2 kk on aivan liian pitkä aika kaupan purkuun. Todella harva jälleenmyyjäkään tarjoaa palautusoikeutta enää 30 päivän jälkeen, saati yksityishenkilö.
Jos emolevy oli jo paketista otettaessa rikki se olisi pitänyt huomata ja ilmoittaa heti. Jos vikaa ei huomannut silloin, on vähän peiliin katsomisen paikka. Ja jos vaurio syntyi myöhemmin, niin sama juttu. Silloin tosin kannattaa tarkistaa korvaako kotivakuutus mitään. Tosin omavastuu voi helposti syödä mukavan siivun
Uusien tuotteiden kohdalla voi vielä jotenkin olettaa, että sisältö on sitä mitä pitää, mutta käytettyjä ostettaessa pitää mahdollisesti varautua siihen että "fiksu" kusettaja voi jopa punnita paketin sisällön vastaamaan oikean tuotteen painoa, esimerkiksi pinoamalla sinne Aku Ankkoja. Ei voi myöskään tietää, miten hyvin (tai huonosti) posti on paketteja käsitellyt.
Valitettavasti kuulostaa siltä, että on tullut maksettua oppirahoja.
Ketjussa monenlaista tarinaa ja en ihan varma yksityiskohdista.
Erottasin kaksi skenaariota,
Myyjä testannut, vakuuttavasti ehjäksi, ja ollut huolellinen ja ei mitään syytä epäillä että tuote olisi vioittunut, päinvastoin hyvin varma että ehjä. Ostaja sitten parinkuukauden päästä haluaa purkaa kaupan koska tuote rikki, mutta ei pysty esittään mitään sen tueksi että myyty rikkinäinen, vaan enemmänkin päinvastoin.
Toinen skenaario,
ei puhuta 2kk aika vioittumisesta, vaan siitä että myyjä myynyt rikkinäisen ehjänä, niin siinä epäluotettava myyjä jos ei kanna vastuuta.
Vastuunkantava myyjä vastaa mokastaan, eikä itke jotain sori mitäs uskoit.
Jos myyjä tiennyt että viallinen, niin ihan selkeä huijari, jos myynyt ehjänä tietämättä kuntoa, niin siinä tieten puhuttu omia.
Jos myyty tuote joka testattu , ehjäksi uskottavasti todettu , niin ei ole vedätys, mutta myyjän tietämättä, hajonnut ennen myyntiä, niin ettei olisi pitänyt hajoamista epäillä niin vastuullinen myyjä toki kantaa vastuun.
Yllä tarkoitan sitä että jos olisin myyjä, niin selvä tapaus, jos olisin ostaja niin pyytäisin kaupan purkua, jos myyjä olisi ymmärtäväinen, mutta takataskussa ei kauppa summaa helposti irtoa, niin joustoa miten edetään.
Jos käy ilmi että myyjä valehdellut väittänyt ehjäksi, ilman tietoa onko , niin myötätunto voisi olla vähäisempi.
Jostain alle tonnin jutusta käräjille kai kukaan lähde, jos rikoksen tunnusmerkkejä, niin ilmoitus jonoon.
Ymmärrän että joskus voi vähän kehua myytävää tuotetta omin kuvitelmin, kehua ehjäksi, vaikka ei olisi testannut.
Tuohon väliin menee sitten ne tapaukset missä myydään tuotetta missä myyjä ei varma onko ehjä, eikä väitä sitä ehjäksi, mutta uskoo sen olevan ehjä, kaverilta ehjänä ostettu, en kokeillut, purettu ehjästä kokoonpanosta, en varma onko ehjä. Eli myydään ehjää, mutta ei ihan varmana, eli rehtia kauppaa, vaikka kävisi ilmi että viallinen, siinä odotetaan että ostaja testaa kohtuuajassa ja jos ei reklamoi niin hyväksyy tuotteen sellaisena.
Sekin muistettava että tuoteet joiden arvo happanee, niin ripeä reklamointi vähentää myyjän vahinkoa, kerkiää korjata tai etsiä toisen ostajan jolle vika kelpaa.
***
Erottaisin, vastuun kannon. kohtuuden, huijarit, petolliset.
Ostajallakin velvollisuuksia, mm tarkistaa ostamansa tuote, rikoksetkin vanhenee ihan syystä.
Huomio, näilläkin palstoilla ollut myyntiasenentta että mitäs ostit, olisit tarkistanut ennen maksua. Toisessa laidessa, oikea esimerkki. ehjä tuote, mutta ostaja ei osannut käyttää, katumapäälle, niin tukea ja ok, palauta niin saat rahat takasin