Helsingissä puut jätetään metsään rikastuttamaan luontoa.
Tällä menetelmällä hain saunapuut, koivuhalko taitaa olla täällä n.150€/irtokuutio plus kuljetus.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)
- Keskustelun aloittaja Mikkos
- Aloitettu
Kyllä kaveri on ainakin saanut. Soittanu maan omistajalle ja kysyny et saako korjata pois. Kukaan ei ole ikinä kieltäytynyt ja +10v tuota harrastanut.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 430
Ainakin se eläkeläispariskunta joista vanhempani puhuivat hoitavat tuon kyselyn ihan kaupassa käydessään jos näkevät jonkun työmaan ja ohitse kulkevat. Sitten soittavat työttömän poikansa pakettiautolla hakemaan niitä hajonneita kuormalavoja. Eli ei se nyt mitään elokuvista ehkä enempi tuttua pimeässä hiiviskelyä pipo silmillä taskulampun kanssa ole. En ole jaksanut kysyä tarkennusta miten kysyvät asiaa tai keneltä. Otaksun että siellä on joku työnjohtaja tms. joka asiasta osaa päättää. Ehkä @Ogeli voi valottaa sinulle tarkemmin jos alkoi kiinnostamaan.
Pieniä harvennushakkuita ei korjata usein edes selluksi jos kuljetuskustannukset eivät ole järkeviä. Aukkohallitus ostaa jatkuvasti hoitamatonta metsää perukunnilta ja noissa ensiraivaus tehdään niin myöhään, että ihan isoa koivua siellä kaadetaan metsään happanemaan.
Ainakin ~10 vuotta sitten aukkohallitus antoi kerätä puuta pienellä m~3 korvauksella. Kukaan ei toki noita mittaa paljonko todellisuudessa otat. Minimi osto taisi olla silloin 40 € toimistokulujen vuoksi. Aukkohallitus on toki alueellinen eikä auta etelän kaupunkilaisia.
Yksityisistä tuskin kukaan kieltäytyy ilmaisesta rahasta jos tarjoaja on asiallinen ja käy siistimässä metsää ja maksaa siitä. Kun on esimerkiksi Turunkin kokoisessa kaupungissa käynyt ihan keskustan vieressä sienestämässä, huomaa että täälläkin maalaisten metsät ovat täynnä korjaamatonta raivaus-/harvennusjätettä. Tuskin Helsingissäkään kaikkea puuta mystisesti pois kerätään.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Tuo hyvä huomio, kaupunkeja ja työmaita on monenlaisia. Isojen kasvukeskusten ytimessä työmaat voi olla hyvinkin tarkkaan valvottuja (no isoilla työmailla myös muualla) ja voi olla vaikea löytää mestaria joka antaisi luvan, tai siis järkkäisi jonkun tuomaan ne puujätteet hakijalle.
Tosin onko noilla alueilla paljoakaan asuntoja joissa poltella puuta.
Sitten on ne muut kaupungit ja työmaat, ja remppa kohteet joissa helpommin saavutettavia ja jollain omalla autolla haettavissa. Ja osassa työmaita on ne tutut naamat jotka ne puut sujuvasti ajallaan hakee.
Ja onhan noita siirtolavoja jotka ei ole minkään portin takana, ja jos työmiehiä häärii, niin
kysästä kenenkä luvalla saa viedä.
Vielä vuosi sitten joidenkin firmojen nurkilla oli mainoksia että saa hakea, esim puu pakkausmateriaali jätteitä.
Voin kuvitelle kohteita joissa omistajalle muutaman tuulenkaadon hoitaminen on hankalaa/kallista, jos hakia tekee työn asiallisesti ja "kokonaan" niin voi olla win-win tilanne ja varmaan saa luvan jatkossakin.
Jossain toisaalla sitä hommaa on sen verran että joka tapauksessa korjuu järjestettävä ja muutaman tukin pois jääminen on silkkaa rahaan menoa.
Tänävuonna voi sitten tulla outoja ahaa elämyksiä, jos tuttu isäntä alkaa puhumaan että pitäisi saada rahaa, ja jos 10v tehnyt tuulenkaatojen asiallisen keruun, niin kannattaa muistuttaa että hyvästä osaamisesta jos hinnasta kinaa.
Googletin "aukkohallitus" osumia jostain kainuusta, suomi 24stä.
Tarkoitat ilmeisesti Metsähallitusta (wiki) (valtion liikelaitos)
Viimeksi muokattu:
Miksi kukaan jostain yhdestä rungosta alkais rahaa pyytämään, kun se muuten jää sinne metsään tai isäntä saa itse lähteä sitä korjaamaan?
Aika yleistä tuo näyttää olevan tässä meikän lähimetsissäkin Vantaalla. Eilen tai toissapäivänä olivat jotkut korjaamassa jotain ilmeisesti tuulikaatoja tai sit jotain pienempää puuta mikä on jäänyt harvennuksen jälkeen maahan. En katsonut tarkemmin, kun oli kiire pyöräillä.
Alle kk sitte oli joku äijä kanssa peräkärryn kanssa korjaamassa jotain kaatunutta puuta. En tiedä millä luvilla olivat liikenteessä, kun ajoin vaan ohi pyörällä.
Pyöräillessä noita kyllä näkee aina helpoissakin paikoissa. Jos itse tarvitsisin nyt täällä puuta ettisin pyörällä helpoimmat mestat ja kävisin kysyy sopivien viemisten kanssa tilan isännältä josko pari peräkärriä saa viedä ja hintaan kuuluu jälkien siistiminen ja vastaantulevien muoviroskien poisvienti. Jos ei eka anna niin toka antaa. Toi kun joku muu tulee siivoamaan sun metsiä esim. marjanpimijoiden jättämistä muovipuuseista on aika kovassa arvossa nykyaikana.
Pula puusta on aika hassu juttu.. lähistöltä kaadettiin viime vuoden keväällä pieneltä pätkältä kävelytien vierestä ihan kuntakeskuksen nurkilta ehkä kolmisenkymmentä hyvän kokoista (= varmaan 40-50 -vuotiasta) ja näköistä mäntyä. Pöllit oli kahdessa pinossa, toinen merkattuna läheiselle sahalle, toinen Storalle. Storan pöllit lahoaa siinä edelleen 
Siinä olisi jollekin ihan mukava setti lämmityspuuta kun metsäyhtiö ei ole jaksanut niitä hakea.
Siinä olisi jollekin ihan mukava setti lämmityspuuta kun metsäyhtiö ei ole jaksanut niitä hakea.Pula puusta on aika hassu juttu.. lähistöltä kaadettiin viime vuoden keväällä pieneltä pätkältä kävelytien vierestä ihan kuntakeskuksen nurkilta ehkä kolmisenkymmentä hyvän kokoista (= varmaan 40-50 -vuotiasta) ja näköistä mäntyä. Pöllit oli kahdessa pinossa, toinen merkattuna läheiselle sahalle, toinen Storalle. Storan pöllit lahoaa siinä edelleen
Menee kohta mun osalta spämmäämiseksi. Mutta me saatiin metsästyseuralle tuollanen enson kaksi vuotta kuivunut pino ilmaiseksi kun eivät enää viitsineet hakea. Aukkohallitus antaa pinon pohjien märät puut aina seuralle maksutta.
Kuopiosta vielä yksi tapaus, jossa lähiön asukkaat olisivat halunneet talkoilla raivata omakotitaloja rajoittaneen pusikon. Ei irronnut lupaa itse kaatamiseen, mutta aktiivisuudesta johtuen kaupunki tilasi raivaajan. Kaadetut puut asukkaat saivat siivota polttopuuksi.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 917
Hyviä hintoja kun kesällä sai sekapuuta 40e/motti itse hakemalla.
Kyllähän etelässä polttopuu on aina ollut omissa hinnoissaan. Harva mitään lämmityspuuta ostaa 150€, vaan ne ovat tikuttomia, puhdistettuja hifistelytakkapuita punaviinilasin kanssa tunnelmointiin.
Kollegalla on vanha iso hirsitalo. Ostaa rekkakuorman kuitukoivua ja traktoriurakoitsija käy tekemässä pilkkeeksi. Mitä lie jää motille hintaa.
Kollegalla on vanha iso hirsitalo. Ostaa rekkakuorman kuitukoivua ja traktoriurakoitsija käy tekemässä pilkkeeksi. Mitä lie jää motille hintaa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Sori, huono ulosanti. Yritän uudeestaan.
Nyt on julkisuudessa ollut kovasti puhetta korkeita polttopuiden hinnasta, niin se tuulenkaato on paljon arvokkaampi poltopuuna, kuin aiemmin. En yllätty jos talven aikana voisi joku vanhan puunkerääjä törmätä siihen että omistaja on voinut kahvikeskusteluissa kuulla kaikenlaista tarinaa hyvistä hinnoista ja jossai harhoissa luulee voivansa pyytää ties mitä.
Jos yksi tuulenkaato jossain kaukana ties missä, niin edelleen omistajalla iso etu että joku hoitaa vuosittain sen ainoan tuulenkaadon asiallisesti pois. Vaihtoehtona on se että tekee itse, tai käyttää kaupallisia palveluita. Eli jos tuollaisesta palvelusta isäntä alkaa rahaa kinuamaan, niin kannattaa muistuttaa että kumpi hyötyy enemmän.
Mutta on myös metsien joissa paljon tuulenkaatoja , jos joku käy sieltä hakemassa sen parhaan tukin , jolloin tilanne voi olla ihan toinen, kustannukse isännälle ei juurikaan vähene, mutta tulot pienenee.
Jos palsta on isännän kädenulottuvilla, niin nyky hinnoilla voi sitä itseäkin kiinnostaa, voi olla omaa tarvetta. Tai joku läheisempi tuttu kysellyt.
Jos ei niitä "tukkeja" saa, niin metsä ja peltoalueella on kyllä sitä risukon siivoamista jota tämänkin päin hinnoille saa neuvoteltua itselleen työpalkalla, jos siis sen työn tekee kunnolla. Tilanteesta riippuen voi jopa saada apuja kuljetuksessa.
Helsingissä? ja mun pitäis vielä hakea fillarilla ;(
Noh mun referenssihinta on tuolta, varmaan suorahankinnalla halvempaa.
Osta polttopuut alueesi myyjiltä
Löydä polttopuut helposti puulajeittain, paikkakunnittain ja myyjittäin.
mottinetti.fi
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 917
Uudenmaan alueelta.Helsingissä? ja mun pitäis vielä hakea fillarilla ;(
Noh mun referenssihinta on tuolta, varmaan suorahankinnalla halvempaa.
Osta polttopuut alueesi myyjiltä
Löydä polttopuut helposti puulajeittain, paikkakunnittain ja myyjittäin.
- Liittynyt
- 01.09.2022
- Viestejä
- 57
Pino- vai heittomotti?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 225
Mikä vitun aukkohallitus?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 089
Tästä tontilta niitä voi kaadella + osan kaataa tuuli, joita sitten hyvä ottaa talteen, ettei lahoa.
Anteeksi sivistymättömälle kansanosalle. Aukkohallitus on Metsähallitukselle se yleisempi käyttönimi esimerkiksi suomalaisten metsästäjien keskuudessa.
Oon metsästänyt yli 20 vuotta enkä ole ikinä kyllä koko termistä kuullut.
Juu, ei ole ehkä sitten kaikkialle levinnyt.
Erälle.netissä tuota viljeltiin foorumin kulta-aikoina ja lienee sieltä levinnyt. Jahti-Lehdessä ja metsästäjälehdessä joskus bongattu pääkirjoitusta myöten. Lienee sitten kuoleva termi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 163
Mulla faija myi joskus tontiltaan vähän vajaan perävaunullisen. En nyt muista minkä ison metsäfirman ostajat sen ostivat ja maksoivat. Siinä ne makasivat tontin nurkalla odottamassa, että ostaja hakisi maksamansa puut pois. Eivät hakeneet - faija soitteli joskus perään ja vastasivat, että ei me jakseta - pidä itse.
Kyllähän niissä riitti pilkkomista, mutta tuli oma + naapurin liiteri ihan hyvin täyteen. Rahojakaan ei tarvinnut palauttaa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Nyt joko väärinkäsitys, tai tarkoitushakuinen.
Hävikki toki vaikuttaa hinoitteluun, mutta riippuu tuotteesta / palvelusta kuinka paljon hävikin minimoimiseen kannattaa investoida. Eli se toimija jolla hävikkiä paljon voi olla kilpailukykyisempi kuin se toimija joka minioinut hävikin.
Jossa ketjussa se hävikki voi olla iso ongelma, ja sen pienentämiseen kannattaa panostaa ja siinä onnistuessa saa kilpailu etua.
Varastaminen on hävikkiä, mutta tuo lause on kyllä aika erikoinne, jos tuolla tarkoitat että varastaa itseltä, niin no, menee enemmän verottajan tontille, ja siinä enemminkin laskee myydyn tuotteen palvelun hintaa.
Jos kauppias varastaa firmalta, niin voi viitata edelliseen, tai siihen että varastaa omistajilta.
Jos puhut ruuasta, elintarvikkeista niin se on ala missä hävikkiä syntyy ketjussa, ja osa hävikistä on ihan edullista (halvempaa salli hävikki kuin päästä kokonaan eroon). On siellä toki varastamistakin, ja turhia mokia.
Edit:
Hävikki ruoka, jos sillä viittaat näihin ns hävikki ruoka jakeluihin, niin se vähentää hävikkiä, mutta kustannusvaikutusta enemmän niissä voi olla kyse mielikuvalla.
Viimeksi muokattu:
Parempi vertaus metsään tai tienvarteen lahoamaan jätettyyn puuhun olisi metsään jääneet keräämättömät marjat.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 430
Ilmeisesti se varastava kauppias varastaa paitsi ruuat myös polttopuut? Mutta en minkäkään tajua miten polttopuiden saatavuuteen on liittynyt tänne käyty keskustelu siitä että jonkun lähikauppias varastelee tai että hävikkiruoka lisäisi ruuan (ei polttopuiden) hintoja. Joidenkin mielestä se ilmeisesti liittyy...
Ettei tulisi ihan turha viesti niin Suomessa onneksi on metsää ihan virallistenkin mittausten mukaan kohtuu suuria määriä, joten ihan heti ei puu pääse loppumaan. Hinta voi tosin nousta korkeaksi. Tässä siis päästään samaan ongelmaan kuin esim. kaasun, öljyn, bensiinin jne. kanssa. Ennenkuin maailmasta ne 100% loppuvat hinnat nousevat niin korkeiksi että hyvin harva haluaa niitä hintoja maksella.
Maailmanmarkkinakin povaa hiilen paluuta
Maailmanlaajuisen energian tarjonnan kiristyessä kivihiilen hinnat ovat kääntyneet nousuun ja globaalin hiilen kulutuksen arvioidaan palaavan jopa ennätystasolle, josta on kulunut jo lähes 10 vuotta. Asiasta on uutisoinut CNBC.
www.energiauutiset.fi
Puun hinta ja puumarkkinan tilanne
Paljonko puusta maksetaan tänään? Katso tästä puun hinta hakkuutavoittain sekä puumarkkina- ja puunhankintatilanne.
www.upmmetsa.fi
Jos tehtäisiin fiksusti, niin hiilestä kerättävillä päästömaksuilla rakennettaisiin Eurooppaan ydinvoimaa senverran, että hiilen käyttö tulisi kannattamattomaksi jälleen.Ilmeisesti se varastava kauppias varastaa paitsi ruuat myös polttopuut? Mutta en minkäkään tajua miten polttopuiden saatavuuteen on liittynyt tänne käyty keskustelu siitä että jonkun lähikauppias varastelee tai että hävikkiruoka lisäisi ruuan (ei polttopuiden) hintoja. Joidenkin mielestä se ilmeisesti liittyy...
Ettei tulisi ihan turha viesti niin Suomessa onneksi on metsää ihan virallistenkin mittausten mukaan kohtuu suuria määriä, joten ihan heti ei puu pääse loppumaan. Hinta voi tosin nousta korkeaksi. Tässä siis päästään samaan ongelmaan kuin esim. kaasun, öljyn, bensiinin jne. kanssa. Ennenkuin maailmasta ne 100% loppuvat hinnat nousevat niin korkeiksi että hyvin harva haluaa niitä hintoja maksella.
Maailmanmarkkinakin povaa hiilen paluuta
Maailmanlaajuisen energian tarjonnan kiristyessä kivihiilen hinnat ovat kääntyneet nousuun ja globaalin hiilen kulutuksen arvioidaan palaavan jopa ennätystasolle, josta on kulunut jo lähes 10 vuotta. Asiasta on uutisoinut CNBC.
Puun hinta ja puumarkkinan tilanne
Paljonko puusta maksetaan tänään? Katso tästä puun hinta hakkuutavoittain sekä puumarkkina- ja puunhankintatilanne.
Tuulivoima tai aurinkovoima ei ole ratkaisu, koska aina ei tuule / paista ja niistä saatavaa energiaa ei nykytekniikalla saada varastoitua tarpeeksi järkeviä määriä. Lisäksi suuri määrä todella pieniä voimalaitoksia (jota tuuli ja aurinkovoimalat aina ovat) luo hyvin kaatumisherkän ja epävakaan sähköverkon.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Varkaus on hävikkiä, mutta jostain ihmeen syystä kauppiaan otit esimerkiksi. Joidenkin tutkimusten mukaan henkilökunta on varkauksien osalta merkittävä, mutta varkauksien osuus ja jakautuminen vaihtelee myymälöittäinkin.
Kotitalouksissa tapahtuu hävikkiä, se ihan kotitalouskohtaista kuinka paljon siitä kannattaa vähentää. Elintarvikkeiden hintojen nousu toki muuttaa tilannetta ja kotitalouksissa kannattaa vähentää hävikkiä.
Sama toki koko ketjussa.
Ei ole mitään näyttö siitä että olisi jotain kartellia. Suomessa on satoja, ellei tuhansia kauppiaita. Se mitä on kritisoitu on se että markkinoilla on kaksi isoa keskusliikettä, jotka käyttävät asemaansa hyväksi kilpailuttaessa jalostusketjua.
Suomessa on yksivaltakunnallinen yritys, sitten on S ryhmä jossa alueellinen jako, eli alueet on yhden paikallisen osuuskaupan , tässä huomioitava että asiakkaat on omistajia.
Sitten on k-ryhmä, jossa yksittäisellä kauppiaalla yleensä vain yksi isompi kauppa, tai lähikauppa kaupan jälkeen useita pieniä myymälöitä.
Lisäksi on vielä muita kauppiaita, m-ketjun osalta kilpailukyky on heikompi, mm sen takia että niillä ei ole hankinnassa sitä vipuvoimaa mitä Lidl, S ja K kaupoilla.
No k-ryhmän osalta on yhteismarkkinointia, eli osa alueen kauppiaista voi tehdä yhteismarkkinointia, yhteis hinnoittelua. Lisäksi voi olla jotain valtakunnallista ketju vetoista hinnoittelua. Tämä hinta sopiminen on aiammin ollut vapaampaa, mutta siihen puutettu. Ja se siis ollut ketjun sisäistä sopimista, ei ketjujen välistä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 430
Ei ole näyttöä mutta itseäni suuresti kummastuttaa miten kun Suomessa oli Kesko ja S-ryhmä kumpikin kertoili artikkeleissa miten ei ole varaa yhtään hintoja laskea, miten on tiukalle vedetty koko ketju ja yhtään ei ole löysää. Sitten kun Lidl tuli Suomeen ja tarjosi halvempia hintoja niin kas.. ..MOLEMMAT S ja K-ryhmä alensivat myös hintoja. Ei enää muistettu sitä miten ei ole "varaa" yhtään alentaa..
Eli sanoisin että tuo voisi käydä jopa näytöstä siitä että kartellia oli olemassa. Tai ainakin siitä että molemmat K ja S-ryhmä valehtelivat selkeästi koska jos "ei ole varaa alentaa hintoja" mutta kun kilpailua tulee niin he kuitenkin alentavat hintoja.. ..jokin ei täsmää.
- Liittynyt
- 23.10.2016
- Viestejä
- 2 660
Niin, plus hyvää voittotulosta vielä lisäksi nämä yritykset tekevät.Ei ole näyttöä mutta itseäni suuresti kummastuttaa miten kun Suomessa oli Kesko ja S-ryhmä kumpikin kertoili artikkeleissa miten ei ole varaa yhtään hintoja laskea, miten on tiukalle vedetty koko ketju ja yhtään ei ole löysää. Sitten kun Lidl tuli Suomeen ja tarjosi halvempia hintoja niin kas.. ..MOLEMMAT S ja K-ryhmä alensivat myös hintoja. Ei enää muistettu sitä miten ei ole "varaa" yhtään alentaa..
Eli sanoisin että tuo voisi käydä jopa näytöstä siitä että kartellia oli olemassa. Tai ainakin siitä että molemmat K ja S-ryhmä valehtelivat selkeästi koska jos "ei ole varaa alentaa hintoja" mutta kun kilpailua tulee niin he kuitenkin alentavat hintoja.. ..jokin ei täsmää.
Tänä vuonna tulee taas megalomaaniset voitot K:lle ja S:lle. Inflaatio on vallan mainio tapa nostaa katteet kattoon, koska "perusteet" korotuksille löytyvät.
Esim. leipä maksaa kuluttajalle 2 e, siitä raaka-aineen (viljan) osuus on 4%, eli vajaa 10 c. Nyt kun raaka-aineet kallistuvat räjähdysmäisesti esim. 100%, niin leivän hintaan se vaikuttaakin kauppiaan laskutikun mukaan vähän enemmän kuin 10 c
Se voi olla esim. 1 e lisäys hintaan, koska ihan pakko nostaa - ja korotushan on kohtuullinen, vain 50%, kun raaka-aineet ovat kallistuneet 100 % 
Kauppa se on mikä kannattaa ja päivittäistavarakauppa on ollut äärimmäisen kannattavaa esim. koko korona-ajan ja nykyisen inflaatioajan. Toki nämäkin juhlat vielä loppuvat ja ei kyllä tule kauppiasta pahemmin surku. Jossain kohtaa ne kuluttajien rahat oikeasti loppuvat.
Mutta joo, tilikauden 2022 tulokset julkaistaan alkuvuonna 2023. Siellä sitten nähdään luultavasti kaikkien aikojen voittoja, vaikka tilanne on kaunopuheissa muka tosi hankala, kun on "pakko" nostaa hintoja, kun kaikki on niiin kallista.
Esim. leipä maksaa kuluttajalle 2 e, siitä raaka-aineen (viljan) osuus on 4%, eli vajaa 10 c. Nyt kun raaka-aineet kallistuvat räjähdysmäisesti esim. 100%, niin leivän hintaan se vaikuttaakin kauppiaan laskutikun mukaan vähän enemmän kuin 10 c
Se voi olla esim. 1 e lisäys hintaan, koska ihan pakko nostaa - ja korotushan on kohtuullinen, vain 50%, kun raaka-aineet ovat kallistuneet 100 % Kauppa se on mikä kannattaa ja päivittäistavarakauppa on ollut äärimmäisen kannattavaa esim. koko korona-ajan ja nykyisen inflaatioajan. Toki nämäkin juhlat vielä loppuvat ja ei kyllä tule kauppiasta pahemmin surku. Jossain kohtaa ne kuluttajien rahat oikeasti loppuvat.
Mutta joo, tilikauden 2022 tulokset julkaistaan alkuvuonna 2023. Siellä sitten nähdään luultavasti kaikkien aikojen voittoja, vaikka tilanne on kaunopuheissa muka tosi hankala, kun on "pakko" nostaa hintoja, kun kaikki on niiin kallista.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Nuo kolme ovat hyvin varovaisia, enkä noiden välillä ole kartellisyytöksistä kuullut.
Ymmärtääkseni Lidl tuli vuosituhannen alussa, eli noin 20v sitten.
Lidl tulo ei alentanut ruuanhintaa, vaikka tuli hinta-edellä, ja uskon silti että piti K ja S ryhmät hinnan osalta varpaillaan.
Lidl tulon jäkeen Tradeka (mm Siwa), Ruokamarkkinat (mm Ruokavarasto) yhdisty ja myöhemmin katosi markkinoilta (Keskolle). Tiedä sitten kumpi oli parempi K ja S ryhmän varsin vahvan aseman kannalta varsinkin kotimaisen elintarviketeollisuuden osalta.
K- Ryhmä sai tuota aiemmin paljon oppia Tuko osolta, ja nyt 2000 luvulla Kesko otti oppi S ryhmältä, ja jos jotain hintasopimista niin se oli K ryhmän sisäistä, joihin tuli rajoituksia. Joidenkin mielestä Keskolla on edelleen jotain elementtejä joka rajoittaa ryhmän sisällä kilpailua.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 163
Täysin päinvastoin - suuri määrä pieniä laitoksia luo erittäin resilientin sähköverkon joka ei kaadu herkästi.
Sähköverkon pitää pysyä samassa tahdissa, Jos siinä on liikaa pieniä voimaloita, niin sen eri osat voivat käydä toimimaan ihan vähäsen väärällä taajuudella, jolloin virtaa kulkee ties minne ja ongelma voi poikia korjausyritysten seurauksena värähtelyilmiön, jossa vähintään tuhlautuu reippaasti energiaa tai koko paska kaatuu.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 669
Ongelma ei ole se voimalan koko tai niiden määrä, vaan tuuli- ja aurinkovoiman tapauksessa pyörivän massan eli inertian puute suuntaajakäytön takia. Nämä heikentävät verkon stabiiliutta vain siksi, että syrjäyttävät inertiaa tuottavaa sähköntuotantoa verkosta. Pienet megawattikokoluokan inertiaa tuottavat laitokset taas pysyvät nätisti tahdissa vahvistaen verkkoa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 917
Ei tuo sähköverkko kovin usein ole kaatunut?Hienoo että täällä on ammatilaisia selittämässä miksi sähköverkot ei toimi, mutta he eivät halua selittää miten ne saataisiin vakaisiksi.
Selitys vaan on se, että vakaan verkon syntymiseen ei ole viellä mahdollisuuksia
Jättimäinen vauhtipyörä tulee lisäämään inertiaa: Tuulivoimasta on tulossa ongelma Suomen sähköverkolle, eikä se johdu pelkästä tuulen vaihtelusta – Fingrid kaavailee keskisuuren voimalan kokoista vauhtipyörää ratkaisuksi
Tuo on maksumuurin takana..
Kun aikoinaan luin ongelmasta kattavamman selityksen, niin ajattelin samanlaista ratkaisua. Lisäksi siinä pitäisi olla "varavoimapankki", josta riittäisi esim vähintään tunniksi syöttää siihen energiaa senverran, kuin se pystyy tuottamaan.
Ongelmana tuossa on hinnan lisäksi se, että laitoksen käynnissäpitäminen vie energiaa ym..
Siinä mielessä on siten parempi, että verkko tehdään oikein suoraan..
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Kommentti kuullostaa vähän siltä että olisi jokin ajatus miten se tehdään suoraan oikein.
Jos nyt puhe tuuli/aurinko ym muodoista, niin ehkä muitakin vaihtoehtoja, mutta kyse kai siitä mikä on kustannustehokkain.
Onko siis jotain suuntaajia joilla voisi toteuttaa suoraan saman ?
Jos valtakunnallinen verkko kaatuu/hajoaa niin hajautettu tuotanto kai auttaisi alueellisesti palvelun tarjoamista.
Tuota kai sivuttiin julkisuduessa kun puhuttiin sää ja kriisivarmuudesta, kun verkonmaahankaivuuta ynnäiltiin, niin jotkin ehdotteli että sen rahat käytettäisiin paikallisiin voimalaitoksiin/varavoimaan.
Pääasiallinen voimanlähde tulisi olla riittävänkokoiset ydinvoimalat. Niiden yhteyteen voitaisiin lisätä massaa jonkinverran, jolloin pienempikin ydinvoimala vaikuttaisi inertian suhteen isommalta. Niitä tulisi olla hajautetummin ympäri suomea.
Tuulivoima ei sovellu edes yleiseksi paikalliseksi energianlähteeksi. Laitteet kun ottavat yleensä vakiotehon ja tuulivoiman teho heittelee ihan, mitensattuu.. Samoin on aurinkovoiman kanssa.. toki se on ennustettavampaa, mutta se on talvella pois ympärivuorokautisesti..
------------------
Toki suuressa massassa on se ongelma, jos tulee vika, niin ennenkuin massa on pysähtynyt, niin voi tulla pahoja tuhoja.. Huomioitava siis suunnitteluvaiheessa..
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Tässä ilmeisesti oli kyse tuuli ja aurinkovoiman vastustamisesta, jolloin kaikki konstit on herkästi vääriä.
Ennuste on että tulevaisuudessa on kysyntää tuulivoiman ja aurinkovoiman kaltaiselle sähkölle, eli sähkölle joka on halpaa, ja sille kysyntää joka seuraa tuotantoa.
Jos on halpaa tuotantoa niin siinä on pelivaraa myös investoida ongelmien ratkaisuun.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 917
Ongelma on siinä ettei sitä perusvoimaa tee kukaan. Ainoastaan tuurivoimaa.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 669
Meillähän on todella vakaa verkko edelleenkin. Pohjoismaissa on suhteellisen paljon vesi- ja höyryturbiineja lisäämässä inertiaa. Skenaarioissa on kuitenkin ollut, ettei vanhojen ydinvoimaloiden tilalle rakennettaisi välttämättä uusia ellei SMR lyö läpi. Jos mentäisiin vielä vahvemmin suuntaajien kautta syöttävän tuotannon perään, niin vakaus voisi olla uhattuna. Sinänsä nykyisessäkin tilanteessa voitaisiin menettää huomattava määrä inertiaa, mikäli lisääntyvän tuulivoiman takia olisi päiviä, jolloin alettaisiin säätämään ydinvoimaloillakin. Fingridin suunnittelemat huimamassa-laitokset olisivat tähän inertianhallintaan yksi ratkaisu. Myös inertian tuottoa olisi käsittääkseni mahdollista emuloida taajuusmuuttajilla, mutta sellaisia laitteita ei ole vielä saatu isoon mittakaavaan järkevästi. Äärimmäisenä vaihtoehtona olisi tietenkin siirtyä tasasähköverkkoihin, mutta lienee hankalin toteuttaa kun koko infrastruktuuri on rakennettu toimimaan vaihtosähköllä.Hienoo että täällä on ammatilaisia selittämässä miksi sähköverkot ei toimi, mutta he eivät halua selittää miten ne saataisiin vakaisiksi.
Selitys vaan on se, että vakaan verkon syntymiseen ei ole viellä mahdollisuuksia
Perus sähköverkossa on sitä sähköä pakko olla yhtäpaljon, kuin sitä kulutetaan, jatkuvasti.
Jos haluttaisiin hyödytää epävarmoja / ajottaisia energianlähteitä, niin ne pitäis erottaa normaalista sähköntuotannosta täysin.
Eli jos joku esim ostaa tuulisähköä, niin pitäisi olla erillinen pistorasia, johon tulee sähköä vain, kun tuulee tarpeeksi ja kyseistä energiaa on vapaana..
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 163
Ongelma on se, että kukaan ei halua maksaa niin paljon sähköstä kuin mitä pitäisi, jotta sitä voitaisiin tuottaa tasaisella teholla jatkuvasti.
Minusta ne jotka tasaista tehoa haluavat voivat itse maksaa omasta pussistaan ne pääomainvestoinnit. Minulle ratkaisuksi kelpaa pörssisähkö ja kulutusjoustot.
Minusta ne jotka tasaista tehoa haluavat voivat itse maksaa omasta pussistaan ne pääomainvestoinnit. Minulle ratkaisuksi kelpaa pörssisähkö ja kulutusjoustot.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 221
Ei ole kustannustehokasta tehdä erillistä verkkoa, sillä rahalla rakentaa kaikenlaista muuta.
On kohtuu vahva käsitys että tulevaisuudessa on aitoa tuotantoa seuraavaa kysyntää halvalla tuulisähkölle, ja sitä varten ei tarvitse rakentaa kokonaan erillistä jakeluverkkoa.
Voidaan sitä tietyin rajoituksin (ei saa vaarantaa verkon vakautta) siirtää ihan normiverkossa, mutta se sitten pitää erotella siten, että se ei ole saatavissa, jos joku haluaa sitä ostaa ja sitä ei vain ole.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 917
Suurinmalle osalle kulutusjousto ei toimi. Vittumaista herätä yöllä katsomaan tv:tä tai laittamaan ruokaa jos aamulla pitää mennä töihin. Tai palelee talvella viikon jos ei tuule.
Uutiset
-
Sonyn Xperia-puhelinten myynti loppuu Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa
14.7.2025 21:37
-
Fractal Design julkaisi uuden Epoch-kotelon
13.7.2025 19:56
-
Uusi artikkeli: Kokeilussa OnePlus Pad 3
12.7.2025 13:22
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (27-28/2025)
11.7.2025 15:38
-
Honor toi 400 Pro -älypuhelimensa myyntiin Suomessa 799 eurolla
11.7.2025 15:09
