• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Meillä on vm 1999-2000 300L Haato ja se vie kanssa tuon ehkä 2-3kWh, jos vettä ei käytä.

7-8kWh kuulostaa kyllä paljolta. Sillä on tietysti varmaan paljon merkitystä, mikä on käyttöveden lämpötila ja missä tilassa se varaaja on. Mitä korkeampi lämpötila, sen isompi on se suhteellinen ero, joka pyrkii tasoittumaan. Ja jos varaaja on huonosti eristetyssä tilassa, niin suhteellinen ero kasvaa entisestään.

Meille asennettiin juuri uusi 300L varaaja ja kulutusdatasta arvioiden sen idle-kulutus ei kyllä voi olla ainakaan päälle 3kWh.
 
Meillä varaaja napsahtaa päälle yösähköllä ja lämmittää tunnin verran ja se riittää. jos vettä ei lotrata. Varaajan teho on 3x1kW vastukset.

Työkaveri joskus testaili ja jos varaaja oli koko vuorokauden päällä termostaatin varassa, sähköä meni reippaasti enemmän kuin ajastetusti kerran vuorokaudessa lämmitys. Sekin toki vaikuttaa, kuinka lämpimäksi pytyn posottaa.
 
Kaikki käytetty energia tuossa 85kWh/m2.
Maalämpö, plug-in 16000km/vuosi josta sähköllä noin puolet. Omakoti 2007 140m2 yhdessä kerroksessa ja talon muoto haastava (14 kulmaa pohjassa), isot ikkunat, normi eristeet, Oulu.
No nyt ymmärrän? paremmin toi maalämpö tuottaa tohon helposti sen 40kWh "lisää" eli kulutuksesi ilman maalämpåpunpun tuomaa hyötyä olisi luokkaa 125-130 kWh?

On ihan syystä erikseen termit kate ja kateprosentti. Ja kuten mainittua, niin tietää ainakin että katteet nousee vähintään kustannusten nousun ja vähän päälle kun tulos nousee tällaisenakin aikana. Se että "normaalina aikana" kauppa laskee katteensa kiinteällä kateprosentilla, ei tarkoita sitä, että niin pitäisi tehdä myös nykyisillä inflaatioluvuilla.

Mutta kuten sanottua, yrityksen tehtävä on tahkota voittoa, ja niinhän se kuuluukin tehdä että asiakkailta revitään maksimaaliset tuotot. Se että missä kohtaa tuolla toimintamallilla tulee seinä vastaan, jää nähtäväksi.
Joo kate ja kate-% on eriasia ja 90-luvun laman aikaan tarjottiin jopa 4% kateprosentilla, jotkut jopa negatiivisella
kilpailun puristuksessa. Siitähän se konkkakierre sitten alkaa.
 
Lämpötilan nosto ei näytä vaikuttavan mitään sähkönkulutukseen, näissä keleissä. Eipä tarvitse säästellä.
 
Voipi olla tyhmä kysymys, mutta mikä olisi helpoin keino siirtää yöohjauksen alkamisaikaa tunnilla? Tällä hetkellä yötariffi alkaa klo 22, mutta olisi kiva jos lämminvesivaraaja esim menisi päälle tuntia myöhemmin.
 
Voipi olla tyhmä kysymys, mutta mikä olisi helpoin keino siirtää yöohjauksen alkamisaikaa tunnilla? Tällä hetkellä yötariffi alkaa klo 22, mutta olisi kiva jos lämminvesivaraaja esim menisi päälle tuntia myöhemmin.
Useimmiten sitä ohjaa sähkönsiirtoyhtiö. Itsellä on kiinteistöjä kolmen eri yhtiön alueilla, yksi tarjoaa mahdollisuuden suoraan sovelluksesta, toinen asiakaspalvelun kautta, kolmas ei ollenkaan (lienee yleisin tilanne).
 
Useimmiten sitä ohjaa sähkönsiirtoyhtiö. Itsellä on kiinteistöjä kolmen eri yhtiön alueilla, yksi tarjoaa mahdollisuuden suoraan sovelluksesta, toinen asiakaspalvelun kautta, kolmas ei ollenkaan (lienee yleisin tilanne).
Näin vähän aavistelinkin. Pitääpä kysyä Herrforsilta.
 
Sähköasentaja paikalle ja asetamaan keskukseen kellokytkimen. Sähkäri ottaa toki tunnin työt + kilometrit. Kellokytkimet maksaa alle satkun.
Ei varmaan saa ihan yhdellä tai kahdella lämmityskaudella takaisin tuollaista yhden tunnin siirtoa, jos ei sähkäri ole ihan naapurissa. Siirtoyhtiöt (joilla se on mahdollista) tekee sen ilmaiseksi.
 
Ei varmaan saa ihan yhdellä tai kahdella lämmityskaudella takaisin tuollaista yhden tunnin siirtoa, jos ei sähkäri ole ihan naapurissa. Siirtoyhtiöt (joilla se on mahdollista) tekee sen ilmaiseksi.
Kellokytkimellä voit asettaa ajat miten huvittaa. Ei yhden tunnin siirrolla tee mitään. Toki kannattaa laittaa halvimmille tunneille.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Voipi olla tyhmä kysymys, mutta mikä olisi helpoin keino siirtää yöohjauksen alkamisaikaa tunnilla? Tällä hetkellä yötariffi alkaa klo 22, mutta olisi kiva jos lämminvesivaraaja esim menisi päälle tuntia myöhemmin.
No ainakin meillä sähkömittarilta tulee yksi karva, joka ohjaa yösähkön apukontaktoria. Kun karvan irrottaa, voi kontaktoria ohjata ihan millä tahansa, kunhan tuo 230V kontaktorin kelalle. Meillä on myös kaksikanavainen autojen lämmityspistorasian kellokytkin, jossa toinen kanava tyhjänä. Siihen voisi myös ajastaa yösähkön. Itse laitoin shelly 1 pro wifi-releen ohjaamaan kontaktoria. 50€ ebay.de.

Jos talossa yösähkö valmiina, niin ohjaaminen on maailman helpoimpia juttuja. Jollain esim shellyllä voi ajastaa halvimpien pörssisähkötuntien mukaan esim. Ihan simppelinä ajastuksena klo 2-5 on aika varma valinta.
 
Jos on uudempi keskus ja jos on tilaa.
No keskuksen laajennus ei montaa kymppiä maksa. Joku boxi siihen viereen. Jokatapauksessa tämä luisuu nyt vaan ohi otsikon, että eiköhän riitä ainakin omalta osaltani. Mahdollista on ja ei mitenkään hirvittävän kallista, mutta satkun pari joka tapauksessa. Jos onnistuu siirtoyhtiön kautta, niin mikäs siinä.
 
Partageelistä tuli juuri luksustuote.

2,98->5,05€ korotus reilussa kuukaudessa. Tosta vaan prosentteina +69,46% hintaan lisää.
 
Kallis energia nostaa ihan kaikkien tuotteiden hintaa, pikkuhiljaa ja pitkään.. Kunkin portaan kulut lisätään pikkuhiljaa tuotteen hintaan.. ensin nousee materiaalit ja tuotteen osien hinnat pikkuhiljaa, vuorotellan ja sitten tuotteen hintaa korjataan yläspäin, kunne s kaikki mahdolliset hhinnan muutokset on mukana.. Siinä voi mennä esim vuosi tai parikin..
 
Kallis energia nostaa ihan kaikkien tuotteiden hintaa, pikkuhiljaa ja pitkään.. Kunkin portaan kulut lisätään pikkuhiljaa tuotteen hintaan.. ensin nousee materiaalit ja tuotteen osien hinnat pikkuhiljaa, vuorotellan ja sitten tuotteen hintaa korjataan yläspäin, kunne s kaikki mahdolliset hhinnan muutokset on mukana.. Siinä voi mennä esim vuosi tai parikin..

Hyvä juttu että ainakin tämän artikkelin mukaan sähkön hintaa laskee tavallista lämpimämpi talvi, pohjoisen vesivarastot sekä maakaasuvarastojen täyttyminen. Eli kohta pitäisi taas kaiken olla halpaa kuin saippua :)


"
Nasdaqin johdannaiskaupassa joulukuun sähköfutuureilla käydään nyt hintaan 156 euroa megawattitunnilta. Tämä tarkoittaisi vajaan 16 sentin hintaa kilowattitunnilta.

Nordean mukaan futuurihinta oli kaksinkertainen vielä kuukausi sitten.

"

Mutta juu, tuskin nyt ihan heti kaikki laskee siihen mitä on totuttu ja euron arvo nousee suhteessa dollariin. On kuitenkin täysin mahdollista ja jopa odotettavaa että 2023 kesällä sähkön hinta tulee alaspäin vaikka ei vielä normalisoituisikaan (eli välttämättä ei vielä ensi kesänä saa "alle 5 senttiä / kWh ja 0€/kk 24kk" sopimuksia).
 
Hyvä juttu että ainakin tämän artikkelin mukaan sähkön hintaa laskee tavallista lämpimämpi talvi, pohjoisen vesivarastot sekä maakaasuvarastojen täyttyminen. Eli kohta pitäisi taas kaiken olla halpaa kuin saippua :)


"
Nasdaqin johdannaiskaupassa joulukuun sähköfutuureilla käydään nyt hintaan 156 euroa megawattitunnilta. Tämä tarkoittaisi vajaan 16 sentin hintaa kilowattitunnilta.

Nordean mukaan futuurihinta oli kaksinkertainen vielä kuukausi sitten.

"

Mutta juu, tuskin nyt ihan heti kaikki laskee siihen mitä on totuttu ja euron arvo nousee suhteessa dollariin. On kuitenkin täysin mahdollista ja jopa odotettavaa että 2023 kesällä sähkön hinta tulee alaspäin vaikka ei vielä normalisoituisikaan (eli välttämättä ei vielä ensi kesänä saa "alle 5 senttiä / kWh ja 0€/kk 24kk" sopimuksia).
Pitää toivoa, että tuo ennuste lauhasta talvesta toteutuu. Vielä jos olisi tuon lisäksi poikkeuksellisen tuulista.
 
Pitää toivoa, että tuo ennuste lauhasta talvesta toteutuu. Vielä jos olisi tuon lisäksi poikkeuksellisen tuulista.
Joo. Lievä ongelma tosin on että pysyvää ratkaisua tälle toivomiselle ei ihan lähitulevaisuudessa ole. OL3 toki Suomen tilannetta helpottaa jos se viimein saataisiin käyntiin, mutta euroopanlaajuisesti tilanne on ihan toinen.
 
Hyvä juttu että ainakin tämän artikkelin mukaan sähkön hintaa laskee tavallista lämpimämpi talvi, pohjoisen vesivarastot sekä maakaasuvarastojen täyttyminen. Eli kohta pitäisi taas kaiken olla halpaa kuin saippua :)


"
Nasdaqin johdannaiskaupassa joulukuun sähköfutuureilla käydään nyt hintaan 156 euroa megawattitunnilta. Tämä tarkoittaisi vajaan 16 sentin hintaa kilowattitunnilta.

Nordean mukaan futuurihinta oli kaksinkertainen vielä kuukausi sitten.

"

Mutta juu, tuskin nyt ihan heti kaikki laskee siihen mitä on totuttu ja euron arvo nousee suhteessa dollariin. On kuitenkin täysin mahdollista ja jopa odotettavaa että 2023 kesällä sähkön hinta tulee alaspäin vaikka ei vielä normalisoituisikaan (eli välttämättä ei vielä ensi kesänä saa "alle 5 senttiä / kWh ja 0€/kk 24kk" sopimuksia).
Kannattaa muistaa, että puhumme tässä ENRGIASTA.
Saa nähdä, miten vaikuttaa vuodenvaihteessa öljyn hintaan , kun EU:n tuonti Venäjältä loppuu. Kierrättäminen Venäjä - Intia -EU (jne) kuitenkin lisää sitä öljyn hintaa ja eri energianhinnat vaikuttavat toisiinsa. Hyvin monia tuotantolaitoksia lämmitellään öljyllä..

Toki tietenkin lämmin talvi auttaa ja sitä on syytä toivoa, varsinkin kun OL3 osottautui taas toimimattomaksi ilman korjauksia, joiden arviointi ja teko kestää...(todennäköisesti vähintään pitkälle talveen)

Energian hinnoista kannatta puhua, kun Pohjoismaat on pakkasilla selkeästi (siinä 15 astetta ttai enemmän). Kannattaa muistella sitä faktaa, että kovilla pakkasilla on ollut sähkön loppumisen uhkaa, vaikka käytössä on ollut enemmän luotettavasti toimivaa voimaa kotimaassa ja Venäjältä on tuotu reippaasti lisää.

Nykysysteemissä hinnat nousevat täysin sietämättömiksi jo paljon ennen kyseistä tilannetta.
 

Aivan perusteetonta Carunan nostaa hintojaan. Ovat jo ennestään koholla ja pääasiassa ovat jo saneeranneet verkkonsa V-S alueella. Tässä ei ole muusta kyse kuin hintojen nostosta ja syyksi voitu kehittää taas ihan mitä tahansa.
 
Meillä varaaja napsahtaa päälle yösähköllä ja lämmittää tunnin verran ja se riittää. jos vettä ei lotrata. Varaajan teho on 3x1kW vastukset.
En löytänyt kommentoitiinko turvallisuutta

Jotkut säikkyilee siitä veden lämpötilasta, jos riittävyys ei ole reilua, niin vaarana se että lämpötila laskee liikaa. Itse varaajassa että putkistossa.

Ilmeisesti nykykäsityksen mukaan riittää se että kerran pari vuorokauteen vesi vedetään riittävän kuumaksia 55c ? ja sallitaan vähän viileämpi osan aikaa.

Yövaraajalla litroja voi vähän kompensoida lämpötilalla, ja ja jotkut kikkailee myös kiertovesipumpulla. (jos sellainen). eli pitää sen pois päältä sellaisina aikoina jolloin ei käyttövettä käytetä. Humoitava että pumpuissakin on eroja, ja voi sitä vähän vilasta valmiiksi, jos seuraavan putkarikekan aikana menisi vaihtoo energia tehokkaampaa.

Bakteeri panikoinnis kanssa se että on hyvin tiedossa että monessa taloudessa ne vesien lämpötilat on mitä sattuu, ja taitaa olla aika harvinaisia nuo sairastumiset.
 

Aivan perusteetonta Carunan nostaa hintojaan. Ovat jo ennestään koholla ja pääasiassa ovat jo saneeranneet verkkonsa V-S alueella. Tässä ei ole muusta kyse kuin hintojen nostosta ja syyksi voitu kehittää taas ihan mitä tahansa.
Eiköhän niillä ole perusteet nostaa kun kerta nostetaan. Näitä kuitenkin valvotaan viranomaisten puolelta. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna verkon ylläpidon kulut ovat varmasti nousseet kun inflaatio laukkaa koko rintamalla.
 

Aivan perusteetonta Carunan nostaa hintojaan. Ovat jo ennestään koholla ja pääasiassa ovat jo saneeranneet verkkonsa V-S alueella. Tässä ei ole muusta kyse kuin hintojen nostosta ja syyksi voitu kehittää taas ihan mitä tahansa.
Nostohan on about sama minkä vuosi sitten laskivat. Syy kyllä tällä kertaa kuulostaa uskottavalta. Materiaalien ja urakoiden hinta on noussut maanrakennus- ja rakennusalalla yleensäkin, niin toki se näilläkin on noussut.
Omalla kulutuksella tuo hinnannousu onneksi jää hyvin pieneksi.
 
Nostohan on about sama minkä vuosi sitten laskivat. Syy kyllä tällä kertaa kuulostaa uskottavalta. Materiaalien ja urakoiden hinta on noussut maanrakennus- ja rakennusalalla yleensäkin, niin toki se näilläkin on noussut.
Omalla kulutuksella tuo hinnannousu onneksi jää hyvin pieneksi.
Olishan niillä siinä katteessa tinkimisen varaa ja käyttävät tilaisuuden hyväkseen. Vaikeaa sanoa noista urakkahintojen noususta, kun rakennusala on menossa kohti lamaa ja se yleensä on aiemmin tarkoittanut myös maanrakennusalan hintatason laskua. Öljy kyllä on vuoden alusta noussut, vaikka nyt on taa alaspäin menossa.

Vaikka korotus sinällään on maltillinen 3-4% kun sitä vertaa Helenin sähkönhinnan korotukseen meillä 914% maaliskuun lopussa 3.38snt alv0 -> joulukuu 30,92 alv0%.
 
Nämähän jo nostivat muutama vuosi sitten noita toimitushintojaan Carunalla, kun piti aloittaa tuo kaapeleiden maahan kaivaminen ja se nosti kustannuksia. "yllättäen" sama syy nyt perusteena.
 
Olishan niillä siinä katteessa tinkimisen varaa ja käyttävät tilaisuuden hyväkseen.
Sori huono ulosanti.
Sähkönsiirtomaksujen korotus, arvaatko mistä johtuu.
Suomessa on vahvasti haluttu parantaa jakeluverkkoa, mm säävarmuutta. Mielipidettä kysyttäessä ja päätöstä tehdessä ei kaikki ehkä sisäistäneet että se myös maksaa, ja mitä väliä takaiseinästä rahaa.
Toki olemme saaneet mm säävarmaa verkkoa.

Jonkinverran myös keskusteltu siitä että sähköverkkoyhtiöiden niskaan tuupataan vastuuta sähkönriittävyydestä, tainnut tässä ketjussa olla kommentteja, että pitäisi pakottaa yhtiöt myymään halpaa sähkö ja jos joku kysynyt että mistäs ne sitä saa, sehän johtaa verkon kaatumiseen, niin vastaus tyyliin verkkoyhtiö varmistaa sähkönriittävyyden.

Näin vaikeaina aikoina , korkeamman riskin aikoina on toki hyvä että tässä maassa on poikkeuksellisen hyvä, vahva siirtoverkko, joka vielä yllättävän kustannustehokas.

En ensimmäisenä tuomitsemassa niitä tahoja jotka tuota hommaa rahoittaneet.
 
Nämähän jo nostivat muutama vuosi sitten noita toimitushintojaan Carunalla, kun piti aloittaa tuo kaapeleiden maahan kaivaminen ja se nosti kustannuksia. "yllättäen" sama syy nyt perusteena.
Carunan liikevoittoprosentti "vaatimaton" 39,4%, ryöstöä tuo on eikä bisnestä...
 
https://www.iltalehti.fi/talous/a/d86feffe-5580-42f7-b852-870b2635c4ad
Carunan liikevoittoprosentti "vaatimaton" 39,4%, ryöstöä tuo on eikä bisnestä...
Ehkä pitäs lisäksi lukea vähän pidempiversio.

Liikevoitto tosiaan 99,5 miljoonaa, Carunan itse kertoo tekevänsä H1 253,6 miljoonaa liikevaihtoa, voittoa 33,4 miljoonaa.

Muutaman miljardin verkko, vajaa 90 000 kilometriä verkkoa. korollista velkaa yli kolmemiljardia.

Poistot ilmeisesti pitkälti käytöstä poistettuja ilmajohtoja. (no en tuosta varma, muistikuva että jossain olisi noin mainittu)
 
Ehkä pitäs lisäksi lukea vähän pidempiversio.

Liikevoitto tosiaan 99,5 miljoonaa, Carunan itse kertoo tekevänsä H1 253,6 miljoonaa liikevaihtoa, voittoa 33,4 miljoonaa.

Muutaman miljardin verkko, vajaa 90 000 kilometriä verkkoa. korollista velkaa yli kolmemiljardia.

Poistot ilmeisesti pitkälti käytöstä poistettuja ilmajohtoja. (no en tuosta varma, muistikuva että jossain olisi noin mainittu)
Vanha juttu, mutta kuvaa melko hyvin yhtiön olematonta moraalia.
Rahaa tehdään, mutta mikä siinä kun laki sen sallii...
Tuosta välittyy myös melko hyvä ja rehti kuva yhtiöstä kun toimitusjohtaja on tuolla tasolla...
 
https://www.iltalehti.fi/talous/a/32769b5e-f0c0-49ee-b184-0ebfdd122570
Vanha juttu, mutta kuvaa melko hyvin yhtiön olematonta moraalia/yhteiskuntavastuuta.
Rahaa tehdään, mutta mikä siinä kun laki sen sallii...

Linkistäsi
Omistajat ovat sijoittaneet Carunaan 171 miljoonaa euroa omaa pääomaa, markkinoilta Caruna on lainannut investointien tekemiseen 2,3 miljardia euroa ja osakkailta noin 900 miljoonaa euroa, Tammivuori luettelee.

– Merkittävä osuus meidän toiminnan rahoittamisesta ei tule osakaslainoista. Niitä tarvitaan, koska luottoluokituksen mukaan muun velan määrä on rajoitettu. Osakaslainat ovat siis lisänä sille, jota ei markkinoilta pystytä rahoittamaan, Tammivuori sanoo.
En tiedä mitä korot tuolloin olleet, nykyään kai jossain kahdenprosentin pintaan.

En nyt kaivanut yhtiön omistajia, aikoinaan omistajina oli eläkeyhtiöitä joillain osuuksilla ja suurimpana pääomasijoittajat joten velkavivutus kuuluu välineisiin. Myyjä aikanaa teki tuosta myynnistä miljardin tai parin voiton.

En siis kykene ottamaan kantaa minkä verran on verosuunnittelua, minkä verran ei.

Toki aitojen lainojen korot pitää saada vähentää.
 
Linkistäsi

En tiedä mitä korot tuolloin olleet, nykyään kai jossain kahdenprosentin pintaan.

En nyt kaivanut yhtiön omistajia, aikoinaan omistajina oli eläkeyhtiöitä joillain osuuksilla ja suurimpana pääomasijoittajat joten velkavivutus kuuluu välineisiin. Myyjä aikanaa teki tuosta myynnistä miljardin tai parin voiton.

En siis kykene ottamaan kantaa minkä verran on verosuunnittelua, minkä verran ei.

Toki aitojen lainojen korot pitää saada vähentää.
Carunan alkuperäisistä omistajista lähes kaikki on myyneet omistuksensa eteenpäin, osa negatiivisen julkisuuden vuoksi jo aiemmin, osa tämän hallituksen tehtyä päätöksen ja lakimuutoksen tuottoasteen rajoittamisesta aiemmasta 5,73 prosentista 4:n prosenttiin.
Myös Carunan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on vaihdettu.
 
Doddii nyt sitten varmistui, että vuodenvaihteessa pörssisähkön perään.

Toimenpiteitä mitä tehnyt/ajatellut:

  • Harkinnassa on pistää toinen jääkaappi ja pakastin pois päältä. Pitää syörä joulukuussa pakastinta tyhjäksi tarjous lihoista, mutta aika varmasti tulee halvemmaksi pitää sitä pois päältä...
  • 11kW tyhmän autolaturin myin jo pois kesällä kun en ollut käyttänyt yli vuoteen (pääsulakkeet ei kestäneet kiitos mainauksen) ja jatkossa etäohjattavan pistorasian kautta kunnes saan aikaiseksi ostaa älykkäämään laturin mitä voi etänä ohjata.
  • Autoa ei ladata kuin halvalla sähköllä, muuten mennään polttomoottorilla (olis kiva tietää mikä on se hinta raja milloin kannattaa tankata sähköllä vs. bensa?)
  • Themon älykkäät lattialämmitystermarit tilattu (tulee vasta tammikuussa), pitäs toimia automaagisesti pörssisähkön hinnan mukaan. Toki niitä varmaan pystyy muutenkin räpeltämään etänä miten tykkää. Tarvittaessa kaikki muut lattialämmitykset kylmäksi paitsi pesuhuone jollain tasolla.
  • Shelly 3EM energia mittari hommatu millä näen koko talon sähkönkulutuksen kännykästä samoin säkillinen shellyn ja nediksen etäohjattavia pistorasioita energian kulutuksen seurannalla.
  • Lämminvesivaraajan ohjauksen otan sähkömittarin yösähkö ohjauksesta irti ja kytken shellyn 3EM sähkönkulutusmittariin jossa on kännykällä ohjattava kärki. Ajastukset pörssisähkön hinnan mukaan. Normi 23 ei nykyään ole halvin tuntia vaan ne alkaa joskus aamuyöstä...
  • Puita on joku kuutisen pinokuutiota.
  • Erilliset leivinuuni, varaavatakka ja hella. Jotta lämpöä riittää ja kokkailut onnistuu ilman sähköä. (en ole koskaan kokannut hellalla tai leivinuunissa viimeisen 10v aikana, mutta kerta se on enesimmäinenkin)
  • IV-koneen lämmitysvastus minimi asento 16C... eikä saa pois. Johdot irti? Lisäksi olen räpeltänyt tohon valloxiin pesuhuoneesta kosteuden mukaan säästyvän tehostuksen. Senkin voisi napata irti nyt talveksi.
  • Varasto ja leffahuone (yht.30m2) kylmäksi. Aiheuttaa nurinaa muksuilla, mutta katteltkoot tablettia.
  • APK, PK ja KR käy nyt jo vaan täysiä koneita. Pitää sitten jatkossa ajoittaa käyttö halvoille tunneille. KR käytöstä en kyllä ajatellut luopua maksoi mitä maksoi...

Vielä kk aikaa miettiä mitä kaikkea pitäisi tehostaa :hmm: . Marraskuussa mennyt nyt tähän asti 1630kWh ja lokakuussa meni 1130kWh jotta kyllä tossa fiilattavaa on...
 
Jos käytössä on yhtään modernimpi lämpöpumppu-mallinen kuivausrumpu, niin sillä on itseasiassa joka tapauksessa energiatehokkaampaa kuivata kuin narulla.
Kaverillahan oli useampi tulisija ja puita varastossa. Lämpöpumppu tai ei, niin kyllä vaikkapa tämän loppukuun hinnoilla kannattaisi polttaa puuta ja ripustaa narulle kuivumaan.
 
Harkinnassa on pistää toinen jääkaappi ja pakastin pois päältä. Pitää syörä joulukuussa pakastinta tyhjäksi tarjous lihoista, mutta aika varmasti tulee halvemmaksi pitää sitä pois päältä...
Suorasähkö jos on niin kylmälaitteiden kulutuksella ei ole oikein mitään merkitystä. Tai ylipäänsä jos on vähänkään uudemmat laitteet, niin ei ne kuluta paljon mitään ja senkin mitä kuluttaa päätyy lämpönä kämppään.
Jos käytössä on yhtään modernimpi lämpöpumppu-mallinen kuivausrumpu, niin sillä on itseasiassa joka tapauksessa energiatehokkaampaa kuivata kuin narulla.
Lämpöpumpullisesta saa säästöä vain silloin kun kämppää ei tarvitse lämmittää tai lämmittää jollain halvemmalla tavalla kuin suoralla sähköllä.
 
Tai ylipäänsä jos on vähänkään uudemmat laitteet, niin ei ne kuluta paljon mitään ja senkin mitä kuluttaa päätyy lämpönä kämppään.
En nyt silti näillä sähkönhinnoilla jatkaisi mainausta, mitä kyseinen käyttäjä kertoi aiemmin myös tehneensä. Vaikka ne eivät "kuluta paljoa mitään".
 
Kaverillahan oli useampi tulisija ja puita varastossa. Lämpöpumppu tai ei, niin kyllä vaikkapa tämän loppukuun hinnoilla kannattaisi polttaa puuta ja ripustaa narulle kuivumaan.
Lämpöpumpullisesta saa säästöä vain silloin kun kämppää ei tarvitse lämmittää tai lämmittää jollain halvemmalla tavalla kuin suoralla sähköllä.

Se pyykkien kuivaus huoneilmassa on sitten muusta lämmityksestä pois, eli kokonaisuudessaan pitää vain lämmittää sen verran enemmän. Suoralla sähkölämmityksellä hyötysuhde on yksi (ja puulla reilusti alle sen), lämpöpumppukuivaimien hyötysuhde taas on jotain 2-4. Lisäksi etuna on se, että ei tarvitse lämmittää koko kämppää, vaan pelkästään se rumpu.

Toki talvella narukuivaus jeesaa vähän ilman kuivuuden kanssa, mutta energiankulutuksen tai rahallisen säästön kannalta siinä ei kyllä ole mitään järkeä jos taloudesta löytyy LP-kuivuri, ainakaan jos kyseessä on suorasähkö tai ostopuut.
 
Doddii nyt sitten varmistui, että vuodenvaihteessa pörssisähkön perään.

Toimenpiteitä mitä tehnyt/ajatellut:

  • Harkinnassa on pistää toinen jääkaappi ja pakastin pois päältä. Pitää syörä joulukuussa pakastinta tyhjäksi tarjous lihoista, mutta aika varmasti tulee halvemmaksi pitää sitä pois päältä...
  • 11kW tyhmän autolaturin myin jo pois kesällä kun en ollut käyttänyt yli vuoteen (pääsulakkeet ei kestäneet kiitos mainauksen) ja jatkossa etäohjattavan pistorasian kautta kunnes saan aikaiseksi ostaa älykkäämään laturin mitä voi etänä ohjata.
  • Autoa ei ladata kuin halvalla sähköllä, muuten mennään polttomoottorilla (olis kiva tietää mikä on se hinta raja milloin kannattaa tankata sähköllä vs. bensa?)
  • Themon älykkäät lattialämmitystermarit tilattu (tulee vasta tammikuussa), pitäs toimia automaagisesti pörssisähkön hinnan mukaan. Toki niitä varmaan pystyy muutenkin räpeltämään etänä miten tykkää. Tarvittaessa kaikki muut lattialämmitykset kylmäksi paitsi pesuhuone jollain tasolla.
  • Shelly 3EM energia mittari hommatu millä näen koko talon sähkönkulutuksen kännykästä samoin säkillinen shellyn ja nediksen etäohjattavia pistorasioita energian kulutuksen seurannalla.
  • Lämminvesivaraajan ohjauksen otan sähkömittarin yösähkö ohjauksesta irti ja kytken shellyn 3EM sähkönkulutusmittariin jossa on kännykällä ohjattava kärki. Ajastukset pörssisähkön hinnan mukaan. Normi 23 ei nykyään ole halvin tuntia vaan ne alkaa joskus aamuyöstä...
  • Puita on joku kuutisen pinokuutiota.
  • Erilliset leivinuuni, varaavatakka ja hella. Jotta lämpöä riittää ja kokkailut onnistuu ilman sähköä. (en ole koskaan kokannut hellalla tai leivinuunissa viimeisen 10v aikana, mutta kerta se on enesimmäinenkin)
  • IV-koneen lämmitysvastus minimi asento 16C... eikä saa pois. Johdot irti? Lisäksi olen räpeltänyt tohon valloxiin pesuhuoneesta kosteuden mukaan säästyvän tehostuksen. Senkin voisi napata irti nyt talveksi.
  • Varasto ja leffahuone (yht.30m2) kylmäksi. Aiheuttaa nurinaa muksuilla, mutta katteltkoot tablettia.
  • APK, PK ja KR käy nyt jo vaan täysiä koneita. Pitää sitten jatkossa ajoittaa käyttö halvoille tunneille. KR käytöstä en kyllä ajatellut luopua maksoi mitä maksoi...

Vielä kk aikaa miettiä mitä kaikkea pitäisi tehostaa :hmm: . Marraskuussa mennyt nyt tähän asti 1630kWh ja lokakuussa meni 1130kWh jotta kyllä tossa fiilattavaa on...
- Talvella voi hyödyntää kylmää ilmaa ruoan säilönnässä, vaikka se jääkaapin tai pakastimen lauhdutin siirtääkin lämpöä huoneilmaan.
- Mainaat kryptoja vielä näillä sähkönhinnoilla? Onko kannattavaa?
- Itsellä auto kuluttaa sähköä n.17kWh/100km kesäaikaan ja 25kWh/100km talvipakkasilla (jos akku on lämmin eli ladattu ennen ajoa). Jos bensiiniä kuluisi seka-ajossa vaikka 6l/100km ja litrahinnat ovat 2€:n tuntumassa, niin rajahinta siirtoineen on noin 48snt/kWh luokkaa talvella ja kesällä noin 140snt/kWh. Muuttujia on toki oman kulutuksen lisäksi myös jatkuvasti vaihtuva polttoaineen hinta, mutta ainakin alle 35snt/kWh hinnoilla pitäisi olla vielä ihan kannattavaa.
-KR on pyykinkuivaamisen ohella myös tehokas lämmönlähde.
 
- Talvella voi hyödyntää kylmää ilmaa ruoan säilönnässä, vaikka se jääkaapin tai pakastimen lauhdutin siirtääkin lämpöä huoneilmaan.
- Mainaat kryptoja vielä näillä sähkönhinnoilla? Onko kannattavaa?
- Itsellä auto kuluttaa sähköä n.17kWh/100km kesäaikaan ja 25kWh/100km talvipakkasilla (jos akku on lämmin eli ladattu ennen ajoa). Jos bensiiniä kuluisi seka-ajossa vaikka 6l/100km ja litrahinnat ovat 2€:n tuntumassa, niin rajahinta siirtoineen on noin 48snt/kWh luokkaa talvella ja kesällä noin 140snt/kWh. Muuttujia on toki oman kulutuksen lisäksi myös jatkuvasti vaihtuva polttoaineen hinta, mutta ainakin alle 35snt/kWh hinnoilla pitäisi olla vielä ihan kannattavaa.
-KR on pyykinkuivaamisen ohella myös tehokas lämmönlähde.

Kotilatauksessa tuo kannattavuusraja asettuu tosiaan tuonne 40-60c/kWh paikkeille hybridille, täyssähkön kanssa kannattaakin sitten jo tankkailla kauppareissujen yhteydessä kun yleisesti hintataso asiointilatureilla on vielä 20-30c/kWh paikkeilla ja pikalatauskin voi olla 25-35c/kWh hintaista, ei tosin tällä menolla enää pitkään.
 
Jos käytössä on yhtään modernimpi lämpöpumppu-mallinen kuivausrumpu, niin sillä on itseasiassa joka tapauksessa energiatehokkaampaa kuivata kuin narulla.

Valitettavasti joku wanha Miäle. Ei ole pikkulapsia eikä muutenkaan sellasta mikä pitäisi heti päästä pyykäämään vaan voi kerätä kunnon lastin. Nytkin pessyt tyyliin 2-3 koneellista sitten kun inspiroituu pesemään.

Kaverillahan oli useampi tulisija ja puita varastossa. Lämpöpumppu tai ei, niin kyllä vaikkapa tämän loppukuun hinnoilla kannattaisi polttaa puuta ja ripustaa narulle kuivumaan.

Näinhän se on, että lämmitysmielessä puut kannattaisi. Toi rumpu on vaan mulla sellanen mukavuus tekijä mistä en tingi. Olen heittänyt kuivaustelineetkin jo pois. Niin näppärä kun voi heittää koneesta koneeseen ja siitä kerätä jäätävän kasan mitä ei kuitenkaan jaksa viikata XD.

Suorasähkö jos on niin kylmälaitteiden kulutuksella ei ole oikein mitään merkitystä. Tai ylipäänsä jos on vähänkään uudemmat laitteet, niin ei ne kuluta paljon mitään ja senkin mitä kuluttaa päätyy lämpönä kämppään.

Lämpöpumpullisesta saa säästöä vain silloin kun kämppää ei tarvitse lämmittää tai lämmittää jollain halvemmalla tavalla kuin suoralla sähköllä.

Kyllä sillä pörssisähköllä on varsinkin jos lämmittää tulisijoilla. Samoten mun kylmälaitteet on myös jotain 20v vanhoja integroituja Miälejä. En ole logannut, mutta epäilen noiden olevan erittäin energia tehottomia. Eristepaksuus esim. on hyvin pieni. Koska 4x puolikkaat integroidut kaapit niin vaihtokaan ei ole mikään naamankääntöliike. Muuten olisi varmaan tullut jotain tehokkaampaa tilalle.


En nyt silti näillä sähkönhinnoilla jatkaisi mainausta, mitä kyseinen käyttäjä kertoi aiemmin myös tehneensä. Vaikka ne eivät "kuluta paljoa mitään".

Tuossa taisi olla puhe kylmälaitteiden tehokkuudesta ja iästä (:

Mutta joo tällä hetkellä mainaus kannattaa lämmitys mielessä nykyisellä sopparilla. Jää jonkun verran jopa profitille. Leffahuone+varasto 6x 3070 ja talon puolella 17x 3060ti/3070. Mikä osittain selittää marraskuun kovempaa sähkönkulutusta. Lokakuussa oli rigit offlinessä. Ainut ikävä asia tässä on kun nyt se 25C lämmintä sisällä ja ihan jees niin tammikuussa varmaan ollaan 20C kintailla tai alle riippuen miten jaksaa polttaa puita. Eli tulee kohtalasien iso ero olosuhteisiin. Vaatteilla siitä toki selviää...

- Talvella voi hyödyntää kylmää ilmaa ruoan säilönnässä, vaikka se jääkaapin tai pakastimen lauhdutin siirtääkin lämpöä huoneilmaan.
- Mainaat kryptoja vielä näillä sähkönhinnoilla? Onko kannattavaa?
- Itsellä auto kuluttaa sähköä n.17kWh/100km kesäaikaan ja 25kWh/100km talvipakkasilla (jos akku on lämmin eli ladattu ennen ajoa). Jos bensiiniä kuluisi seka-ajossa vaikka 6l/100km ja litrahinnat ovat 2€:n tuntumassa, niin rajahinta siirtoineen on noin 48snt/kWh luokkaa talvella ja kesällä noin 140snt/kWh. Muuttujia on toki oman kulutuksen lisäksi myös jatkuvasti vaihtuva polttoaineen hinta, mutta ainakin alle 35snt/kWh hinnoilla pitäisi olla vielä ihan kannattavaa.
-KR on pyykinkuivaamisen ohella myös tehokas lämmönlähde.

Jäisiä limupulloja jääkaappiin? Epäilen, että kannattavampi on supistaa puoleen jos vaan saan kaikki mahtumaan (lähtee varmaan aika paljon vanhoja maustesooseja roskiin xD)
Kryptot olikin yllä jo.
Tää betsan hinta juttu olikin hyvä inffo, kiitos!
Tähänkin tuli yllä jo.
 
Kaverillahan oli useampi tulisija ja puita varastossa. Lämpöpumppu tai ei, niin kyllä vaikkapa tämän loppukuun hinnoilla kannattaisi polttaa puuta ja ripustaa narulle kuivumaan.
Ei sillä puunpoltolla säästä juuri mitään jos niistä joutuu maksamaan, ja on lämpöpumppu.
 
Ei sillä puunpoltolla säästä juuri mitään jos niistä joutuu maksamaan, ja on lämpöpumppu.

Mulla on tyyliin 10v vanhoja puita vielä. Samoin kaikkea paska puuta mikä on pakko polttaa pois (puuvarasto siistimmäksi). En ole jaksanut poltella puita kun 2v lämmitetty louhinnalla ja sitä ennen ilpillä. Ennen ilppiä tulisijoilla lämmitin kämppää. Sähköpatterit ei ole tässä talossa koskaan olleet mun aikana käytössä...


Sellanen tuli vielä miäleen, että onko joku keksinyt miten saisi mitattua kuumavesivaraajan lämpötilaa? Haluaisin saada kännykkään siitä tiedon.

e: Toimeisko?

+
+

Varaaja on mallia jäspi vls-200 tjsp. lauteiden alla. Helpompi olisi toki jos tunkee jostain eristeen läpi lähelle pytyn pintaa, mutta tarkkuus on varmaan aika heikko?
 
Viimeksi muokattu:
En nyt silti näillä sähkönhinnoilla jatkaisi mainausta, mitä kyseinen käyttäjä kertoi aiemmin myös tehneensä. Vaikka ne eivät "kuluta paljoa mitään".
Puhuin pelkästään kylmälaitteista. En ymmärrä miten mainaus niihin liittyy.
Se pyykkien kuivaus huoneilmassa on sitten muusta lämmityksestä pois, eli kokonaisuudessaan pitää vain lämmittää sen verran enemmän. Suoralla sähkölämmityksellä hyötysuhde on yksi (ja puulla reilusti alle sen), lämpöpumppukuivaimien hyötysuhde taas on jotain 2-4.
Juu, mutta jos pitää sekä lämmittää kämppää että kuivattaa pyykkiä ostosähköllä, niin on ihan sama kummalla tavalla sen tekee. Kokonaishyötysuhde on molemmissa yksi: kaikki verkosta otettu sähkö muuttuu lämmöksi ja olomuotoaan muuttaneeksi vedeksi.

(Toki jos ruvetaan ihan pilkkua viilaamaan, niin kondensoiva kuivausrumpu voi olla hieman tehokkaampi, koska se saa haihdutetun veden takaisin tiivistymisestä hieman energiaa talteen. Mutta tässä pitää taas olla tarkkana, ettei kaada sitä kondenssivettä heti lämpimänä viemäriin, vaan antaa säiliön ensin jäähtyä vaikka lattialla :))
 
Sellanen tuli vielä miäleen, että onko joku keksinyt miten saisi mitattua kuumavesivaraajan lämpötilaa? Haluaisin saada kännykkään siitä tiedon.

e: Toimeisko?

+
https://www.dustinhome.fi/product/5011220354/lampotila-anturi-1m?gclid=Cj0KCQiA-JacBhC0ARIsAIxybyOup56KuIcYBR9hzNoB-QpB7qwKTeg-AE52ncIIwuu0PX6VkjigbaQaAg1CEALw_wcB +
Varaaja on mallia jäspi vls-200 tjsp. lauteiden alla. Helpompi olisi toki jos tunkee jostain eristeen läpi lähelle pytyn pintaa, mutta tarkkuus on varmaan aika heikko?
Jos anturin saa varaajan ulkopintaan eristeiden alle niin kyllä se tarkkuus on silloin hyvä. Älä missään tapauksessa lähde varaajaan mitään reikiä tekemään. Se pitää muistaa, että varaajassa vesi kerrostuu niin että ylä- ja alaosan välillä on helposti 10 asteen ero.

Tuollaisen wifi-mittarin tekee viiden euron osilla jos vähän harrastuneisuutta löytyy: DS18B20 with NodeMCU Local WebServer - IoT Starters

Tai jos haluat shellyn, niin älä nyt 10 euroa maksa tuollaisesta geneerisestä anturista, jonka markkinahinta on euron luokkaa.
 
Jos anturin saa varaajan ulkopintaan eristeiden alle niin kyllä se tarkkuus on silloin hyvä. Älä missään tapauksessa lähde varaajaan mitään reikiä tekemään. Se pitää muistaa, että varaajassa vesi kerrostuu niin että ylä- ja alaosan välillä on helposti 10 asteen ero.

Tuollaisen wifi-mittarin tekee viiden euron osilla jos vähän harrastuneisuutta löytyy: DS18B20 with NodeMCU Local WebServer - IoT Starters

Tai jos haluat shellyn, niin älä nyt 10 euroa maksa tuollaisesta geneerisestä anturista, jonka markkinahinta on euron luokkaa.

Kyllähän tuolta kytkentälaatikosta pääsee eristeisiin käsiksi niin jollain tikulla voisi saada työnnettyä lähelle kuorta.

Eipä siihen mitään reikää ollut tarkoitus tehdä vaan tollanen vastaava mitä vesimittareissa sulanapitokaapelille käytetään... Eri asia sitten miten hyvin sen anturin saatyönnettyä tonne sisälle kun putket pieniä ja jyrkkiä mutkia... jos jää johonkin sinne syöttöputkiin eikä taita säiliöön asti niin jää vähän torsoksi. En oikein jaksa uskoa, että vaakamaallisessa varaajassa olisi 10C kerrostuma eroa ainakin jos sisäpuolelta pääsee mittamaan.

Joku helppokäyttöinen appi sen pitää olla mielellään olemassa oleva. Niitä on muutenkin jo ihan liikaa. Jos olisi motivaatiota räpeltää niin homeassistant olisi kova juttu. Ehkä pitää sellasta opetella sittenkun menee hermot kun säätää eri appeja ja ajastuksia...
 
Melko edullisena ratkaisuna voi suositella Shellyn Plug S etäohjattavia pistorasioita. Sain itse noilla kulutusta pois noin 100w/h 12h päivässä kun ajastelin sopivasti turhaan valmiusvirralla olevia järjestelmiä yöksi tms. ajoiksi jolloin noita ei käytetä pois päältä. Eihän tuosta nyt massiivista säästöä synny, kaavamaisesti laskettuna noin 440 Kwh/vuosi, mutta jotain kuitenkin.

Laitoin myös kakkospakastimen ja jääkaapin pois päältä, sekä laskin hieman tiettyjen huoneiden lämpöä. Uskon että kokonaisuudessa saan säästettyä noin 2000-3000 Kwh tänä vuonna. Sinänsä minulla on halpa sähkösopimus vielä parikin vuotta, mutta samapa tuo nyt vähän viilata.

Suurin syöppö tuntuu olevan lämminvesivaraaja, joka vaikka on noin 15 vuotta vanha selkeästi vuotaa hukkalämpönä melko merkittävästi. Toki tuo hukkalämpö pääosin päätyy talon lämmitykseen, mutta silti. Tuota on turkasen vaikea oikeasti toimivasti lisäeristää.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 240
Viestejä
4 501 520
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom