Euroryhmän 1540 mrd kriisipaketti ja Suomen maksutaakka

[Jan11]

Mun ymmärtääkseni tämä oli vain suostuttelu ehdotus, ei neuvottelutulos. Ja voi hyvinkin olla että nuo kaataa paketin tai paketti toteutetaan vapaaehtoisten kanssa.

Juu toki, varsinainen neuvottelu vasta alkaa. Mutta tähän astista mietin tuossa.

 

[Naamapalmu]

Suomen hallitus on epäonnistunut aivan täydellisesti elvytyspakettineuvotteluissa, mutta Suomen media ei halua kertoa tätä ihmisille...

Kuten täällä jo mainittiin, niin "Frugal four" nelikko halutaan ostaa elvytyspaketin taakse vuosittaisilla maksualennuksilla. Myös Saksa saa suuret alennukset, vaikka ei edes ole nelikossa mukana:
-Saksa 3,7 mrd
-Hollanti 1,5 mrd
-Ruotsi 800 miljoonaa
-Itävalta 240 miljoonaa
-Tanska 200 miljoonaa

Suomi ei saa mitään alennuksia, oikeastaan mikään merkityksellinen asia Suomen vaatimuksista ei mennyt läpi. Kusetetaanko mitään muuta maata EU:ssa edes läheskään yhtä paljon kuin Suomea?

Handreiking EU-president aan ‘zuinige vier’: kleinere begroting en Nederland behoudt korting

Nederland behoudt zijn korting van ruim 1,5 miljard euro per jaar op de betalingen aan de EU. Daarnaast stelt EU-president Michel voor de nieuwe Europese meerjarenbegroting (2021-2027) met 20 miljard euro te verlagen. Met deze handreikingen probeert hij premier Rutte te overtuigen eind volgende...

www.volkskrant.nl

Hesari jatkaa linjaansa ja maalailee sateenkaaria kansalle, muita kuin "paikallislehtiä" tämä ei näytä kiinnostavan. Kyseessä on kuitenkin asia, jolla on kauaskantoiset vaikutukset.

 

[Naamapalmu]

Mun ymmärtääkseni tämä oli vain suostuttelu ehdotus, ei neuvottelutulos. Ja voi hyvinkin olla että nuo kaataa paketin tai paketti toteutetaan vapaaehtoisten kanssa.

No Suomi sitä pakettia ei neuvottelutaidoista päätellen kaada, eli mustapekka on luvassa joka tapauksessa, kun ei osata pitää omaa osapuolta neuvotteluissa.

 

[inexcess]

Ei kai siellä Suomea maana kuseteta. Ei kai se kusetusta ole, jos toinen tyytyväisenä ottaa joka kerta paskimman diilin kaikista, sen tiedostaen. Suomen hallitus vain kusettaa suomalaisia suostumalla paskoihin diileihin kunhan saavat itse hyvät virat.

No joo, ei varmaankaan kovin kaukana totuudesta.

Ei kai kukaan Suomen hallituksen edustaja tahi virkamies oikeasti uskonut, että 5,5 miljoonan asukkaan pohjoinen jäälautta saisi yksin muutettua paketin pienemmäksi ja lainapainotteisemmaksi? Kuten on keskusteltu, niin Suomen jättäytyminen "frugal four" porukan ulkopuolelle yksinäiseksi sudeksi oli hämmästyttävä veto.

Joko neuvottelustrategiaa on ollut hiomassa lauma idiootteja tai sitten taustalla on keskusteltu jostakin kompensaatiosta. Muita selityksia tapahtuneelle on vaikea keksiä.

Mun ymmärtääkseni tämä oli vain suostuttelu ehdotus, ei neuvottelutulos. Ja voi hyvinkin olla että nuo kaataa paketin tai paketti toteutetaan vapaaehtoisten kanssa.

Tämä herätti ajatuksia.

Parhaassa (pahimmassa) tapauksessa käy vielä niin, että "frugal four" jättäytyy koko elvytysvirityksen ulkopuolelle ja Suomi jää yhtenä harvoista nettomaksajista maksamaan tuota 750 mrd pakettia. Sittenhän keskustellaan jo erilaisista summista kuin tähän asti.

 

[inexcess]

Nopeasti katsoen, nuo on väkilukusuhteutettuja nuo alennukset. Jos olisi ollut tuossa porukassa mukana, olisi Suomikin voinut siis saada sen n. 200 miljoonaa alennusta

Onhan se valtava summa rahaa, mutta kokonaisuutta ajatellen, ei nuokaan tuosta kummoista tulosta saaneet aikaiseksi.

Nuo luvut ei tunnu perustuvan pelkästään väkilukuun. Esimerkiksi Ruotsi 800 miljoonaa (10,2 milj asukasta), Itävalta 240 miljoonaa (8,4 milj asukasta). Jotakin muitakin muuttujia on.

200 milj/vuodessa olisi toki parempi kuin ei mitään, mutta kuten sanoit, niin ei tuo isossa kuvassa ratkaise. On arvattavissa, että "frugal four" jatkaa neuvottelua isommista kompensaatioista.

Suomen neuvotteluasetelmat ovat nyt äärimmäisen heikot, omista umpihölmöistä päätöksistä johtuen. EU-komissio torppasi Suomen kaksi merkittävintä vaatimusta (pakettin koko ja lainapainotteisuus), eikä vaatimuslistalla ole enää mitään, mistä olisi Suomelle sanottavaa hyötyä.

 

[Naamapalmu]

Suomen neuvotteluasetelmat ovat nyt äärimmäisen heikot, omista umpihölmöistä päätöksistä johtuen. EU-komissio torppasi Suomen kaksi merkittävintä vaatimusta (pakettin koko ja lainapainotteisuus), eikä vaatimuslistalla ole enää mitään, mistä olisi Suomelle sanottavaa hyötyä.

Olennainen pointti, meidän bluffi katsottiin ja kourassa oli 2-7 offarit, nyt muut maat jatkaa floppiin ts. ostetaan hiljaisiksi.

 

[Hutuldur]

Miten tuossa päättäminen toimii? Voi sanoa joku vaan "No thanks" ja jäädä ulos? Ei sillä, että joku Sanna sen tekisi, mutta teoriassa siis.

 

[Mastah]

Ei kai kukaan Suomen hallituksen edustaja tahi virkamies oikeasti uskonut, että 5,5 miljoonan asukkaan pohjoinen jäälautta saisi yksin muutettua paketin pienemmäksi ja lainapainotteisemmaksi? Kuten on keskusteltu, niin Suomen jättäytyminen "frugal four" porukan ulkopuolelle yksinäiseksi sudeksi oli hämmästyttävä veto.

Joo, aivan käsittämätöntä idiotismia Suomen touhu ollut tässä asiassa. Pitäisi valita selkeä linja ja pysyä siinä, ellei selvästi poikkeavaa uutta tietoa ilmene. Tässä se olisi ollut joko lähteä frugal four porukkaan (Tai onko niin etteivät ne ottaneet velkaantuvaa Suomea mukaan?), tai tukea paketin ajamista Saksan perässä kaikin voimin. Ihan pikkutyttömäistä haihattelua, että joku Suomi vaatii suuremman tason muutoksia koko EU:n elvytyspakettiin. Onneksi tuollainen peli ei EU:ssa toimi, koska jos jokainen pikkupaikkakunta alkaisi omilla visioillaan määrittämään suurempia linjanvetoja, niin ei siitä mitään tulisi.

Toisaalta tulee mieleen, että voidaanko edes nykyisessä hallituksessa olleet olla niin tyhmiä, että toimivat tarkoituksella näin? Olisiko taustalla ollut vaan ajatus, että näin saadaan esitettyä, että yritettiin jotain Suomen etujen ajamiseksi, vaikka tiedettiin alusta asti, ettei se johda mihinkään?

 

[Jan11]

Miten tuossa päättäminen toimii? Voi sanoa joku vaan "No thanks" ja jäädä ulos? Ei sillä, että joku Sanna sen tekisi, mutta teoriassa siis.

Eihän juuri tällaista ole ennen tehty, niin ei voi tietää.
Yleensä isoissa asioissa teoriassa voisi, mutta käytännössä väännetään niin kauan, kunnes kaikki on mukana. Poliittinen paine voi kasvaa rajuksikin, jotta kannat saadaan soviteltua.

Niissä asioissa, missä joidenkin maiden perustuslaki edellyttää kansanäänestystä, on ei-äänten voittaessa järjestetty jonkin ajan kuluttua uusi kansanäänestys.

 

[inexcess]

Tässä se olisi ollut joko lähteä frugal four porukkaan (Tai onko niin etteivät ne ottaneet velkaantuvaa Suomea mukaan?), tai tukea paketin ajamista Saksan perässä kaikin voimin. Ihan pikkutyttömäistä haihattelua, että joku Suomi vaatii suuremman tason muutoksia koko EU:n elvytyspakettiin.

Toisaalta tulee mieleen, että voidaanko edes nykyisessä hallituksessa olleet olla niin tyhmiä, että toimivat tarkoituksella näin? Olisiko taustalla ollut vaan ajatus, että näin saadaan esitettyä, että yritettiin jotain Suomen etujen ajamiseksi, vaikka tiedettiin alusta asti, ettei se johda mihinkään?

Minun ymmärtääkseni "frugal four" nelikko on alunperin syntynyt vastustamaan EU:n budjetin laajentamista ja sitä kautta suurempien vuosimaksujen keräämistä nettomaksajilta.

Ennen korona-kriisiä keskusteltiin EU:n maksukehyksestä ajalle 2021-2027 ja tähän keskusteluun vaikutti paljon Britannian lähdön aiheuttamat säästöpaineet EU:n budjettiin. Saksa + "frugal four" maksoi jo vuonna 2019 kaikkiaan 75% koko EU:n budjetista. EU-komission esityksen perusteella nettomaksajien maksut olisivat kasvaneet lisää ajanjaksolle 2021-2027.

Voidaan kysyä, että miksi ihmeessä Suomi selvänä nettomaksajana jäi alunalkaenkin pois "frugal four" nelikosta?

Virhe olisi varmastikin ollut mahdollista korjata elvytyspakettiväännöissä, sillä tuskin Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska olisivat pistäneet pahaksi Suomesta saatavaa lisävääntövoimaa.

Erittäin vaikea käsittää, miksi Suomi toimii, kuten toimii. Suomen hallituksen toiminta on maan etujen vastaista.

 

[Jan11]

Minun ymmärtääkseni "frugal four" nelikko on alunperin syntynyt vastustamaan EU:n budjetin laajentamista ja sitä kautta suurempien vuosimaksujen keräämistä nettomaksajilta.

Ennen korona-kriisiä keskusteltiin EU:n maksukehyksestä ajalle 2021-2027 ja tähän keskusteluun vaikutti paljon Britannian lähdön aiheuttamat säästöpaineet EU:n budjettiin. Saksa + "frugal four" maksoi jo vuonna 2019 kaikkiaan 75% koko EU:n budjetista. EU-komission esityksen perusteella nettomaksajien maksut olisivat kasvaneet lisää ajanjaksolle 2021-2027.

Voidaan kysyä, että miksi ihmeessä Suomi selvänä nettomaksajana jäi alunalkaenkin pois "frugal four" nelikosta?

Virhe olisi varmastikin ollut mahdollista korjata elvytyspakettiväännöissä, sillä tuskin Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska olisivat pistäneet pahaksi Suomesta saatavaa lisävääntövoimaa.

Erittäin vaikea käsittää, miksi Suomi toimii, kuten toimii. Suomen hallituksen toiminta on maan etujen vastaista.

Mehän ollaan oltu nettomaksaja kyllä jo pitkään eli 2001 alkaen, mutta toisaalta bkt suhteutettuna välillä pieninkin (jaetusti Italian kanssa 2017), mutta normaalisti toiseksi pienin-kolmanneksi pienin nettomaksaja.
Kuitenkin selvästi pienempi kuin esim. Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka nehän saa / on saaneet huomattavia maksualennuksiakin.

Kyllä me voitaisiin olla tuossa mukanakin, ei sillä, mutta muualta katsoen olisi toki outoa, jos ihan pienimmätkin nettomaksajat taistelisi maksamista vastaan.
That said, siitä voi toki olla montaa mieltä, onko sillä väliä, miltä asia muualta katsoen näyttää...

 

[Mastah]

That said, siitä voi toki olla montaa mieltä, onko sillä väliä, miltä asia muualta katsoen näyttää...

Sanoisin, että jos ei olla tuon Frugal Fourin mukana, niin parempi olla sitten Saksan peesissä ja kerätä pisteet mallioppilaudesta. Eri asia onko niillä pisteillä paljon arvoa, mutta parempi se on kuin yksinään haihatella jostain laina/tuki osuuksista. Toki enemmän olisin sillä kannalla, että pidettäisiin omasta taloudesta huolta ja oltaisiin siinä Frugal Four porukassa, mutta kun ei olla niin olisivat Suomen päättäjät edes please hiljaa.

Sanoisin, että on ainakin 20% mahdollisuus, että Suomi ajautuu uudeksi Kreikaksi seuraavan 20 vuoden aikana. Silloin kaikki tällaiset tullaan kaivamaan uudestaan esille, kun Hollantilaiset inttää, että miksi Suomea pitäisi auttaa, kun se on tietoisesti elänyt yli varojensa jo 2008 lähtien ja samaan aikaan hanttanut vastaan muiden auttamisessa.

 

[Jan11]

Erittäin vaikea käsittää, miksi Suomi toimii, kuten toimii. Suomen hallituksen toiminta on maan etujen vastaista.

Tässä on selvä suomalaisista poliittisista tuulista tai hallituspuolueista riippumaton jatkumo. On esim. ajettu sellaista meppimäärää, joka pudottaaa juuri meiltä yhden paikan. Jäsenmaksuihin on tyydytty. Maataloustuissa on keskitytty neuvottelemaan oikeuksia maksaa itse enemmän. Ja mahdollisia horisontti yms. tukia on jätetty hakematta.
Sipilä tiivisti Suomen politiikan pääministerin ilmoituksessa: ”Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan”. Katainen Hesarissa ”Paikkamme on ytimessä, kokoamme suurempana vaikuttajana.”
Noissa korostuu se, että Suomi ei ole ollut hakemassa kaikkea itselleen saatavaa suoraa hyötyä, vaan ajattelutapa on johdonmukaisesti ollut, että EU:n kokonaishyöty on Suomenkin hyöty.
Se on eri juttu, onko asia todella niin, mutta Suomen eri hallituksille se näyttää olevan pitkäaikainen, yhteinen linja.

 

[Jan11]

Silloin kaikki tällaiset tullaan kaivamaan uudestaan esille, kun Hollantilaiset inttää, että miksi Suomea pitäisi auttaa, kun se on tietoisesti elänyt yli varojensa jo 2008 lähtien ja samaan aikaan hanttanut vastaan muiden auttamisessa.

Vähän ot, mutta siinä kivasti napsahtaisi näpeille myös ne taktisesti omiemme kautta operoidut eli Olli Rehnin ja Mari Kiviniemen toteuttamat komission ja OECD:n antamat taloudenpidon huomautukset Suomelle. Ja tietyn porukan juoksu luottoluokittajilla anelemassa Suomen luottoluokitusta alemmas, jotta olisi perusteita kovempaan politiikkaan. Nämä taisi olla 2012-2014 tienoolla... ja toki heti seuraavissa vaaleissa tuotti tulosta.
Mutta noihin olisi helppo tarttua vaikka jonkun Hollannin...

 

[Mastah]

Tässä on selvä suomalaisista poliittisista tuulista tai hallituspuolueista riippumaton jatkumo. On esim. ajettu sellaista meppimäärää, joka pudottaaa juuri meiltä yhden paikan. Jäsenmaksuihin on tyydytty. Maataloustuissa on keskitytty neuvottelemaan oikeuksia maksaa itse enemmän. Ja mahdollisia horisontti yms. tukia on jätetty hakematta.
Sipilä tiivisti Suomen politiikan pääministerin ilmoituksessa: ”Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan”. Katainen Hesarissa ”Paikkamme on ytimessä, kokoamme suurempana vaikuttajana.”
Noissa korostuu se, että Suomi ei ole ollut hakemassa kaikkea itselleen saatavaa suoraa hyötyä, vaan ajattelutapa on johdonmukaisesti ollut, että EU:n kokonaishyöty on Suomenkin hyöty.
Se on eri juttu, onko asia todella niin, mutta Suomen eri hallituksille se näyttää olevan pitkäaikainen, yhteinen linja.

Ihan järkevän ja pohditun kuuloinen kanta tuokin. Haasteena näen tosin sen, että onko se liian monimutkainen politiikassa? Tuossa valossa en moiti Suomen toimia tähän asti älyköllisessä mielessä, mutta käytännössä näistä näyttää seuraavan ne seuraukset kuten Italian lehtijutut ja jääminen maksualennusten ulkopuolelle. Kantaako se joskus hedelmää - valitettavasti tuskin.

EKP:n rooliin liittyen oli loppuvuodesta muistaakseni odotettavissa uusi raportti, jossa arvioidaan keskuspankin roolia muuttuneessa ympäristössä. Toivottavasti siellä löydetään uusia kehityskohteita.

Positiivisena asiana EU:sta Suomen riippuvuus Venäjästä on tippunut EU-aikana olemattomalle tasolle. Viennistämme vain n. 5% päätyy sinne. Toki voisimme saada sieltä enemmänkin kauppaa, mutta ei tarvitse olla nero todetakseen, että heidän kumppaneinaan menisi paljon huonommin. Edelleenkin kun summaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat olen sitä mieltä, että Suomen kannattaa olla EU:n ytimessä ja oppia sopeutumaan sen toimintaan mahdollisimman hyvin.

Tämä keskustelu muuten on ihan hyvätasoista, ja toivoisin, että erilaisia näkökulmia tuleekin vastaan. EU:ta ja Euroa kohtaan kuuluukin olla kriittinen, mutta myös kuuluu olla kriittinen vaihtoehdoille.

 

[Jan11]

Ihan järkevän ja pohditun kuuloinen kanta tuokin. Haasteena näen tosin sen, että onko se liian monimutkainen politiikassa? Tuossa valossa en moiti Suomen toimia tähän asti älyköllisessä mielessä, mutta käytännössä näistä näyttää seuraavan ne seuraukset kuten Italian lehtijutut ja jääminen maksualennusten ulkopuolelle. Kantaako se joskus hedelmää - valitettavasti tuskin.

EKP:n rooliin liittyen oli loppuvuodesta muistaakseni odotettavissa uusi raportti, jossa arvioidaan keskuspankin roolia muuttuneessa ympäristössä. Toivottavasti siellä löydetään uusia kehityskohteita.

Positiivisena asiana EU:sta Suomen riippuvuus Venäjästä on tippunut EU-aikana olemattomalle tasolle. Viennistämme vain n. 5% päätyy sinne. Toki voisimme saada sieltä enemmänkin kauppaa, mutta ei tarvitse olla nero todetakseen, että heidän kumppaneinaan menisi paljon huonommin. Edelleenkin kun summaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat olen sitä mieltä, että Suomen kannattaa olla EU:n ytimessä ja oppia sopeutumaan sen toimintaan mahdollisimman hyvin.

Tämä keskustelu muuten on ihan hyvätasoista, ja toivoisin, että erilaisia näkökulmia tuleekin vastaan. EU:ta ja Euroa kohtaan kuuluukin olla kriittinen, mutta myös kuuluu olla kriittinen vaihtoehdoille.

Riippuvuuden pieneneminen on toki hyvä asia, mutta on tuo pudotus karmea.
2013 ennen Krimin valtausta ja Venäjäpakotteita vienti oli n. 5,3 miljardia (9,6%) ja tuonti 10,5 miljardia (18,1%).
Nyt vienti 3,6 miljardia (5,6%) ja tuonti 9 miljardia (13,7%).
Kaiken kruunaa se, että Venäjän kauppatase on nykyisin jopa hieman entistä negatiivisempi.

Mutta tämä ei ole meidän viennin suurin ongelma. Suurin taitaa olla metsäteollisuuden viennin jalostustason lasku, joka on vissiin nykyisin arvonlisäyksellä mitattuna vain puolet parhaista ajoista. Nyt hakataan metsiä, jotta voidaan viedä maailmalle sellua. Se on iso ongelma se.

 

[Mastah]

Riippuvuuden pieneneminen on toki hyvä asia, mutta on tuo pudotus karmea.
2013 ennen Krimin valtausta ja Venäjäpakotteita vienti oli n. 5,3 miljardia (9,6%) ja tuonti 10,5 miljardia (18,1%).
Nyt vienti 3,6 miljardia (5,6%) ja tuonti 9 miljardia (13,7%).
Kaiken kruunaa se, että Venäjän kauppatase on nykyisin jopa hieman entistä negatiivisempi.

Juu, parempi olisi, että kauppa kävisi paremmin, mutta oikeasti olemme nyt taloudellisesti vapaita Venäjästä ja pärjäämme OK (itselle tuo oli todella positiivinen yllätys miten vähän Venäjä-riippuvaisia olemme nykyään!). Öljyä saa muualtakin. Arvonsa silläkin. Ei tällaista ole meidän historiassa kai koskaan ollut? Mikä potentiaali meillä on, kun saamme Venäjän kaupan rullaamaan normaalisti ja muuten oman kilpailukykymme riittävälle tasolle kilpailijamaihin nähden? Oikeasti Suomella on kaikki mahdollisuudet pärjätä h*lvetin hyvin oltiin EU:ssa tai ei.

 

[Jan11]

Oliko näistä Suomen kauppataseista jotain linkkiä mistä näkee kivan kuvan muodossa miten paljon menee minnekkin? Tuo Venäjän riippuvaisuuden väheneminen on toki hyvä asia jos näin. Sehän vain tarkoittaa, että on enemmän tullut kauppaa muualle ja kun Venäjälle päästään taas myymään niin on siinäkin potentiaalia.

Ison näköinen tuo ero tuossa tuonnissa ja viennissä Venäjän suuntaan kuitenkin. Mitä sinne viedään ja mitä tuodaan? Eikö sen pitäisi olla puoliksi kehitysmaa, jossa korruptio sanelee kaiken. Missä ovat ne 80-luvun NL kaupan asiantuntijat, jotka siellä vodkan avulla tekivät kauppaa..

Noh, nyt taisi lähteä aiheesta.

Tulli julkaisee nämä vuosittain (taskutilasto 2019). Venäjän tuonnista ~70% on energiaa, pääosin öljyä. About kaikkea viedään, mitä pakotteet ei estä.

 

[valurauta]

Sipilä tiivisti Suomen politiikan pääministerin ilmoituksessa: ”Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan”. Katainen Hesarissa ”Paikkamme on ytimessä, kokoamme suurempana vaikuttajana.”
Noissa korostuu se, että Suomi ei ole ollut hakemassa kaikkea itselleen saatavaa suoraa hyötyä, vaan ajattelutapa on johdonmukaisesti ollut, että EU:n kokonaishyöty on Suomenkin hyöty.

Miten suomalaiset ja Suomen kansantalous on hyötyneet tästä "vaikuttamisesta" ja mitä oman hyödyn sivuuttaminen on ihan rahassa mitattuna meille maksanut?

Miten aktiivinen osallistuminen Euroopan integraatioon vaikuttaa pitkässä juoksussa Suomen ja suomalaisten olemassaoloon omaleimaisena, tunnistettavana kansakuntana? Jos fyysinen olemassaolo vaarantuu osittainkin tahallisten toimien seurauksena, täytyy tarkastella onko kyse mahdollisesti omaan kansaan kohdistuvasta joukkotuhonnasta.

Positiivisena asiana EU:sta Suomen riippuvuus Venäjästä on tippunut EU-aikana olemattomalle tasolle. Viennistämme vain n. 5% päätyy sinne. Toki voisimme saada sieltä enemmänkin kauppaa, mutta ei tarvitse olla nero todetakseen, että heidän kumppaneinaan menisi paljon huonommin. Edelleenkin kun summaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat olen sitä mieltä, että Suomen kannattaa olla EU:n ytimessä ja oppia sopeutumaan sen toimintaan mahdollisimman hyvin.

Riippuvuuden vähentyminen on toki hyvä asia mutta kaupan ja varsinkin viennin romahtaminen ei.

 

[Jan11]

Saksa ehdottanut kompromissia, jonka mukaan jäsenmaat päättäisivätkin elpymisvälineestä määräenemmistöllä.
Blogisti on Kepulainen juristi EKP:n isohkossa lakimiesarmeijassa.

En ole Carrie Bradshaw, mutta aiheeni on seksikäs: EU ja sen talous | Uusi Suomi Puheenvuoro

Minulle on ollut valtava pettymys nähdä, kuinka koronaepidemia alkuvaiheessaan korosti yhteenkuuluvaisuuden tunteen puutetta EU-maiden välillä. Oli kuin isku vasten kasvoja huomata…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

 

[inexcess]

Miten suomalaiset ja Suomen kansantalous on hyötyneet tästä "vaikuttamisesta" ja mitä oman hyödyn sivuuttaminen on ihan rahassa mitattuna meille maksanut?

Mietin samaa, että mitä hyötyä EU:ssa vaikuttamisesta on?

Lähes kaikki Suomen taloudesta kertovat mittarit ovat näyttäneet negatiivista viimeiset kymmenen vuotta.

• Suomen kauppatase on ollut alijäämäinen 2010 vuodesta lähtien. Ilman palveluvientikikkailua alijäämä olisi jopa suurempi kuin tilastot osoittaa (kts viestit #248 & #253)
• Suomalaisten kotitalouksien käteen jäävä tulo laskenut tai pysynyt parhaimmillaan inflaatiovauhdissa vuodesta 2011 lähtien (kts viestit #126 & #131)
• Suomen julkinen sektori ollut alijäämäinen, eli rahoittanut toimintaansa velaksi, vuodesta 2009 lähtien (Julkinen velka ja alijäämä)
• Suomen julkisen talouden velka vs BKT on noussut kaikkien aikojen ennätykseen ja nousu jatkuu

Jos tätä miettii Suomi-EU -näkökulmasta, niin juurisyy on se, ettei EU ei ymmärrä meitä ollenkaan. EU ja sen vaikuttajat eivät näe Suomelle oikeastaan minkäänlaista arvoa. Jos jossakin salaisessa paperissa on mainittu EU-jäsenmaiden strategiset arvot, niin Suomen kohdalla luultavasti lukee: "Raaka-ainevaranto, jätteiden loppusijoituspaikka, eksoottinen Lapin matkailu".

Suomen arvottomuudesta seuraa, että olemme ulkona lähes kaikista kehittämishankkeista. Meille ei anneta rahaa oikeastaan minkään kehittämiseen, tänne ei sijoiteta mitään merkittäviä toimintoja. Esimerkiksi ainoa Suomessa sijaitseva EU-virasto on kemikaalivirasto, joka on yksi vähäpätöisimmistä virastoista. Suomi kampanjoi kovasti saadakseen EU:n lääkeviraston Lontoosta Helsinkiin, mutta se meni Hollannille (tietenkin).

Ainoa mihin me suomalaiset EU:ssa kelpaamme, on maksumieheksi. Ei tällaista kohtelua pitäisi kenenkään sietää.

 

[inexcess]

Saksa ehdottanut kompromissia, jonka mukaan jäsenmaat päättäisivätkin elpymisvälineestä määräenemmistöllä.
Blogisti on Kepulainen juristi EKP:n isohkossa lakimiesarmeijassa.

Tuon kirjoituksen mukaan määräenemmistöllä päätettäisiin, mihin rahaa saa käyttää ja onko rahoituksella tiukkaa ehdollisuutta (eli vaatiiko rahoituksen saaminen minkäänlaista budjettikuria).

Jos määräenemmistöllä mennään, niin maalaisjärjellä ajatellen rahan käytölle ei tule olemaan minkäänlaisia esteitä, eikä rahoitukselle ole ehdollisuutta. Arvelen näin siksi, että kaikki Itä-Euroopan maat ostettiin elpymispaketin taakse lupaamalla niille paljon enemmän kuin mitä ne itse maksavat.

Tulee mieleen taannoinen Hesarin maksuartikkeli, jossa Italian spekuloitiin pitävän EU-tuella Fincartierin risteilijätelakan pystyssä laman yli. Samaan aikaan Meyer Turun telakka laittaisi ovet säppiin. Mutta tämä on täysin mahdollinen skenaario, jos tukirahan saa käyttää miten huvittaa vaikka polkumyynnin rahoittamiseen.

 

[Jan11]

Mietin samaa, että mitä hyötyä EU:ssa vaikuttamisesta on?

Lähes kaikki Suomen taloudesta kertovat mittarit ovat näyttäneet negatiivista viimeiset kymmenen vuotta.

• Suomen kauppatase on ollut alijäämäinen 2010 vuodesta lähtien. Ilman palveluvientikikkailua alijäämä olisi jopa suurempi kuin tilastot osoittaa (kts viestit #248 & #253)
• Suomalaisten kotitalouksien käteen jäävä tulo laskenut tai pysynyt parhaimmillaan inflaatiovauhdissa vuodesta 2011 lähtien (kts viestit #126 & #131)
• Suomen julkinen sektori ollut alijäämäinen, eli rahoittanut toimintaansa velaksi, vuodesta 2009 lähtien (Julkinen velka ja alijäämä)
• Suomen julkisen talouden velka vs BKT on noussut kaikkien aikojen ennätykseen ja nousu jatkuu

Jos tätä miettii Suomi-EU -näkökulmasta, niin juurisyy on se, ettei EU ei ymmärrä meitä ollenkaan. EU ja sen vaikuttajat eivät näe Suomelle oikeastaan minkäänlaista arvoa. Jos jossakin salaisessa paperissa on mainittu EU-jäsenmaiden strategiset arvot, niin Suomen kohdalla luultavasti lukee: "Raaka-ainevaranto, jätteiden loppusijoituspaikka, eksoottinen Lapin matkailu".

Suomen arvottomuudesta seuraa, että olemme ulkona lähes kaikista kehittämishankkeista. Meille ei anneta rahaa oikeastaan minkään kehittämiseen, tänne ei sijoiteta mitään merkittäviä toimintoja. Esimerkiksi ainoa Suomessa sijaitseva EU-virasto on kemikaalivirasto, joka on yksi vähäpätöisimmistä virastoista. Suomi kampanjoi kovasti saadakseen EU:n lääkeviraston Lontoosta Helsinkiin, mutta se meni Hollannille (tietenkin).

Ainoa mihin me suomalaiset EU:ssa kelpaamme, on maksumieheksi. Ei tällaista kohtelua pitäisi kenenkään sietää.

No, kyllä tänne EU-rahoitustakin saadaan, mutta vieläkin me olemme todella huonoja siinä, että osaisimme hankkia tietoa kaikesta saatavilla olevasta rahoituksesta ja eri rahoitusohjelmien erityispiirteistä, sekä rahoituksen hakemisessa ja hankkeiden lobbaamisessa.
Mutta olen ehkä jäävi, omakin duunipaikka ja osa hankkeista pyörii EU-rahoituksella, ei tietysti täysin, mutta osittain.

Ja meillä on yksi iso EU:a kokonaisuudessaan kiinnostava asia, ja se on 1300km pitkä. Sen ympärillä on ihan kiitettävästi rahoitusta kyllä Suomeen kanavoitunutkin.

Suurin osa sun listasta on meidän poliitikkojen, työnantajajärjestöjen ja ammattijärjestöjen kyvyttömyyttä sopeutua ja uudistua. Ja nyt varmaan kaikki Perussuomalaiset suuttuu, mutta oikeastaan vika on Perussuomalaisten (ja tämä on nyt huomio, en siis tosiaankaan syytä persuja). Siis siinä mielessä, että muut puolueet ei ole kyenneet sopeutumaan tilanteeseen, missä vaaleissa ei enää tulekaan yhtä täysin ylivoimaista voittajaa. Eikä tilanteeseen, missä hallituspuolueiden määrä on usein 4 tai jopa enemmän. Perussuomalaiset on tämän vuosituhannen jytkyillään siis ikään kuin sekoittaneet pakkaa ja muut eivät ole saaneet sieltä enää entisiä käsiä. Kepulta ja demareilta myös aina vaalikausittain häviää toista prosenttia äänestäjäkunnasta (kuolleet entiset äänestäjä vastaan uudet äänestäjät) luonnollisen poistuman kautta johtuen suurien ikäluokkien isosta kannatuksesta.
Stubbi aikanaan toisti, että politiikka on rikki. Eihän se rikki ole, se on vaan hidas sopeutumaan. Kun ottaa viime vaalikauden kikyn huomioon, ja jos tällä hallituskaudella onnistuvat runnomaan soten läpi koronasta huolimatta ja vielä tuon 2. asteen oppivelvollisuuden, se tulee olemaan selvä osoitus siitä, että politiikka on palannut politiikkaan, ja se toimii.

Mutta itse asiaan. Ensinnäkin julkisyhteisöjen velka ja ali-/ylijäämä on mahdottoman huono mittari, sillä se on suhdeuku verrattuna bruttokansantuotteeseen. Aina, kun on huonommat ajat, se menee huonoksi. Kun on nousukausi, se paranee.

Nyt nuo luvut, kun raja on 3 prosenttia, on nyt suhdeluku on taittunut ihan hyväksi. Myös kokonaisvelkamäärä on selvästi EU-keskiarvoa pienempi.

Julkisyhteisöjen rahoitustilastot – Statistics Explained

ec.europa.eu

Silloin, vuosikymmenen alkupuolella kun ne oli huonommat, sekä EU, EKP, että IMF kehottivat Suomea ratkaisemaan ongelman siten, että eläkerahastot sijoittaisivat suomalaisiin velkakirjoihin. Tämä yhtäältä olisi nopeasti korjannut niitä mittaroituja lukuja, ja toisaalta olisi nopeasti boostannut suomalaista taloutta, olisi ikään kuin ollut sisäistä elvytystä. Tätähän meillä ei vaan juuri haluttu tehdä. Toisin kuin joissain muissa EU-maissa.

Mitä yritän sanoa, on, että kaikista omista hölmöilyistä on turha syyttää unionia. Meidän on itse pystyttävä myös parempaan.

 

[JohnParker]

Sanattomaksi vetää tämä suomalaisten touhu. Jopa tässä pellemaailmassa...

 

[Naamapalmu]

Mehän ollaan oltu nettomaksaja kyllä jo pitkään eli 2001 alkaen, mutta toisaalta bkt suhteutettuna välillä pieninkin (jaetusti Italian kanssa 2017), mutta normaalisti toiseksi pienin-kolmanneksi pienin nettomaksaja.
Kuitenkin selvästi pienempi kuin esim. Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka nehän saa / on saaneet huomattavia maksualennuksiakin.

Kyllä me voitaisiin olla tuossa mukanakin, ei sillä, mutta muualta katsoen olisi toki outoa, jos ihan pienimmätkin nettomaksajat taistelisi maksamista vastaan.
That said, siitä voi toki olla montaa mieltä, onko sillä väliä, miltä asia muualta katsoen näyttää...

25 jäsen vuodesta, ollaan oltu nettomaksajia 22 vuotta, ilman minkäänlaisia jäsenmaksualennuksia. Asukasta kohden jäsenmaksu oli vuonna 2018 -105€, mikä on keskikastia. Tänä vuonna otetaan ennätysmäärä lainaa, taataan elvytyspaketit ja maksetaan kiltisti jäsenmaksut. Maksumiehet tältä unionilta loppuu vielä kesken, kun Britanniakin lähtee unionista, mutta se kai tässä on perimmäinen ajatus.

 

[Jan11]

25 jäsen vuodesta, ollaan oltu nettomaksajia 22 vuotta, ilman minkäänlaisia jäsenmaksualennuksia. Asukasta kohden jäsenmaksu oli vuonna 2018 -105€, mikä on keskikastia. Tänä vuonna otetaan ennätysmäärä lainaa, taataan elvytyspaketit ja maksetaan kiltisti jäsenmaksut. Maksumiehet tältä unionilta loppuu vielä kesken, kun Britanniakin lähtee unionista, mutta se kai tässä on perimmäinen ajatus.

Olennaisia on nuo maksuosuudet / bkt. Nopeasti googlaten 2017 pienin nettomaksaja, 2018 kolmanneksi pienin nettomaksaja bkt-osuudella katsottuna. Mutta maksaja kuitenkin. Poliitikot ja taloustieteilijät on kuitenkin tähän asti katsoneet, että taloudellisesti jäsenyys on ollu Suomelle hyödyllinen.

Itse en voisi kuvitella meitä enää irti EU:sta. Vähintäänkin silloin pitäisi liittyä äkkiä Natoon. Tai siis mielellään pitäisi olla liittynyt jo etukäteen.

Vähän hankalasti nyt erilaiset taulukot, kun en jaksanut kauaa googlailla.

 

[Naamapalmu]

Olennaisia on nuo maksuosuudet / bkt. Nopeasti googlaten 2017 pienin nettomaksaja, 2018 kolmanneksi pienin nettomaksaja bkt-osuudella katsottuna. Mutta maksaja kuitenkin. Poliitikot ja taloustieteilijät on kuitenkin tähän asti katsoneet, että taloudellisesti jäsenyys on ollu Suomelle hyödyllinen.

Itse en voisi kuvitella meitä enää irti EU:sta. Vähintäänkin silloin pitäisi liittyä äkkiä Natoon. Tai siis mielellään pitäisi olla liittynyt jo etukäteen.

Vähän hankalasti nyt erilaiset taulukot, kun en jaksanut kauaa googlailla.

Tanskalla valtionvelka on huomattavasti pienempi, lähes puolta pienempi ja bkt taas huomattavasti suurempi. Nyt ollaan tukemassa, siis antamassa ilmaiseksi rahaa maille, joissa rehottaa harmaa talous ja korruptio.

Persaukisilta viedään viimeisetkin hilut taskusta ja vaatteet päältä.

”Vuosi 2018 edustaa EU-budjetin näkökulmasta niin sanottua normaalia vuotta. Talousarvion taso on ennustetun mukainen, mikä osoittaa sen, että rahoituskehyskauden ohjelmien toimeenpano on nyt kunnolla käynnistynyt. Suomen nettomaksuasema on noussut selvästi parin edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta pidemmän aikavälin keskimääräiselle tasolleen”, Kukkonen sanoo.

 

[Naamapalmu]

Miksi Italiassa ei halua nostaa veroja, tietokirjailija Anton Monti? | Audio Areena

Italia ei halua nostaa verotusta, miksi nostaa, kun odotetaan EU:lta elvytyspakettia. EVM lainoitusta ei haluta ottaa, koska se on tiukkojen lainaehtojen takana. Italia tuo yksi EU:n korruptoituneista maista, jossa EU raha infraan menee mafian kautta.

Korruptio Italiassa – Wikipedia

 

[inexcess]

No, kyllä tänne EU-rahoitustakin saadaan, mutta vieläkin me olemme todella huonoja siinä, että osaisimme hankkia tietoa kaikesta saatavilla olevasta rahoituksesta ja eri rahoitusohjelmien erityispiirteistä, sekä rahoituksen hakemisessa ja hankkeiden lobbaamisessa.
Mutta olen ehkä jäävi, omakin duunipaikka ja osa hankkeista pyörii EU-rahoituksella, ei tietysti täysin, mutta osittain.

Ja meillä on yksi iso EU:a kokonaisuudessaan kiinnostava asia, ja se on 1300km pitkä. Sen ympärillä on ihan kiitettävästi rahoitusta kyllä Suomeen kanavoitunutkin.

Suurin osa sun listasta on meidän poliitikkojen, työnantajajärjestöjen ja ammattijärjestöjen kyvyttömyyttä sopeutua ja uudistua. Ja nyt varmaan kaikki Perussuomalaiset suuttuu, mutta oikeastaan vika on Perussuomalaisten (ja tämä on nyt huomio, en siis tosiaankaan syytä persuja). Siis siinä mielessä, että muut puolueet ei ole kyenneet sopeutumaan tilanteeseen, missä vaaleissa ei enää tulekaan yhtä täysin ylivoimaista voittajaa. Eikä tilanteeseen, missä hallituspuolueiden määrä on usein 4 tai jopa enemmän. Perussuomalaiset on tämän vuosituhannen jytkyillään siis ikään kuin sekoittaneet pakkaa ja muut eivät ole saaneet sieltä enää entisiä käsiä. Kepulta ja demareilta myös aina vaalikausittain häviää toista prosenttia äänestäjäkunnasta (kuolleet entiset äänestäjä vastaan uudet äänestäjät) luonnollisen poistuman kautta johtuen suurien ikäluokkien isosta kannatuksesta.
Stubbi aikanaan toisti, että politiikka on rikki. Eihän se rikki ole, se on vaan hidas sopeutumaan. Kun ottaa viime vaalikauden kikyn huomioon, ja jos tällä hallituskaudella onnistuvat runnomaan soten läpi koronasta huolimatta ja vielä tuon 2. asteen oppivelvollisuuden, se tulee olemaan selvä osoitus siitä, että politiikka on palannut politiikkaan, ja se toimii.

Mutta itse asiaan. Ensinnäkin julkisyhteisöjen velka ja ali-/ylijäämä on mahdottoman huono mittari, sillä se on suhdeuku verrattuna bruttokansantuotteeseen. Aina, kun on huonommat ajat, se menee huonoksi. Kun on nousukausi, se paranee.

Nyt nuo luvut, kun raja on 3 prosenttia, on nyt suhdeluku on taittunut ihan hyväksi. Myös kokonaisvelkamäärä on selvästi EU-keskiarvoa pienempi.

Julkisyhteisöjen rahoitustilastot – Statistics Explained

ec.europa.eu

Silloin, vuosikymmenen alkupuolella kun ne oli huonommat, sekä EU, EKP, että IMF kehottivat Suomea ratkaisemaan ongelman siten, että eläkerahastot sijoittaisivat suomalaisiin velkakirjoihin. Tämä yhtäältä olisi nopeasti korjannut niitä mittaroituja lukuja, ja toisaalta olisi nopeasti boostannut suomalaista taloutta, olisi ikään kuin ollut sisäistä elvytystä. Tätähän meillä ei vaan juuri haluttu tehdä. Toisin kuin joissain muissa EU-maissa.

Mitä yritän sanoa, on, että kaikista omista hölmöilyistä on turha syyttää unionia. Meidän on itse pystyttävä myös parempaan.

Olen ollut koko elämäni töissä yksityisellä sektorilla sellaisissa paikoissa, joissa EU:n vaikutus pitäisi näkyä, jos on näkyäkseen. Mutta EU ei näy, eikä edes Suomen julkinen sektori näy. Ainoan poikkeuksen muodostaa hanke, jossa saatiin pienehkö Tekes-rahoitus jonkinasteisen yliopistoyhteistyön kautta. Näen kokemusperäisesti sillä tavalla, että suomalaiset yritykset ovat EU:lle merkityksettömiä ja välillä tuntuu, että ne ovat merkityksettömiä jopa Suomen hallituksille. Juhlapuheita kuullaan ja hörhöilyä nähdään, mutta konkreettisesti asioita parantavat teot loistavat poissaolollaan.

Samaa mieltä siitä, että suomalaiset puolueet, työnantajajärjestöt ja ammattijärjestöt eivät kykene uusiutumaan. Mutta tämä ei mielestäni johdu Perussuomalaisten aiheuttamasta poliittisen pakan sekoamisesta. Jos keskustellaan EU:sta, niin Demarit ja Kokoomus ovat suhtautuneet siihen "positiivisesti ja yhteistyöhenkisesti" jo 90-luvun alusta lähtien. Tuohon aikaan Keskusta oli EU:ta vastaan puolueen ydinta lukuunottamatta, mutta aikojen saatossa sekin on muotoutunut jonkinasteiseksi Pro-EU puolueeksi. Perussuomalaiset eivät ole toistaiseksi juurikaan vaikuttanut Suomen EU-politiikkaan.

Suomen "positiivisesta ja yhteistyöhenkisestä" suhtautumisesta EU:hin on seurannut se, että EU suhtautuu meihin kuin tyhmään pikku apuriin. Siellä tiedetään, että kaikki mitä tänne ehdotetaan, menee läpi muitta mutkitta. Ei tarvita mitään suuria kompensaatioita tai diilejä, joita esimerkiksi Puolan kanssa joutunee tekemään tämän tästä.

Julkinen velka vs BTK on kehno mittari mainitsemistasi syistä johtuen, mutta se on standardi tapa kertoa valtion velkaantuneisuustaso. Joka tapauksessa Suomen julkisen talouden tila on nyt, ja erityisesti ensi vuoden jälkeen, huonompi kuin koskaan aiemmin. Julkinen velka ja alijäämä

Suomi pääsee julkisen talouden alijäämässä kikkailemalla alle EU:n vaatiman 3% / BKT. Tämä johtuu Suomen EU:n kanssa tekemästä sopimuksesta, jonka mukaan eläkerahastot lasketaan osaksi Suomen julkista taloutta. Tämän seurauksena eläkerahastojen ylijäämä kaventaa merkittävästi julkisen sektorin alijäämää. Käsittelin tätä viestissäni #156.

 

[Jan11]

Olen ollut koko elämäni töissä yksityisellä sektorilla sellaisissa paikoissa, joissa EU:n vaikutus pitäisi näkyä, jos on näkyäkseen. Mutta EU ei näy, eikä edes Suomen julkinen sektori näy. Ainoan poikkeuksen muodostaa hanke, jossa saatiin pienehkö Tekes-rahoitus jonkinasteisen yliopistoyhteistyön kautta. Näen kokemusperäisesti sillä tavalla, että suomalaiset yritykset ovat EU:lle merkityksettömiä ja välillä tuntuu, että ne ovat merkityksettömiä jopa Suomen hallituksille. Juhlapuheita kuullaan ja hörhöilyä nähdään, mutta konkreettisesti asioita parantavat teot loistavat poissaolollaan.

Samaa mieltä siitä, että suomalaiset puolueet, työnantajajärjestöt ja ammattijärjestöt eivät kykene uusiutumaan. Mutta tämä ei mielestäni johdu Perussuomalaisten aiheuttamasta poliittisen pakan sekoamisesta. Jos keskustellaan EU:sta, niin Demarit ja Kokoomus ovat suhtautuneet siihen "positiivisesti ja yhteistyöhenkisesti" jo 90-luvun alusta lähtien. Tuohon aikaan Keskusta oli EU:ta vastaan puolueen ydinta lukuunottamatta, mutta aikojen saatossa sekin on muotoutunut jonkinasteiseksi Pro-EU puolueeksi. Perussuomalaiset eivät ole toistaiseksi juurikaan vaikuttanut Suomen EU-politiikkaan.

Suomen "positiivisesta ja yhteistyöhenkisestä" suhtautumisesta EU:hin on seurannut se, että EU suhtautuu meihin kuin tyhmään pikku apuriin. Siellä tiedetään, että kaikki mitä tänne ehdotetaan, menee läpi muitta mutkitta. Ei tarvita mitään suuria kompensaatioita tai diilejä, joita esimerkiksi Puolan kanssa joutunee tekemään tämän tästä.

Julkinen velka vs BTK on kehno mittari mainitsemistasi syistä johtuen, mutta se on standardi tapa kertoa valtion velkaantuneisuustaso. Joka tapauksessa Suomen julkisen talouden tila on nyt, ja erityisesti ensi vuoden jälkeen, huonompi kuin koskaan aiemmin. Julkinen velka ja alijäämä

Suomi pääsee julkisen talouden alijäämässä kikkailemalla alle EU:n vaatiman 3% / BKT. Tämä johtuu Suomen EU:n kanssa tekemästä sopimuksesta, jonka mukaan eläkerahastot lasketaan osaksi Suomen julkista taloutta. Tämän seurauksena eläkerahastojen ylijäämä kaventaa merkittävästi julkisen sektorin alijäämää. Käsittelin tätä viestissäni #156.

Vaikka meillä eläkejärjestelmä on eurooppalaisittain ainutlaatuisesti toteutettu, niin se katsotaanko se tilastollisesti mihin, on yleisen eurooppalaisen mallin mukaan. Itse asiassa, jos Suomen kohdalla tehtäisiin muutos, edellyttäisi se kirjanpidollisia muutoksia muillakin. Jos eläkevastuut kirjattaisiin julkisyhteisöjen velkana, kaikilla mailla olisi velkaa selvästi enemmän kuin rahoitusvaroja. Tämä johtuu siitä, että silloin tulevat eläkemenot luettaisiin kaikissa maissa velaksi, mutta tulevia eläkemaksuja ja sijoitustuottoja ei laskettaisi saataviksi.
Onko se sitten kirjanpidollista kikkailua kaikilla, vai onko siinä pyritty vertailtavuuteen - siihen en ota kantaa.

 

[Tlapio]

Unkari kiristää muita EU-maita: uhkaa kaataa koko unionin koronatuen, jos avun ehdot eivät miellytä

Useat EU-maat ovat vaatineet, että tukirahan ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Unkarille tämä ei käy.

suomenkuvalehti.fi

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel tietää tämän. Merkel pehmensi viime viikolla aiempia vaatimuksiaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta koronatukien ehtoina, mikä suututti osan europarlamentaarikoista.

Unkari sentään tekee jotain maansa puolesta. Mut Suomi ei kykene samaan.

 

[ttjm]

Unkari sentään tekee jotain maansa puolesta. Mut Suomi ei kykene samaan.

Unkari panee vastaan unionille joo.
Se on sitten jo vähän eri kysymys, että onko maan oikeuslaitoksen paskominen "tekemistä jotain maan puolesta".

 

[inexcess]

Vaikka meillä eläkejärjestelmä on eurooppalaisittain ainutlaatuisesti toteutettu, niin se katsotaanko se tilastollisesti mihin, on yleisen eurooppalaisen mallin mukaan. Itse asiassa, jos Suomen kohdalla tehtäisiin muutos, edellyttäisi se kirjanpidollisia muutoksia muillakin. Jos eläkevastuut kirjattaisiin julkisyhteisöjen velkana, kaikilla mailla olisi velkaa selvästi enemmän kuin rahoitusvaroja. Tämä johtuu siitä, että silloin tulevat eläkemenot luettaisiin kaikissa maissa velaksi, mutta tulevia eläkemaksuja ja sijoitustuottoja ei laskettaisi saataviksi.
Onko se sitten kirjanpidollista kikkailua kaikilla, vai onko siinä pyritty vertailtavuuteen - siihen en ota kantaa.

Suomen ja EU:n sopima kuvio menee siten, että Suomi saa laskea eläkerahastojen ylijäämän osaksi julkista taloutta. Tällä kikka-vitosella Suomi pystyy huijaamaan julkisen sektorin alijäämänsä paljon pienemmäksi kuin se todellisuudessa on. Suomen eläkerahastoja ja niiden tulevaisuuden vastuita ei kuitenkaan muilta osin lasketa osaksi julkistaloutta.

Tuon lähteen mukaan eläkerahastojen ylijäämä vuonna 2015 oli 2,7 mrd euroa, joka on 1,3% vuoden 2015 BKT:sta. Tällaiset summat kohentavat merkittävästä EU:lle raportoitavia julkisyhteisöjen alijäämälukuja. Mutta tällainen tilastointihan on puhdasta kusetusta, koska eihän tuo raha ole oikeasti Suomen julkisen sektorin käytettävissä (ainakaan tällä hetkellä).

Ainutlaatuinen työeläkejärjestelmä – yksityistä vai julkista sektoria | Tieto&trendit

Suomen työeläkejärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen eikä sen yksiselitteinen kuvaaminen tilastoissa ole helppoa. Kansantalouden tilinpidon ja monien siihen perustuvien talouden tunnuslukujen kannalta on ratkaisevaa, luokitellaanko järjestelmä yksityiseen vai julkiseen sektoriin.

www.stat.fi

Samaisen lähteen mukaan Suomen julkinen sektori on ollut alijäämäinen jo vuodesta 2008 lähtien, huolimatta siitä, että valtion ulottumattomissa olevilla eläkerahastojen tuotoilla vääristellään alijäämiä.

12 vuotta putkeen talous kuralla ja välissä vielä nousukausi. Voiko taloutta enää mitenkään huonommin hoitaa?

 

[Jan11]

Tällainen positiivinen näkökulma väliin.

”Toisaalta Suomi sai monta myönnytystä, mitkä helposti menevät ohi: kolmannes rahoista jaetaan vuosien 2020–2021 bruttokansantuotteen pudotuksen perusteella, mikä saattaa lisätä Suomen saantoa. Oikeusvaltioperiaate pidetään mukana EU-rahojen käytössä. Lisäksi Suomi oli jo komission alkuperäisessä ehdotuksessa saanut läpi sen, että maaseudun kehittämisrahoja kasvatetaan. Se on Suomelle tärkeä EU-rahojen kanava. Suomen kanta huomioitiin myös siinä, että EU:n monivuotinen budjetti on komission ehdotusta pienempi.

Onko se tarpeeksi? Saako Suomi vähemmän kuin metakkaa pitänyt niukka nelikko? Ne saivat jäsenmaksualennuksensa eli käytännössä saavutetun etunsa, mutta ne ovat yhä suurempia nettomaksajia kuin Suomi. Niukka nelikkokin epäonnistui pienentämään elvytyspakettia.

Politiikka on teatteria, ja tässä on taas yksi esitys. Niukka nelikko sai palautuksensa, koska rahamäärät ovat pieniä, mutta niiden huomioarvo kotimaassa suuri. Lopputulos osoittaa, että Ranskaa ja Saksaa on vaikea ohittaa, kun ne jostain sopivat. Pelimerkkinsä kannattaa käyttää viisaasti.”

Äläkkä repesi, mutta kannattaako Suomen kaataa EU:n jättipaketti? Suomi sai läpi enemmän kuin ensikatsomalta näyttää

Mitä Suomi saa ja kannattaako elvytyspaketti kaataa? Tällaisia vaatimuksia muutama kansanedustaja esitti heti, kun uusi ehdotus esiteltiin. Mutta saako Suomi vähemmän kuin metakkaa pitänyt niukka nelikko?

www.uusisuomi.fi

 

[Mastah]

Tuon lähteen mukaan eläkerahastojen ylijäämä vuonna 2015 oli 2,7 mrd euroa, joka on 1,3% vuoden 2015 BKT:sta. Tällaiset summat kohentavat merkittävästä EU:lle raportoitavia julkisyhteisöjen alijäämälukuja. Mutta tällainen tilastointihan on puhdasta kusetusta, koska eihän tuo raha ole oikeasti Suomen julkisen sektorin käytettävissä (ainakaan tällä hetkellä).

Samaa mieltä, ettei tulevia eläkevastuita vastaan varattuja säästöjä (jotka jo muutenkin alakanttiin nykymaailman tuotto-odutuksiin nähden) tulisi laskea ylijäämäksi, mutta kuten Jan11 sanoi, niin todennäköisesti tuo on tuolla tavalla raportoituna vertailukelpoinen muihin EU-maihin. Useimmilla EU-maillahan on vielä Suomeakin huterammalla pohjalla tulevien vanhojen ikäluokkien eläkkeiden rahoitus. Siitä tuleekin sitten joskus mielenkiintoinen uusi tukipakettisoppa, kun yhteisvastuulla huolehditaan jäsenvaltioiden eläkemaksukyky. Suomelle lienee etu, että täällä väestön ikääntyminen alkaa ensimmäisenä.

Eläkevastuut onkin tässä koko sopassa hyvin mielenkiintoinen aihe. Toisaalta ei olisi oikein varaa nostaa ohjauskorkoja, mutta toisaalta jos ei nosteta niin miten eläkeyhtiöt pärjää 0% bondituotoilla? Täytyykö niiden siirtyä all-in osakkeisiiin ja hirmuvivulla?

 

[mv. jussi]

Pitää keksiä joku uusi sana, "törkeä" ei riitä kuvaamaan tota toimintaa. Saksalaiset ja ranskalaiset tekee bisnestä lainaamalla tietoisesti rahaa etelän luottokelvottomille huithapeleille, jotka polttaa ne samantien luoja tietää minne. Sitten saksalaiset ja ranskalaiset pankit hakevat lainansa korkoineen takaisin eu:n budjettirahoista ja ties mistä muista lahjarahastoista ja huithapelit kuittaa solidaarisuudesta loput. Sitten tulee Suomi, kaivaa sekkivihkonsa esiin ja kysyy paljonko laitetaan tällä kertaa, vaikka oma maa on aivan kuralla. Sit tähän päälle joku Heinäluoma lässyttämään solidaarisuudesta ja jaetusta taakasta.

Ja kun vielä tämä sama saatanan sosialisointi alkaa tapahtumaan muutaman vuoden välein eri selityksillä, ja AINA me ollaan maksamassa. Juurihan sitä mainostettiin edellisen kriisin jälkeen kuinka pankit ovat nyt vahvoja ja stressitestattuja, eikä 2008 enää pääse toistumaan. Siis vaihtaa vaan vittu etuliitteen "-kriisi"-sanalle ja sama levy soi perkele.

Pahoittelut kiroilusta ja kansankielisestä kirjoitusasusta.

Tämä. 10+ tai amk arvosana 5+
Aina maksellaan muiden asiat.
ja hyssytellään päälle.

 

[Naamapalmu]

Tällainen positiivinen näkökulma väliin.

”Toisaalta Suomi sai monta myönnytystä, mitkä helposti menevät ohi: kolmannes rahoista jaetaan vuosien 2020–2021 bruttokansantuotteen pudotuksen perusteella, mikä saattaa lisätä Suomen saantoa. Oikeusvaltioperiaate pidetään mukana EU-rahojen käytössä. Lisäksi Suomi oli jo komission alkuperäisessä ehdotuksessa saanut läpi sen, että maaseudun kehittämisrahoja kasvatetaan. Se on Suomelle tärkeä EU-rahojen kanava. Suomen kanta huomioitiin myös siinä, että EU:n monivuotinen budjetti on komission ehdotusta pienempi.

Onko se tarpeeksi? Saako Suomi vähemmän kuin metakkaa pitänyt niukka nelikko? Ne saivat jäsenmaksualennuksensa eli käytännössä saavutetun etunsa, mutta ne ovat yhä suurempia nettomaksajia kuin Suomi. Niukka nelikkokin epäonnistui pienentämään elvytyspakettia.

Politiikka on teatteria, ja tässä on taas yksi esitys. Niukka nelikko sai palautuksensa, koska rahamäärät ovat pieniä, mutta niiden huomioarvo kotimaassa suuri. Lopputulos osoittaa, että Ranskaa ja Saksaa on vaikea ohittaa, kun ne jostain sopivat. Pelimerkkinsä kannattaa käyttää viisaasti.”

Äläkkä repesi, mutta kannattaako Suomen kaataa EU:n jättipaketti? Suomi sai läpi enemmän kuin ensikatsomalta näyttää

Mitä Suomi saa ja kannattaako elvytyspaketti kaataa? Tällaisia vaatimuksia muutama kansanedustaja esitti heti, kun uusi ehdotus esiteltiin. Mutta saako Suomi vähemmän kuin metakkaa pitänyt niukka nelikko?

www.uusisuomi.fi

Jännä miten joku oikeusvaltioperiaate laitetaan Suomen myönnytykseksi, eiköhän tuo ole EU:n perusperiaatteita. Maaseudun kehittämisrahat nousevat seuraavaksi neljäksi vuodeksi 94M€/v, kokonaistaso jää silti nykykautta pienemmäksi, mutta kun ei kerro lukuja, niin kaikki kuulostaa lukijasta paremmalta, kuin ne todellisuudessa ovat. (vastuullinen media jne)

 

[inexcess]

Tänään YLE:n A-Studio (TV1 klo 21:00) käsittelee aihetta "Pitäisikö Suomen hyväksyä EU:n elvytyspaketti?". Vieraana Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen.

On mielenkiintoista nähdä, millainen propaganda-pläjäys tästä spotista on rakennettu vai pystyisikö YLE kerrankin objektiiviseen ohjelman tekemiseen.

 

[Henesuo]

Hirveetä katsottavaa oli tuo Tuppurainen. Kiertelee ja kaartelee eikä vastannut kysymyksiin. Haastattelija yritti hyvin haastaa, mutta eihän tuollaisesta EU:n nuoleskelijasta mitään järkevää irti saa. Ylläri ettei tullut vastausta kysymykseen miksi maksamme rikkaampien ja alemman verotuksen maille. Sääliksi käy Suomea. Kaikkeen osallistutaan, "neuvotellaan ja ollaan kovana", mitään ei saada läpi paitsi jotain näennäistä, jotta voidaan sanoa onnistuneemme ja sitten vain kiltisti maksetaan eikä mitään hyödytä.

 

[Janishell]

Tytti Tuppurainen tekee kyllä kovasti työtä, että EU:sta tulee liittovaltio.

 

[inexcess]

YLE:n A-Studion haastattelusta kävi ilmi asia joka on tiedossa, eli demarien Tuppurainen hyvin yksisilmäisesti runttaa läpi elvytyspakettia seurauksista välittämättä. Paketissa ei ole suomalaisten kannalta mitään negatiivista ja se on meille ehdottoman tärkeä asia. Muutamia poimintoja:

"Kyllä se on Suomen etu, että me olemme muotoilemassa sen kaltaista lopputulosta (elvytyspakettia), joka on kaikkien kannalta hyvä."

Hehheh... Elvytyspaketin muotoiluhan on edennyt siten, että Macron ja Merkel julistivat idean 500 mrd elvytyspaketista 18.5.2020. Tämän jälkeen EU-komissio prosessoi ajatusta pari viikkoa ja julisti Ranskan ja Saksan sanelemana 750 mrd elvytyspaketin, jossa Suomelle oli varattu 8,5 mrd nettomaksuosuus. Minun ymmärtääkseni mikään Suomen ehdottama oikeasti merkityksellinen muutos ei ole mennyt läpi.

Tuppurainen ei vastaa ollenkaan kysymykseen velkojen yhteisvastuusta, eikä haastattelija riittävästi haasta häntä tästä. Joko Tuppurainen ei käsitä sitä, tai ei halua tuoda julki, että elvytyspaketin velat ovat yhteisvastuullisia. Jos Italia ja Espanja eivät maksa, niin Suomi maksaa heidänkin edestä ja kyseessä on merkittävät rahasummat.

"Me emme voi antaa antaa Euroopan vaipua historian syvimpään lamaan. Sen vuoksi on perusteltua ja hyväksyttävää, että otetaan käyttöön tällainen kertaluontoinen määräaikainen väline jolla avustetaan jäsenmaita..."

Pitäisi ymmärtää, että edes tämä 750 mrd paketti ei ratkaise isoa kuvaa, ei edes lähelle. Tästä paketista menee "ainoastaan" muutama sata miljardia Etelä-Eurooppaan. Olen lukenut analyysejä, joiden mukaan Etelä-Euroopan talousongelmien ratkaisemisessa puhutaan suuruusluokassa 3000 mrd suuruisesta summasta. On täysin naiivia uskoa, että tämä jäisi ainutkertaiseksi, kun jo luultavasti ensi vuonna tullaan uudestaan lompakolle.

"Talouskriisin poliittiset seuraukset voisivat olla kohtalokkaat ja ennalta arvaamattomat. EU on meille arvoyhteisö, se on myös ulko-ja turvallisuuspolitiikan kannalta...."

Haluaako Tuppurainen tässä sanoa rivien välistä sen faktan, että elvytyspaketin pääasiallinen tarkoitus on pitää Italia Eurossa ja sitä kautta Euro hengissä. Italian lähtö Eurosta johtaisi sen velkojen maksamatta jättämiseen, siitä seuraavaan pankkikriisiin Keski-Euroopassa ja Euron todennäköiseen hajoamiseen. Malinen on analyyseissaan sanonut useampaan kertaan, että kyse on ensisijaisesti Euron pelastusoperaatiosta, hinnalla millä hyvänsä.

"On hyvä, että Euroopan keskuspankki on hoitanut oman osansa (PEPP valtiolainojen ostoohjelma) ja se ei ole poliittisessa ohjauksessa. Korkotaso on nyt alhaalla ja se antaa liikkumavaraa..."

Eli ihan itse ilman minkäänlaista poliittista ohjausta EKP päätti heittää pääoma-avaimet menemään ja ruveta ostamaan pää märkänä ensisijaisesti Italian, Espanjan ja Ranskan valtiovelkakirjoja?

"Pitäisin luotettavana sitä, että jäsenmaiden neuvoston oikeuspalvelu on arvioinut elvytyspaketin perussopimusten mukaiseksi. Eli me toimimme voimassa olevien EU:n perussopimusten puitteissa."

Aivan käsittämätöntä pashaa ja valehtelua... En jaksa enää toistaa itseäni, nämä asiat on käsitelty moneen kertaan tässä ketjussa.

 

[Holotna]

Tuppurainen ei vastaa ollenkaan kysymykseen velkojen yhteisvastuusta, eikä haastattelija riittävästi haasta häntä tästä. Joko Tuppurainen ei käsitä sitä, tai ei halua tuoda julki, että elvytyspaketin velat ovat yhteisvastuullisia. Jos Italia ja Espanja eivät maksa, niin Suomi maksaa heidänkin edestä ja kyseessä on merkittävät rahasummat.

Sama linja oli kysymykseen onko Suomi valmis kaatamaan paketin jos Suomen asettamat ehdot eivät täyty.
"Me lähdemme määrätietoisesti lässyn lässyn..." Toimittelija kysyy uudelleen. "Suomi tavoittelee sellaista lässyn lässyn..."
Kolmatta kertaa toimittelija ei viitsinyt enää kysyä. Kiertely oli tietenkin yhtä kuin sanoa ettei Suomi kaada missään tapauksessa yhtään mitään riippumatta millaisen persraiskaus paketin ne Suomelle räätälöivät. Yksi ankkurinpaino tuo Tuppurainenkin, kyllä sieltä joku harjoittelija käy mutkan Suomessa hakemassa nimen valmiiseen soppariin siinä mitään Tuppuraisia tarvita. Jos pitäisi veikata niin nykyinen hallitus siirtää budjetin juustohöyläilyt tämänkin farssin osalta seuraavan hallituksen ongelmaksi.

 

[valurauta]

Näin Yle valmistelee suomalaisia jo etukäteen siihen, että neuvotteluista ei suinkaan tulla palaamaan edes tyhjin käsin vaan isoa kivisäkkiä kantaen:

Ratkaisun hetket lähestyvät EU:n rahaneuvotteluissa – loppuvaiheessa Suomen päätökset ovat Sanna Marinin käsissä

Eurooppaministeri Tuppurainen sanoo Suomen pitävän tavoitteistaan kiinni, mutta lopulta kokonaisuus ratkaisee.

yle.fi

– Kokonaisuus on tietysti se, mikä ratkaisee. Viime kädessä neuvottelujen loppuvaiheessa pääministeri tekee sen kokonaisarvion, että mikä on Suomen kannalta hyväksyttävissä.​

– Se on hyvin kiihkeä neuvottelutilanne, jossa pääministeri on muiden pääministerien ja valtionpäämiesten kanssa neuvotteluhuoneessa yksin ja ratkaisuja pitää pystyä muodostamaan, Tuppurainen kertoi.​

Jotenkin oma luottamus pääministerin "kokonaisarvioon" ei ole järin korkealla. Olisikohan Suomen kannalta eduksi, jos pääministeri sairastuisi tai olisi muuten estynyt ja neuvottelemassa olisi Vanhanen?

Kuinka kukaan edes kehtaa kutsua tällaista nyt pöydällä olevaa kiviriippaa "yhteistyöksi"?

 

[Mastah]

YLE:n A-Studion haastattelusta kävi ilmi asia joka on tiedossa, eli demarien Tuppurainen hyvin yksisilmäisesti runttaa läpi elvytyspakettia seurauksista välittämättä. Paketissa ei ole suomalaisten kannalta mitään negatiivista ja se on meille ehdottoman tärkeä asia. Muutamia poimintoja:

Itse en todellakaan viitsi tällaisia katsoa, kun alkaisi v*tuttamaan niin paljon, että suunnittelisin koko ajan maastamuuttoa. Typpurainenkin varmaan peruspoliitikkoa fiksumpi, mutta kun katsoo CV:tä, niin on ihan väärän kaliiberin hommissa.

En tiedä - olen tullut viime aikoina hyvin demokratiavastaiseksi, kun se johtaa asiaa osaamattomien pääsyyn päättöelimiin (Ihan sama mikä maa). Malliesimerkkeinä joku Jyrki Katainen ja Trump. Miettikää miten joku yritys pärjäisi, jos siellä äänestettäisiin johtajat jollain äänestyksellä Tämän vuoksi kannatan lähes poikkeuksetta mahdollisimman pientä valtiota rooleineen, vaikka järkevästi toimien monet julkiset investoinnit onkin kannattavia.

 

[Jan11]

Itse en todellakaan viitsi tällaisia katsoa, kun alkaisi v*tuttamaan niin paljon, että suunnittelisin koko ajan maastamuuttoa. Typpurainenkin varmaan peruspoliitikkoa fiksumpi, mutta kun katsoo CV:tä, niin on ihan väärän kaliiberin hommissa.

En tiedä - olen tullut viime aikoina hyvin demokratiavastaiseksi, kun se johtaa asiaa osaamattomien pääsyyn päättöelimiin (Ihan sama mikä maa). Malliesimerkkeinä joku Jyrki Katainen ja Trump. Miettikää miten joku yritys pärjäisi, jos siellä äänestettäisiin johtajat jollain äänestyksellä Tämän vuoksi kannatan lähes poikkeuksetta mahdollisimman pientä valtiota rooleineen, vaikka järkevästi toimien monet julkiset investoinnit onkin kannattavia.

Suomalaisista yrityksistä tulee ensimmäisenä mieleen Vincit. Ei siellä nyt toimitusjohtajaa äänestetä, mutta projekteihin ilmoittautuneet valitsee keskuudestaan projektien vetäjät jne. Vähän vedin mutkia suoraksi, mutta ilmeisen erinomaisesti se heillä on toiminut. On meinaan parikin frendiä siellä työssä.

Vincitin mullistava johtamismalli tuottaa tulosta - Sitra

Ohjelmistoyhtiö Vincit kyseenalaistaa vanhat johtamismallit ja antaa henkilöstölle täyden vapauden ja vastuun päättää omista työtehtävistään.

www.sitra.fi

 

[JohnParker]

Unkari kiristää muita EU-maita: uhkaa kaataa koko unionin koronatuen, jos avun ehdot eivät miellytä

Useat EU-maat ovat vaatineet, että tukirahan ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Unkarille tämä ei käy.

suomenkuvalehti.fi

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel tietää tämän. Merkel pehmensi viime viikolla aiempia vaatimuksiaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta koronatukien ehtoina, mikä suututti osan europarlamentaarikoista.

Unkari sentään tekee jotain maansa puolesta. Mut Suomi ei kykene samaan.

Toivottavasti Unkari ja muut järkimaat kaatavat koko virityksen. Pidetään peukkuja.

 

[kekkeruusi]

Sama linja oli kysymykseen onko Suomi valmis kaatamaan paketin jos Suomen asettamat ehdot eivät täyty.
"Me lähdemme määrätietoisesti lässyn lässyn..." Toimittelija kysyy uudelleen. "Suomi tavoittelee sellaista lässyn lässyn..."
Kolmatta kertaa toimittelija ei viitsinyt enää kysyä. Kiertely oli tietenkin yhtä kuin sanoa ettei Suomi kaada missään tapauksessa yhtään mitään riippumatta millaisen persraiskaus paketin ne Suomelle räätälöivät. Yksi ankkurinpaino tuo Tuppurainenkin, kyllä sieltä joku harjoittelija käy mutkan Suomessa hakemassa nimen valmiiseen soppariin siinä mitään Tuppuraisia tarvita. Jos pitäisi veikata niin nykyinen hallitus siirtää budjetin juustohöyläilyt tämänkin farssin osalta seuraavan hallituksen ongelmaksi.

Onko kenellekään jäänyt epäselväksi kuinka typerä tämä meidän "feministinen" hallituksemme on? Kova halu on päättää ja mitään tajua ei ole mistä päätetään, niin kuin tällaisilla on tapana. Mitä vähemmän tajutaan, sen varmempi on mielipide.

 

[Tlapio]

Toivottavasti Unkari ja muut järkimaat kaatavat koko virityksen. Pidetään peukkuja.

Joo, Suomi ei sitä tule kuitenkaan tekemään vaikka kuinka kairataan. Tylyt maksut tulee suomen kansalle tosta.

 

[kekkeruusi]

Suomalaisista yrityksistä tulee ensimmäisenä mieleen Vincit. Ei siellä nyt toimitusjohtajaa äänestetä, mutta projekteihin ilmoittautuneet valitsee keskuudestaan projektien vetäjät jne. Vähän vedin mutkia suoraksi, mutta ilmeisen erinomaisesti se heillä on toiminut. On meinaan parikin frendiä siellä työssä.

Vincitin mullistava johtamismalli tuottaa tulosta - Sitra

Ohjelmistoyhtiö Vincit kyseenalaistaa vanhat johtamismallit ja antaa henkilöstölle täyden vapauden ja vastuun päättää omista työtehtävistään.

www.sitra.fi

Anekdottien todistusarvohan on aivan valtava, tietenkin.

 

[Jan11]

Anekdottien todistusarvohan on aivan valtava, tietenkin.

Heh, todistaahan minä juuri yritinkin... not.
Kunhan pointtasin, että demokratia voi joskus toimia myös yritysmaailmassa. Siihen tarkoitukseen mm. Euroopan parhaaksi työpaikaksi ja kolme kertaa Suomen parhaaksi työpaikaksi valittu, varsin menestynyt suomalainen pörssiyhtiö oli sopiva.