Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[pulatunnus]

Ahaa, eli jätetty sit pelkät nettiliittymät pois. Joku lagaton kotilaajakaista luonnollisesti kokee keskimäärin paljon kovempia kuormia kuin puhelin.

Aiemmin taisin mainita että jos jaetaan kaikkia liittymiä kohti niin luvut ovat esimerkissä pienempiä. Hain tuossa vähän jotain mututuntumaa tavisten matkassa kulkevien liittymien osalta.

Mobiililaajakaista liittymissä datasiirto määrät ovat suurempia, mediaani jossain muutamassa kymmennessa gigatavussa, keskiarvo rajusti isompi mutu mielikuva että voisi olla 100Gt nurkilla. Operaattorien mobiiliilajakaista liittymä hinnoittelu jossain määrin seuraa liittymän datasiirto kyvykkyyttä.

Voidaan nostaa 20 gigatavusta kolmeenkymmeneen gigatavuun, sadanwattitunnin gigatavu "hinnalla" keskimääräinen kulutus nousee kilowattitunnin.

Verkossa on monenmoista liittymää ja eri tilastot ei ole suoraan vertailukelpoisia, jos sähkökulutus jyvitetään tasan per liittymä, niin ei ehkä anna ihan oikeaa kuvaa tässä asiayhteydessä. Ei kaikki liittymät generoi samanlaista energiatarvetta. Pienet ehkä enemmän kuin Gt jako tarjoaisi, suuret useammin soluissa joissa energiatehokas gt.

No nyt on ollu korona ja ihmisten tottumukset on muuttunu aika paljon nimenomaan netti-intensiivisemmiksi.

Se näkyi jo 21, ja nyt ja lähivuosina eletään aikaa missä verkkoja modernisoidaan vahvasti, historiavalossa ihan mahdollista että energia tehokkuus harppoo nyt ja lähivuosina. Vuositasolla eri operaattoreilla voi olla pientä kehityseroa.


Edit:
Elisan viimevuoden prujussta (2021 vuosikertomus) kaivettuna että koko konsernin sähkönkulutus 325 000 000 Kwh, jos sen jakaa kuukautta kohti ja neljällemiljoonalle liittymälle, niin ollaan vajaassa 7kwh/kk.
Elisa tarjoaa muitakin palveluita kuin mobiiliverkot.
Elisa ilmoittaa 2021 100wh/Gt.

 

[Pete88]

6% stressitesti on aika kesy verrattuna sähkön hinnannousun aiheuttamiin menoihin.

Uusien lainojen kohdalla pankki ei tee pelkkää stressitestiä, vaan lainan suuruuteen vaikuttavat myös talouden tulot suhteessa menoihin, eli kyseessä on maksuvaralaskelma. Periaatteessa siis asiakas pystyisi täyttämään stressitestin kriteerit, mutta jää maksuvaralaskelmassa kiinni. Silloin lainaa ei myönnetä, taikka vaaditaan lisää vakuuksia taikka lainan määrää ja ehtoja muutetaan.

Se on myös hyvä, kun tehdään oletuksia mm. lainanjoustojen automaattisuudesta, kunhan niitä pyytää. Joustoja ei myönnetä kenelle tahansa ja asiakkaan taustoista (esim. aiemmat joustot) vaikuttaa, saako joustoa myöhemmin. Pankin tavoite ei ole toki järjestää ihmisiä kuseen, mutta jos hoitaa asioita liian laput silmillä, voi eteen tulla ikäviä yllätyksiä, kun asiat eivät ihan menekään niin kuin on luullut.

 

[aneane]

Sotataloudessa valtio tekee toimenpiteitä valjastaakseen taloudelliset resurssinsa sodankäyntiin. Ei se että me on lähetetty jotain sinkoja Ukrainaan tarkoita että me ollaan sotataloudessa. Ihan älytöntä tällainen holtiton kielenkäyttö jolla sanojen merkitystä hämärretään.

Hyvin pitkälti olemme tässä energiakriisi tilanteessa koska Venäjän sotilaallinen uhka ja sodan todennäköisyydeksi laskettiin pyöreäksi nolla prosentiksi.
Kyllä tuo mahdollisuus että sota eskaloituu tahi pitkittyy pitää laskea suuremmaksi kuin nolla prosenttia.
Se että tämäkin mahdollisuus otetaan edes pienenä mahdollisuutena keskusteluun ei ole minusta holtittomuutta vaan ihan tervettä varustautumista worst case tilanteisiin, jota tämä nykytilannekin on jota ei pitänyt olla mahdollista tapahtua ikinä.

 

[potero]

Hyvin pitkälti olemme tässä energiakriisi tilanteessa koska Venäjän sotilaallinen uhka ja sodan todennäköisyydeksi laskettiin pyöreäksi nolla prosentiksi.
Kyllä tuo mahdollisuus että sota eskaloituu tahi pitkittyy pitää laskea suuremmaksi kuin nolla prosenttia.
Se että tämäkin mahdollisuus otetaan edes pienenä mahdollisuutena keskusteluun ei ole minusta holtittomuutta vaan ihan tervettä varustautumista worst case tilanteisiin, jota tämä nykytilannekin on jota ei pitänyt olla mahdollista tapahtua ikinä.

Joo no tämä nyt taas on ihan eri asia. Mielestäni vain on naurettavaa sanoa että me eletään nyt sotataloudessa. Keskustelun laatu heikkenee kun sanojen merkitystä hämärretään ja väännellään.

 

[qtba]

Jos nyt eletään sotataloudessa, niin olisi kiva tietää mitä se sitten on, kun tehtaita, ajoneuvoja ja kiinteistöjä otetaan Puolustusvoimien sotakoneiston käyttöön?

 

[potero]

Jos nyt eletään sotataloudessa, niin olisi kiva tietää mitä se sitten on, kun tehtaita, ajoneuvoja ja kiinteistöjä otetaan Puolustusvoimien sotakoneiston käyttöön?

Niinpä. Tuossa on esimerkki siitä että mitä se sotatalous oikeasti tarkoittaa.

 

[Zriina]

Olimme joustovapailla kahdesta lapsesta. Tuskin tulee enää joustovapaata kovin paljoa. Säästöjä ei ole kertynyt, koska käytimme rahamme asunnon ostoon, ja sen jälkeen olin äitiyslomilla, ja sittemmin ollut vähennetty työaika molemmilla. Talous ollut tiukilla jo kuutisen vuotta. Löytyy korkokatto ja halpa sähkösopimuskin sekä ilmaiset puut. Ettei vielä kikkaa. Mutta huomaa miten mediassa ja täällä kommentoidaan niiden näkökulmasta, joilla elämä mennyt ideaalisti, ja pitää vain älytä pyytää joustoa ja säästää.

 

[mindflux]

Noinhan se aika pitkälti on. Ei kannata liian vakavasti ottaa kaikkia kirjoituksia täällä sillä viime kädessä ihminen katsoo tilannetta aina omasta näkökulmastaan, alitajuisesti ainakin.

Homo homini lupus.

 

[Rapilysin]

Ettei vielä kikkaa. Mutta huomaa miten mediassa ja täällä kommentoidaan niiden näkökulmasta, joilla elämä mennyt ideaalisti, ja pitää vain älytä pyytää joustoa ja säästää.

Mikäs sen parempi tunne kuin päästä toiselle sanomaan, että olet tehnyt vääriä valintoja ja itse olen viisaampi.

Onhan se tietysti totta, että kaikilla pitäisi olla muutaman kuukauden puskuri tilillä ja sitten vielä sijoituksia jos sattuu tulot loppumaan, mutta eipähän niitä kaikilla ole. Tilipäivää edeltävänä iltana tilillä on yleensä satasia, eikä tonneja.

 

[aneane]

Niinpä. Tuossa on esimerkki siitä että mitä se sotatalous oikeasti tarkoittaa.

Pääministeri: Elämme ikään kuin sotataloudessa | Verkkouutiset
– Me elämme ikään kuin sotataloudessa

Saivartelua tämä, mutta ehkä joku viisaampi jossain vaiheessa keksii tälle täyden sotatilan ja normitilan väliselle ajalle jonkun termin.
Konfliktitalous, katastrofitalous, pakotetalous, kriisitalous?

 

[pulatunnus]

Jos nyt eletään sotataloudessa, niin olisi kiva tietää mitä se sitten on, kun tehtaita, ajoneuvoja ja kiinteistöjä otetaan Puolustusvoimien sotakoneiston käyttöön?

Ehkä tarvittaisiin uusisana. Jos vanha on varattua pelkästään aseellisenväkivallan tukemiseen.

Jos nyt putin sotii länsieurooppaa vastaan, mutta vain Ukrainan maaperällä asein, EU, ETA, UK jne. alueella ei aseellisesti. toisen mailmansodan tyyliin ei ole sotaa julkistettu, mutta kyllä valtion johdot hyökkäys ja puolustavalla puolella sodasta puhuvat, no putin sota sanaa alkuun vältteli, puhui jostain erikoisoperaatiosta.

Aseina on perinteisten lisäksi varsinkin energia, erilaiset pakotteet, rajoitteet. Valtiot ohjaa budjeteistaan suoraa rahaa aselliseen toimintaa, kansalaisia kutsutaan kertausharjoituksiin, toimitetaan aseellista, sotilaalista ja humanitaarista materiaalia Ukrainaan (missä aseellista sotimista), suoraan aseellinen tuonto lisätty, kaksitoimi tuotanto lisätty näin siis mm Suomessa.
Suomeen putin iskee mm energia toimitusten katkaisuilla, joilla ihan sotilaallinen tarkoitus. Johon vastataan valtion budjetista, suunnitelmilla saähkönjakelun rajoittamisesta jne. Pikaisilla investoinneilla, kaasun ja sähkön saannin turvaamiseen jne.

"Pakko-ottoja" ei tiettävästi ole tehty, kiinteistö puolellakkin ilmeisesti ihan "vapaaehtoisia", ja enemmänkin "vapaahetoisia" varautumisia, kogreettisin pinnalla oleva "pakko" on nuo varoitukset sähkönjakelun katkaisemisesta alueittain.

Käyttää sotatalous sanaa tai ei, niin kevyttä touhua toki verrattuna siihen mitä paikallisesti oli edellisen sodanaikaa.

Euroopassa toki sodittu edellisen mailmansodan jälkeen, mutta ne ovat olleet paikallisia, nyt meidän sukupolville ihan uusi tilanne. ja nykyinen sodankäynti ihan erilaista kuin joskus 40 luvulla, tosin siellä Ukrainassa on myös sitä poikkeuksellisen perinteistäkin putinin toimesta.

P.S.
En tiedä mikä olisi parempi sana. ja minustakin sotatalous sana kuullostaa rajulta. Pitäskö sitten puhua hubridisotataloudelta, mutta otsikot kaipaa lyhyitä ytimekkäitä termejä.

Mikäs sen parempi tunne kuin päästä toiselle sanomaan, että olet tehnyt vääriä valintoja ja itse olen viisaampi.

Onhan se tietysti totta, että kaikilla pitäisi olla muutaman kuukauden puskuri tilillä ja sitten vielä sijoituksia jos sattuu tulot loppumaan, mutta eipähän niitä kaikilla ole. Tilipäivää edeltävänä iltana tilillä on yleensä satasia, eikä tonneja.

Isossa massa on yksilöitä joilla se puskuri on tarvittu johonkin kriisiin. On paljon talouksia jotka toimeentulotuella, joten ne puskurit on ennen sitä käytetty.
Joillain yksilöillä kriisi voi johtua nimenomaan sijoitusten/säästöjen arvojen romahtamisesta, vastuiden kaatumisesta jne.

No kritiikki tuskin noihin kohdistu, vaan niihin talouksiin joissa pienen kriisisitoisuuden sijaan on "hyvään" aikaan ulosmitattu kaikki joustovarat, mukaan lukien luotot Jos "jousto"luotoissakaan ei ole sitä joustovaraa, niin toki herkästi voidaan tuomita että olisi pitänyt herätä jo parivuotta sitten ja tehdä korjausta, mutta jos ei ole tehnyt, niin se kannattaa aloittaa tänään. Miettiä millaisen käteiskassan tarvii. Budjetti omilla sähkösoppareilla, budjetoida sähkönkulutus, ja seurata sen toteutumista. Verkkoyhtiöillä hyvät seurantamahdollisuudet.

 

[petepeluri]

Olimme joustovapailla kahdesta lapsesta. Tuskin tulee enää joustovapaata kovin paljoa. Säästöjä ei ole kertynyt, koska käytimme rahamme asunnon ostoon, ja sen jälkeen olin äitiyslomilla, ja sittemmin ollut vähennetty työaika molemmilla. Talous ollut tiukilla jo kuutisen vuotta. Löytyy korkokatto ja halpa sähkösopimuskin sekä ilmaiset puut. Ettei vielä kikkaa. Mutta huomaa miten mediassa ja täällä kommentoidaan niiden näkökulmasta, joilla elämä mennyt ideaalisti, ja pitää vain älytä pyytää joustoa ja säästää.

Ehkä noita vapaita kannattaa pitää vain minimit jos talous on tiukilla? Harvalla elämä menee ideaalisti.

 

[aneane]

Ehkä tarvittaisiin uusisana. Jos vanha on varattua pelkästään aseellisenväkivallan tukemiseen.
Käyttää sotatalous sanaa tai ei, niin kevyttä touhua toki verrattuna siihen mitä paikallisesti oli edellisen sodanaikaa.
En tiedä mikä olisi parempi sana. ja minustakin sotatalous sana kuullostaa rajulta. Pitäskö sitten puhua hubridisotataloudelta, mutta otsikot kaipaa lyhyitä ytimekkäitä termejä.

Miten olisi LAMA.
Kuvaa hyvin millainen kirosana L-sana poliitikoille kun mieluummin käytetään sota-ajantalous termiä kuin taantuma tai lama-ajantalous.
Europe heading for recession as cost of living crisis deepens

 

[pulatunnus]

Miten olisi LAMA.
Kuvaa hyvin millainen kirosana L-sana poliitikoille kun mieluummin käytetään sota-ajantalous termiä kuin taantuma tai lama-ajantalous.

Lama sanana taitaa sopia vielä huonommin.
Lama kuvaa pidempää matalasuhdannetta, pitkittynyttä taantumaa jne. Vähän eri juttu.

 

[Taneli-]

Pari vuotta sitten kaverit pitivät idioottina, kun otti lainalle korkosuojan. Onhan tuosta joutunut 2 vuotta maksamaan hieman enemmän, mutta seuraavat 12 vuotta onkin ilmeisesti kotiin päin (jo nykyisellä euribor-korolla). Toki tarkistus osui heinäkuulle ihan hyvään hetkeen, eli ihan vielä ei oikeasti osunut kattoon. Ja toivon tietysti itseni ja muiden puolesta, että ensi vuoteen korot laskisivat, mutta se ei taida olla enää kovin todennäköistä. 12 vuoden aikana voikin sitten tapahtua ihan mitä tahansa.

Mutta alunpitäenkin otimmekin tuon ainoastaan mielenrauhan takia. ~50e/kk on ainakin mulle pieni raha siitä, että ei tarvi stressata.

Itse olen aina sanonut että JOS itsestä edes se mahdollisuus että korko nousee miinuksilta vaikka siihen 5% aiheuttaa stressiä, tai tietää että siitä seuraisi asunnon myynti, on järkevää ottaa korkokatto. Jossain ns. "normaalissa" 100k lainassa se ei ole yleensä pakollinen (esim. itsellä taitaa olla alle 80k jäljellä pelkästään omiin nimiin otettua velkaa ja tällä hetkellä noin 400€ lyhennys kuukaudessa 6kk Euriborilla joten uskoisin pärjääväni vaikka korot nousisivat korkeammiksikin) mutta isommissa jopa päälle 500k lainoissa mitä osa ihmisistä on ottanut se on erittäin järkevää.

Aiemmin taisin mainita että jos jaetaan kaikkia liittymiä kohti niin luvut ovat esimerkissä pienempiä. Hain tuossa vähän jotain mututuntumaa tavisten matkassa kulkevien liittymien osalta.

Itselläni on ns. halvin mahdollinen käytössä (ei mikään pre-paid kuitenkaan), taitaa olla alle 5€/kk, ei sisällä mobiilidataa ja käytän langatonta verkkoa töissä tai kotona esim. whatsap, uutisten tai paikallisen sään katsomiseen. Uskoisin että suurella osalla tuo on noin 20+€ kuukaudessa ja sisältää edes jonkinasteisen netin. Osa toki myös jakaa tuon netin tietokoneeseensa ja "säästää" siten.

P.S.
En tiedä mikä olisi parempi sana. ja minustakin sotatalous sana kuullostaa rajulta. Pitäskö sitten puhua hubridisotataloudelta, mutta otsikot kaipaa lyhyitä ytimekkäitä termejä.

Miten olisi kylmäsota? Sitä käytiin ennen Neuvostoliiton ja USA:n välillä. Erilaisia pakotteita mitkä sitten maksoivat kansalaisille tiettyjä asioita kuten nytkin...

 

[zepi]

6% stressitesti on aika kesy verrattuna sähkön hinnannousun aiheuttamiin menoihin.

Uudehkojen kerrostaloasuntojen tapauksessa tilanne on kyllä just tasan päinvastoin. Jos vuosikulutus on alle 2000kWh, niin edes 1e/kWh ei aiheuta konkurssia, siinä missä 250k lainan 6% korko tuntuu oikeasti...

 

[Lucas]

Laskuriin kun lyö tulot 1800e, menot tonni sähköön, satanen korkoon jne, yht 1170e, toimeentulotukea saa 50e. Lainanlyhennyksen 500e/kk jälkeen elämiseen jää 180e, eli 1/3 toimeentulotuesta.

Paikallisliikenteen matkakulut maksetaan itse toimeentulotuen perusosasta (530e). Ehkä jossain erikoistapauksessa oman auton käyttöön voi saada 20c/km tukea.

Laskenevat toimeentulotukeen oman auton käytön kustannuksia jos asuu paikassa jossa töihin ei pääse julkisilla tai niitä ei töiden alkamis- ja päättymisaikaan kulje. En ole varma, mutta luulisin niin.

Lainojen lyhennyksiin taas ei saa toimeentulotukea. Oikeastaan ymmärrettävää kun sehän lainanlyhennys menee omaan "säästöön" tavallaan vaikka asuntolainaa lyhennettäessä. Muutama vuosi sitten toimeentulotukea sai vielä yhtiölainojen maksamiseen taloyhtiössä. Ainakin remonttilainojen osalta. Siinä hommassa ei ollut mitään järkeä kun toimeentulotukea käytetään siinä varallisuuden kasvattamiseen kun jotain putkiremontteja ja julkisivuremontteja ja kattoremontteja sillä taloyhtiölle maksellaan.

 

[petepeluri]

Uudehkojen kerrostaloasuntojen tapauksessa tilanne on kyllä just tasan päinvastoin. Jos vuosikulutus on alle 2000kWh, niin edes 1e/kWh ei aiheuta konkurssia, siinä missä 250k lainan 6% korko tuntuu oikeasti...

Varmaan tiesit että tarkoitettiin omakotitalossa asuvia lämmittäjiä.
Harvalla on tuollaista lainaa.

 

[petepeluri]

Laskenevat toimeentulotukeen oman auton käytön kustannuksia jos asuu paikassa jossa töihin ei pääse julkisilla tai niitä ei töiden alkamis- ja päättymisaikaan kulje. En ole varma, mutta luulisin niin.

Lainojen lyhennyksiin taas ei saa toimeentulotukea. Oikeastaan ymmärrettävää kun sehän lainanlyhennys menee omaan "säästöön" tavallaan vaikka asuntolainaa lyhennettäessä. Muutama vuosi sitten toimeentulotukea sai vielä yhtiölainojen maksamiseen taloyhtiössä. Ainakin remonttilainojen osalta. Siinä hommassa ei ollut mitään järkeä kun toimeentulotukea käytetään siinä varallisuuden kasvattamiseen kun jotain putkiremontteja ja julkisivuremontteja ja kattoremontteja sillä taloyhtiölle maksellaan.

On ymmärrettävää etteivät maksa. Yhteiskunta ei vaan välttämättä säästä siinä mitään jos joutuu vastaavasti maksamaan asumistukea vuokrakämppään.

 

[zepi]

Varmaan tiesit että tarkoitettiin omakotitalossa asuvia lämmittäjiä.
Harvalla on tuollaista lainaa.

Pk-seudun kerrostaloasuntojen keskihinnat ovat kyllä nykyisin sellaisia, että siellä on aika monta tuoreehkoa ostajaa jolla on tuon verran lainaa.

 

[Rapilysin]

Pk-seudun kerrostaloasuntojen keskihinnat ovat kyllä nykyisin sellaisia, että siellä on aika monta tuoreehkoa ostajaa jolla on tuon verran lainaa.

Piti oikein mennä katsomaan etuovesta. Kyllä näköjään 50-neliöinen 70-luvun neuvostokuutiokin slummitalosta maksaa 150000 €.

Edit: Kerrostalo, Helsinki, Mellunmäki, 150 000 €, 55.5 m²

Laitan vielä linkin kun aloin mainostamaan edullista kohdetta

 

[potero]

Ja kyllä niistä asunnoista joutuu maksamaan muuallakin kuin PK seudulla, jos siis haluaa uutta/remontoitua ja hyvältä sijainnilta.

 

[petepeluri]

Pk-seudun kerrostaloasuntojen keskihinnat ovat kyllä nykyisin sellaisia, että siellä on aika monta tuoreehkoa ostajaa jolla on tuon verran lainaa.

Lainojen keskikoko on 100ke luokkaa, pk-seudulla 150ke, per asuntokunta.

 

[zepi]

Lainojen keskikoko on 100ke luokkaa, pk-seudulla 150ke, per asuntokunta.

Ja kotitalouksien mediaanisähkönkulutus on luokkaa 300kWh kuukaudessa, miksi me edes stressaamme jostain sähkön hinnasta kun keskimääräisellä ihmisellä ei ole mitään ongelmaa?

 

[Zriina]

Ehkä noita vapaita kannattaa pitää vain minimit jos talous on tiukilla? Harvalla elämä menee ideaalisti.

Pitääkö sitten jättää talo ostamatta, koska voi tulla pandemia, sota ja inflaatio? Ei kukaan ole pantannut lyhennysvapaita Suomessa sodan varalle. Eiköhän ajatus ole ollut, että kovin suuressa talouskriisissä talo menee lihoiksi, muttei sitä jätetä hankkimatta koska voi tulla ”maailmanloppu.”

Tosin meillä taloa ei lähdetty ostamaan tarkoituksella juuri silloin kun piti raapia rahat kasaan, vaan oli pakkotilanne erotilanteessa ostaa myymättä roikkuva asunto omiin nimiin.

Ja syytän edelleen ostovoimaa, että ihmisten on pakko pitää lyhennysvapaita lastenteon yhteydessä.

 

[pomk]

Elisa ilmoittaa 2021 100wh/Gt.

Eli ei ole dramaattista energiatehokkuusloikkaa tapahtunut sitten 2019 ja datankäyttö on taatusti koronan myötä noussut ihan hyviä määriä.

Mutta noh, sähkön hinnanmuutos ~ilmainen -> 50snt/kWh tarkoittaa siltikin keskimäärin vain muutaman euron lisää per liittymä. Sit jos asuu jossain jumalan selän takana ja on lähimaston ainoa käyttäjä, niin ero aiempaan voi olla aika raju.

 

[petepeluri]

Ja kotitalouksien mediaanisähkönkulutus on luokkaa 300kWh kuukaudessa, miksi me edes stressaamme jostain sähkön hinnasta kun keskimääräisellä ihmisellä ei ole mitään ongelmaa?

60 000 asuntokunnalla on velkaa yli 300ke, mutta sähkölämmitteisiä pientaloja on puoli miljoonaa. Sähkön hinta on yhteiskunnalle konkreettisempi ongelma.

 

[petepeluri]

Pitääkö sitten jättää talo ostamatta, koska voi tulla pandemia, sota ja inflaatio? Ei kukaan ole pantannut lyhennysvapaita Suomessa sodan varalle. Eiköhän ajatus ole ollut, että kovin suuressa talouskriisissä talo menee lihoiksi, muttei sitä jätetä hankkimatta koska voi tulla ”maailmanloppu.”

Tosin meillä taloa ei lähdetty ostamaan tarkoituksella juuri silloin kun piti raapia rahat kasaan, vaan oli pakkotilanne erotilanteessa ostaa myymättä roikkuva asunto omiin nimiin.

Ja syytän edelleen ostovoimaa, että ihmisten on pakko pitää lyhennysvapaita lastenteon yhteydessä.

Lähinnä noita äitiysvapaita kannattaisi pitää vähemmän jos talous on tiukilla.

 

[pomk]

sähkölämmitteisiä pientaloja on puoli miljoonaa.

Käsittääkseni suurin osa noista on myös puulämmitteisiä. Aidosti vain sähkölämmitteisiä on aika vähän.

 

[pkuitune]

Lähinnä noita äitiysvapaita kannattaisi pitää vähemmän jos talous on tiukilla.

Jälkikasvu kiittää.

 

[renee]

Huomenna EU kokoustaa energia-asioista ja jotain päätöksiä on varmasti luvassa. Odotusten perusteella paketti tulee sisältämään sekä hintaa rajoittavia että energian käyttöä rajoittavia päätöksiä.

Hintaa rajoittavina toimenpiteinä on mainittu ylimääräinen windfall-vero tietyn hinnan ylittävältä osalta ja myös hintakattoa on väläytelty. Energian käyttöä rajoittavina toimenpiteinä on mainittu maiden sitouttamista leikkaamaan kulutusta kulutuspiikkien aikana x prosentilla.

Yleisen inflaation osalta saadaan näillä minuuteilla päätöksiä ohjauskoron nostosta, eli klo 15:15 pitäisi tulla EKP:n korkopäätös julkisuuteen. Ja nyt päätös tulikin, eli korkoja nostetaan 0,75%-yks., mikä oli ennusteen yläreuna. Vaikka tämä on historiallisen korkea kertanosto, EKP:n mukaan kyse on edelleen hyvin elvyttävästä korkotasosta ja uusia koronnostoja jouduttaneen tekemään vielä useasti. Taustalla kummittelee tietty taantuma, joten siksi korkoa ei voikaan nostaa suoraan sille tasolle, mihin se inflaatiovauhdin perusteella "pitäisi".

 

[Zriina]

Lähinnä noita äitiysvapaita kannattaisi pitää vähemmän jos talous on tiukilla.

Yritän selittää, että on ollut maan tapa, jopa pankkien mainostama jousto pitää äitiyslomien aikaan lyhennysvapaa. Tätä on paljon käytetty, eikä lapsiperheillä ole useinkaan tallessa optiota lyhennysvapaisiin. Eikä nyt puhuta mistään vuosien kotona valumisesta, vaan useampi lapsi useassa erässä jo keräännyttää aikaa.

Sitten voidaan miettiä miksi niitä lyhennysvapaita ihmiset kokevat pakotetuksi pitää. Onko kyse ihmisten typeryydestä vai siitä että ostovoima on heikko ja edellisen sukupolven kurjisti lama eikä varallisuus ole päässyt kertaantumaan.

Ja vaikka lyhennysvapaita saisi, niin ei sekään ratkaise vuosien kriisiä, meillä pienen lainalyhennyksen määrä ei kattaisi 1500e suurempia laskuja. Ja nyt kun korot nousee niin lyhennyksetkin muuttuu irrelevantiksi. Korot pitää kuitenkin maksaa aina, oli lyhennysvapaa tai ei.

 

[petepeluri]

Yritän selittää, että on ollut maan tapa, jopa pankkien mainostama jousto pitää äitiyslomien aikaan lyhennysvapaa. Tätä on paljon käytetty, eikä lapsiperheillä ole useinkaan tallessa optiota lyhennysvapaisiin. Eikä nyt puhuta mistään vuosien kotona valumisesta, vaan useampi lapsi useassa erässä jo keräännyttää aikaa.

Sitten voidaan miettiä miksi niitä lyhennysvapaita ihmiset kokevat pakotetuksi pitää. Onko kyse ihmisten typeryydestä vai siitä että ostovoima on heikko ja edellisen sukupolven kurjisti lama eikä varallisuus ole päässyt kertaantumaan.

Ja vaikka lyhennysvapaita saisi, niin ei sekään ratkaise vuosien kriisiä, meillä pienen lainalyhennyksen määrä ei kattaisi 1500e suurempia laskuja. Ja nyt kun korot nousee niin lyhennyksetkin muuttuu irrelevantiksi. Korot pitää kuitenkin maksaa aina, oli lyhennysvapaa tai ei.

Jokainen tekee kuten parhaansa näkee.

Vai onko ihmisillä ollut mahdottomuus tinkiä omasta elintasosta ja lyhennysvapaita on käytetty siksi?
Itse olen mielummin tinkinyt menoista.

 

[Taneli-]

Tämä lienee aiheeseen liittyvää, eli sitten 70-luvun ei ole tälläistä tilannetta tapahtunut Suomessa, nyt tapahtui:

Olkiluoto 3 petti aamulla ja sähköpula iski – kantaverkko otti käyttöön varavoimalaitteet ja teollisuus laski kulutusta

Viimeksi sähköpula iski 1970-luvulla. Silloin syynä oli lakko.

www.talouselama.fi

"
Fingrid huomasi aamulla, ettei sähkön tuotanto riitä vastaamaan kulutusta. Syynä oli Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkisen mukaan Olkiluoto 3:n käynnistymisvaikeudet.

Tilanne oli historiallinen ja harvinainen. Sähköpulasta on Suomessa edellisen kerran kärsitty 1970-luvulla voimalaitosmestareiden lakon seurauksena.

Kantaverkkoyhtiö Fingridissä tilanne huomattiin noin seitsemän aikaan aamulla. Fingrid käynnisti varavoimareservit, jotka tuottavat jopa 1200 megawattia sähköä. Käyttöön otettiin Huutokosken ja Forssan varavoimalaitokset.

”Tilanne saatiin haltuun 7.30 jälkeen”, sanoo Pahkinen.

Fingrid pyysi myös sähkömarkkinoilta lisää ylössäätötarjouksia ja tilanne on saatu hallintaan. Säätösähkön hinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla noin 5 000 eurossa megawattitunnilta.
"

 

[mattix]

Tämä lienee aiheeseen liittyvää, eli sitten 70-luvun ei ole tälläistä tilannetta tapahtunut Suomessa, nyt tapahtui:

Olkiluoto 3 petti aamulla ja sähköpula iski – kantaverkko otti käyttöön varavoimalaitteet ja teollisuus laski kulutusta

Viimeksi sähköpula iski 1970-luvulla. Silloin syynä oli lakko.

www.talouselama.fi

"
Fingrid huomasi aamulla, ettei sähkön tuotanto riitä vastaamaan kulutusta. Syynä oli Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkisen mukaan Olkiluoto 3:n käynnistymisvaikeudet.

Tilanne oli historiallinen ja harvinainen. Sähköpulasta on Suomessa edellisen kerran kärsitty 1970-luvulla voimalaitosmestareiden lakon seurauksena.

Kantaverkkoyhtiö Fingridissä tilanne huomattiin noin seitsemän aikaan aamulla. Fingrid käynnisti varavoimareservit, jotka tuottavat jopa 1200 megawattia sähköä. Käyttöön otettiin Huutokosken ja Forssan varavoimalaitokset.

”Tilanne saatiin haltuun 7.30 jälkeen”, sanoo Pahkinen.

Fingrid pyysi myös sähkömarkkinoilta lisää ylössäätötarjouksia ja tilanne on saatu hallintaan. Säätösähkön hinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla noin 5 000 eurossa megawattitunnilta.
"

Ihan lehtijutun kuvaileman vakavuuden mukainen tilanne ei ollut. Kyseessä ei ollut sähköpula, koska katkoja ei tehty.

Taustalla oli ilmeisesti vikatilanne eli OL3 ei tuottanut verkkoon kuten piti. Silloin häiriöreservit ovat nopea tapa korjata tilannetta. On kyllä merkillistä, että tätä ei saatu hoidettua säätösähkömarkkinoilla vai jäikö TVO:lta ilmoittamatta viivästys tai tuliko heille yllätyksenä? Joka tapauksessa messevä lasku syntyi.

Hyvin huolestuttavaa on, jos sähköpulaan mennään spot-markkinan epätasapainon kautta ja niin, että säätösähkömarkkinat eivät riitä. Silloin on kuitenkin tehty se 18-28h töitä tasapainon löytämiseksi ennen kiertäviä katkoja.

 

[Shajk]

Käynnistysaika siirrettiin eteenpäin pari tuntia kerralla alkuyöstä asti. Oliko alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt tuottaa yli 1000MW aamusta?
TVOlla oli sitten vain pari tuntia aikaa ostaa päivän sisäiseltä markkinalta korvaavaa tuotantoa. Jos ne alkuyöstä olisi jo tiennyt että käynnistys viivästyy näin paljon, olisi heillä ehkä ollut parempi mahdollisuus saada sähköä.

 

[pulatunnus]

Käsittääkseni suurin osa noista on myös puulämmitteisiä.

En tiedä kuinka ajantasainen tilasto hänellä, laskelmat ja tilastot vähän vaihtelee tiedonkeruu tavasta riippuen.

Viimevuosina on hyvin ahkerasti öljy ja suora ja vaarava sähkölämitteisiä asuntoja energia rempattu, mm maalämpöön
Ilmalämpöpumppuja on jo vuosia asennettu noihin kohteisiin, jotka ymmärtääkseni usein tilastoidaan sähkölämmitteiseksi.

En muista lukuja millainen osuus sähkölämmitteisistä asunnoista on myös puu lämmitteisiä, ja mitä tarkoitetaan puu lämmitteisellä. Joku rintsikka on voinut olla puulämmitteinen ja päivitetty sähkölämmitykseen, jonkinverran riippuen saneerauksen ajankohdasta niin puupesiä on voitu säilyttää. Uudiskohteissakin on takkoja tehty, riippuen vähän rakennusajankohdasta ja sijainnista niin osa sopii osittaiseen lämmitykseen ihan kohtuudella.

Mutta jos ongelma oli sähkön riittävyys, tai lämmityskustannus, niin jossain ketjussa oli aiemmin keskustelua että kannattaako niitä puita kuitenkaan yksioikoisesti polttaa pientalojen pesissä.


Edit:
Olisi kyllä kiinnostavaa tietoa kuinka monessa ensisijaisesti sähkölämmitteisessä talossa on rinnalla lämmitykseen sopiva puulämmitys. (tosite päin on ilmeisen yleistä)

Aidosti vain sähkölämmitteisiä on aika vähän.

Tiedä sitten mikä on vähän, mutta jossain määrin samaa mieltä.

Jos tilaston lähteenä on jotkin rekisterit niin joidenkin arvioiden mukaan nimenomaan tuossa kohtaa on virhettä ylöspäin, vanhaa tietoa. Todellisen määrän oletetaan olevan jonkinverran pienempi.

Ja oikeasti sähkölämmiteisiin on erilaisten tilasto arvioiden mukaan asennettu huomattavan paljon ilmalämpöpumppuja jo vuosia ja viimevuosina vain lisääntynyt.

Toki reksitereissä on joku määrä puulämmitteisiä, öljy taloja joista osa rempattu sähkölämmitteiseksi. Mutta se ei isossa kuvassa keikauta tilannetta.

 

[pulatunnus]

Yritän selittää, että on ollut maan tapa, jopa pankkien mainostama jousto pitää äitiyslomien aikaan lyhennysvapaa. Tätä on paljon käytetty, eikä lapsiperheillä ole useinkaan tallessa optiota lyhennysvapaisiin. Eikä nyt puhuta mistään vuosien kotona valumisesta, vaan useampi lapsi useassa erässä jo keräännyttää aikaa.

Jos pankin ja asiakkaan riskit sietää, niin lyhennysvapaat tietenkin sopii pankille , niiden kannattaa niitä tyrkyttää asiakkailla ja jos asiakas on vähän haluton, niin tuossa hyvä konsti houkutella.

Sitten voidaan miettiä miksi niitä lyhennysvapaita ihmiset kokevat pakotetuksi pitää. Onko kyse ihmisten typeryydestä vai siitä että ostovoima on heikko ja edellisen sukupolven kurjisti lama eikä varallisuus ole päässyt kertaantumaan.

Ihmiset ottaa niitä sen takia että voivat kuluttaa enemmän (velkarahalla), eivätkä säästää. Toki osa perustelee halvalla korolla ja sillä että rahalle tuotavampia kohteita, ei nyt sovi tähän yhteyteen, vaikka jotkut ihan oikeasti niin tekee.

Edellisiä sukupolvia on turha syytää siitä että itse elää velkarahalla ja lomailee kotona.

Olen toki sitä mieltä että lyhennysvapaita kannattaa käyttää esim ketjunaiheen tilanteessa missä yllättävän suuren sähkölaskun takia käteiskassa hupenisi. Asuntolainat on halpaa rahaa vs muut, ja voi olla edullisempaa kuin lähteä realisoimaan muuta omaisuutta.

Ja vaikka lyhennysvapaita saisi, niin ei sekään ratkaise vuosien kriisiä, meillä pienen lainalyhennyksen määrä ei kattaisi 1500e suurempia laskuja. Ja nyt kun korot nousee niin lyhennyksetkin muuttuu irrelevantiksi. Korot pitää kuitenkin maksaa aina, oli lyhennysvapaa tai ei.

Asuntorahoitus yleensä pyritään suunnitteleen niin että sen pystyy hoitamaan nykyistä paljon suuremmilla koroilla, mutta voin toki kuvitella tilanteen missä hiljan isolla velkavivulla hankittu asunto, ja pitkällä laina-ajalla. ja alkuun otettu lyhyeksiaikaan vähän isompaa riskiä, nyt sitten korona ja tulopuoli kyykännyt ja perään putin, menopuoli räjähtänyt. Ja huonoa säkää että sähkökämppä, varmasti se on ostaessa tiedostettu, mutta kuka parivuotta sitten olisi sen osannut hinnoitella oikein. Se hinnoiteltu lähinnä energia remppaa vaativaksi, mutta 2-3 vuoden sisään niidenkin kustannukset pomsahtaneet.


Mutta jos edellä kuvatun kaltaista, pitkälaina, sähkölämmitys, taloustiukalla, niin nyt pankkii, eikä vasta sitten kun laskuja tulee. Mitä aiemmin kerää käteispuskuria niin sitä enemmän sitä saa kerättyä.

 

[petepeluri]

Tilastokeskuksen mukaan päälämmönlähteenä omakotitaloissa on 45% sähkö, 20% puu. Toiseksi tulisijasta ei ole iloa jos puuta ei saa ostettua.
Pientaloja (okt, pari) on 1.17 miljoonaa.

 

[Zriina]

Jos pankin ja asiakkaan riskit sietää, niin lyhennysvapaat tietenkin sopii pankille , niiden kannattaa niitä tyrkyttää asiakkailla ja jos asiakas on vähän haluton, niin tuossa hyvä konsti houkutella.


Ihmiset ottaa niitä sen takia että voivat kuluttaa enemmän (velkarahalla), eivätkä säästää. Toki osa perustelee halvalla korolla ja sillä että rahalle tuotavampia kohteita, ei nyt sovi tähän yhteyteen, vaikka jotkut ihan oikeasti niin tekee.

Edellisiä sukupolvia on turha syytää siitä että itse elää velkarahalla ja lomailee kotona.

Olen toki sitä mieltä että lyhennysvapaita kannattaa käyttää esim ketjunaiheen tilanteessa missä yllättävän suuren sähkölaskun takia käteiskassa hupenisi. Asuntolainat on halpaa rahaa vs muut, ja voi olla edullisempaa kuin lähteä realisoimaan muuta omaisuutta.


Asuntorahoitus yleensä pyritään suunnitteleen niin että sen pystyy hoitamaan nykyistä paljon suuremmilla koroilla, mutta voin toki kuvitella tilanteen missä hiljan isolla velkavivulla hankittu asunto, ja pitkällä laina-ajalla. ja alkuun otettu lyhyeksiaikaan vähän isompaa riskiä, nyt sitten korona ja tulopuoli kyykännyt ja perään putin, menopuoli räjähtänyt. Ja huonoa säkää että sähkökämppä, varmasti se on ostaessa tiedostettu, mutta kuka parivuotta sitten olisi sen osannut hinnoitella oikein. Se hinnoiteltu lähinnä energia remppaa vaativaksi, mutta 2-3 vuoden sisään niidenkin kustannukset pomsahtaneet.


Mutta jos edellä kuvatun kaltaista, pitkälaina, sähkölämmitys, taloustiukalla, niin nyt pankkii, eikä vasta sitten kun laskuja tulee. Mitä aiemmin kerää käteispuskuria niin sitä enemmän sitä saa kerättyä.

Yritän kertoa miten asiat ovat. Vastauksena saivartelua siitä miten kenenkin olisi pitänyt tehdä toisin. Se ei kuitenkaan muuta sitä miten asiat ovat. Suomalaisilla ei yleisesti ole jäljellä mahdottomasti lyhennysvapaita.

Kiinnostus keskusteluun voi kadota myös kun puhutaan kotona lomailusta, mikä kertoo ettei ole mitään käsitystä mitä lasten tekeminen ja hoitaminen on, ja miksi siellä kotona ollaan.

 

[petepeluri]

2020 korona-aikaan kolmasosa oli hakenut tai harkinnut lyhennysvapaata. Ainakin ennen koronaa suurimmalla osalla siis oli lyhennysvapaat käyttämättä. 2016 uutisen mukaan 1/4 käyttää lyhennysvapaata.

 

[pulatunnus]

Kiinnostus keskusteluun voi kadota myös kun puhutaan kotona lomailusta, mikä kertoo ettei ole mitään käsitystä mitä lasten tekeminen ja hoitaminen on, ja miksi siellä kotona ollaan.

Tuossa sivuutin henkilökohtaiset yksilölliset syyt, kommentoin yleisellä tasolla.

Yleisellä tasolla hoitovapaat, niin no, silloin ei olla töissä, ollaan kotona, toki siellä kotona puuhaa riittää. Hoitovapaita tuetaan suorilla ja epäsuorilla tulonsiirroilla. Jotka on syytä kyseenalaistaa, mutta jos niitä tarjotaan, niin toki niitä moni käyttää, miksei käyttäisi. Jos ei oma talous kestä, niin ensisijainen korjauskonsti kai palata töihin. (kun hoitovapaantakia talous ei kestä)

On olemassa myös osittainen hoitovapaa, eli se malli missä lyhennetty työviikko, siitä voi olla tavoiteltuja etua, mutta huomattavasti vähemmän haittoja.

Suomessa lisäksi varsin pitkät Vanhempainavapaat joista maksetaan hyvin. (siis ne syntymän ajankohtaa liittyvät vapaat, mitä niiden nimi ennen olikaan)

Lapsi perheillä voi olla yksilöllisiä tilanteita, kuten voi olla sinkuilla tai lapsettomilla, jotka vaatii painavista tärkeistä syistä tilapäistä työelämästä poisjääntiä. Lapsiperheillä enemmän välineitä ja tukiverkkoja, toki kyse myös sinkkua isommasta yksiköstä.

 

[Taneli-]

Yritän kertoa miten asiat ovat. Vastauksena saivartelua siitä miten kenenkin olisi pitänyt tehdä toisin. Se ei kuitenkaan muuta sitä miten asiat ovat. Suomalaisilla ei yleisesti ole jäljellä mahdottomasti lyhennysvapaita.

Uskon että yksi syy hieman nuivaan vastaukseen on se että ainakin itse olen nähnyt (mahdollista trollausta) asuntolainaketjussa missä välissä kehutaan ja kerrotaan että otetaan "maksimi määrä lainaa maksimi ajalla" ja sitten "vuosi tai pari pelkillä koroilla" rahat käytetään lomailuun ja kämpän sisustamiseen = tuhlataan ilman syytä koska korot olivat negatiiviset.

Varmasti suurin osa ihmisistä ei tälläistä tee ja moni myös ottaa ne lainat pariskuntana (ei yksin) jolloin esim. se yhden ihmisen varsin kohtuullinen 150k laina onkin tuplattuna kahden ihmisen 300k laina ja jos toinen joutuu jäämään kotiin esim. lapsen syntymisen takia se varmasti veloittaa säästöjä ja saa helposti houkutuksen ottaa lyhennysvapaata ainakin omalle osalle tai sitten mies maksaa kaiken mistä helposti seuraa välien kiristymistä.

Toisaalta olen itsekin huomannut sen että kun ennen mentiin nöyrinä pankkiirin luokse jutulle ja kyseltiin pieniä lainoja vanhemmalla iällä omien säästöjen lisäksi niin nykyisin hyvin nuoretkin ns. "ensiparit" jotka ovat jo lähes kesän toisensa tunteneet ja juuri valmistuneet miettivät suurta lainaa isoa asuntoa varten kirjoittaen valittaen miksi pitäisi jotain 10% olla tms. säästössä kun on jo lähes lupaus pysyvästä työstä tai ainakin melkein valmistuttu jo koulusta minkä ohella sitä työtä on tehty.

Eli jotenkin tuntuu siltä että ainakin nuoremmilla henkilöillä tuo miinuskorko ja "kavereiden puheet" ovat saaneet aikaan sen että vaikka ikää alle 25v ollaan ottamassa 25-30 vuoden laina henkilön kanssa jota tuskin tunnetaan mutta on se "elämän rakkaus". Samalla kun ei olla edes kuultu plussan puolelle menevistä koroista tai ikinä totuttu makselemaan laskuja tai miettimään asioita kuten "mitä tehdä jos laite X hajoaa, mistä rahat?".

Toki toisella puolella on sitten se että monesti hieman iäkkäämmät henkilöt oikeasti ovat laittaneet ne elämänsä säästöt siihen taloon ja ottaneet päälle vielä lainan (sen elämänsä ensimmäisen) eikä heillä todellakaan ole mitään kymmeniä tuhansia puskuria enää, siihen jos tulee päälle nouseva bensa, sähkö ja lainan korot sitä lyhennysvapaata voi oikeasti tarvita.

 

[renee]

Lintilä pitää tiedotustilaisuutta EU:n energiaministerien kokouksen annista. Ensi viikon keskiviikkona komissio tulee esittämään toimenpiteitä, eli vielä esityksiä, saati päätöksiä ei ole tehty. Ministereiden konsensus on hyvin vahva siitä, että energian hintaa pitää saada alas.

 

[Boulder]

Unkarin voisi siirtää Venäjän alle kaiken perusteella.

 

[Rapilysin]

Unkarin voisi siirtää Venäjän alle kaiken perusteella.

En mä muuten vastustaisi, mutta sijainniltaan vähän huonossa paikassa se venäjän siirtomaa olisi.

Ehkä venäjähenkiset unkarilaiset vois muuttaa venäjälle? Siellä taitaa olla tyhjiä kämppiäkin, kun kaikki koulutetut venäläiset on lähteneet maanpakoon.

 

[Toxic]

Ja kotitalouksien mediaanisähkönkulutus on luokkaa 300kWh kuukaudessa, miksi me edes stressaamme jostain sähkön hinnasta kun keskimääräisellä ihmisellä ei ole mitään ongelmaa?

No onhan se jo tuolla 300kwh kulutuksella iso ero sähkölaskussa siinä että maksaako sähkö 10 vai 50 senttiä/kwh. Itselläni se ei vielä tunnu eikä romuta taloutta, mutta todella monen pienituloisen työttömän ja eläkeläisen arkeen sillä reilun satasen ylimääräisellä kululla, jota et edes voi säästää sähkön kulutuksessa, voi olla dramaattinen vaikutus.

Lisäksi, aidosti sähkölämmitteisen talon kulutus joulu-huhtikuussa on helposti keskimäärin 3000kwh/kk. Itselläni taisi edellisessä talossa mennä viime talvena helmikuussa kovimman pakkasjakson myötä 4000kwh tienoille kun sähköllä lämmitin.
Ensi vappuna katkeaa monesta torpasta sähkö, ja maassamme on melko paljon enemmän luottotiedottomia kuin nyt talven koittaessa.

 

[pulatunnus]

Ensi vappuna katkeaa monesta torpasta sähkö, ja maassamme on melko paljon enemmän luottotiedottomia kuin nyt talven koittaessa.

Maatalouden kriisin aikaan uutisointiin sähköjen katkaisemisesta, siinä yhteydessä jäi oli että sitä pitkitettiin varsin pitkään, tosin energialaitoksella on ollut jonkinlaista takuuta sähköliittymästä maatilalla.
Taajamissa kerrostalo vuokrakämpistä sähköt katkaistaan ehkä herkemmin, elämä ei lopu siiheen ja vappuna valosaakin.

Tämä pohjustus siihen että tässä tilanteessa OK asujien suhteen sähkölaitoksilta toivotaan ja uskottavasti myös voi löytyä joustoa tavallista enemmän. Eli jos joku lukijoista joutuu sähkölaskujen kanssa haasteisiin, niin ei vaivu epätoivoon, vaan yrittää sopia järjestelyistä ja senkin epäonnistutua yrittää maksaa kykyjen mukaan. Säilyttän sopivan käteiskassan. JA MINIMOIDA terveesti SE SÄHKÖNKULUTUS(kustannus)

Uskon että ensisijaisesti liipasimella on ne jotka heittää pyyhkeen kehään ja eivät edes yritä.

Jos on oikeasti pienituloinen ja kk laskut huitelee nelinumeroisissa, ja uhkaa nousta ylivoimaisiksi, niin pika mietintä, onko tilapäisen rahoitus ratkaisu, vai hakea keinoja pysyvään kulutus leikkaukseen.

Mutta eiköhän suurimmalla osalla joille tilanne on uhka, ole myös ratkaisut harkinassa / suunnitelmien toteutus menossa.

Ja ihan kohtuu näkymät että ne pahimmat pelot ei toteudu.

 

[Toxic]

Maatalouden kriisin aikaan uutisointiin sähköjen katkaisemisesta, siinä yhteydessä jäi oli että sitä pitkitettiin varsin pitkään, tosin energialaitoksella on ollut jonkinlaista takuuta sähköliittymästä maatilalla.
Taajamissa kerrostalo vuokrakämpistä sähköt katkaistaan ehkä herkemmin, elämä ei lopu siiheen ja vappuna valosaakin.

Tämä pohjustus siihen että tässä tilanteessa OK asujien suhteen sähkölaitoksilta toivotaan ja uskottavasti myös voi löytyä joustoa tavallista enemmän. Eli jos joku lukijoista joutuu sähkölaskujen kanssa haasteisiin, niin ei vaivu epätoivoon, vaan yrittää sopia järjestelyistä ja senkin epäonnistutua yrittää maksaa kykyjen mukaan. Säilyttän sopivan käteiskassan. JA MINIMOIDA terveesti SE SÄHKÖNKULUTUS(kustannus)

Uskon että ensisijaisesti liipasimella on ne jotka heittää pyyhkeen kehään ja eivät edes yritä.

Jos on oikeasti pienituloinen ja kk laskut huitelee nelinumeroisissa, ja uhkaa nousta ylivoimaisiksi, niin pika mietintä, onko tilapäisen rahoitus ratkaisu, vai hakea keinoja pysyvään kulutus leikkaukseen.

Mutta eiköhän suurimmalla osalla joille tilanne on uhka, ole myös ratkaisut harkinassa / suunnitelmien toteutus menossa.

Ja ihan kohtuu näkymät että ne pahimmat pelot ei toteudu.

Niin, olikohan se nyt niin ett 1.10. - 30.4. välisenä aikana sähkölämmitteisestä talosta ei lain mukaan edes saa katkaista sähköjä.

Jos tavallinen kädestä suuhun elävä duunariperhe, tai yksin asuva pienituloinen, saa joulu - maaliskuussa joka kuukausi sähkölaskun jonka loppusumma on 1500-2500€, tarkoittaa se mitä todennäköisimmin sitä että vapun koittaessa perheellä on sähkölaskuja rästissä sähkölaitokselle sen 10k€ ja sähköt katkeavat 1.5. Sen jälkeen mietitään että millä keinolla laskut maksetaan, luottotiedot ovat menneet jne.

Lämmitys se on se joka sitä sähköä kuluttaa, eikä siinä voi säästää kuin rajallisesti. Kaikki muu kulutus on aivan lillukanvarsia kokonaisuudessa. Kokonaisuudessaan tämänhetkinen sähkömarkkina on pelkkää sikamaista voittojen maksimointia perushyödykkeellä.

 

[pomk]

Niin, olikohan se nyt niin ett 1.10. - 30.4. välisenä aikana sähkölämmitteisestä talosta ei lain mukaan edes saa katkaista sähköjä.

Jos tavallinen kädestä suuhun elävä duunariperhe, tai yksin asuva pienituloinen, saa joulu - maaliskuussa joka kuukausi sähkölaskun jonka loppusumma on 1500-2500€, tarkoittaa se mitä todennäköisimmin sitä että vapun koittaessa perheellä on sähkölaskuja rästissä sähkölaitokselle sen 10k€ ja sähköt katkeavat 1.5. Sen jälkeen mietitään että millä keinolla laskut maksetaan, luottotiedot ovat menneet jne.

Lämmitys se on se joka sitä sähköä kuluttaa, eikä siinä voi säästää kuin rajallisesti. Kaikki muu kulutus on aivan lillukanvarsia kokonaisuudessa. Kokonaisuudessaan tämänhetkinen sähkömarkkina on pelkkää sikamaista voittojen maksimointia perushyödykkeellä.

Jos kyse on perheestä, niin toinen perheenjäsen, jonka luottotiedot eivät menneet, voi tehdä uuden sähkösopparin silloin 1.5. Ja elämä jatkuu.