Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[Boulder]

Energiaremontteihin satsaaminen on ollut viisasta varautumista jo pitkään. Energiaa on verotettu jatkuvasti enemmän ja on ollut päivänselvää, että se linja tulee jatkumaan viheriäisen siirtymän myötä. Rahaa on saanut pankeista hyvin alhaisella korolla kymmenisen vuotta, jona aikana ko. rempatkin on maksaneet itsensä joko kokonaan tai suurissa määrin takaisin.

 

[jarp]

Sähkölämmitteinen OKT on tämän keskustelun kontekstissa nostettu erityiselle jalustalle, koska se on päätös, joka on tehty välittömän voiton saavuttamiseksi pitemmän ajan hintariskiä vastaan. Käänteisesti samanlaisen talonsa maalämmöllä lämmittävä on valinnut suuremmat aloituskustannukset minimoidakseen hintariskin.

Jos nyt aletaan talouden termeillä puhumaan valinnoista, niin puhutaan sitten myös riskienhallinnan termein (pahoittelen mahdollista väärää terminologiaa, on ihan hetkinen aikaa kun riskienhallintaa olen harrastanut). Ennen tätä vuotta sähkön hinnan kymmenkertaistumisen riski on ollut (on kuviteltu olevan) käytännössä nolla ja vaikka riskin realisoituessa seuraukset ovat aikas vakavat, niin nollatodennäköisyyksisiin riskeihin ei ole kyllä tapana varautua missään.

Jotta saataisiin pyöriteltyä yhtään mitenkään okt asujien syyksi tätä, niin pitäisi lähteä siitä, että ihmisten olisi pitänyt tajuta riskin todennäköisyyden olevan jotain muuta kuin nolla, jopa suuri. Tämä on aika kova vaatimus tilanteessa, jossa koko eurooppa, tavan kansalaiset ja viranomaiset, eivät ole tällaista riskiä pitäneet realistisena.

Energiaremontteihin satsaaminen on ollut viisasta varautumista jo pitkään. Energiaa on verotettu jatkuvasti enemmän ja on ollut päivänselvää, että se linja tulee jatkumaan viheriäisen siirtymän myötä. Rahaa on saanut pankeista hyvin alhaisella korolla kymmenisen vuotta, jona aikana ko. rempatkin on maksaneet itsensä joko kokonaan tai suurissa määrin takaisin.

Tää on ihan eri asia. On ollut mahdollisuuksien mukaan viisasta, kyllä. Pakollista, ei. Jossain toki menee raja, kuten sanoinkin, että nyt on laiminlyöty aivan liian pitkään remontteja jotka olisivat olleet viisaita jo pitkään, mutta kuten sanoin, niin enpä kyllä muista koskaan nähneeni missään kommenttia, että maalämpö tms. alkaisi olemaan pakko laittaa vanhoihinkin kämppiin, aina on puhuttu päinvastaista, että ei kannata.

NO. Itsehän olen pitänyt jonkinlaista sähkökatastrofia aina mahdollisena ja vaikka maalämpö ei asuntoa ostaessa ollut kriteeri, niin riittävä puulämmitys ja riittävät puuvarastot oli. Vähän toki ihmetyttää, ettei kaikilla ole tällaista vaatimusta ollut, mutta ei tulis kyllä mieleen sanoa, et oma vika lälläslää, muuttakaa betoniyksiöön koko suurperhe samalla kun meikä pistää halkoa pesään ja lämmintä piisaa...

 

[petepeluri]

Käsittääkseni aivan yleinen juttu, joka on korostunut mm. ihmislähtöisten köyhäilyuutisten (esim. Inflaatio | ”Noloa” – Helsinkiläinen Annemaria Laitinen on uransa huipulla ja joutuu silti lainaamaan rahaa äidiltään , jossa henkilö oli valinnut selkeästi yli varojensa olevan asuntomuodon) tai silloin kun yritykset huutavat apupakettia valtiolta. Keskiössä se, että on tehty riskillä päätös, joka sitten onkin räjähtänyt näpeille.

Sähkölämmitteinen OKT on tämän keskustelun kontekstissa nostettu erityiselle jalustalle, koska se on päätös, joka on tehty välittömän voiton saavuttamiseksi pitemmän ajan hintariskiä vastaan. Käänteisesti samanlaisen talonsa maalämmöllä lämmittävä on valinnut suuremmat aloituskustannukset minimoidakseen hintariskin.

Samalla kuitenkin omassa talossa asuvalla on teknisesti kaikki mahdollisuudet vaikuttaa asuintyyppiinsä, ja energiankulutukseensa sekä -lähteeseensä. Ja juurikin tämä vapaus on se, miksi mielestäni tulisi myös kantaa siihen vapauteen liittyvä vastuu.

Tällä hetkellä etuovessa halvin 440ke. Hyvä tietysti huutaa miksi kaikki eivät asu tuollaisissa.

 

[mattix]

Ilmalämpöpumpun (tai vaikka kahden) investointikustannus on aika pieni. Monia tuttujani tämä ei ole kiinnostanut pätkääkään, kun sähkön hinta on ollut riittävän alhainen. Olen yrittänyt myydä ko. energiainvestointia pumpun muilla lisäarvotekijöillä (jäähdytys, nopeus), mutta minkäs teet. Nyt sitten on alkanut kiinnostaa ja merkeistä kysellään. Aika monella kysymys ei ole ollut rahasta vaan halusta ja ymmärryksestä eri asioihin varautumiseen.

Käytännössä kaikki taloa rakennuttaneet tai rakentaneet olisivat asentaneet taloonsa maalämmön jo 1990-luvun loppupuolelta asti, jos sen olisi saanut suoran sähkölämmityksen hinnalla.

Energiatehokkuus on nyt vaan hyvä asia. Se ei vain ole ollut tärkeää tässä hyvinvointiyhteiskunnassa lukuisten tuttavieni (niin köyhien kuin paremmin pärjäävien) sähkön tai muun energiakäytön käytön perusteella. Jospa asia nyt muuttuu.

 

[petepeluri]

Energiaremontteihin satsaaminen on ollut viisasta varautumista jo pitkään. Energiaa on verotettu jatkuvasti enemmän ja on ollut päivänselvää, että se linja tulee jatkumaan viheriäisen siirtymän myötä. Rahaa on saanut pankeista hyvin alhaisella korolla kymmenisen vuotta, jona aikana ko. rempatkin on maksaneet itsensä joko kokonaan tai suurissa määrin takaisin.

Loputtomalla varallisuudella kaikki olisi helppoa. Tavallisella palkansaajalla vähän hiljaisempaa.

 

[tietokonerikki]

Käsittääkseni aivan yleinen juttu, joka on korostunut mm. ihmislähtöisten köyhäilyuutisten (esim. Inflaatio | ”Noloa” – Helsinkiläinen Annemaria Laitinen on uransa huipulla ja joutuu silti lainaamaan rahaa äidiltään , jossa henkilö oli valinnut selkeästi yli varojensa olevan asuntomuodon) tai silloin kun yritykset huutavat apupakettia valtiolta. Keskiössä se, että on tehty riskillä päätös, joka sitten onkin räjähtänyt näpeille.

Sähkölämmitteinen OKT on tämän keskustelun kontekstissa nostettu erityiselle jalustalle, koska se on päätös, joka on tehty välittömän voiton saavuttamiseksi pitemmän ajan hintariskiä vastaan. Käänteisesti samanlaisen talonsa maalämmöllä lämmittävä on valinnut suuremmat aloituskustannukset minimoidakseen hintariskin.

Samalla kuitenkin omassa talossa asuvalla on teknisesti kaikki mahdollisuudet vaikuttaa asuintyyppiinsä, ja energiankulutukseensa sekä -lähteeseensä. Ja juurikin tämä vapaus on se, miksi mielestäni tulisi myös kantaa siihen vapauteen liittyvä vastuu.

Laitat kaiken vastuun? sille omaa elintilaansa parantamaan pyrkineelle säästäväiselle perheelle, joka joutui tekemään päätöksen sen rakennusaikaisen tiedon ja energiatilanteen (Hinnan) mukaan. Suomessa keskituloinen on joutunut käytännössä luopumaan hyvin monesta muusta asiasta (ja tai tekemään hartiapankilla) saadakseen talonsa tehtyä ja ottamaan velkaa.

Nyt sitten annamme valtiovallan ja eduskunnan siunauksella (ne tuet ovat aivan mitättömät, toki parempi kuin ei mitään) energiayhtiöiden ottaa järettömät voitot , kun vertaa heidän todellisiin kustannuksiinsa ja viime vuoden hintoihinsa.

Tosta sitten seuraa, että moni pienituloinen joutuu joko tinkimään "ruuastaan" (lämmön pudottamisen lisäksi) ja tai
myymään pahimmassa tapauksessa sen talonsa krynderille, joka ostaa ne pilkkahintaan (jos edes ostaa) kun niiden vanhojen talojen arvo romahtaa. Tätä vastaavaa tapahtui 90-luvun laman aikana.

Tämä vain siksi, että eduskunta haluaa (näin se on pakko tulkita, koska riittäviä tekoja asian korjaamiseksi ei ole) jakaa
pienituloisten OK-talojen asukkaiden euroja energiayhtiöihin sijoittajille ja ajaa pienituloiset taloudelliseen ahdinkoon. Ei pienituloisella ole välttämättä säästössä tuhansia euroja, jolla maksaa ensi talven energiansa => Kesällä energiayhtiöt alkavat vaatia maksujaan. Sähkön katkaisulla uhaten tai jopa sen katkasiten.

 

[KapteeniTunkki]

Suomessa keskituloinen on joutunut käytännössä luopumaan hyvin monesta muusta asiasta (ja tai tekemään hartiapankilla) saadakseen talonsa tehtyä ja ottamaan velkaa.

Eli jo hyvänä päivänä koetellaan oman talouden rajoja, jolloin pahana talouden korttitalo (pun intended) kaatuu aivan varmasti.

Ja tämähän se asian ydin koko keskustelussa tässä on. Minun mielestäni sen rakentajan tulisi kantaa vastuunsa (tai rakentaa taloutensa mukaan vastuullisesti) ja sinun mielestä ei.

Eikä mitään mitä kumpikaan meistä sanoo, saa toista muuttamaan mieltään. Joten sovitaan, että olemme eri mieltä.

 

[Boulder]

Loputtomalla varallisuudella kaikki olisi helppoa. Tavallisella palkansaajalla vähän hiljaisempaa.

Itse olen tavallinen palkansaaja, vaimo matalapalkkainen. Asumme omakotitalossa, ja meillä on tehty vuosien mittaan yhtä sun toista energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä. En ole teettänyt remppoja taskurahoillani, vaan mennyt kiltisti pankin juttusille. Kuten viestiini kirjoitin, lainaraha on ollut pitkään hyvin halpaa ja sillä on voinut tehdä merkittäviä toimenpiteitä mm. energiankulutuksen pienentämiseksi.

 

[Boulder]

-

 

[tietokonerikki]

'

 

[tietokonerikki]

Eli jo hyvänä päivänä koetellaan oman talouden rajoja, jolloin pahana talouden korttitalo (pun intended) kaatuu aivan varmasti.

Ja tämähän se asian ydin koko keskustelussa tässä on. Minun mielestäni sen rakentajan tulisi kantaa vastuunsa (tai rakentaa taloutensa mukaan vastuullisesti) ja sinun mielestä ei.

Eikä mitään mitä kumpikaan meistä sanoo, saa toista muuttamaan mieltään. Joten sovitaan, että olemme eri mieltä.

Joo voimme olla erimieltä, mutta keskituloiselle, jolla ei ole niitä varakkaita vanhempia, ainut tapa saada oma talo on ollut ottaa toi mainitsemasi "taloudellinen riski" ja se talo on antanut hänelle hyvän motiivin tehdä töitä yhteiskuntamme eteen, eikä vaan käydä muiden kukkarolla.

Nyt sitten hänet "palkitaan" , eduskunnan siihen puuttumatta, työstään käytännössä ryöstämällä (energian ylikorkean hinnan avulla) hänen elämäntyönsä tulokset.

 

[Taneli-]

Samalla kuitenkin omassa talossa asuvalla on teknisesti kaikki mahdollisuudet vaikuttaa asuintyyppiinsä, ja energiankulutukseensa sekä -lähteeseensä. Ja juurikin tämä vapaus on se, miksi mielestäni tulisi myös kantaa siihen vapauteen liittyvä vastuu.

Tässä kannattaa kuitenkin muistaa että tämä teoreettinen vapaus täytyy suhteuttaa suurempaan yhtälöön:
1) missä on työpaikka / opinnot / harrastukset / vapaa-aika
2) mistä sen asunnon haluaa
3) onko siellä vapaata tilaa
4) paljonko se tila maksaa
5) täytyykö ostaa jotain vanhaa mikä täytyy ensin purkaa, sitten ehkä tapella pitkäänkin että saa muutosluvat ja rakentaa uutta tilalle

Eli avatakseni hieman noita kohtia:
1 & 2) yleensä ihmiset ovat mukavuudenhaluisia. Eli haluavat asua lähellä / hyvien kulkuyhteyksien varrella sitä paikkaa (mutta ei liian lähellä) missä (kaikki) aikuiset tekevät töitä, lapset käyvät koulua/päivähoitoa, missä on harrastukset ja viettävät vapaa-aikaansa

Tästä päästään kohtiinn 3) 4) & 5)
Onko siellä edes vapaata tilaa? Jos työpaikka ja harrastukset on ison kaupungin keskellä paljonko sellaisen ostaminen maksaa ja vaikka joutuisi ostamaan esim. suuren kerrostalon ja purkamaan sen saako silti lupaa rakentaa tilalle omakotitaloa?

Eli vaikka jokaisella ihmisellä on teoreettisesti nuo mahdollisuudet suurelle osalle vastaan lyövät sitten elämän realiteetit. Eli jos siinä "lähellä kaikkea" olisi vaan kerrostaloja ja tarvisi iskeä pöytään ehkä useampia miljoonia, sitten alkaa riitelemään saako luvat purkaa kallista kerrostaloa vaikkapa Helsingin keskustasta ja rakentaa tilalle yhtä omakotitaloa... varmaan suurin osa EI ryhdy siihen, ei vaikka se mäkkärin työpaikka olisi 100% varma ja lisäksi saisi tehdä siivoojan hommia sivussa niin paljon kuin tahtoo.

Tästä taas päästäisiin kohtaan
6) kompromissi

Eli ostetaan se talo jostain valmiina, asuttuna ja "käytettynä". Tingitään niistä omista haluista ja tarvittaessa ajetaan useampi tunti päivässä töihin ja takaisin sekä viedään lapsia kouluun ja kuljetaan autolla kauppaankin. Tällöin joudutaan tinkimään myös paitsi sijainnista ehkä myös muista jutuista kuten lämmitysmuodoista jne.

Täytyy kuitenkin muistaa että Suomessa keskimääräinen asuntolaina on 100 000€. Mikä tekee keskimääräisen asunnon hinnaksi noin 105 000 - 260 000€ ympäri Suomea. (Otaksuen että yleensä 1-2 henkilöä ottaa sen lainan ja laittaa siihen sen 5-30% omaa rahaa kiinni)

Maalämmöstä taas todetaan:
"Jos kohteessa on valmiiksi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpöön siirtyminen maksaa yleensä 12 000 –18 000 euroa. Mikäli kohteeseen asennetaan lattialämmitys osana muutostöitä, hinta voi nousta 25 000 euroon + Maalämpöremontin hinta omakotitaloon vaihtelee pienen talon noin 20 000 eurosta satojen neliöiden kokoisen talon n. 40 000 euroon."

Eli jos hinta asunnolle on vaikkapa tuo 105 000€ ja siihen tahtoisi sitten mahdollisesti 25 000€ maksavan maalämmön se asunto itse saisi enää maksaa vain 80 000€. Eli hirmuisen uutta asuntoa ei enää saisi hankittua.

Eli lyhyesti: vaikka jokaisella on teknisesti kaikki mahdollisuudet vaikuttaa kaikkeen ennenkuin hankkii uuden asunnon käytännössä usein nämä mahdollisuudet ovat kuitenkin tiukemmin sidottuja esim. rahaan, omaan poliittiseen vaikutusvaltaan sekä ympäröivään byrokratiaan.

 

[Boulder]

Täytyy kuitenkin muistaa että Suomessa keskimääräinen asuntolaina on 100 000€.

Tuossa pitää sitten muistaa se, että moni pariskunta omistaa asuntonsa 50/50-suhteessa ja laina vastaavasti puolet todellisesta hinnasta.

 

[Lämpöpumppu]

Jos nyt aletaan talouden termeillä puhumaan valinnoista, niin puhutaan sitten myös riskienhallinnan termein (pahoittelen mahdollista väärää terminologiaa, on ihan hetkinen aikaa kun riskienhallintaa olen harrastanut). Ennen tätä vuotta sähkön hinnan kymmenkertaistumisen riski on ollut (on kuviteltu olevan) käytännössä nolla ja vaikka riskin realisoituessa seuraukset ovat aikas vakavat, niin nollatodennäköisyyksisiin riskeihin ei ole kyllä tapana varautua missään.

Riskejä ne yllättävätkin riskit ovat. En todellakaan itsekään olisi aavistanut, että sähkönhinnat pomppaisivat kymmenkertaisiksi. Enkä myöskään aavistanut aikoinaan Talvivaaran osakeyhtiön voivan ongelmista huolimatta mennä konkurssiin, jossa menetin tuosta vain reilu kymppitonnin. Kaivoshan sinänsä oli "kultakaivos", joka toimii erittäin hyvin feeniksin lailla syntyneen Terrafamen kautta. Valtio päästi osittain omistamansa Talvivaaran konkurssiin ja mukana meni piensijoittajien rahat, ja tilalle tehtiin Terrafame. Toki tässä keississä oli konkurssin merkit ilmassa jo tovin ja markkinat toimivat kuten toimivat. Mutta hämmästyttävästi uusi yhtiö vanhoine työntekijöineen sai homman rokkaamaan heti. En ole katkera, sijoittamisessa on aina riskinsä ja olen nähnyt läheltä huomattavasti isompia menetyksiä kun yrityksiä mennyt alta.

 

[B12]

Riskejä ne yllättävätkin riskit ovat. En todellakaan itsekään olisi aavistanut, että sähkönhinnat pomppaisivat kymmenkertaisiksi.

Millaiseen maailmanloppuun sitä sitten tulisi varautua elämää suunnitellessa? Ryssän ohjus osuu velkavetoiseen omakotitaloon ja siihen ei taida kotivakuutus auttaa? Talo meni, velka jäi. Tuossa koronan aikana moni muutti kerrostalosta maalle omakotitaloon ja työmatkakin piteni. Sitten yhtäkkiä niks naks alettiin puhua 4€ polttoaineen litrahinnoista.

Varminta olisi varmasti asua vuokralla pienessä kuutiossa polkupyörämatkan päässä työpaikalta. Kaikki muu on riskinottoa. Lyhyellä tähtäimellä ehkä jopa toimeentulotuen varassa.

 

[pulatunnus]

Täytyy kuitenkin muistaa että Suomessa keskimääräinen asuntolaina on 100 000€. Mikä tekee keskimääräisen asunnon hinnaksi noin 105 000 - 260 000€ ympäri Suomea. (Otaksuen että yleensä 1-2 henkilöä ottaa sen lainan ja laittaa siihen sen 5-30% omaa rahaa kiinni)

Sori että tartun yksittäiseen kohtaan, mutta jostain valittu tuo 100 000 euroa, josta sitten johdetaan loput.
Yritin kaivaa tilastoja. tilastokeskuksen mukaan 2021 asuntovellallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin reilu 110 000 euroa. , PK seutu reilusti enemmän, muu uusimaa jonkinverran enemmän, muu mannersuomi sitten alle satkun.

Joku vanhempi tilasto, asuntovelallisia reilu 50%, noita prosentteja miettiessä pitäisi sitten tavata miten se asuntoon rahoitettu, mitä siihen lasketaan, ja mitkä asuntovelat, ja asuntovelkaa edullisena raha motivoi ottamaan nimenomaan asuntovelkaa.

Jos velkavivuttaa asuntoa, niin jos rahan saanti ei ongelma, niin energiatehokkuus, lämmitysmuoto, omistu, vuokra tontti jne. ne ihan matikkaa. (* Mutta sitä rahaa jaetaan väillä eri tyyliin, välillä on niitä euromääräisiä kattoja, kuinka paljon voi saada lainaa. Ja asunnonostaja tekee sitten valintoja itselleen epäedullisin perustein.

Vertaa auton ostaja, saa parinkympin autolainan, niin osaa osti jonkin ison saksantuonti pommin, joku toinen osti samalla rahalla edullisia ajoja.

Mutta muistetaan edelleen, jos kritisoidaan suorasähkölämmittäjiä, vuosi sitten oli vahva usko että sähkönhinta voi heilua nousta, lähinnä verojen ja päästöjuttujen takia, varovainen laski pahimmaksi skenaarioksi tuplahinta. Ja sen perusteella sitten miettiä mitä kannattaa investoida, muistetaan että vuosi sitten jo energirempat kuumeni.

Jos harakanpesiä on ostannut niin yleensä siihen on hinnoitellut sitä energia riskiä, joten ei ne ihan puskista tule, pahimpia tilanteita on ne kun useampia riskejä iskee yhtäaikaa.



(*
Ja muistettava että vuosi sitten, harakanpesä vs energiatehokas oli hinnoiteltu sen hetken mukaan, no vähän hämmentää se että energiatehokkuuden mukana tuli myös muita arvoja (uudempia kohteita)

 

[tietokonerikki]

Riskejä ne yllättävätkin riskit ovat. En todellakaan itsekään olisi aavistanut, että sähkönhinnat pomppaisivat kymmenkertaisiksi. Enkä myöskään aavistanut aikoinaan Talvivaaran osakeyhtiön voivan ongelmista huolimatta mennä konkurssiin, jossa menetin tuosta vain reilu kymppitonnin. Kaivoshan sinänsä oli "kultakaivos", joka toimii erittäin hyvin feeniksin lailla syntyneen Terrafamen kautta. Valtio päästi osittain omistamansa Talvivaaran konkurssiin ja mukana meni piensijoittajien rahat, ja tilalle tehtiin Terrafame. Toki tässä keississä oli konkurssin merkit ilmassa jo tovin ja markkinat toimivat kuten toimivat. Mutta hämmästyttävästi uusi yhtiö vanhoine työntekijöineen sai homman rokkaamaan heti. En ole katkera, sijoittamisessa on aina riskinsä ja olen nähnyt läheltä huomattavasti isompia menetyksiä kun yrityksiä mennyt alta.

Minäkin kannatan että riskin ottaja kantaa sen riskin, kun puhutaan sijoittamisesta. Mutta oma asunto on välttämättömyyshyödyke ja sen kanssa ei saisi antaa näin pelata energiayhtiöihin sijoittaneiden vaurastuttamiseksi.
Tosta vaan seuraa se, että talonsa menettäneet siirtyvät yhteiskunnan toimeen tulon varaan tai pahimmassa tapauksessa menttävät elämän halun.

90-luvun lamassa oli paljon tapauksia, joissa ihmiset jäivät kahden asunnon loukkuu, kun halusivat tienata ja odottaa sen vanhan hinnan nousua 1989-90 velkakuplassa. Sitä (kaksi asuntoavelaksi)) minusta voi kutsua riskin otoksi, joka on aivan eri asia kuin tehdä se yksi jonka tarvitsee asuakseen.

Tohon 100000 km. velkaan jaettuna 2:lla, aika useinhan tossa kuvio menee niin, että sillä pariskunnalla yhteenliittymisestä johtuen ilmaantuu sitä jälkikasvua, joiden elättäminen muidenkin (koulun, urheiluseurojen jne) asettamien taloudellisten paineiden johdosta. Vie sitä velanmaksukykyä ja vastaavasti lisää sen tarvittavan asunnon kokoa. Eli vaikka se olisi vain toi 50000 (jota pidän ainakin eteläsuomessa hyvin alakantin velkana nuorille pareille)
se on kova pala maksaa keskituloiselle, eikä kestä tällaista (ei vättämätöntä) nopeaa energian kulutason nousua.

 

[pulatunnus]

Tohon 100000 km. velkaan jaettuna 2:lla, aika useinhan tossa kuvio menee niin, että sillä pariskunnalla yhteenliittymisestä johtuen ilmaantuu sitä jälkikasvua, joiden elättäminen muidenkin (koulun, urheiluseurojen jne) asettamien taloudellisten paineiden johdosta. Vie sitä velanmaksukykyä ja vastaavasti lisää sen tarvittavan asunnon kokoa. Eli vaikka se olisi vain toi 50000 (jota pidän ainakin eteläsuomessa hyvin alakantin velkana nuorille pareille)
se on kova pala maksaa keskituloiselle, eikä kestä tällaista (ei vättämätöntä) nopeaa energian kulutason nousua.

2 aikuista, väh 1 lapsi, oliko asuntovelkaa luokkaa 150 000, 1 aikuinen, väh 1 lapsi oli alle satatuhatta.
Johtuu toki siitä että nuoret pariutuvat ottavat asuntolainaa, vanhetessa lyhennetään, ja kun lapset lähtee pois niin velkaakin jo lyhennetty.

Nuo siis asuntovellallisten asuinkuntien, ne sitten eri luvut mitä on heillä joilla kämppä max velkavivulla ja ei ole paljoa lyhennelty ja se harakanpesä jonka arvokin alkaa uhkaavasti happaneen.

Kuten joku aiemmin kirjoitti, jos on tuoreehko iso auntolaina, niin siinä periaatteessa pitäisi olla kunnon korkiriski huomioitu, eli parinsatkun lainassa 3 prosenttiyksikköä on 6000€, eli jos tuhansien eurojen lisäsähkömenot jo tekee kipeää, niin kannattaa tehdä riskitestiä, myös sillä että korot nousee.

Minäkin kannatan että riskin ottaja kantaa sen riskin, kun puhutaan sijoittamisesta. Mutta oma asunto on välttämättömyyshyödyke ja sen kanssa ei saisi antaa näin pelata energiayhtiöihin sijoittaneiden vaurastuttamiseksi.

Mikä osuus asunto sijoituksesta on ns välttämätöntä, mikä sijoitusta/mukavuutta/velka kulutusta.

ja sen kanssa ei saisi antaa näin pelata energiayhtiöihin sijoittaneiden vaurastuttamiseksi.

Muistutus siitä sokerihamastraajasta, vaikka vähän huono vertaus.

Jos joku sijoittaa hyvinä aikoina asiaan mitä tarvitaan pula-aikana, esim sokeriin. Niin se että sokerihamstraaja pula-aikana ottaa sokerista sikahinnan, on kaikkien etu.

Ei kovin hyvä vertaus, mutta yritän tuoda sitäkin esille, että onneksi tässä maassa on ollut pääomaa jota laitettu sähköntuotantoon.

 

[tietokonerikki]

2 aikuista, väh 1 lapsi, oliko asuntovelkaa luokkaa 150 000, 1 aikuinen, väh 1 lapsi oli alle satatuhatta.
Johtuu toki siitä että nuoret pariutuvat ottavat asuntolainaa, vanhetessa lyhennetään, ja kun lapset lähtee pois niin velkaakin jo lyhennetty.

Nuo siis asuntovellallisten asuinkuntien, ne sitten eri luvut mitä on heillä joilla kämppä max velkavivulla ja ei ole paljoa lyhennelty ja se harakanpesä jonka arvokin alkaa uhkaavasti happaneen.

Kuten joku aiemmin kirjoitti, jos on tuoreehko iso auntolaina, niin siinä periaatteessa pitäisi olla kunnon korkiriski huomioitu, eli parinsatkun lainassa 3 prosenttiyksikköä on 6000€, eli jos tuhansien eurojen lisäsähkömenot jo tekee kipeää, niin kannattaa tehdä riskitestiä, myös sillä että korot nousee.

Nuorille myytiin 25-vuoden (vaiko jopa yli) laina-ajalla ja aluksi taisi olla vielä lyhennysvapaita ja korot vuosikausia lähes nollassa. Nyt on korot nousussa eli toi sun (korkoriskivarauksen hyöty menee siihen), elintarvikkeiden hinnat nousee ja
palkat eivät nettona tota läheskään kaikilla nouse. Olet ostanut velaksi 1900-luvun lopun talon, jonka energiakulutus vaikka vain 20000kWh Forum pyytää vanhoilta asiakkailtaankin 35 snt kwh eli siirtoineen veroineen energiaan ehkä 43snt?
8600€, josta vain tänä vuonna takaisin jotain (hatusta) 2000€ ? Jos se kulutus on esim. 30000 (12900€-tuki) menot ovat sitten vielä suuremmat.

Ei tossa ole vaikeaa kuvitella, että perheet ovat huolissaan saavatko asuntonsa pitää. Varsinkin, jos ollaan vain toisen puolison tulojen varassa tai molemmat pienipalkkaisissa hommissa.
Toinen ryhmä ovat ne eläkeläiset jotka saavat n. 1100-1400€/kk tuloja (heitä on todella paljon, vaikka kaikki eivät OK-taloissa asukaan), vaikka sitä velkaa ei olisikaan, on lääke yms kuluja ja syödäkin pitäisi.

 

[Taneli-]

Tohon 100000 km. velkaan jaettuna 2:lla, aika useinhan tossa kuvio menee niin, että sillä pariskunnalla yhteenliittymisestä johtuen ilmaantuu sitä jälkikasvua, joiden elättäminen muidenkin (koulun, urheiluseurojen jne) asettamien taloudellisten paineiden johdosta. Vie sitä velanmaksukykyä ja vastaavasti lisää sen tarvittavan asunnon kokoa. Eli vaikka se olisi vain toi 50000 (jota pidän ainakin eteläsuomessa hyvin alakantin velkana nuorille pareille)
se on kova pala maksaa keskituloiselle, eikä kestä tällaista (ei vättämätöntä) nopeaa energian kulutason nousua.

Kirjoitinkin: " Täytyy kuitenkin muistaa että Suomessa keskimääräinen asuntolaina on 100 000€. Mikä tekee keskimääräisen asunnon hinnaksi noin 105 000 - 260 000€ ympäri Suomea. (Otaksuen että yleensä 1-2 henkilöä ottaa sen lainan ja laittaa siihen sen 5-30% omaa rahaa kiinni)".

Eli jos yhden ihmisen asuntolaina on siis keskimääräisesti Suomessa tuo noin 100 000€. Kuitenkin monesti (ei aina) kaksi ihmistä ottaa lainan, minkä voi laskea tuosta jälkimmäisestä summasta = eli keskimääräisesti asuntolaina per asunto olisi 105 000€ - 260 000€ väliltä. Otaksuen että lainaa ottava(t) omaavat myös 5-30% omaa (tai lisä)rahaa.

Toki moni nuorempi henkilö ei osaa järkevästi miettiä tulevaa aikaa seuraavaa 25 vuotta, varsinkaan jos he ovat vielä nuorempia kuin 25. Eli samaan aikaan säästäminen kun lyhentää tuota asuntolainaa voi tuottaa ongelmaa ja sitten yllättävät menot (hajonneet kodinkoneet, auton uusiminen, nouseva bensan tai esim. sähkönhinta) aiheuttavat ongelmaa. Jos niitä säästöjä ei ole kerrytetty samalla kun on lainaa lyhennetty.

 

[tietokonerikki]

Kirjoitinkin: " Täytyy kuitenkin muistaa että Suomessa keskimääräinen asuntolaina on 100 000€. Mikä tekee keskimääräisen asunnon hinnaksi noin 105 000 - 260 000€ ympäri Suomea. (Otaksuen että yleensä 1-2 henkilöä ottaa sen lainan ja laittaa siihen sen 5-30% omaa rahaa kiinni)".

Eli jos yhden ihmisen asuntolaina on siis keskimääräisesti Suomessa tuo noin 100 000€. Kuitenkin monesti (ei aina) kaksi ihmistä ottaa lainan, minkä voi laskea tuosta jälkimmäisestä summasta = eli keskimääräisesti asuntolaina per asunto olisi 105 000€ - 260 000€ väliltä. Otaksuen että lainaa ottava(t) omaavat myös 5-30% omaa (tai lisä)rahaa.

Toki moni nuorempi henkilö ei osaa järkevästi miettiä tulevaa aikaa seuraavaa 25 vuotta, varsinkaan jos he ovat vielä nuorempia kuin 25. Eli samaan aikaan säästäminen kun lyhentää tuota asuntolainaa voi tuottaa ongelmaa ja sitten yllättävät menot (hajonneet kodinkoneet, auton uusiminen, nouseva bensan tai esim. sähkönhinta) aiheuttavat ongelmaa. Jos niitä säästöjä ei ole kerrytetty samalla kun on lainaa lyhennetty.

Joo tapauksia on useita, mutta aika harvalla keskituloisella nuorella parilla , joilla on 150000-300000 € (etelässä aika monella) velka päällä, korko, autokulujen ja perheen muiden kulujen lisäksi vielä on mahdollista laittaa sivuun laittaa, lainojen lyhennysten lisäksi.
Eikä siihen enää kaivata sitä, että pitää maksaa energialaitoksien ylisuuria voittoja. Fortum teki uutisten mukaan 10miljardin alaskirjauksen, niitä tässä ilmeisesti nyt maksatetaan?

 

[Taneli-]

Joo tapauksia on useita, mutta aika harvalla keskituloisella nuorella parilla , joilla on 150000-300000 € (etelässä aika monella) velka päällä, korko, autokulujen ja perheen muiden kulujen lisäksi vielä on mahdollista laittaa sivuun laittaa, lainojen lyhennysten lisäksi.

Käytännössä pitäisi olla, tai laina on alunperinkin ollut liian suuri.

Koska se on ihan käytännön fakta että ennenkuin laina otetaan sitä testataan 6% korolla.
Lisäksi se on lähes varma fakta että edes JOTAIN hajoaa / täytyy hankkia seuraavan 25 vuoden aikana. Tähän on pakko varautua, ellei sitten toimi (minusta) todella typerästi ja heti kun jotain täytyy ostaa tai jokin kallistuu otetaan se kulutusluotto/pikavippi/maksetaan osamaksulla tietyllä prosentilla. On se sitten uusi kännykkä, auto, pesukone, mikro, muuttuva vastike, vakuutus, uusi korjausvelka mikä täytyy ottaa tms.

Käsi pystyyn jokainen joka käyttää esim. viimevuosituhannen kännykkää vielä eikä vaatekaapissa ole yhtään tämän vuosituhannen vaatetta?

 

[petepeluri]

Itse olen tavallinen palkansaaja, vaimo matalapalkkainen. Asumme omakotitalossa, ja meillä on tehty vuosien mittaan yhtä sun toista energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä. En ole teettänyt remppoja taskurahoillani, vaan mennyt kiltisti pankin juttusille. Kuten viestiini kirjoitin, lainaraha on ollut pitkään hyvin halpaa ja sillä on voinut tehdä merkittäviä toimenpiteitä mm. energiankulutuksen pienentämiseksi.

Ei hirveästi auta jos pankki ei myönnä remonttilainaa...

Yhteiskunta toimii huonosti ilman halpaa energiaa. Kaikki se mikä menee ylihintaiseen energiaan on pois normaalista kulutuksesta. Monella se muu kulutus menee nolliin, mikä ei voi olla näkymättä yhteiskunnassa.

 

[Lämpöpumppu]

Käytännössä pitäisi olla, tai laina on alunperinkin ollut liian suuri.

Koska se on ihan käytännön fakta että ennenkuin laina otetaan sitä testataan 6% korolla.
Lisäksi se on lähes varma fakta että edes JOTAIN hajoaa / täytyy hankkia seuraavan 25 vuoden aikana. Tähän on pakko varautua, ellei sitten toimi (minusta) todella typerästi ja heti kun jotain täytyy ostaa tai jokin kallistuu otetaan se kulutusluotto/pikavippi/maksetaan osamaksulla tietyllä prosentilla. On se sitten uusi kännykkä, auto, pesukone, mikro, muuttuva vastike, vakuutus, uusi korjausvelka mikä täytyy ottaa tms.

Käsi pystyyn jokainen joka käyttää esim. viimevuosituhannen kännykkää vielä eikä vaatekaapissa ole yhtään tämän vuosituhannen vaatetta?

Ja tuo 6% sietotesti tehdään käsittääkseni siten, että maksimissaan noin kolmannes nettotuloista menisi lainanhoitoon kyseisellä korkotasolla. Epäilen, ettei tämä ole ollut täysin aukoton testaus nyt matalan koron aikaan varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Monet varmasti yrittävät vielä keinotella itselleen suuremman lainan mihin olisi varaa, vaikka järkevää olisi jokaisen kriittisesti ajatellen tehdä itselleen sietotestit.

 

[Boulder]

Ei hirveästi auta jos pankki ei myönnä remonttilainaa...

Jos pankki ei ole myöntänyt normaaliin kohteeseen remonttilainaa, varsinkin kuluja pudottavaan energiaremonttiin, vaikka tuossa 2010-luvun aikana, on tulot ja menot jo lähtökohtaisesti pahasti epätasapainossa. Itselläni oli yksi isompi peruskorjauslaina täysin läpällä pyydetty summa, jonka pankki myönsi kyselemättä sen enempää kun totesivat, että tulot riittää kattamaan lainan myötä lisääntyvät kuukausittaiset menot. No, koko laina meni ihan oikeisiin asioihin ja maksaa nyt itseään takaisin pienempinä lämmityskuluina.

 

[pulatunnus]

Kirjoitinkin: " Täytyy kuitenkin muistaa että Suomessa keskimääräinen asuntolaina on 100 000€. Mikä tekee keskimääräisen asunnon hinnaksi noin 105 000 - 260 000€ ympäri Suomea. (Otaksuen että yleensä 1-2 henkilöä ottaa sen lainan ja laittaa siihen sen 5-30% omaa rahaa kiinni)".

Uusiin lainoihin tuossa viittaat ?
2021 ensiasunnon lainojen mediaani 120 000euroa
Kaikki, siis vaihtajat ja sijoitusasunnot mediaan 100 000 euroa.

Oliko tuo tosiaan laskettu per naama ?, kahden aikuisen asuntokunnolla toki tilastojen mukaan enemmän asuntolainaan

Mutta ongelmahan tuosta tulee sitten jos asuntojen hinta kyykkää, tietenkin jos mietitään sähkönhintaan, niin nyky markkinatilanteessa ne asunnot eniten ovat hintapaineissa, jos luotetaan siihen että sähkönhinta normalisoituu, niin nyky sähkönhinnalla ei kannata ynnättä myyntipuolta.

Pahin tilanne on tietenkin se että on rakastunut asuntoonsa eikä kykene siitä luopumaan siinä tilanteessa kun se vielä olisi tervettä.

 

[tietokonerikki]

Käytännössä pitäisi olla, tai laina on alunperinkin ollut liian suuri.

Koska se on ihan käytännön fakta että ennenkuin laina otetaan sitä testataan 6% korolla.
Lisäksi se on lähes varma fakta että edes JOTAIN hajoaa / täytyy hankkia seuraavan 25 vuoden aikana. Tähän on pakko varautua, ellei sitten toimi (minusta) todella typerästi ja heti kun jotain täytyy ostaa tai jokin kallistuu otetaan se kulutusluotto/pikavippi/maksetaan osamaksulla tietyllä prosentilla. On se sitten uusi kännykkä, auto, pesukone, mikro, muuttuva vastike, vakuutus, uusi korjausvelka mikä täytyy ottaa tms.

Käsi pystyyn jokainen joka käyttää esim. viimevuosituhannen kännykkää vielä eikä vaatekaapissa ole yhtään tämän vuosituhannen vaatetta?

Joo jälkikäteen tientenkin noin, mutta harva muistaa laskea siihen testiin kaikki kulut (esim. lasten "kalliit" harrastukset)
eivätkä varmasti osanneet varautua energian näin äkilliseen jyrkkään nousuun ja siihen ettei valtiovalta tee asialle juurikaan mitään, asetettiinhan siirron hinnallekin tuottokatto.

Perheen perustaminen ja sen kulut tulee monelle yllätyksenä.

Mikä osuus asunto sijoituksesta on ns välttämätöntä, mikä sijoitusta/mukavuutta/velka kulutusta.

Toi on hyvä kysymys, minulle asunto on aina ollut myös sijoitus (parempi eurot siihen kuin vuokranantajalle), mutta samalla myös paikka, jossa haluaa viihtyä.

Jos joku sijoittaa hyvinä aikoina asiaan mitä tarvitaan pula-aikana, esim sokeriin. Niin se että sokerihamstraaja pula-aikana ottaa sokerista sikahinnan, on kaikkien etu.

Ei kovin hyvä vertaus, mutta yritän tuoda sitäkin esille, että onneksi tässä maassa on ollut pääomaa jota laitettu sähköntuotantoon.

No niin on huono ja se ei ole kaikkien etu vaikka sen voi niin myyjä itselleen "markkinoida"
Me elämme maassa missä on aiemmin haluttu pitää edes jollain tasolla kansalaiset samalla viivalla taloudellisesti.
Viime vuosikymmeninä tosin sitä luokkaeroa on lisätty. Noi energialaitokset on tehty meidän kaikkien rahoilla ja riskillä
(pankit rahoittavat, ja kun ne tai yritykset kaatuvat riskit siirtyvät muiden maksettaviksi). Valta niiden käytöstä on annettu muutamille harvoille ja siitä nyt maksamme Fortumin johdon huonojen päätösten seurauksista. Ja eduskunnan haluttomuudesta korjata tilanne kaikille tasapuolisemmin.

 

[Dzeeta]

Ja tuo 6% sietotesti tehdään käsittääkseni siten, että maksimissaan noin kolmannes nettotuloista menisi lainanhoitoon kyseisellä korkotasolla. Epäilen, ettei tämä ole ollut täysin aukoton testaus nyt matalan koron aikaan varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Monet varmasti yrittävät vielä keinotella itselleen suuremman lainan mihin olisi varaa, vaikka järkevää olisi jokaisen kriittisesti ajatellen tehdä itselleen sietotestit.

Nää 6% stressitestit kertoo lainan nostamisen aikaisen tilanteen, sen jälkeen on ostettu auto osarilla, otettu 30k remppalainaa, tempurin 8k sänky, pari muksua ja koira. Inflaatio 8% palkka noussut 2%. Siinä voi sitten ihmetellä. Eli tuo 6% testi toimii vaan finanssivalvonnan suosituksena ja se mittaa sen riman ylityksen mahdollisuutta sen lainan ottamisen hetkellä. Jälkeenpäin siihen on suhteellisen turha nojautua.

 

[pulatunnus]

Joo tapauksia on useita, mutta aika harvalla keskituloisella nuorella parilla , joilla on 150000-300000 € (etelässä aika monella) velka päällä, korko, autokulujen ja perheen muiden kulujen lisäksi vielä on mahdollista laittaa sivuun laittaa, lainojen lyhennysten lisäksi.

Nyt näissä OK asujissa joilla velkavivutettu asunto PK seudulla, joiden netto tulot ihan hyvällä tasolla, niin ne ei ole heitä joilla joku räkänen rintsikka, tai muu pommi. (tai jos pommi, niin sitten ison rahan pommi).
Heillä on korona-ajalta säästöjä, kun useampi loma matka jäi tekemättä. Ja se peruskulutus kestää tiukanpaikan tullen euromääräisesti huomattavia leikkauksia. Sijoituskämpikään ei vielä tarvi realisoida.

Toki tuohon joukkoon mahtuu heitä joilla useampi ikäväjuttu osuu tuulettimeen, sitä sattuu hyvään ja huonoon aikaan, huonoon vähän useammalle.

Sitten kun PK seudulla asuntojen hinnat kyykkää oikeasti, kunnolla, sitten toki se pakotie osalta tukkeutuu, mutta ei sekään normi OK asujaa kaada, mutta toki sitä velkavivutettu remppaa ehkä joutuu lykkään.

 

[Lämpöpumppu]

Nää 6% stressitestit kertoo lainan nostamisen hetkisen tilanteen, sen jälkeen on ostettu auto osarilla, otettu 30k remppalainaa, tempurin 8k sänky, pari muksua ja koira. Inflaatio 8% palkka noussut 2%. Siinä voi sitten ihmetellä. Eli tuo 6% testi toimii vaan finanssivalvonnan suosituksena ja se mittaa sen riman ylityksen mahdollisuutta sen lainan ottamisen hetkellä. Jälkeenpäin siihen on suhteellisen turha nojautua.

Niin se tuntuu menevän ja tämän takia ihmisten talousosaaminen ja -hallinta on mitä sattuu. Satunnaisia ylityksiä tietenkin saa menoissa tulla, mutta pääasiassa pitäisi pystyä painamaan menot tuohon stressitestin vaatimiin kuluihin koko laina-aikana. Se 6% stressitesti pitäisi jokaisella olla jatkuvasti taustalla pyörimässä ja laittaa tuo erotus nykyisiin korkokuluihin vaikka säästöön.

E: Vaikkei auton ostaminen oikein järkevää ikinä ole nopean arvonaleneman takia, niin viime vuodet ovat olleet kyllä kohtalaisen järkeviä osariostoihin eikä omaa rahaa ole juurikaan kannattanut laittaa autoon. Lähes ilmaista kiinteää korkotarjousta on ollut tarjolla vuosia. Nyt toki tähänkin tulossa muutos.

 

[Taneli-]

Mutta ongelmahan tuosta tulee sitten jos asuntojen hinta kyykkää

On muutamia (Helsingin, Tampereen ja Turun ympäristö) paikkoja missä hinnat eivät luultavasti ihan heti tule laskemaan ja missä ne ovat mitatusti jatkuvasti keskimäärin nousseet.
Mutta ihan yleisesti asunto (siis se oma asunto) ostetaan ensisijaisesti asumiseen eikä siksi että siitä saisi myydessä paitsi saman verran kuin mitä siitä aikoinaan (ehkä uutena) maksoi myös jokaisen remonttiin ja asumiseen kuluneen euron takaisin. Tälläistä ei yleensä pääse tapahtumaan, vaikka asunnon arvo hienoisesti nousisikin.

Toki lyhyellä aikavälillä esim. se maalämpöön liittyminen ei ehkä näkyisi myyntihinnassa (eli esimerkkinä meille tehtiin maalämpöurakka nyt kesällä, jos nyt myisin en välttämättä saisi arviolta 4000-4500€ enempää myydessä kuin juuri ennen kesää myyntiin laittaessa ja mikä oli tuon urakan hinta itselleni) mutta uskon vakaasti että pidemmällä tähtäimellä asunto missä on maalämpö säilyttää paremmin arvonsa ja siitä saa suhteessa enemmän myydessä kuin kohteesta missä on vielä se öljy tai pahimmillaan suorasähkölämmitys.

Itse olen siinä mielessä onnellisessa tilanteessa että olen syntynyt, asunut ja nyt myös muuttanut omaan asuntoon tuollaiseen suureen keskittymään missä asunnon hintojen kehitys on noussut ylöspäin ja palveluita löytyy hyvinkin läheltä ja infraa on rakennettu kiitettävästi.

Siltikin jos miettii ns. syrjäkylä mistä voi saada hyvinkin edullisesti asuntoa pyrkisin laskemaan ensisijaisesti oman arvion siitä miten pitkään siellä tulee asumaan ja tekemään laskelman: asuen se aika vuokralla vs ottaen asuntolainan ja asuen siinä. Kummassa tulee enemmän kuluja vaikka muuttaessa kummastakaan ei tulisi oikeastaan yhtään / vähäinen määrä rahaa käteen?

Itselleni laskelma oli helppo, asuminen vuokralla maksoi helposti päälle 10€/kk ja ostamalla oman asunnon + maksamalla vastiketta & lyhentämällä lainaa maksan vähemmän kuin mitä maksaisin vuokraa. Bonuksena vaikka otin lainan 100% yksin asun tässä kahden ja asuinkumppani osallistuu hieman asumiseen (ei tietysti lainan lyhentämiseen) joten saan suhteessa jopa huomattavasti enemmän säästöön kuin aiemmin yksin asuessani ja vuokraa maksaessani pienemmässä sekä vanhemmassa asunnossa.

Valitettavasti löytyy sitten (ilmeisesti paljonkin) henkilöitä jotka ottavat niin suuren lainan kuin mahdollista ja ovat aidosti yllättyneitä esim. faktasta että korot ovat nousseet plussan puolelle. Tai että asumiseen ja elämiseen tulee muitakin kuluja, osa hyvinkin ennustettavia.

 

[samsungaaja]

Juu ne korot olivat alta nollan ties kuinka pitkään ja moniko arvasi koronaa, sotaa ja tätä sähkön hinnan raketointia. Eiköhän suuri osa elä muuten ihan järkevästi ei pröystäillen vaikka iso laina olisikin. Silti voi sähkölaskut ja nopea koronnousu sekä muu elämän yhtäaikainen kallistuminen kirpaista.

 

[tietokonerikki]

Nyt näissä OK asujissa joilla velkavivutettu asunto PK seudulla, joiden netto tulot ihan hyvällä tasolla, niin ne ei ole heitä joilla joku räkänen rintsikka, tai muu pommi. (tai jos pommi, niin sitten ison rahan pommi).
Heillä on korona-ajalta säästöjä, kun useampi loma matka jäi tekemättä. Ja se peruskulutus kestää tiukanpaikan tullen euromääräisesti huomattavia leikkauksia. Sijoituskämpikään ei vielä tarvi realisoida.

Toki tuohon joukkoon mahtuu heitä joilla useampi ikäväjuttu osuu tuulettimeen, sitä sattuu hyvään ja huonoon aikaan, huonoon vähän useammalle.

Sitten kun PK seudulla asuntojen hinnat kyykkää oikeasti, kunnolla, sitten toki se pakotie osalta tukkeutuu, mutta ei sekään normi OK asujaa kaada, mutta toki sitä velkavivutettu remppaa ehkä joutuu lykkään.

Kuulutko? siis heihin, joiden mielestä on ihan hyvä, että ne säästyneet seurot voidaan imuroida tarpeettoman korkeina hintoina energiakyhtiöihin ja niihin sijoittaneiden taskuihin. Ja kyllä nyt no todella lähellä, että ollaan 90-luvun laman tasolla tai jopa sitäkin pahempaa lamaa edeltävällä ajanjaksolla. Näin ollen tuolla kaikille pakollisen energianhinnan ylikorkealla nostolla saadaan ne pahimpaan kohtuudella varautuneetkin 1-3 vuodessa häädettyä asunnoistaa, koska velkaa on vaikeampi saada, kun asuntojen hinnat romahtaa.

Siinä 90-luvun lamassa tehtiin todella iso omaisuuden uusjako. Nyt vaan näyttää syyt ja ne keneltä otetaan vaihtuneet.

 

[Lämpöpumppu]

Mutta ihan yleisesti asunto (siis se oma asunto) ostetaan ensisijaisesti asumiseen eikä siksi että siitä saisi myydessä paitsi saman verran kuin mitä siitä aikoinaan (ehkä uutena) maksoi myös jokaisen remonttiin ja asumiseen kuluneen euron takaisin. Tälläistä ei yleensä pääse tapahtumaan, vaikka asunnon arvo hienoisesti nousisikin.

Sekin tuntuu olevan monelle asuntoa myyntiin laittavalle aivan järjetön kynnys, että omat pitäisi saada takaisin. Jos on rakentanut 2000-luvun vaihteessa suorasähkölämmitteisen ison harakanpesän, jota ei ole päivitetty millään lailla pariin kymmeneen vuoteen, niin ei sitä voi millään mittarilla vertailla muutaman vuoden vanhaan maalämpötaloon. Silti näiden välinen hintaero jää marginaaliseksi.

Itse ajattelen niin, että vaikka asuntoni arvo olisi nolla laina-ajan päätyttyä, niin asumiskuluni olisivat olleet pienemmät kuin alueen yleinen vuokrataso. Tai asuntoni arvo olisi karkeasti puolittunut, kun laina-aikaa olisi puolet jäljellä, niin asumiskulut olisivat silti vuokralla asumista edullisemmat.

 

[pulatunnus]

Mutta ihan yleisesti asunto (siis se oma asunto) ostetaan ensisijaisesti asumiseen eikä siksi että siitä saisi myydessä paitsi saman verran kuin mitä siitä aikoinaan (ehkä uutena) maksoi myös jokaisen remonttiin ja asumiseen kuluneen euron takaisin. Tälläistä ei yleensä pääse tapahtumaan, vaikka asunnon arvo hienoisesti nousisikin.

Syitä voi olla monia (*, mutta yksi syy on se että se kilpailee muiden rahoitusmuotojen kanssa. Jos asunnon arvonnousulla ei ole mitään väliä, niin ei niiden asuntojen hintoja tarvitisi pumpata, vaan ne saisi laskea.
Jälkimmäisen ongelmat on arkipäivää muuttotappioalueilla, ja siellä tämä iskee nyt ensimmäisenä.


(*
Ja yksi ehkä tärkein on ihan suomalainen, sotienjälkeen.

 

[repairman]

Ihmettelen kyllä miten tiukalla budjetilla niitä 400 000 eur omakotitaloja on pitänyt vielä viime vuosinakin rakentaa, kun sähkökaapeli on jopa jokusen sentin kalliimpaa metrihinnaltaan kuin lattialämmitysputki.

Talo kuitenkin tarvitsee joka tapauksessa lämminvesivaraajan, niin siihen yhdistetty sähkökattila maksaa taasen muutaman satasen enemmän. Lisäksi tarvitaan jakotukki.

Termostaatit tarvitaan molemmissa. Vesikiertoisessa ei tarvitse lämmityskaapeleitten sähkökytkentöjä, mutta jonkun pitää ruuvata putkien päät jakotukkiin.

Sanoisin, että suoranaista idiotismia on tuo muutaman satasen säästö ollut rakennusaikana, kun muutos jälkeenpäin maksaa kuitenkin kymmeniä tuhansia ja sähkökaapeleihin upotetut rahat menevät lisäksi ihan hukkaan.

Jos ei itse osaa niitä putkia ruuvata paikalleen, niin kannattaa ehkä käydä vaikka rakennuksella muutamana iltana siivoilemassa, niin tulee tuo järjestelmien ero kuitattua jo sillä. Tosin ihan kohinaan tuo joka tapauksessa rakentaessa hukkuu.

Edit:
Oikein extreme-optimoija jos olisi ymmärtänyt rakennusaikana olla, niin olisi asentanut maalämpöpumpun valmiiksi ja lämmittänyt sillä sähköllä. Lopputarkastuksen jälkeen sitten poraisi kaivon viereen ja ottaisi siitä ~50% kotilousvähennyksenä tai energia-avustuksena takaisin.

 

[Boulder]

Ihmettelen kyllä miten tiukalla budjetilla niitä 400 000 eur omakotitaloja on pitänyt vielä viime vuosinakin rakentaa, kun sähkökaapeli on jopa jokusen sentin kalliimpaa metrihinnaltaan kuin lattialämmitysputki.

Talo kuitenkin tarvitsee joka tapauksessa lämminvesivaraajan, niin siihen yhdistetty sähkökattila maksaa taasen muutaman satasen enemmän. Lisäksi tarvitaan jakotukki.

Termostaatit tarvitaan molemmissa. Vesikiertoisessa ei tarvitse lämmityskaapeleitten sähkökytkentöjä, mutta jonkun pitää ruuvata putkien päät jakotukkiin.

Sanoisin, että suoranaista idiotismia on tuo muutaman satasen säästö ollut rakennusaikana, kun muutos jälkeenpäin maksaa kuitenkin kymmeniä tuhansia ja sähkökaapeleihin upotetut rahat menevät lisäksi ihan hukkaan.

Jos ei itse osaa niitä putkia ruuvata paikalleen, niin kannattaa ehkä käydä vaikka rakennuksella muutamana iltana siivoilemassa, niin tulee tuo järjestelmien ero kuitattua jo sillä. Tosin ihan kohinaan tuo joka tapauksessa rakentaessa hukkuu.

Edit:
Oikein extreme-optimoija jos olisi ymmärtänyt rakennusaikana olla, niin olisi asentanut maalämpöpumpun valmiiksi ja lämmittänyt sillä sähköllä. Lopputarkastuksen jälkeen sitten poraisi kaivon viereen ja ottaisi siitä ~50% kotilousvähennyksenä tai energia-avustuksena takaisin.

Iso osa ihmisistä ei kerta kaikkiaan ymmärrä kyseenalaistaa vaikka jotain valmisratkaisuja. Vaatii se toki pientä asioiden pähkäämistä ja sisäistämistä, mutta itse ainakin haluan ymmärtää, miten oma talo toimii ja omilla toimillaan pystyy tekemään lopulta omakotitalon elinkaaren aikana "valtavan tilin".

 

[potero]

Juu ne korot olivat alta nollan ties kuinka pitkään ja moniko arvasi koronaa, sotaa ja tätä sähkön hinnan raketointia. Eiköhän suuri osa elä muuten ihan järkevästi ei pröystäillen vaikka iso laina olisikin. Silti voi sähkölaskut ja nopea koronnousu sekä muu elämän yhtäaikainen kallistuminen kirpaista.

Varmasti isolla osalla näin, mutta paljon on kyllä myös ihmisiä joiden henkilökohtaisen talouden hallinta on aivan surkealla tasolla. Tosin näillä tapauksilla nyt on usein ehkä muutenkin elämänhallintaongelmia.

 

[tietokonerikki]

Ihmettelen kyllä miten tiukalla budjetilla niitä 400 000 eur omakotitaloja on pitänyt vielä viime vuosinakin rakentaa, kun sähkökaapeli on jopa jokusen sentin kalliimpaa metrihinnaltaan kuin lattialämmitysputki.

Talo kuitenkin tarvitsee joka tapauksessa lämminvesivaraajan, niin siihen yhdistetty sähkökattila maksaa taasen muutaman satasen enemmän. Lisäksi tarvitaan jakotukki.

Termostaatit tarvitaan molemmissa. Vesikiertoisessa ei tarvitse lämmityskaapeleitten sähkökytkentöjä, mutta jonkun pitää ruuvata putkien päät jakotukkiin.

Sanoisin, että suoranaista idiotismia on tuo muutaman satasen säästö ollut rakennusaikana, kun muutos jälkeenpäin maksaa kuitenkin kymmeniä tuhansia ja sähkökaapeleihin upotetut rahat menevät lisäksi ihan hukkaan.

Jos ei itse osaa niitä putkia ruuvata paikalleen, niin kannattaa ehkä käydä vaikka rakennuksella muutamana iltana siivoilemassa, niin tulee tuo järjestelmien ero kuitattua jo sillä. Tosin ihan kohinaan tuo joka tapauksessa rakentaessa hukkuu.

Edit:
Oikein extreme-optimoija jos olisi ymmärtänyt rakennusaikana olla, niin olisi asentanut maalämpöpumpun valmiiksi ja lämmittänyt sillä sähköllä. Lopputarkastuksen jälkeen sitten poraisi kaivon viereen ja ottaisi siitä ~50% kotilousvähennyksenä tai energia-avustuksena takaisin.

Aika harva kertarakentaja noita mietti ja Krynderit vain miten saadaan hyvä kate ja se koostuu pienistäkin säästöistä.
Lisäksi meillä on vuosikymmeniä ollut sähkötuotanto tasaisen varmaa ja kohtuu hintaistakin. Joten vain varovaisemmat sijoittivat veteen (on se vähän kalliimpaa tehdä kuin nopeasti asennettava sähkö ja noi muovivesijohdotkin lattiaan tulivat jossain 90-luvulla ja niiden käyttöikä on? ja vesivahinkojakin pelätään?

Toinen syy vesilämmityksen valintaan on sen matalalämpöisyys, ei tuota nykyistä järkyttävääja nopeaa hinnannousua edes me varoivaisemmat osanneet odottaa.
Nyt "hehkutetaan" maalämpöä ja sen edullisuutta, ja onhan se nyt maasta tullut lisäenergia halpaa, mutta jos siihen tarvittava sähkön hinta 8-kertaistuu viimevuoteen verrattaessa sekin muuttuu kalliiksi, jos on muita energialähteitä joiden hinnat eivät nouse samaan tahtiin, ei niissä maalämpöpumpuissa hyötysyhde ole kuin 4 molemmin puolin ja kovilla pakkasilla käytännössä ei ollenkaan, eli silloin lämmitetään sillä kalliilla pörssisäköllä? Varsinkin pohjoisemmassa asuvat.

 

[inexcess]

Ihmettelen kyllä miten tiukalla budjetilla niitä 400 000 eur omakotitaloja on pitänyt vielä viime vuosinakin rakentaa, kun sähkökaapeli on jopa jokusen sentin kalliimpaa metrihinnaltaan kuin lattialämmitysputki.

Talo kuitenkin tarvitsee joka tapauksessa lämminvesivaraajan, niin siihen yhdistetty sähkökattila maksaa taasen muutaman satasen enemmän. Lisäksi tarvitaan jakotukki.

Termostaatit tarvitaan molemmissa. Vesikiertoisessa ei tarvitse lämmityskaapeleitten sähkökytkentöjä, mutta jonkun pitää ruuvata putkien päät jakotukkiin.

Sanoisin, että suoranaista idiotismia on tuo muutaman satasen säästö ollut rakennusaikana, kun muutos jälkeenpäin maksaa kuitenkin kymmeniä tuhansia ja sähkökaapeleihin upotetut rahat menevät lisäksi ihan hukkaan.

Jos ei itse osaa niitä putkia ruuvata paikalleen, niin kannattaa ehkä käydä vaikka rakennuksella muutamana iltana siivoilemassa, niin tulee tuo järjestelmien ero kuitattua jo sillä. Tosin ihan kohinaan tuo joka tapauksessa rakentaessa hukkuu.

Edit:
Oikein extreme-optimoija jos olisi ymmärtänyt rakennusaikana olla, niin olisi asentanut maalämpöpumpun valmiiksi ja lämmittänyt sillä sähköllä. Lopputarkastuksen jälkeen sitten poraisi kaivon viereen ja ottaisi siitä ~50% kotilousvähennyksenä tai energia-avustuksena takaisin.

Olen elämäni aikana käynyt kymmenissä asuntonäytöissä. Siltä pohjalta arvioisin, että 90-luvulla ja 00-luvulla ei ole oikeastaan rakennettu muita kuin sähkölämmitteisiä ja kaukolämmitteisiä omakotitaloja ja rivitaloja. Jos talo ei ole ollut kaukolämpöverkon alueella, on lämmitysmuoto ollut lähes aina sähkö. Monessa kaksikerroksissa omakotitaloissa alakerrassa on nähty lämmitysvastukset valussa ja yläkerrassa sähköpatterit.

Muistan esimerkiksi hienon +200 neliöisen Kannustalon, jossa oli jo yli 10 vuotta sitten keskimääräinen sähkölasku oli 270 euroa/kk (lue: talvikuukausina mentiin jo tuolloin yli 400 eur/kk). Tämän päivän sähköhinnoilla tuo talo lievästi sanottuna karvastelisi.

Maalämpö on lähtenyt yleistymään omakotitaloissa vasta 00-vuosikymmenen loppupuolella. Sitä ennen se on ollut aika marginaalia.

 

[10R]

Nyt "hehkutetaan" maalämpöä ja sen edullisuutta, ja onhan se nyt maasta tullut lisäenergia halpaa, mutta jos siihen tarvittava sähkön hinta 8-kertaistuu viimevuoteen verrattaessa sekin muuttuu kalliiksi, jos on muita energialähteitä joiden hinnat eivät nouse samaan tahtiin, ei niissä maalämpöpumpuissa hyötysyhde ole kuin 4 molemmin puolin ja kovilla pakkasilla käytännössä ei ollenkaan, eli silloin lämmitetään sillä kalliilla pörssisäköllä? Varsinkin pohjoisemmassa asuvat.

Juu, kyllä tuo sähkön hinta alkaa kohta tuntumaan maalämpölämmittäjilläkin. Vanhemmat taloyhtiöt ovat varmaan mielenkiintoisten kysymysten edessä, jos energian hinnat pysyvät korkealla pidempään. Nythän noita isoja taloyhtiöitäkin on siirtynyt maalämpöön. Miten mahtaa pörssisähkö toimia talonyhtiöissä. Jos taloyhtiössä on vielä latureita autoille, joiden sähköstä peritään kiinteää kwh hintaa, niin miten se hinnoitellaan, jos taloyhtiö ottaa pörssisähkösopimuksen. Saattaa noissa taloyhtiöissä energian säästämisessä on hieman haasteita, kun harvaa vuokralla asujaa se oikeasti kiinnostaa. Nostellaan vaan hoitovastiketta tarpeen mukaan.
Tulisijoilla varustetuissa pientaloissa, niissä sähkölämmitteisissäkin voi pakkaskaudella poltella puita ja laskea sisälämpötilaa. Eikä se talvi täällä ikuisesti kestä. Toki tästä keskustelusta jää sellainen kuva, että ei se lämpö mikään perustarve ole ainakaan pientaloasukkaille. No kyllä se lämmityskustannus kasvaa niissä neukkukuutioissakin ja niissä pääsee kollektiivisesti maksamaan naapurinkin lämmityksestä.

 

[KapteeniTunkki]

No kyllä se lämmityskustannus kasvaa niissä neukkukuutioissakin ja niissä pääsee kollektiivisesti maksamaan naapurinkin lämmityksestä.

No niinpä, erityisesti kun sitä kaukolämmön hanaa käy kääntämässä talonmies ja lämmityksestä oma-aloitteisesti säästäminen on lähinnä yhteismaan ongelma. Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä voi hyvin olla kassaa subventoimaan tulevan talven piikkejä.

Itse olen varautunut siihen, että talven aikana tullaan perimään yksi tai kaksi ylimääräistä vastiketta. Korotustahan ei voi tehdä ennen seuraavaa yhtiökokousta.

 

[Lucas]

Ihmettelen kyllä miten tiukalla budjetilla niitä 400 000 eur omakotitaloja on pitänyt vielä viime vuosinakin rakentaa, kun sähkökaapeli on jopa jokusen sentin kalliimpaa metrihinnaltaan kuin lattialämmitysputki.

Talo kuitenkin tarvitsee joka tapauksessa lämminvesivaraajan, niin siihen yhdistetty sähkökattila maksaa taasen muutaman satasen enemmän. Lisäksi tarvitaan jakotukki.

Termostaatit tarvitaan molemmissa. Vesikiertoisessa ei tarvitse lämmityskaapeleitten sähkökytkentöjä, mutta jonkun pitää ruuvata putkien päät jakotukkiin.

Sanoisin, että suoranaista idiotismia on tuo muutaman satasen säästö ollut rakennusaikana, kun muutos jälkeenpäin maksaa kuitenkin kymmeniä tuhansia ja sähkökaapeleihin upotetut rahat menevät lisäksi ihan hukkaan.

Kyllä se helposti sen 10 tuhatta euroa lisää maksaa rakennusaikana se vesikiertoinen lämmönjako normaalissa nykyaikaisessa omakotitalossa verrattuna siihen, että ne lattialämmityssähkökaapelit poljetaan sinne valuun.

Ehdottomasti se vesikieroinen lämmönjako kannattaa asuntoon asentaa. Vaikka se maksaakin sen yli kymppitonnin enemmän kuin suora sähkölämmitys.

Jälkeenpäin se vesikiertoisen lämmönjaon asentaminen maksaakin sitten monta kymmentä tuhatta euroa. Halvimmalla pääsee siinä kun laittaa seinille vesikiertoiset lämmityspatterit. Sitten jos taas haluaa koko asuntoon vesikiertoisen lattialämmityksen, niin kaikki lattiapinnat pitää poistaa ja roilottaa lattialämmityskaapeleille urat betoniin. Kalleimmaksi taitaa tulla ne kosteiden tilojen päivitykset lattialämmitykselle kun homma on kalliimpi mitä täydellinen kylpyhuoneremontti. Sen osalta lienee viisasta jättää ne sähköiset lattialämmityskaapelit käyttöön ja päivittää sinne vesikiertoinen lattialämmitys sitten kun kosteiden tilojen remontti on muutenkin ajankohtainen.

 

[inexcess]

Sähkölaskuista aiheutuvat maksuhäiriöt ovat kasvaneet tammi-syyskuussa 18% verratuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Saa nähdä mihin luvut muuttuu, kun kylmät kuukaudet alkavat.

4 000 suomalaista menettänyt luottotietonsa maksamattomien sähkölaskujen vuoksi

Tulevan talven odotetaan pahentavan tilannetta.

www.kaleva.fi

 

[pulatunnus]

Kuulutko? siis heihin, joiden mielestä on ihan hyvä, että ne säästyneet seurot voidaan imuroida tarpeettoman korkeina hintoina energiakyhtiöihin ja niihin sijoittaneiden taskuihin.

En.
Nyt tässä mietin että mihin ketjuun tämä kuuluisi, mutta ainakin vielä sopii energiakriisiin, jne.

Energiakriisin taustalla on putinin hyökkäyssota.

Se nostaa energianhintaa yleensä ja erityisesti kulutuspiikkien hintaa. Se piikinkärjen tuottaminen nyt vaan maksaa, kannattaa jopa maksaa paljon ettei joku toinen käytä.

Suojaukset maksaa, jos siis haluat turvata sähkön hinnan tuleviksi kuukausiksi, siinä toki järjestelmästä johtuvaakin kustannusta.

Sähkönsäännöstelyä jos mietit, niin se vähentäisi tarjontaa, ja sähköä tarvitseva ei saisi edes rahalla.

Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä voi hyvin olla kassaa subventoimaan tulevan talven piikkejä.

Milloin ylimääräistä kassaa asunto taloyhtiöllä ? Tällä haen sitä että yhtiöitä on erilaisia ja asuntoyhtiön ajatus ei ole kerätä kassaa ylisuurilla vastikkeilla.
Jos viittaat siihen että jollain vanhalla yhtiöllä ei ole suoranaista korjausvelkaa, ja voidaan lykätä tilapäisesti kunnossapito/korjaus hankkeita.

 

[Teräsmiäs]

Sähkölaskuista aiheutuvat maksuhäiriöt ovat kasvaneet tammi-syyskuussa 18% verratuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Saa nähdä mihin luvut muuttuu, kun kylmät kuukaudet alkavat.

4 000 suomalaista menettänyt luottotietonsa maksamattomien sähkölaskujen vuoksi

Tulevan talven odotetaan pahentavan tilannetta.

www.kaleva.fi

Tätä olen miettinyt että televisiossa on peräänkuulutettu, että voisi olla mahdollista saada maksuaikaa sähköyhtiöiltä? Niin onko ollut pelkkää puhetta vai eivätkö suomalaiset kehtaa sitten soittaa sähköyhtiöön ja pyytää maksuaikaa?

 

[mölyä]

Tätä olen miettinyt että televisiossa on peräänkuulutettu, että voisi olla mahdollista saada maksuaikaa sähköyhtiöiltä? Niin onko ollut pelkkää puhetta vai eivätkö suomalaiset kehtaa sitten soittaa sähköyhtiöön ja pyytää maksuaikaa?

Hyvä kysymys. Jos lasku kuitenkin tulee tai vähintäänkin kertyy joka kuukaudelta, niin eihän silloin ole mitään järkeä lähteä antamaan yli 30pv maksuaikoja? Tuo on silloin enemmän luottolaitostoimintaa. Eri asia jos on joku yksittäinen iso maksu, ja sen sitten pilkkoo osiin ja se on sen jälkeen siinä, mutta kun sähkölasku pitää olla maksettuna joka kuukausi. Talvea vasten sähköyhtiö saisi toimia luotottajana 6kk ajan.

 

[pulatunnus]

Tätä olen miettinyt että televisiossa on peräänkuulutettu, että voisi olla mahdollista saada maksuaikaa sähköyhtiöiltä? Niin onko ollut pelkkää puhetta vai eivätkö suomalaiset kehtaa sitten soittaa sähköyhtiöön ja pyytää maksuaikaa?

Uutisen lainaus vähän harhaanjohtava.

– Tänä vuonna 4 000 henkilöä on saanut sähkölaskuista aiheutuneita maksuhäiriömerkintöjä

Tuo ei erittele sitä kuinka moni on sen takia ns menettänyt luottotietonsa.
Kasvu vuodentakaiseen oli 18 prosenttia, eli vajaa tuhat henkilö enemmän, eli sitä pitäisi verrata noin yleensä häiriöiden kasvuun.

Joukossa on varmasti heitä joilla olisi mahdollisuus merkintä välttää, mutta en tiedä kuinka moni ja miten suhtautuu siihen määrään joilla häiriöit juontaa jo kaukaa viimevuodelta. Muistettava että korona aika iski joillain aloilla lujaa.

 

[petepeluri]

Jos pankki ei ole myöntänyt normaaliin kohteeseen remonttilainaa, varsinkin kuluja pudottavaan energiaremonttiin, vaikka tuossa 2010-luvun aikana, on tulot ja menot jo lähtökohtaisesti pahasti epätasapainossa. Itselläni oli yksi isompi peruskorjauslaina täysin läpällä pyydetty summa, jonka pankki myönsi kyselemättä sen enempää kun totesivat, että tulot riittää kattamaan lainan myötä lisääntyvät kuukausittaiset menot. No, koko laina meni ihan oikeisiin asioihin ja maksaa nyt itseään takaisin pienempinä lämmityskuluina.

Niinhän mä sanoin että tavallisella palkansaajalla on vähän hiljaisempaa. Hyvätuloisten on tietysti hyvä huudella miksi ei vaan pyydä 50 tonnia lainaa.
Jos ei saa lainaa ei pysty edes muuttamaan, kun vaihtoehto on asua kadulla.

 

[Boulder]

Niinhän mä sanoin että tavallisella palkansaajalla on vähän hiljaisempaa. Hyvätuloisten on tietysti hyvä huudella miksi ei vaan pyydä 50 tonnia lainaa.
Jos ei saa lainaa ei pysty edes muuttamaan, kun vaihtoehto on asua kadulla.

Suurin osa omakotitaloissa asuvista ihmisistä on ihan tavallisia palkansaajia. Jos olet jo lähtökohtaisesti ostanut tuloihisi nähden liian kalliin asunnon, on aika miettiä asioita uusiksi vielä kun voi tehdä itse päätöksiä.