaan ole kovin mielenkiintoista, koska kaikissa muuttujissa on jokin pieni ero ja se saadaan myös tutkimuksissa kaivettua esiin kunhan otoskoko on tarpeeksi iso. Mielenkiintoista on se, onko keskiarvojen ero niin merkittävä, että sillä olisi mitään käytännön vaikutuksia. Toinen mielenkiinnon kohde on jakaumien varianssi, eli suunnilleen se, että kuinka paljon porukkaa löytyy kuinka kaukana keskiarvosta.
Jakaumien tarkastelu sitten antaa eväät sille, kuinka hyvin ominaisuuden X perusteella voidaan ennustaa ominaisuutta Y. Tätä epäformaalia ajatusmallia käytän itse, kun pitää arvioida, sainko datasta irti jotain hyödyllistä vaiko enkö.
Summa summarum: Vaikka miehen ja naisen aivot keskimäärin eroavatkin toisistaan monissa asioissa, en itse en ole kauhean vakuuttunut siitä, että sukupuolen perusteella pystyisi kovin luotettavasti ennustamaan moniakaan ominaisuuksia. Tämä on tietysti ihan puhdasta mutua, mutta todistustaakka on sillä osapuolella joka väittää tähän ennustamiseen pystyvänsä. Väitteen todistaminen on myös täysin mahdollista: Valitse n kappaletta satunnaisesti valittuja vauvoja ryhmiteltynä satunnaisiksi tyttö-poika pareiksi ja ennusta kumpi niistä on lahjakkaampi vaikkapa matematiikassa. Osuitko ennustuksessasi oikeaan 51%, 66% vai 80%:ssa tapauksista? 51% on yhtä tyhjän kanssa, 66% pistää miettimään ja 80% kohdalla viimeistään aletaan puhua kiinnostavasta tuloksesta.
Tästä päästäänkin toiseen tärkeään pointtiin: helvetin vaikea mitata pelkän biologian vaikutusta, ja mitä enemmän ikävuosia alkaa kertyä, sitä vaikeammaksi menee.
Toisesta googlauksesta hyvä loppukaneetti: "The role of culture is not zero. The role of biology is not zero."