Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[No Future]

Niin no. Jokainen tekee miten haluaa, mutta tuskin ketään kiinnostaa jonkun netin moraalipoliisin saarnaukset asiasta x.

Jos on rahaa niin pieni lisämaksu ei varmaan tunnu paljoa.
Jos jollain on rahaa tankata venettä 1000€/vkl (tai nykyään jo 1500-2000€) niin ei varmaan paljon kiinnostele..

Maataloustukien poistoa jaksaa aina etenkin usein pkseudulla asustelevat vaatia, ruokaahan saa kaupasta.
Kummasti epävarmoina(korona + sota) aikoina, tuo tuki kyllä maksaa itseään takaisin, kun ruoka alkaa loppumaan maailmalta ja hinnat räjähtää.

Hauskaahan on se, että samat ihmiset ketkä eivät halua miettiäkään omien kulutustottumustensa muuttamista ovat kovimpaan ääneen joka palstalla huutamassa liian kalliista bensasta/sähköstä/lihasta/whatever.

 

[No Future]

Terveydenkin puolesta olisi toki hyvä hieman hillitä lihansyöntiä, mutta ei sillä kuuhun päästäisi "ilmastotalkoissa". Joku globaali reiluus on vaan typerin mahdollinen motiivi, kun sillä perusteella meidän elintaso pitäisi ajaa murto-osaan nykyisestä.

Mutta jos/kun energian yms. hinta nousee mm. Ukrainan sodan takia, niin ei voi mitään.

Ei, kukaan ei vaadi elintason pudottamista ”murto-osaan nykyisestä”. Tuo väite on ihan kaiken maailman yleisdenialistien keksintöä.

 

[sahtimonni]

Ei, kukaan ei vaadi elintason pudottamista ”murto-osaan nykyisestä”. Tuo väite on ihan kaiken maailman yleisdenialistien keksintöä.

Jos nyt pudotettaisiin päästöt sinne vaadittuun noin kymmenesosaan nykyisestä, niin kyllä se elintaso aika alas putoaisi. Pelkästään asuntojen lämmitys vie nykyään enemmän kuin tuo tavoitearvo.

 

[Joku_242]

Ei, kukaan ei vaadi elintason pudottamista ”murto-osaan nykyisestä”. Tuo väite on ihan kaiken maailman yleisdenialistien keksintöä.

Ei varmaan kukaan oikeasti ole tuota uskaltanutkaan vaatia, koska kukaan ei ole niin hullu että siihen suostuisi. Pointti oli, että ns. "riittävät" ilmastoteot alkaisivat lähestyä jotain tuota luokkaa, ja tätä ei haluta sanoa ääneen.

 

[Jan11]

Miksi keskustelu aiheesta ”Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)” pitää latistaa ilmastokeskusteluksi, vaikka ilmastotoimet on vain pieni osa sitä, ja vaikka ne about ainoat toimet, joilla inflaatioon on puututtu on ollut ilmastotoimien väliaikaisia peruuttamisia?
Miksi ilmastokeskustelu menee lähes aina siihen, että keksitään joku älytön olkiukko, ja sitten aletaan vääntämään siitä?

 

[petepeluri]

Jos nyt pudotettaisiin päästöt sinne vaadittuun noin kymmenesosaan nykyisestä, niin kyllä se elintaso aika alas putoaisi. Pelkästään asuntojen lämmitys vie nykyään enemmän kuin tuo tavoitearvo.

10 000kwh sähköstä tulee 350kg co2 päästöjä. Tuo on paljon vähemmän mitä tavoite?

 

[pulatunnus]

Maataloustukien poistoa jaksaa aina etenkin usein pkseudulla asustelevat vaatia, ruokaahan saa kaupasta.
Kummasti epävarmoina(korona + sota) aikoina, tuo tuki kyllä maksaa itseään takaisin, kun ruoka alkaa loppumaan maailmalta ja hinnat räjähtää.

Tuon laskelman kiinnostaa nähdä.

60v tai 50v tuet , jos ei lähdetä sodasta vaan jostain 60-70 luvun vaihteesta, voi lisätä 20-30 vuotta kasvatettua huoltovarmuutta.

Tuolla mainittiin jo aiemmin lihankasvatuksesta siirtyminen viljan ja palkokasvien viljelyyn. Moninverroin resurssitehokkaampaa touhua. Parempi olisi että ne tuet kohdistettaisiin sinne. Nyt tuetaan vaan tehototonta ruoan tuotantoa joka kylkiäisenä on ilmastolle ja ihmisille huonoksi. Lose-lose-lose tilanne.

Kansallisesti kotimainen lihantuotanto korvaantuisi ulkomaisella, maidon ja munan tuotannon lihat ei pitkälle riitä.
Sitä sitten voi miettiä kannattaako kasvintuotantoa tukea niin paljon että kilpaillaan mailmalla, vai riittääkö se että tyydyttää kotimaista kysyntään.

Jos halutaan laskea hyllyhintaa, niin alkutuotannon ylituotanto toimii siihen, mutta rajallisesti, niitä kustannuspaineita on koko ketjussa. Mutta jos alkutuotanto tuetaan niin että sen kustannusnousut kompensoidaan, niin homma ei lähde kertaantuu ihan alusta asti.

 

[akse]

Hauskaahan on se, että samat ihmiset ketkä eivät halua miettiäkään omien kulutustottumustensa muuttamista ovat kovimpaan ääneen joka palstalla huutamassa liian kalliista bensasta/sähköstä/lihasta/whatever.

Samat? Varmaan oot keränny aineistoa joka palstalta näistä samoista ihmisistä..

 

[Richt3r]

Kansallisesti kotimainen lihantuotanto korvaantuisi ulkomaisella, maidon ja munan tuotannon lihat ei pitkälle riitä.
Sitä sitten voi miettiä kannattaako kasvintuotantoa tukea niin paljon että kilpaillaan mailmalla, vai riittääkö se että tyydyttää kotimaista kysyntään.

Kuten aiemmin kirjoitin, tulisi lihantuotannon alasajo olla kansainvälistä/maailmanlaajuista. Jos ei, niin kovempaa verotusta tuontilihalle, jolloin ainakaan hinnan puolesta tämän osto ei ole kuluttajalle mielekästä.

 

[sahtimonni]

10 000kwh sähköstä tulee 350kg co2 päästöjä. Tuo on paljon vähemmän mitä tavoite?

No ainakin ympäristökeskuksen arvion mukaan asuminen ja lämmitys on sen 4500kg per nuppi vuodessa. Tähän varmaan sisältyy myös mm. rakentamisen päästöt ja Suomessa ne ovat selvästi isommat, kun ilmaston vuoksi ei voida asua bambumajassa. Tuntuu kyllä siltä, että eri tutkimuksissa on varsin vaihtelevia arvoja hiilijalanjälkemme suhteen.

Jossain todettiin, että espanjalaisella hiilijalanjälki on noin 5 tonnia, kun meillä se on reilu 10 tonnia. Tästä erosta suurin osa varmaan selittyy ilmastolla, kun ei Espanja meihin verrattuna mikään kehitysmaa kuitenkaan ole.

Lisäksi keskusteluista tuppaa unohtumaan se fakta, että Suomihan on kokonaisuudessaan reilusti hiilinegatiivinen, kun täällä ei ole lyhytnäköisesti parturoitu kaikkia metsiä, kuten useimmissa muissa maissa:

”Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt.”

Samaan aikaan Saksa polttaa hiiltä, ajaa alas ydinvoimalansa ja ostaa diktaattorin likaista verikaasua, koska vihreiden mielestä tämä on hyvä juttu

 

[pulatunnus]

Kuten aiemmin kirjoitin, tulisi lihantuotannon alasajo olla kansainvälistä/maailmanlaajuista. Jos ei, niin kovempaa verotusta tuontilihalle, jolloin ainakaan hinnan puolesta tämän osto ei ole kuluttajalle mielekästä.

Jos verotat tuontilihaa, niin se nostaa sen hyllyhintaa ja se nostaa inflaatiota, elämisen kustannuksia. (jos kotimainen tuotanto jää maidon, munan sun muun sivutuotteeksi).
Jos joku ulkomailla tukee (lihantuotantoa), ja rahoittaa meidän syömistä, niin kuullostaa hyvältä, jos unohdetaan huoltovarmuus sun muut.

Jos taasen mietiti ihan ilmastonmuutosta, ja rajojen yli kauppaa, niin se vaatisi päästökauppaa, ja sellaista jos joku maa ei ole mukana, niin maahantuoja pitäisi arvionmukaan hankkia päästöoikeusia jotka vastaa tuotteen "päästöreppua": Mutta tämä ei kerkiä otsikon vuoteen, ja on lisäkustannus, joten lyhyellä aikavälillä nostaisi hintoja.

 

[petepeluri]

No ainakin ympäristökeskuksen arvion mukaan asuminen ja lämmitys on sen 4500kg per nuppi vuodessa. Tähän varmaan sisältyy myös mm. rakentamisen päästöt ja Suomessa ne ovat selvästi isommat, kun ilmaston vuoksi ei voida asua bambumajassa. Tuntuu kyllä siltä, että eri tutkimuksissa on varsin vaihtelevia arvoja hiilijalanjälkemme suhteen.

Jossain todettiin, että espanjalaisella hiilijalanjälki on noin 5 tonnia, kun meillä se on reilu 10 tonnia. Tästä erosta suurin osa varmaan selittyy ilmastolla, kun ei Espanja meihin verrattuna mikään kehitysmaa kuitenkaan ole.

Lisäksi keskusteluista tuppaa unohtumaan se fakta, että Suomihan on kokonaisuudessaan reilusti hiilinegatiivinen, kun täällä ei ole lyhytnäköisesti parturoitu kaikkia metsiä, kuten useimmissa muissa maissa:

”Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt.”

Samaan aikaan Saksa polttaa hiiltä, ajaa alas ydinvoimalansa ja ostaa diktaattorin likaista verikaasua, koska vihreiden mielestä tämä on hyvä juttu

Rakentamisen päästöjä on vähän vaikeampi arvioida. Tuon 350kg kun jakaa neljälle tulee 87,5kg per pää. Ollaan aika kaukana keskimääräisestä 4500kg.

 

[sahtimonni]

Rakentamisen päästöjä on vähän vaikeampi arvioida. Tuon 350kg kun jakaa neljälle tulee 87,5kg per pää. Ollaan aika kaukana keskimääräisestä 4500kg.

No kannattaa varmaan kysellä lisää SYKE:ltä, joka kyseisen raportin on tehnyt

En nyt ehdi itse lukea tuota tarkemmin, mutta näköjään he ovat laskeneet luvut ”Hiilidioksidiekvivalenttina”, missä siis ilmeisesti huomioidaan hiilidioksidin lisäksi muut kasvihuonepäästöt.

Tässä vielä linkki: Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns

 

[Lämpöpumppu]

No ainakin ympäristökeskuksen arvion mukaan asuminen ja lämmitys on sen 4500kg per nuppi vuodessa. Tähän varmaan sisältyy myös mm. rakentamisen päästöt ja Suomessa ne ovat selvästi isommat, kun ilmaston vuoksi ei voida asua bambumajassa. Tuntuu kyllä siltä, että eri tutkimuksissa on varsin vaihtelevia arvoja hiilijalanjälkemme suhteen.

Jossain todettiin, että espanjalaisella hiilijalanjälki on noin 5 tonnia, kun meillä se on reilu 10 tonnia. Tästä erosta suurin osa varmaan selittyy ilmastolla, kun ei Espanja meihin verrattuna mikään kehitysmaa kuitenkaan ole.

Lisäksi keskusteluista tuppaa unohtumaan se fakta, että Suomihan on kokonaisuudessaan reilusti hiilinegatiivinen, kun täällä ei ole lyhytnäköisesti parturoitu kaikkia metsiä, kuten useimmissa muissa maissa:

”Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt.”

Samaan aikaan Saksa polttaa hiiltä, ajaa alas ydinvoimalansa ja ostaa diktaattorin likaista verikaasua, koska vihreiden mielestä tämä on hyvä juttu

Jos verrataan näitä hiilijalanjälkiä per capita eri maiden välillä, niin tulee ottaa huomioon muutakin kuin elintaso. Esimerkiksi teollisuus. Suomessa on edelleen paljon energiaintensiivistä teollisuutta väkilukuun nähden ja tämä jaetaan myös väkimäärään kesken. Ei nyt yhtäkkiä ole mitään käryä Espanjan teollisuudesta, mutta kuvittelisin siellä olevan paljon vähemmän energiaintensiivistä teollisuutta väkimäärään nähden.

Mutta on aivan totta, että pitäisi muistaa se elintaso. Vaikka Intiassa ja Kiinassa on paljon teollisuutta, niin täytyy ottaa huomioon väkimäärä ja elinolot. Näissä maissa asuu toista miljardia ihmistä, joista suurin osa elää kusen ja paskan keskellä vailla mitään länsimaisia ylellisyyksiä. Monessa taloudessa hädin tuskin on edes jääkaappia. Jokainen voi pienelläkin ajatusleikillä tajuta, mitä tapahtuu kun nämä miljardit ihmiset saavuttavat edes jossain määrin inhimillisen elintason tai jopa länsimaisiin peruselinoloihin yltävän tason. Yhtäkkiä sen yksittäisen kiinalaisen tai intialaisen laskennallinen hiilijalanjälki onkin moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Ja edelleenkin voi painottaa myös sitä, että Kiinaan nousee vuosittain saman verran hiilivoimaa kuin Euroopassa on koko hiilivoimakapasiteettia. Vuosittain. Vaikka onkin vähenemään päin, niin hiilivoimaa nousee edelleen.

 

[renee]

Jos verrataan näitä hiilijalanjälkiä per capita eri maiden välillä, niin tulee ottaa huomioon muutakin kuin elintaso. Esimerkiksi teollisuus. Suomessa on edelleen paljon energiaintensiivistä teollisuutta väkilukuun nähden ja tämä jaetaan myös väkimäärään kesken. Ei nyt yhtäkkiä ole mitään käryä Espanjan teollisuudesta, mutta kuvittelisin siellä olevan paljon vähemmän energiaintensiivistä teollisuutta väkimäärään nähden.

Mutta on aivan totta, että pitäisi muistaa se elintaso. Vaikka Intiassa ja Kiinassa on paljon teollisuutta, niin täytyy ottaa huomioon väkimäärä ja elinolot. Näissä maissa asuu toista miljardia ihmistä, joista suurin osa elää kusen ja paskan keskellä vailla mitään länsimaisia ylellisyyksiä. Monessa taloudessa hädin tuskin on edes jääkaappia. Jokainen voi pienelläkin ajatusleikillä tajuta, mitä tapahtuu kun nämä miljardit ihmiset saavuttavat edes jossain määrin inhimillisen elintason tai jopa länsimaisiin peruselinoloihin yltävän tason. Yhtäkkiä sen yksittäisen kiinalaisen tai intialaisen laskennallinen hiilijalanjälki onkin moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Ja edelleenkin voi painottaa myös sitä, että Kiinaan nousee vuosittain saman verran hiilivoimaa kuin Euroopassa on koko hiilivoimakapasiteettia. Vuosittain. Vaikka onkin vähenemään päin, niin hiilivoimaa nousee edelleen.

Varmin hiilipäästöjen vähentäjä on köyhyys, sillä vain se tuntuisi parhaiten korreloivan hiilipäästöjen kanssa. Aina kun elintaso on kasvanut, ovat päästöt myös lisääntyneet. Noista Kiinan ym. korkeista päästöistä iso osa on myös sitä, että tekevät rikkaille länsimaille rojua

 

[Lämpöpumppu]

Varmin hiilipäästöjen vähentäjä on köyhyys, sillä vain se tuntuisi parhaiten korreloivan hiilipäästöjen kanssa. Aina kun elintaso on kasvanut, ovat päästöt myös lisääntyneet. Noista Kiinan ym. korkeista päästöistä iso osa on myös sitä, että tekevät rikkaille länsimaille rojua

Tottahan tämä on. Ja onhan väkiluvun kasvukäyrällä selkeä yhteys globaaliin päästökäyrään. Globaali syntyvyys on kasvussa ja samalla elintaso kasvaa. Jossain elintason kasvu saattaa tarkoittaa, että sinne savimajaan saadaan ensimmäinen hehkulamppu tai se jääkaappi. Tai kylä alkaa saada puhdasta vettä. Kaikki lisäävät kulutusta.

Ja toi on totta, että halpamaista tulee meidän elintason rojut. Itse olen omalta osaltani pyrkinyt eroon kaikesta turhasta "kiinakrääsästä". Tietenkin parhaat telkkarit, puhelimet ynnä muut elektroniikat valmistetaan Aasiassa ja niitä tulee ostettua, mutta pyrin ostamaan mahdollisimman lähellä tuotettua, oli sitten tavaroita tai ruokaa. Varsinkin kaikki ebayt ja amazonit ovat viimeisin paikka, mistä lähden kulutustuotteita etsimään. Kalliimpaa se on ostaa vaikka skandinaavisia tai suomalaisia huonekaluja, mutta oma elintaso sen kuitenkin sallii. Ja jollei salli, niin pitää kriittisesti miettiä mikä on tarpeellista.

EDIT:

 

[zepi]

Kyllä päästöjä voi vähentää tuntuvasti ihan ilman elintason laskemistakin.

Esim. Suomen CO2 päästöjen historia kertoo ihan selvästi, että päästöt per capita ovat pudonneet ~27% 30v aikana samalla kun elintaso on noussut kohisten.

Finland Carbon (CO2) Emissions 1990-2025 | MacroTrends

Carbon dioxide emissions are those stemming from the burning of fossil fuels and the manufacture of cement. They include carbon dioxide produced during consumption of solid, liquid, and gas fuels and gas flaring.

www.macrotrends.net

 

[sahtimonni]

Jos verrataan näitä hiilijalanjälkiä per capita eri maiden välillä, niin tulee ottaa huomioon muutakin kuin elintaso. Esimerkiksi teollisuus. Suomessa on edelleen paljon energiaintensiivistä teollisuutta väkilukuun nähden ja tämä jaetaan myös väkimäärään kesken. Ei nyt yhtäkkiä ole mitään käryä Espanjan teollisuudesta, mutta kuvittelisin siellä olevan paljon vähemmän energiaintensiivistä teollisuutta väkimäärään nähden.

Mutta on aivan totta, että pitäisi muistaa se elintaso. Vaikka Intiassa ja Kiinassa on paljon teollisuutta, niin täytyy ottaa huomioon väkimäärä ja elinolot. Näissä maissa asuu toista miljardia ihmistä, joista suurin osa elää kusen ja paskan keskellä vailla mitään länsimaisia ylellisyyksiä. Monessa taloudessa hädin tuskin on edes jääkaappia. Jokainen voi pienelläkin ajatusleikillä tajuta, mitä tapahtuu kun nämä miljardit ihmiset saavuttavat edes jossain määrin inhimillisen elintason tai jopa länsimaisiin peruselinoloihin yltävän tason. Yhtäkkiä sen yksittäisen kiinalaisen tai intialaisen laskennallinen hiilijalanjälki onkin moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Ja edelleenkin voi painottaa myös sitä, että Kiinaan nousee vuosittain saman verran hiilivoimaa kuin Euroopassa on koko hiilivoimakapasiteettia. Vuosittain. Vaikka onkin vähenemään päin, niin hiilivoimaa nousee edelleen.

Aika energiaintensiiviseltä vaikuttaa Espanjankin talous: autoja, metallia, kemikaaleja, tekstiilejä, koneita… toki myös paljon maataloutta, mutta eipä sekään liene kovin päästötöntä, kun tuotteet rahdataan pitkin eurooppaa.


An overview of Spain’s manufacturing industry

 

[sahtimonni]

Kyllä päästöjä voi vähentää tuntuvasti ihan ilman elintason laskemistakin.

Esim. Suomen CO2 päästöjen historia kertoo ihan selvästi, että päästöt per capita ovat pudonneet ~27% 30v aikana samalla kun elintaso on noussut kohisten.

Finland Carbon (CO2) Emissions 1990-2025 | MacroTrends

Carbon dioxide emissions are those stemming from the burning of fossil fuels and the manufacture of cement. They include carbon dioxide produced during consumption of solid, liquid, and gas fuels and gas flaring.

www.macrotrends.net

Ainakin kuluttajatasolla tästä varmaan suurin osa on asuntojen energiatehokkuuden paranemisesta ja lämpöpumpuista johtuvaa ja toki autojen kulutuksen pienenemisestä.

 

[Lämpöpumppu]

Kyllä päästöjä voi vähentää tuntuvasti ihan ilman elintason laskemistakin.

Esim. Suomen CO2 päästöjen historia kertoo ihan selvästi, että päästöt per capita ovat pudonneet ~27% 30v aikana samalla kun elintaso on noussut kohisten.

Finland Carbon (CO2) Emissions 1990-2025 | MacroTrends

Carbon dioxide emissions are those stemming from the burning of fossil fuels and the manufacture of cement. They include carbon dioxide produced during consumption of solid, liquid, and gas fuels and gas flaring.

www.macrotrends.net

Tämäkin on totta. Meillähän on 30 vuoden aikajänteellä käytännössä luovuttu hiilivoimasta, uusiutuva energiantuotanto lisääntynyt merkittävästi, autojen päästöt laskenut merkittävästi, kodinkoneet ovat energiatehokkaampia ja suorasähkölämmitys vaihtunut lämpöpumppuratkaisuihin. Teollisuus siirtynyt kehittyviin maihin. Meillä tämä on mahdollista. Kehittyvissä maissa elintaso ei pysty taas nousemaan ilman päästöjen nousua kovinkaan tehokkaasti, sillä meidän energiatehokkaat ratkaisut ovat aivan liian kalliita näissä maissa. Noissa maissa esimerkiksi moottoreiden päästöstandardit ovat vuosikymmeniä jäljessä.

 

[renee]

Kyllä päästöjä voi vähentää tuntuvasti ihan ilman elintason laskemistakin.

Esim. Suomen CO2 päästöjen historia kertoo ihan selvästi, että päästöt per capita ovat pudonneet ~27% 30v aikana samalla kun elintaso on noussut kohisten.

Finland Carbon (CO2) Emissions 1990-2025 | MacroTrends

Carbon dioxide emissions are those stemming from the burning of fossil fuels and the manufacture of cement. They include carbon dioxide produced during consumption of solid, liquid, and gas fuels and gas flaring.

www.macrotrends.net

Sisältääkö kaiken suomalaisten aiheuttaman CO2:n? Siis sisältäen matkustuksen ja etenkin ulkomailla tuotetun tavaran tuotantopäästöt. siis myös suomalaisen pääoman aiheuttamat päästöt ulkomailla eikä pelkästään kuluttajien hankkimat tuotteet? Merkittävästi länsimaista teollisuustuotantoa on siirtynyt tuolla aikavälillä länsimaista muualle, mutta joo, onhan toki jotain positiivistakin tapahtunut, en sitä kiellä.

 

[Taneli-]

Ja toi on totta, että halpamaista tulee meidän elintason rojut. Itse olen omalta osaltani pyrkinyt eroon kaikesta turhasta "kiinakrääsästä". Tietenkin parhaat telkkarit, puhelimet ynnä muut elektroniikat valmistetaan Aasiassa ja niitä tulee ostettua, mutta pyrin ostamaan mahdollisimman lähellä tuotettua, oli sitten tavaroita tai ruokaa. Varsinkin kaikki ebayt ja amazonit ovat viimeisin paikka, mistä lähden kulutustuotteita etsimään. Kalliimpaa se on ostaa vaikka skandinaavisia tai suomalaisia huonekaluja, mutta oma elintaso sen kuitenkin sallii. Ja jollei salli, niin pitää kriittisesti miettiä mikä on tarpeellista.

Itse kyllä täytyy myöntää että mieluummin olen hankkinut AMD:n näytönohjainta sekä prosessoria, Fractalin koteloa jne. vaikka voisi pienellä vaivalla ehkä saada kotimaista Mikromikkoa (mikä tosin myytiin Fujitsulle mutta tehtiin silti Espoon Kilon tehtaalla), samaten on Sonyn TV eikä Nokian...

Eli vaikka nuo sijaitsevat USA:ssa (tai no, Sony on Japanilainen) se Suomalainen versio tuli vaan niin kalliiksi ja myös tehottomaksi joten sitä ei enää tehty. Toki oli aikoinaan myös Saab autona (mitä tehtiin Suomessakin) mutta suurelle osalle tuotteista tai tavaroista ei vaan löydy yhtä laadukasta kotimaista korvaajaa tai sen hinta nousisi todella korkeaksi joten vaihtoehtoa ei vain ole.

Nuo esimerkit nostin siksi että ATK foorumilla kuitenkin ollaan jo mahdollisesti monella löytyy kuitenkin esim. tietokone, TV tai ainakin kannettava puhelin (kännykkä) mikä EI ole Nokialainen vaan jossain halpamaassa tehty vaikka yritys olisikin USA:sta tms.

 

[Lämpöpumppu]

Itse kyllä täytyy myöntää että mieluummin olen hankkinut AMD:n näytönohjainta sekä prosessoria, Fractalin koteloa jne. vaikka voisi pienellä vaivalla ehkä saada kotimaista Mikromikkoa (mikä tosin myytiin Fujitsulle mutta tehtiin silti Espoon Kilon tehtaalla), samaten on Sonyn TV eikä Nokian...

Eli vaikka nuo sijaitsevat USA:ssa (tai no, Sony on Japanilainen) se Suomalainen versio tuli vaan niin kalliiksi ja myös tehottomaksi joten sitä ei enää tehty. Toki oli aikoinaan myös Saab autona (mitä tehtiin Suomessakin) mutta suurelle osalle tuotteista tai tavaroista ei vaan löydy yhtä laadukasta kotimaista korvaajaa tai sen hinta nousisi todella korkeaksi joten vaihtoehtoa ei vain ole.

Nuo esimerkit nostin siksi että ATK foorumilla kuitenkin ollaan jo mahdollisesti monella löytyy kuitenkin esim. tietokone, TV tai ainakin kannettava puhelin (kännykkä) mikä EI ole Nokialainen vaan jossain halpamaassa tehty vaikka yritys olisikin USA:sta tms.

Tämän takia itse ostan myös kehittyvissä maissa tuotettua elektroniikkaa. Olen kyllä tyytyväinen siihen, että esimerkiksi Apple on alkanut siirtää askeleittain tuotantoa pois Aasiasta.

 

[vesas]

Jaahah, energiakriisi sitten varmistui:

Reuters: Gazprom julisti ylivoimaisen esteen kaasun toimituksille Eurooppaan – lopettaa toimituksen ainakin yhdelle suurelle asiakkaalle

Gazprom totesi että kaasua ei tule ja vetoaa forcemajouriin. Nyt sitten voikin katsella kun fossiilisten polttoaineiden hinnat heittää voltin kolmoiskierteellä.

Saksan osalta tuossa alkaa olla keinot vähissä, eiköhän tuolla kohta nähdä Fischer-Tropsch laitosten paniikkiprojekteja jotta saavat kivihiilestä tuotetulla syngas:illa korvattua maakaasua.

Edit: asiakas on Uniper:

 

[Joku_242]

Tämäkin on totta. Meillähän on 30 vuoden aikajänteellä käytännössä luovuttu hiilivoimasta, uusiutuva energiantuotanto lisääntynyt merkittävästi, autojen päästöt laskenut merkittävästi, kodinkoneet ovat energiatehokkaampia ja suorasähkölämmitys vaihtunut lämpöpumppuratkaisuihin. Teollisuus siirtynyt kehittyviin maihin. Meillä tämä on mahdollista. Kehittyvissä maissa elintaso ei pysty taas nousemaan ilman päästöjen nousua kovinkaan tehokkaasti, sillä meidän energiatehokkaat ratkaisut ovat aivan liian kalliita näissä maissa. Noissa maissa esimerkiksi moottoreiden päästöstandardit ovat vuosikymmeniä jäljessä.

Joo. Lisäksi täälläkään ei ole saatu eikä todennäköisesti saada tiputettua päästöjä siihen ~neljäsosaan, mitä vissiin tarvittais että saavutettais ilmastotavoitteet.

 

[Lämpöpumppu]

Joo. Lisäksi täälläkään ei ole saatu eikä todennäköisesti saada tiputettua päästöjä siihen ~neljäsosaan, mitä vissiin tarvittais että saavutettais ilmastotavoitteet.

Joo, ollaan saatu 30% päästöistä leikattua 30 vuodessa aivan älyttömän suurilla (ja hienoilla) ratkaisuilla. Ilmaistakaan se ei todellakaan ole ollut. Jos nykytasosta pitäisi leikata päästöjä 75% reilussa kymmenessä vuodessa, jolloin yksittäisen suomalaisen päästöt olisivat maailman keskitasoa, niin kipeää tulee tekemään mikäli elintaso halutaan säilyttää. Vähän voisi höllätä tavoitetta, varsinkin jos meidän metsät sitovat moninkertaisen määrän hiilidioksidia päästöihin verrattuna.

 

[Tonnin Seteli]

Lihantuotannon alas-ajo ei tarkoita, että tilalliset joutuvat muuttamaan kaupunkiin ja siirtymään Kelan tukien piiriin. Moni entinen karjan kasvattaja on siirtynyt viljan ja palkokasvien viljelyyn.

Kannattaa huomioida, että peltokasvitalous Suomessa tuottaa lähes kokonaisuudessaan karjanrehua. Leipäviljaa on vain prosentteja viljakasvien alasta. Sama koskee niitä palkokasveja, joiden todellinen käyttö on ns. possulle. Kun joku ostaa hippikaupasta muhennoksiaan varten 300 grammaa kuivapapuja paperipussissa, sillä on vielä vähemmän merkitystä kuin kusisella muovipussillisella Ohutta Herkkua.

Tämä kauniisti muotoiltu ajatus vegaanisesta asutusta maaseudusta karjankasvatuksen alasajoineen on siis vatiaatio samasta vanhasta kuin elektroniikka- tai kenkätehtaiden siirto hinkuvintiaan. Lopulta se tarkoittaa vain sitä, että meistä tulee karjanrehun viejä oikeille maatalousmaille. Ei mikään ihmeempi resepti kovalle nousulle minusta.

Liittyy myös kiinteästi omavaraisuuteen. Suomi on tuotantomäärien osalta tarvittaessa helposti omavarainen. Tuontirehun ehtyminen tarkoittaa vain sitä, että lihantuotannon määrää hieman lasketaan mutta leipä ei kaupasta lopu jos oma tuotanto pyörii. Vientiinkin riittäisi samaan aikaan vaikka mitä. Todellinen ongelma omavaraisuudessa on tuotannon tarvikkeissa. Siihen ei vaikuta, onko teoreettinen tuotannon/kulutuksen omavaraisuus sianlihassa tai sipulissa 60 vai 180 prosenttia.

 

[Shajk]

16A*230V= 3680W, joka on enemmän, kuin 3000W

Ja jos ladataan voimavirralla, niin teho kannattaa ottaa vaiheiden välistä, eikä vaiheen ja nollan välistä. Tällöin jännite on 400V, eli kokonaisteho on 3*400V*16A=19200W, ei 11000w.

Ei se toimi noin.

Kolmiokytkennällä teho on 400V * √3 * 16A = 11kW
Tähtikytketyllä teho on 3 * 230V * 16A = 11kW

Kolmiokytkennällä säästyy yksi piuha kun nollajohdin ei tarvita mihinkään.

 

[Shajk]

Jos verrataan näitä hiilijalanjälkiä per capita eri maiden välillä, niin tulee ottaa huomioon muutakin kuin elintaso. Esimerkiksi teollisuus. Suomessa on edelleen paljon energiaintensiivistä teollisuutta väkilukuun nähden ja tämä jaetaan myös väkimäärään kesken. Ei nyt yhtäkkiä ole mitään käryä Espanjan teollisuudesta, mutta kuvittelisin siellä olevan paljon vähemmän energiaintensiivistä teollisuutta väkimäärään nähden.

Mutta suurin osa teollisuudesta on vientiteollisuus, eikö se co2 pitäisi laskea kulutuskohteessa?

 

[Griffin]

Ei se toimi noin.

Kolmiokytkennällä teho on 400V * √3 * 16A = 11kW
Tähtikytketyllä teho on 3 * 230V * 16A = 11kW

Kolmiokytkennällä säästyy yksi piuha kun nollajohdin ei tarvita mihinkään.

Kahden vaiheen välistä voidaan ottaa 400V:n vaihtovirtaa. Mikään ei estä ottamasta erikseen kaikistas 3:sta välistä.

Edit: tietysti muiden vaiheiden kuorma summautuu osittain sulakkeille, josta tulee se neliöjuuri..

Eli tilanne on sähköautojen latauksen suhteen surkeampi, kuin äkkiseltään ajettelin. Eli ne vievät mieletöntä vitrtaa huomattavasti pidempään. Toisin sanoen ne ovat sitä partempi säästökohden, jos pitää säästää sähköenergiaa..

 

[pulatunnus]

Kahden vaiheen välistävoidaan ottaa 400V:n vaihtovirtaa. Mikään ei estä ottamasta erikseen kaikistas 3:sta välistä.

edit tietysti muiden vaiheiden kuorma summautuu osittain sulakkeille, josta tulee se neliöjuuri..

Eli tilanne on sähköautojen latauksen suhteen surkeampi, kuin äkkiseltään ajettelin. Eli ne vievät mieletöntä vitrtaa huomattavasti pidempään. Toisin sanoen ne ovat sitä partempi säästökohden, jos pitää säästää sähköenergiaa..

Nyt en ihan loppua tajunnut. virralla on merkitystä kaapeleiden mitoituksessa.

Jos teho on sama, niin ei sillä jännitteellä ja virralla ole väliä sähköenergiankulutuksen kannalta.

Ja jos puhutaan sähköautoista niin lataus tehoa kasvattamalla tai pienentämällä ei muuteta energiankulutusta (oletetaan että hyötysuhteet samat ja sama akkuladataan, siinä vaan menee eri aika)

Mutta miksi ei ole jotain 200kw latureita, ne taasen vaatii tukevat sähköliittymät, kalliita ja voi myös olla hyötysuhde ongelma.

Jos mietit jotain energiakriisiä jossa ajoittaisia haasteita kulutuksessa, niin kotilatauksessa olevat sähköautot ovat helppo kohde kuorman tasaamiseen, pudotetaan lataustehoja jos kulutuspiikkien kohdalla, ja kasvatetaan kun tarjontaa reilusti vs kysyntä, niitä jopa ajateltu sähköverkon akuiksi, eli voisivat jopa syöttää verkkoon päin.

Jos kuvittelet että joku kriisialue missä sähkönkäyttö joudutaan säännösteleen niin paljon että kielletään kaikki muut paitsi välttämättömät, niin siviili autot todennäköisesti vaatii luvan, tai ne otetaan verkon akuiksi. (jos tukee)

 

[Richt3r]

Kannattaa huomioida, että peltokasvitalous Suomessa tuottaa lähes kokonaisuudessaan karjanrehua. Leipäviljaa on vain prosentteja viljakasvien alasta. Sama koskee niitä palkokasveja, joiden todellinen käyttö on ns. possulle. Kun joku ostaa hippikaupasta muhennoksiaan varten 300 grammaa kuivapapuja paperipussissa, sillä on vielä vähemmän merkitystä kuin kusisella muovipussillisella Ohutta Herkkua.

Tämä kauniisti muotoiltu ajatus vegaanisesta asutusta maaseudusta karjankasvatuksen alasajoineen on siis vatiaatio samasta vanhasta kuin elektroniikka- tai kenkätehtaiden siirto hinkuvintiaan. Lopulta se tarkoittaa vain sitä, että meistä tulee karjanrehun viejä oikeille maatalousmaille. Ei mikään ihmeempi resepti kovalle nousulle minusta.

Liittyy myös kiinteästi omavaraisuuteen. Suomi on tuotantomäärien osalta tarvittaessa helposti omavarainen. Tuontirehun ehtyminen tarkoittaa vain sitä, että lihantuotannon määrää hieman lasketaan mutta leipä ei kaupasta lopu jos oma tuotanto pyörii. Vientiinkin riittäisi samaan aikaan vaikka mitä. Todellinen ongelma omavaraisuudessa on tuotannon tarvikkeissa. Siihen ei vaikuta, onko teoreettinen tuotannon/kulutuksen omavaraisuus sianlihassa tai sipulissa 60 vai 180 prosenttia.

Oliko tällä viestillä jokin tarkoitus? Se, että rehun tilalla ei voi viljellä mitään muuta? Tiedoksi, että kasvien (rehun) syöttäminen eläimille on hyvin tehotonta, eli proteiinia tuhlaantuu merkittävästi kun eläimiä syötetään ja rehu konvertoidaan lihakseksi eläimessä. Sen sijaan jos sama tavara syötetään suoraan ihmisille... Kannattaa pysyä siinä omassa lestissä, joka sinulla ei todellakaan ole elintarviketeollisuus tai viljely.

 

[Griffin]

Nyt en ihan loppua tajunnut. virralla on merkitystä kaapeleiden mitoituksessa.

Jos teho on sama, niin ei sillä jännitteellä ja virralla ole väliä sähköenergiankulutuksen kannalta.

Ja jos puhutaan sähköautoista niin lataus tehoa kasvattamalla tai pienentämällä ei muuteta energiankulutusta (oletetaan että hyötysuhteet samat ja sama akkuladataan, siinä vaan menee eri aika)

Mutta miksi ei ole jotain 200kw latureita, ne taasen vaatii tukevat sähköliittymät, kalliita ja voi myös olla hyötysuhde ongelma.

Jos mietit jotain energiakriisiä jossa ajoittaisia haasteita kulutuksessa, niin kotilatauksessa olevat sähköautot ovat helppo kohde kuorman tasaamiseen, pudotetaan lataustehoja jos kulutuspiikkien kohdalla, ja kasvatetaan kun tarjontaa reilusti vs kysyntä, niitä jopa ajateltu sähköverkon akuiksi, eli voisivat jopa syöttää verkkoon päin.

Jos kuvittelet että joku kriisialue missä sähkönkäyttö joudutaan säännösteleen niin paljon että kielletään kaikki muut paitsi välttämättömät, niin siviili autot todennäköisesti vaatii luvan, tai ne otetaan verkon akuiksi. (jos tukee)

Jos jännite on isompi, niin luonnollisesti silloin samalla virralla saadaan isompi teho. Esim virtalähteen komponenttien ei tarvitse ensiöpuolella kestää yhtäisoja virtoja. Toki tietysti korkeammasta jännitteestä seuraa omat hankaluutensa, mutta se on täysin eri juttu.
Mietin asiaa aluksi liian erikseen. Kolmivaihevirrassa ne caiheet on kuitenkin naimisissa, jolloin se sulakkeen näkemä virta kasvaa ja sajoittaa tehoa, koska useampi vaihe rasittaa aina yhtäaikaisesti yhtä sulaketta, vaikka se kuormitus olisi 3 erillistä 400 voltin kuormaa..

----------------------

Oliko tällä viestillä jokin tarkoitus? Se, että rehun tilalla ei voi viljellä mitään muuta? Tiedoksi, että kasvien (rehun) syöttäminen eläimille on hyvin tehotonta, eli proteiinia tuhlaantuu merkittävästi kun eläimiä syötetään ja rehu konvertoidaan lihakseksi eläimessä. Sen sijaan jos sama tavara syötetään suoraan ihmisille... Kannattaa pysyä siinä omassa lestissä, joka sinulla ei todellakaan ole elintarviketeollisuus tai viljely.

Ihmisen ruuansulatus ei kykene käyttämään kunnolla hyvinkään monia kasvipohjaisia ruokia. Kasvissyöjien ruuansulatus on paljon monimutkaisempi, eikä syyttä.

Jos kasvista kelpaa vain hyvin pieni osa (esim siemen) tai sitä pitää esikäsitellä todella rajusti, niin se vie paljon energiaa, joka on nyt siis vähissä.

 

[Richt3r]

Ihmisen ruuansulatus ei kykene käyttämään kunnolla hyvinkään monia kasvipohjaisia ruokia. Kasvissyöjien ruuansulatus on paljon monimutkaisempi, eikä syyttä.

Jos kasvista kelpaa vain hyvin pieni osa (esim siemen) tai sitä pitää esikäsitellä todella rajusti, niin se vie paljon energiaa, joka on nyt siis vähissä.

Ihmisen ruoansulatus kykenee käyttämään ihan riittävän hyvin useita kasveja ja tästä löytyy kyllä ihan runsaasti tutkimustietoa niin fysiologian kuin antropolgiankin saralta. Tälle löytyy tukea ihan ravitsemussuosituksistakin.

Kasvien jalostaminen elintarvikkeiksi ei vaadi sen enempää energiaa kuin lihateollisuus. Meijeripuoli vasta energiaa käyttääkin.

Se on ihan ok myöntää että kasviperäisten elintarvikkeiden laajeneminen kaupanhyllyille pelottaa, mutta ihan turha yrittää keksiä jotain naurettavia vasta-argumentteja oman pelon ja ideologian peittämiseksi.

 

[Griffin]

Ihmisen ruoansulatus kykenee käyttämään ihan riittävän hyvin useita kasveja ja tästä löytyy kyllä ihan runsaasti tutkimustietoa niin fysiologian kuin antropolgiankin saralta. Tälle löytyy tukea ihan ravitsemussuosituksistakin.

Kasvien jalostaminen elintarvikkeiksi ei vaadi sen enempää energiaa kuin lihateollisuus. Meijeripuoli vasta energiaa käyttääkin.

Se on ihan ok myöntää että kasviperäisten elintarvikkeiden laajeneminen kaupanhyllyille pelottaa, mutta ihan turha yrittää keksiä jotain naurettavia vasta-argumentteja oman pelon ja ideologian peittämiseksi.

Kasvit ovat kaupanhyllyllä, ei ne mihinkään ole "laajenemassa" Ihminen sensijaan ei muutu, eikä käy toimimaan sen paremmin, kuin ennenkään vain kasviperäisellä ruualla.. Eläimiä ei ole kasvatettu ruuaksi jne ihan huvikseen, vaan hyvistä syistä: Ne jalostavat monet kasvit paljon paremmin ihmisellekkin sopivaan muotoon, eli esim lihaksi, maidoksi ym ym.

 

[pulatunnus]

Se on ihan ok myöntää että kasviperäisten elintarvikkeiden laajeneminen kaupanhyllyille pelottaa, mutta ihan turha yrittää keksiä jotain naurettavia vasta-argumentteja oman pelon ja ideologian peittämiseksi.

Lihaa on monenlaista, tehokkaammin tuotettu ja vähemmän tehokkaasti. Jos ja kun lihanhinta nousee, niin ei se keskiverto kuluttaja selkää hetkessä katkaise, vaan kulutta muuttaa ostoksia. Kyllä se lihankulutus on muuttunut aiemminkin suhdanteiden mukaan, ja aika paljon saa lihan hinta nousta ja ostovoima laskea että palataan jonnekkin 60-70 luvun lukemiin. Ja jos huomioidaan että tuotanto ja jalostus on tehostunut, niin samalla prosentilla saa enemmän.

Veikkaan että moni käyttää jo aiemmin rahansa johonkin muuhun, kuin pitääkseen nykyisin lihapitoisuuden ravinnossaan. (jos lihan hinta kipuaa rajusti)

Toki muutkin ravinnot nousee.

Jos tulee jokin omavaraisuus kriisi, niin ei se tarkoitan lihasta luopumista, suht äärimäisessäkin tilanteessa niitä pystytään kasvattaan.

Kasvit ovat kaupanhyllyllä, ei ne mihinkään ole "laajenemassa" Ihminen sensijaan ei muutu, eikä käy toimimaan sen paremmin, kuin ennenkään vain kasviperäisellä ruualla.. Eläimiä ei ole kasvatettu ruuaksi jne ihan huvikseen, vaan hyvistä syistä: Ne jalostavat monet kasvit paljon paremmin ihmisellekkin sopivaan muotoon, eli esim lihaksi, maidoksi ym ym.

Ei nämä nyt mitään on off juttuja ole kuin vegaaneille. Uskonnollis/vakaumus ruokavalioita on moneen lähtöön, joista osaan kuuluu liha. Ne menee ehkä vähän eriketjuihin.

 

[Tonnin Seteli]

Oliko tällä viestillä jokin tarkoitus?

Juu. Oikoa pöhköä ajatusta. Joko maaseudun voi pitää asuttuna(pyrkiä jatkamaan tuotantoa - hyvä strategia) tai alasajaa karjatalouden(lopettaa enimmän osan maanviljelystä - huono strategia). Molemmat eivät onnistu, sillä tämä olisi elinkeinorakenteen taannuttamista ja aitoa banaanivaltiopolitiikkaa.

Se, että rehun tilalla ei voi viljellä mitään muuta?

Tätä taisin melkein sivuta, ja viljellään. Toki voidaan tuottaa muutakin kuin rehua tai valtava määrä ihmisravintoa vientiin - kuitua tai polttoainetta tai vaikka mitä. Yhtä kaikki vähäarvoista tuotetta. Niitä kaikkia tarvitaankin ja joitakin jatkossa entistä enemmän, mutta mittakaava ei ole sellainen, etteikö joko laitettaisi hanskat naulaan suurimmalta osalta tai jatkettaisi karjataloutta - omaa tai ulkomaista.

Tiedoksi, että kasvien (rehun) syöttäminen eläimille on hyvin tehotonta, eli proteiinia tuhlaantuu merkittävästi kun eläimiä syötetään ja rehu konvertoidaan lihakseksi eläimessä. Sen sijaan jos sama tavara syötetään suoraan ihmisille...

Perusoppimäärä ei tarvitse kerrata eikä varsinkaan kannata jormailla kolmella pisteellä siinä yhteydessä.

Onneksi meillä riittää pinta-alaa myös eläintuotantoon. Myös sellaista alaa on, joka ei kelpaa kasvinviljelyyn.

Kannattaa pysyä siinä omassa lestissä, joka sinulla ei todellakaan ole elintarviketeollisuus tai viljely.

Ironista, että joku satunnainen huutelija muotoilee palautteensa maanviljelijälle noin. Seuraavaksi väheksytäänkin ammattitaitoa tai epäillään että juksaan. Tai oikeastaan todennäköisimmin haistatetaan, ettei nyt joku yksinkertainen rehusaapas näin vaikeasta asiasta voi ymmärtääkään.

 

[Jonaz]

Ketjun aihe on Energiakriisi ja inflaatio 2022.
Tämän sinun lukemisen jälkeen luulin olevani jossain "sekalaista väittelyä ketjussa, koska täällä käsitellään sähkökytkentöjä, ihmisten hiilijalanjälkeä ja jopa ruoansulatusta?
Elämme mielenkiintoisia aikoja...

Aiheeseen liittyen, yllättävän moni sähkölämmitteisessä talossa asuva tuttu ei vaikuta olevan perillä sähkön hintakehityksestä tai sitten ei vaan kiinnosta.
Valittavat kuitenkin joka talvi kun lämmitys maksaa paljon, no ensi talvena se vasta maksaakin jos "sopivasti" joudut marraskuussa uusimaan sopimusta.
Yhdellekkin vinkkasin, kun mainitsi että onneksi on vuoden loppuun vanha soppari voimassa, että reagoisi jo nyt asiaan mutta ehtii sen kuulemma loppuvuodestakin hoitaa
Osan tästä poikkeuksellisen kovasta inflaatiosta voisi "tasoittaa" omilla valinnoilla juurikin tarkistamalla esim. sähkösopimuksen tapaisia asioita...

 

[Shajk]

Aiheeseen liittyen, yllättävän moni sähkölämmitteisessä talossa asuva tuttu ei vaikuta olevan perillä sähkön hintakehityksestä tai sitten ei vaan kiinnosta.

Sähkölämmittäjä on vähän erikoisessa asemassa. Sitä kuluu sen verran mikä kuluu että kämppä pysyy lämpimänä. Suurin osa vuodesta lämmittskaudella ei ole väliä säästääkö sähköä vai ei, koska jos joku laite jätetään käyttämättä lämmitys syö just saman verran sähköä lisää.

Ilmalämpöpumppu olisi tottakai järkevä ja edullinen investointi. Esson baarin asiantuntijat kertoo että ILP aiheuttaa kosteusvaurioita, ja talvella säästetty sähkö kostautuu kesällä kun se ILP syö kaikki säästöt ja enemmänkin. Lisäksi se pistää ilmastoinnin sekaisin kun se työntää ulkoa järkyttävän isoja ilmamassoja sisään, ja viimeistään 3 vuoden kuluttua koko laite on rikki. Esso-riston huippulaadukas ultimate pumppu räjähti vaikka oli itse asentanut.

.

 

[Mikkos]

En tiiä mutta itse suoralla sähköllä lämmittävänä (ILP toki löytyy) seuraan hyvinkin tarkkaan sähkönkulutusta eikä mulle ole koskaan ollu sitä periaatetta että "se menee mikä menee". Sähkö kun kallistuu niin ryhdytään toimenpiteisiin. Älypattereita viilaamalla ja kesäksi lattialämmityksen pois ottaminen on tähän mennessä säästänyt n.30% sähköä viime vuonna tähän aikaan. Toki tuossa on paljon muuttujia sään suhteen, mutta joka tapauksessa toimiin ryhdyin heti kun sähkön hinta alkoi nousemaan.

 

[Jonaz]

Sähkölämmittäjä on vähän erikoisessa asemassa. Sitä kuluu sen verran mikä kuluu että kämppä pysyy lämpimänä. Suurin osa vuodesta lämmittskaudella ei ole väliä säästääkö sähköä vai ei, koska jos joku laite jätetään käyttämättä lämmitys syö just saman verran sähköä lisää.

Ilmalämpöpumppu olisi tottakai järkevä ja edullinen investointi. Esson baarin asiantuntijat kertoo että ILP aiheuttaa kosteusvaurioita, ja talvella säästetty sähkö kostautuu kesällä kun se ILP syö kaikki säästöt ja enemmänkin. Lisäksi se pistää ilmastoinnin sekaisin kun se työntää ulkoa järkyttävän isoja ilmamassoja sisään, ja viimeistään 3 vuoden kuluttua koko laite on rikki. Esso-riston huippulaadukas ultimate pumppu räjähti vaikka oli itse asentanut.

.

Joo, se on totta että sähköa menee se mikä menee. Toki talosta riippuen lämmityskäyttöön menevää sähkön määrään voi vaikuttaa huomattavasti esim. polttamalla enemmän puuta ja tinkimällä siitä suomessa tyypillisestä 25 asteen sisälämpötilasta talvipakkasilla.
Tarkoitin lähinnä, että yllättäen kaikkia ei tunnu kiinostavan (tai ehkä eivät vielä hahmota) että lämmityslasku voi yli kolminkertaistua ensi talvena jos on mennyt sillä 4c/kWh sopimuksella joka umpeutuu ennen ensi talvea. Tulee oikeasti paha paikka kädestä suuhun eläjille jotka eivät jo nyt varaudu, heille asia konkretisoituu vasta kun sähkölasku tulee. Esim. (kuivat) polttopuut ovat jo nyt paikoitellen loppu, osasyy tähän linee se että asian ymmärtävät täyttävät kaikki varastot puulla jo hyvissä ajoin, tämä vain pahentaa näiden tilannetta jotka eivät ymmärrä tulevaa hinnannousua.
Epäilen että suurimmat otsikot sähkönhinnasta nähdään ensimmäisen pakkasjakson jälkeen...

 

[Mikkos]

Joo, se on totta että sähköa menee se mikä menee. Toki talosta riippuen lämmityskäyttöön menevää sähkön määrään voi vaikuttaa huomattavasti esim. polttamalla enemmän puuta ja tinkimällä siitä suomessa tyypillisestä 25 asteen sisälämpötilasta talvipakkasilla.
Tarkoitin lähinnä, että yllättäen kaikkia ei tunnu kiinostavan (tai ehkä eivät vielä hahmota) että lämmityslasku voi yli kolminkertaistua ensi talvena jos on mennyt sillä 4c/kWh sopimuksella joka umpeutuu ennen ensi talvea. Tulee oikeasti paha paikka kädestä suuhun eläjille jotka eivät jo nyt varaudu, heille asia konkretisoituu vasta kun sähkölasku tulee. Esim. (kuivat) polttopuut ovat jo nyt paikoitellen loppu, osasyy tähän linee se että asian ymmärtävät täyttävät kaikki varastot puulla jo hyvissä ajoin, tämä vain pahentaa näiden tilannetta jotka eivät ymmärrä tulevaa hinnannousua.
Epäilen että suurimmat otsikot sähkönhinnasta nähdään ensimmäisen pakkasjakson jälkeen...

Jep, itse olen excelöinyt sähkönsiirron ja energian ja tänä talvenä menee varmasti yli tonni enemmän kolmelta keskitalven kuukaudelta kuin viime vuonna. Pakkohan ne on maksaa mutta kyllä jo valmiiks hirvittää tuollainen.

Ja turha alkaa lässyttämään että "olis pitäny ottaa huomioon kun sähkölämmitteisen osti" tai "ei se raha voi olla noin pienestä kiinni" tai "muuta halvempaan kämppään". Nyt eletään poikkeusaikoja joita ei ole millään voinut ennustaa ja siihen päälle vielä parin vuoden korona sulku ja kovaa tahtia (nyt onneksi pysähtynyt) nouseva euribor niin kyllä siinä monella alkaa puntti tutista. Täytyy vaan toivoa että tilanne jollakin aikajänteellä edes vähän normalisoituisi. En vaan elättele pariin vuoteen kovin korkeita odotuksia.

 

[Jan11]

En tiiä mutta itse suoralla sähköllä lämmittävänä (ILP toki löytyy) seuraan hyvinkin tarkkaan sähkönkulutusta eikä mulle ole koskaan ollu sitä periaatetta että "se menee mikä menee". Sähkö kun kallistuu niin ryhdytään toimenpiteisiin. Älypattereita viilaamalla ja kesäksi lattialämmityksen pois ottaminen on tähän mennessä säästänyt n.30% sähköä viime vuonna tähän aikaan. Toki tuossa on paljon muuttujia sään suhteen, mutta joka tapauksessa toimiin ryhdyin heti kun sähkön hinta alkoi nousemaan.

Varmaan tällaisessa ketjussa keskustelevat on aiheesta poikkeuksellisen tietoista ja kiinnostunutta väkeä. Kuten selvästi sinäkin.
Suuri massa tuskin seuraa erityisen tarkasti tai säätää hinnan mukaan. Osuus kiinnostuneemmista saattaa hyvinkin noudattaa pörssisähkön valinneiden osuutta, eli alta kymmentä prosenttia suomalaisista. Näkihän tuon, millaisessa shokissa oltiin viime talvena, kun joulu-tammikuun sähkölaskut pamahti ihmisille postiin.

 

[Robbs]

Ketjun aihe on Energiakriisi ja inflaatio 2022.
Tämän sinun lukemisen jälkeen luulin olevani jossain "sekalaista väittelyä ketjussa, koska täällä käsitellään sähkökytkentöjä, ihmisten hiilijalanjälkeä ja jopa ruoansulatusta?
Elämme mielenkiintoisia aikoja...

Aiheeseen liittyen, yllättävän moni sähkölämmitteisessä talossa asuva tuttu ei vaikuta olevan perillä sähkön hintakehityksestä tai sitten ei vaan kiinnosta.
Valittavat kuitenkin joka talvi kun lämmitys maksaa paljon, no ensi talvena se vasta maksaakin jos "sopivasti" joudut marraskuussa uusimaan sopimusta.
Yhdellekkin vinkkasin, kun mainitsi että onneksi on vuoden loppuun vanha soppari voimassa, että reagoisi jo nyt asiaan mutta ehtii sen kuulemma loppuvuodestakin hoitaa
Osan tästä poikkeuksellisen kovasta inflaatiosta voisi "tasoittaa" omilla valinnoilla juurikin tarkistamalla esim. sähkösopimuksen tapaisia asioita...

Eikös näissä sähkösoppareissa ole se, ettei pysty kuin 90 päivää aikaisemmin tekemään uuden sopimuksen? Vai olenko aivan väärässä.

 

[Shajk]

. Esim. (kuivat) polttopuut ovat jo nyt paikoitellen loppu, osasyy tähän linee se että asian ymmärtävät täyttävät kaikki varastot puulla jo hyvissä ajoin, tämä vain pahentaa näiden tilannetta jotka eivät ymmärrä tulevaa hinnannousua.
Epäilen että suurimmat otsikot sähkönhinnasta nähdään ensimmäisen pakkasjakson jälkeen...

Jep, itse ilasin 10m3 vaikka mulla on MLP enkä ole käyttänyt polttopuita ollenkaan viimeisen viiden vuoden aikana. Oma huoltovarmuusvarasto.

 

[Jonaz]

Jep, itse ilasin 10m3 vaikka mulla on MLP enkä ole käyttänyt polttopuita ollenkaan viimeisen viiden vuoden aikana. Oma huoltovarmuusvarasto.

Nykyisillä sähkön hinnoilla taitaa myös olla järkevää polttaa puuta vaikka on maalämpö? Noilla alle 5c/kWh hinnoilla homma ei rahallisesti kannattanut etenkään ostopuilla.
Toimivat toki myös erinomaisena varmuusvarastona jos sähköissä tai muussa lämmitysjärjestelmässä sattuisi tulemaan vikatilanne...
edit.typo

 

[Lucas]

Nykyisillä sähkön hinnoilla taitaa myös olla järkevää polttaa puuta vaikka on maalämpö? Noilla alle 5c/kWh hinnoilla homma ei rahallisesti kannattanut etenkään ostopuilla.
Toimivat toki myös erinomaisena varmuusvarastona jos sähköissä tai muussa lämmitysjärjestelmässä sattuisi tulemaan vikatilanne...
edit.typo

Ei se ole silti rahallisesti kannattavaa.

Pinokuutiosta sekalaista klapia saa varaavassa tulisijassa hyödyksi noin 1000 kWh lämpöä. Saman lämpömäärän tuottaminen COP4 maalämmöllä vaatii 250 kWh sähköä. Jos sähkö maksaa siirtomaksuineen 20 senttiä per kWh, niin hinnaksi tulee klapikuutiota vastaavalle lämpömäärälle 50 euroa.

Kannattavampaa on myydä se klapikuutio tuota kovempaan hintaan vaikka naapurille. Siinä säästyy itseltä silloin se polttamisenkin vaiva.

Omaksi iloksi toki puuta voi polttaa harrastuksen vuoksi vaikka. Ja jos leivinuunissa tykkää paistaa jotain ruokaa ja leivonnaisia tai takassa tunnelman vuoksi.

Voi siinä vähän säästää jos puita ei halua myydä ja niitä haluaa tehdä ja kustannuksista pino-puukuutiolle klapia tulee 20 euroa. Harva niitä puita ilmaiseksi saa omaan varastoon vaan ne "ilmaisetkin puut" pitää yleensä itse tehdä metsässä, ajaa sieltä pois jollakin vehkeellä ja sitten vielä pilkkoa ne. Tahtoo siinä kustannuksia tulla kun moottorisahakaan ei pyhällä hengellä toimi ja moottisaha itsessäänkin tahtoo maksaa jotain ja uudet teräketjut ja viilat. Ja jos ne puut kuskaa vaikka traktorilla, moottorikelkalla tai vaikka mönkijällä pois metsästä niin sekin tarvii polttoainetta ja niin edelleen ja niin edelleen. Ja työtäkin se vaatii aika tavalla ja aikaa, että esimerkiksi kuution saa metsästä tehtyä puuta ja ne klapeiksi pinottua omaan varastoon lopuksi.

EDIT: Lisäys: Maalämpötalossakin on hyvä olla muutama kuutio polttopuuta kaiken varalle jos talossa on tulisija tai useampi. Silloin ei vilu tule jos sähköverkko kyykkää syystä tai toisesta ja maalömpö ei toimi. Vissiin sen verran vauhdilla käy nyt klapikauppa Suomessa, että ne tulevat loppumaan kesken ainakin nykyisiltä klapikauppiailta jo ennen ensi talvea. Eli kannattaa varastot täydentää ensi talveksi jo nyt viimeistään.

 

[Jan11]

Ei se ole silti rahallisesti kannattavaa.

Pinokuutiosta sekalaista klapia saa varaavassa tulisijassa hyödyksi noin 1000 kWh lämpöä. Saman lämpömäärän tuottaminen COP4 maalämmöllä vaatii 250 kWh sähköä. Jos sähkö maksaa siirtomaksuineen 20 senttiä per kWh, niin hinnaksi tulee klapikuutiota vastaavalle lämpömäärälle 50 euroa.

Kannattavampaa on myydä se klapikuutio tuota kovempaan hintaan vaikka naapurille. Siinä säästyy itseltä silloin se polttamisenkin vaiva.

Omaksi iloksi toki puuta voi polttaa harrastuksen vuoksi vaikka. Ja jos leivinuunissa tykkää paistaa jotain ruokaa ja leivonnaisia tai takassa tunnelman vuoksi.

Voi siinä vähän säästää jos puita ei halua myydä ja niitä haluaa tehdä ja kustannuksista pino-puukuutiolle klapia tulee 20 euroa. Harva niitä puita ilmaiseksi saa omaan varastoon vaan ne "ilmaisetkin puut" pitää yleensä itse tehdä metsässä, ajaa sieltä pois jollakin vehkeellä ja sitten vielä pilkkoa ne. Tahtoo siinä kustannuksia tulla kun moottorisahakaan ei pyhällä hengellä toimi ja moottisaha itsessäänkin tahtoo maksaa jotain ja uudet teräketjut ja viilat. Ja jos ne puut kuskaa vaikka traktorilla, moottorikelkalla tai vaikka mönkijällä pois metsästä niin sekin tarvii polttoainetta ja niin edelleen ja niin edelleen. Ja työtäkin se vaatii aika tavalla ja aikaa, että esimerkiksi kuution saa metsästä tehtyä puuta ja ne klapeiksi pinottua omaan varastoon lopuksi.

No kyllä itse katson tuulenkaatamat yms. ilmaisiksi. Joo polttoaineisiin sun muihin menee joku euro, mutta niin menisi sulkapallovuoroon tai muuhun liikuntaankin, sama juttu ajan kanssa. Hyvää liikuntaa.

 

[Jonaz]

Ei se ole silti rahallisesti kannattavaa.

Pinokuutiosta sekalaista klapia saa varaavassa tulisijassa hyödyksi noin 1000 kWh lämpöä. Saman lämpömäärän tuottaminen COP4 maalämmöllä vaatii 250 kWh sähköä. Jos sähkö maksaa siirtomaksuineen 20 senttiä per kWh, niin hinnaksi tulee klapikuutiota vastaavalle lämpömäärälle 50 euroa.

Kannattavampaa on myydä se klapikuutio tuota kovempaan hintaan vaikka naapurille. Siinä säästyy itseltä silloin se polttamisenkin vaiva.

Omaksi iloksi toki puuta voi polttaa harrastuksen vuoksi vaikka. Ja jos leivinuunissa tykkää paistaa jotain ruokaa ja leivonnaisia tai takassa tunnelman vuoksi.

Voi siinä vähän säästää jos puita ei halua myydä ja niitä haluaa tehdä ja kustannuksista pino-puukuutiolle klapia tulee 20 euroa. Harva niitä puita ilmaiseksi saa omaan varastoon vaan ne "ilmaisetkin puut" pitää yleensä itse tehdä metsässä, ajaa sieltä pois jollakin vehkeellä ja sitten vielä pilkkoa ne. Tahtoo siinä kustannuksia tulla kun moottorisahakaan ei pyhällä hengellä toimi ja moottisaha itsessäänkin tahtoo maksaa jotain ja uudet teräketjut ja viilat. Ja jos ne puut kuskaa vaikka traktorilla, moottorikelkalla tai vaikka mönkijällä pois metsästä niin sekin tarvii polttoainetta ja niin edelleen ja niin edelleen. Ja työtäkin se vaatii aika tavalla ja aikaa, että esimerkiksi kuution saa metsästä tehtyä puuta ja ne klapeiksi pinottua omaan varastoon lopuksi.

EDIT: Lisäys: Maalämpötalossakin on hyvä olla muutama kuutio polttopuuta kaiken varalle jos talossa on tulisija tai useampi. Silloin ei vilu tule jos sähköverkko kyykkää syystä tai toisesta ja maalömpö ei toimi. Vissiin sen verran vauhdilla käy nyt klapikauppa Suomessa, että ne tulevat loppumaan kesken ainakin nykyisiltä klapikauppiailta jo ennen ensi talvea. Eli kannattaa varastot täydentää ensi talveksi jo nyt viimeistään.

Cop4 maalämpö toteutuu vain rakennuksissa joissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Suomessa on todella paljon
rakennuksia joissa esim.öljykattila on korvattu maalämmöllä ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten lämpöpattereiden kautta, näissä cop (käyttöveden lämmitys huomioden) on parhaimmillankin "vain" 3-3,5.
Jos olet seurannut sähkön hintaa, niin keskimäärin tuo 20c/kWh ei riitä jos mukaan lasketaan siirto, tähän toki vaikuttaa oleellisesti missä asut ja kelle maksat siirrosta.
Esim. fortum myy tällä hetkellä sähkösopimusta rapeaan 28,27c/kWh + 4,5€/kk hintaan jos haluat tehdä 24kk voimassa olevan diilin, ja siis tähän lasketaan vielä siirto päälle.
Monella on vielä ns.vanhoja soppareita voimassa ja tilanne ei ole vielä tullut "silmille". Ei ole kovin kaukana että siihen cop4 maalämpötaloonkin kannatta ostaa polttopuuta, sitä meillä onneksi riittää ainakin vuoden päästä syksyllä kunhan päästään tulevan talven yli ja tuottajat ehtivät reagoida.

Edit: Ja puita on tosiaan hyvä olla jos vaan löytyy tulisija, pari kuutiota ei maksa paljoa ja ovat iso apu jos on "tilanne" päällä.
Edit2: polttopuihin liittyvä lause.

 

[noreth]

Jaahah, energiakriisi sitten varmistui:

Reuters: Gazprom julisti ylivoimaisen esteen kaasun toimituksille Eurooppaan – lopettaa toimituksen ainakin yhdelle suurelle asiakkaalle

Gazprom totesi että kaasua ei tule ja vetoaa forcemajouriin. Nyt sitten voikin katsella kun fossiilisten polttoaineiden hinnat heittää voltin kolmoiskierteellä.

Saksan osalta tuossa alkaa olla keinot vähissä, eiköhän tuolla kohta nähdä Fischer-Tropsch laitosten paniikkiprojekteja jotta saavat kivihiilestä tuotetulla syngas:illa korvattua maakaasua.

Edit: asiakas on Uniper:

Saksassa on perinteisesti käytetty paljon hiili brikettejä lämmitykseen ja näitä uuneja on paljon vielä jätetty varalle kaasun rinnalle, varsinkin itäosissa maata. Pieni apu tämäkin, en tiedä paljonko voisivat puulla lämmittää, niin kuin meillä.

Saksalaiset ostavat jo lämmönpitimiksi hiiltä koteihin – "Kyse Euroopan kriisistä", arvioi talousasiantuntija

Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja arvioi Saksan ratkaisevan osissa isot Uniper- ja energiapulaongelmat.

yle.fi