Eduskuntavaalit 2023

[ubck]

Kuntahommat olisivat loppumassa suurella todennäköisyydellä 2025 kun taas eduskunnassa on varma pesti vuoteen 2027 asti. Lisäksi pormestarin hommat voivat hyvinkin olla stressaavampia kuin kansanedustan hommat, joissa ei ole varsinaisesti pakkoa tehdä juuri mitään, jos ei kiinnosta.

Varsinaisen palkkion lisäksi kansanedustaja saa verotonta kulukorvausta mukavan könttäsumman joka kuukausi vaikka ei olisi kuluja. Pestin joskus päättyessä odottaa sopeutumisraha. Ja eläkettäkin kertyy reippaasti nopeammin kuin työsuhteessa.

Lopputuloksena pormestarista kansanedustajaksi siirtyminen voi olla hyvinkin taloudellisesti kannattavaa, vaikka siitä maksettava suora palkkio olisikin näennäisesti pienempi.

Lisäksi kun on SDP:n kansanedustaja, jos sitten tulevaisuudessa kun putoaa pois eduskunnasta ja mikään muu väylä ei aukene voi hakea sitä varmaa suojatyöpaikkaa sieltä YLE:ltä veronmaksajien piikkiin tottakai.

 

[Jan11]

Lisäksi kun on SDP:n kansanedustaja, jos sitten tulevaisuudessa kun putoaa pois eduskunnasta ja mikään muu väylä ei aukene voi hakea sitä varmaa suojatyöpaikkaa sieltä YLE:ltä veronmaksajien piikkiin tottakai.

Ihan puolihauska täky muuten, mutta…
Montako entistä demarikansanedustajaa on töissä ylellä?
Tai lavennetaan: montako ylipäätään minkään puolueen entistä kansanedustajaa? Onko yhtään?

 

[Timo 2]

Marinin hallituksen kanssa meni oikeastaan kannatus laskuun heti alussa. Vihret kun tavoitteli 2030 hiilineutraalisuutta, niin siellä moni koki jo sen demarien 2035 tappioksi. Tätä muualta katsoen on toki vaikea ymmärtää. Mutta useampikin tuttu vihreä aktiivipoliitikko oli hyvin pettynyt

Tuo 3035 on järjetön tavoite, mutta 2030 olisi silkkaa hulluutta ja itsemurha vailla minkäänlaista realismia tai suhteellisuuden tajua.

Vihreät ovat selvästi vaarallinen ääriliike, joka haluaa tuhota suomen.

 

[Jan11]

Hesarin Marko Junkkari on varsin vakuuttunut siitä, että demarit haluavat oppositioon reaalipoliittisista syistä.

Junkkari | Sdp ei ole menossa hallitukseen, vaikka näytteleekin olevansa mukana neuvotteluissa

Sdp:n oppositioon menemistä kannattavat sekä nykyinen että todennäköisesti myös seuraava puheenjohtaja. Syyt ovat reaalipoliittisia, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari.

www.hs.fi

 

[JCSH]

Tuo 3035 on järjetön tavoite, mutta 2030 olisi silkkaa hulluutta ja itsemurha vailla minkäänlaista realismia tai suhteellisuuden tajua.

Vihreät ovat selvästi vaarallinen ääriliike, joka haluaa tuhota suomen.

Mikä tekee tuosta 2035 tavoitteesta järjettömän, tai 2030 tavoitteesta itsemurhan?

Näiden päästötavoitteiden kohdalla näkyy todella usein sitä, että ne tuomitaan mahdottomiksi tai järjettömiksi ilman mitään varsinaisia perusteita.

Energiasektori on kuitenkin jatkuvasti menossa hiilineutraalimmaksi. Kivihiilestä ja turpeesta ollaan molemmista luopumassa ja nopeasti kasvava tuulivoima tuo reilusti sitä hiilivapaata energiaa.
Teollisuuden puolella sitten niitä isoja päästöjen aiheuttajia aiotaan muuttaa hiilivapaiksi 2030-luvulle mennessä. SSAB aikoo muuttaa Raahen laitoksen, joka on Suomen suurin yksittäinen päästöjen tuottaja, hiilivapaaksi 2030-luvulle mennessä. Nesteellä on vastaavia suunnitelmia Porvoon jalostamon kanssa, joka on se toiseksi suurin päästöjen tuottaja.
Liikenteen sähköistyminen tulee myös laskemaan niitä päästöjä.

Suurin kysymysmerkki on se, että mitä tapahtuu hiilinieluille, jotka ovat ottaneet aika pahasti hittiä tässä viime vuosina. Jos ne saataisiin takaisin sinne noin 2010 tasolle, niin 2035 tai jopa 2030 alkaa näyttään jo ihan realistiselta tavoitteelta.

 

[Jan11]

Mikä tekee tuosta 2035 tavoitteesta järjettömän, tai 2030 tavoitteesta itsemurhan?

Näiden päästötavoitteiden kohdalla näkyy todella usein sitä, että ne tuomitaan mahdottomiksi tai järjettömiksi ilman mitään varsinaisia perusteita.

Energiasektori on kuitenkin jatkuvasti menossa hiilineutraalimmaksi. Kivihiilestä ja turpeesta ollaan molemmista luopumassa ja nopeasti kasvava tuulivoima tuo reilusti sitä hiilivapaata energiaa.
Teollisuuden puolella sitten niitä isoja päästöjen aiheuttajia aiotaan muuttaa hiilivapaiksi 2030-luvulle mennessä. SSAB aikoo muuttaa Raahen laitoksen, joka on Suomen suurin yksittäinen päästöjen tuottaja, hiilivapaaksi 2030-luvulle mennessä. Nesteellä on vastaavia suunnitelmia Porvoon jalostamon kanssa, joka on se toiseksi suurin päästöjen tuottaja.
Liikenteen sähköistyminen tulee myös laskemaan niitä päästöjä.

Suurin kysymysmerkki on se, että mitä tapahtuu hiilinieluille, jotka ovat ottaneet aika pahasti hittiä tässä viime vuosina. Jos ne saataisiin takaisin sinne noin 2010 tasolle, niin 2035 tai jopa 2030 alkaa näyttään jo ihan realistiselta tavoitteelta.

Varmaankin ihan vaan Suomeen rantautunut poliittiseen vastapoolin kohdistuva trumpilainen kielenkäyttötapa.

 

[inexcess]

Mikä tekee tuosta 2035 tavoitteesta järjettömän, tai 2030 tavoitteesta itsemurhan?

Näiden päästötavoitteiden kohdalla näkyy todella usein sitä, että ne tuomitaan mahdottomiksi tai järjettömiksi ilman mitään varsinaisia perusteita.

Energiasektori on kuitenkin jatkuvasti menossa hiilineutraalimmaksi. Kivihiilestä ja turpeesta ollaan molemmista luopumassa ja nopeasti kasvava tuulivoima tuo reilusti sitä hiilivapaata energiaa.
Teollisuuden puolella sitten niitä isoja päästöjen aiheuttajia aiotaan muuttaa hiilivapaiksi 2030-luvulle mennessä. SSAB aikoo muuttaa Raahen laitoksen, joka on Suomen suurin yksittäinen päästöjen tuottaja, hiilivapaaksi 2030-luvulle mennessä. Nesteellä on vastaavia suunnitelmia Porvoon jalostamon kanssa, joka on se toiseksi suurin päästöjen tuottaja.
Liikenteen sähköistyminen tulee myös laskemaan niitä päästöjä.

Suurin kysymysmerkki on se, että mitä tapahtuu hiilinieluille, jotka ovat ottaneet aika pahasti hittiä tässä viime vuosina. Jos ne saataisiin takaisin sinne noin 2010 tasolle, niin 2035 tai jopa 2030 alkaa näyttään jo ihan realistiselta tavoitteelta.

2035 tavoite on järjetön itsemurha. Jos se olisi järkevä tavoite, valtaosa Euroopan maista asettaisi itselleen saman tai jopa kovemman tavoitteen.

2035 tavoitteen saavuttamiseksi Suomi joutuu antamaan yrityksille raakasti keppiä ja porkkanaa. Porkkanan antaminen tarkoittaa julkisen sektorin lisävelkaantumista entisestään, koska meillä ei ole ylimääräistä rahaa jaettavaksi. Kepin tarjoaminen taas laittaa yritykset miettimään tuotannon siirtämistä kustannustehokkaampiin maihin. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.

Realistina en myöskään kykene näkemään, miten yksityistaloudet voisivat edesauttaa 2035 tavoitteen saavuttamista. Esimerkiksi sähköautoiluun siirtyminen sujuu tällä hetkellä hyvin kankeasti, sillä uusien autojen myynti on tippumassa 60-luvun tasolle. Vaikea myös nähdä, miten keskimäärin 3600 euron arvoisilla henkilöautoilla ajavat suomalaiset siirtyisivät suurissa määrin sähköautoiluun tai edes hybrideihin vuoteen 2035 mennessä.

Lähtökohtaisesti en kykene ymmärtämään, minkälaisen joukkopsykoosin tai hypnoosin kouriin mm. demarit, Kokoomus ja Keskusta ovat joutuneet lähtiessään näin tolloon hankkeeseen. Jokainen, jolla on enemmän kuin 50 aivosolua, tajuaa kuvion älyttömyyden.

 

[mitsumies]

2035 tavoite on järjetön itsemurha. Jos se olisi järkevä tavoite, valtaosa Euroopan maista asettaisi itselleen saman tai jopa kovemman tavoitteen.

Muita maita joilla sama tilanne? Vuodelta 2020
Tsekkaappa esim saksan vastaava

 

[JCSH]

2035 tavoite on järjetön itsemurha. Jos se olisi järkevä tavoite, valtaosa Euroopan maista asettaisi itselleen saman tai jopa kovemman tavoitteen.

Valtaosalla Euroopan maista ei ole lähellekään niin hyvää lähtöasetelmaa tuota varten kuin Suomella.

2035 tavoitteen saavuttamiseksi Suomi joutuu antamaan yrityksille raakasti keppiä ja porkkanaa. Porkkanan antaminen tarkoittaa julkisen sektorin lisävelkaantumista entisestään, koska meillä ei ole ylimääräistä rahaa jaettavaksi. Kepin tarjoaminen taas laittaa yritykset miettimään tuotannon siirtämistä kustannustehokkaampiin maihin. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.

Ei tuohon välttämättä tarvita mitään ylimääräistä keppiä Suomen puolesta. EU hoitaa sen kepin heiluttamisen päästöoikeuksilla. Eihän nytkään SSAB odottele sitä, että ne pakotetaan hiilineutraalisuuteen. Vaan näkevät tuossa mahdollisuuden parantaa kilpailukykyään tulevaisuudessa, ja ovat valmiita laittamaan miljardeja siihen, että tekevät siitä Suomen suurimmasta yksittäisestä päästölähteestä hiilineutraalin.

 

[91danger91]

Valtaosalla Euroopan maista ei ole lähellekään niin hyvää lähtöasetelmaa tuota varten kuin Suomella.



Ei tuohon välttämättä tarvita mitään ylimääräistä keppiä Suomen puolesta. EU hoitaa sen kepin heiluttamisen päästöoikeuksilla. Eihän nytkään SSAB odottele sitä, että ne pakotetaan hiilineutraalisuuteen. Vaan näkevät tuossa mahdollisuuden parantaa kilpailukykyään tulevaisuudessa, ja ovat valmiita laittamaan miljardeja siihen, että tekevät siitä Suomen suurimmasta yksittäisestä päästölähteestä hiilineutraalin.

Ympäristöministeriön julkaisussa todetaan näin sivulla 89:

"Vihreän siirtymän aikana voi kuitenkin syntyä mahdollisesti merkittäviäkin taloudellisia kustannuksia, ellei siirtymän aikaisiin taloudellisiin haasteisiin vastata systemaattisesti. Tämä johtuu siitä, että tarvittavan rakennemuutoksen laaja-alaisuus ja nopeus haastavat
yritysten ja kotitalouksien sopeutumiskyvyn lyhyellä aikavälillä. Päästöjä aiheuttava tuotantopääoma taloudessa on vaihdettava kiireellisesti vähäpäästöiseen, mistä aiheutuvat kustannukset voivat yksityisellä sektorilla näkyä esimerkiksi pääomakannan uudistamiseen liittyvinä investointikustannuksina, omaisuuskohteiden arvon alentumisina, tehtaiden sulkemisina sekä tarpeena kouluttaa työntekijöitä uusiin tehtäviin. Julkisessa taloudessa vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi velkaantumisena, kun julkinen sektori investoi tutkimukseen ja infrastruktuuriin ja rahoittaa tulonsiirtoja, joilla vihreän siirtymän kiihdyttämisestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia lievennetään haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille.
...

Ilmastopolitiikan kumulatiivinen nettovaikutus taloudelle siirtymän aikana jää kuitenkin hyvin todennäköisesti negatiivisen puolelle eli ilmastopolitiikka ei ole ”itsensä rahoittavaa”. Tämä johtuu siitä, että siirtymän aikana taloudessa on ajettava alas paljon sellaisia päästöjä aiheuttavia tuotantotapoja, joilla tuottaminen olisi ollut ilman kiristynyttä päästöohjausta kannattavaa vielä pitkään.

Nyt herää muutama kysymys:

1. Jos Suomen päästöjen vaikutus globaaleilla markkinoilla on noin promillen luokkaa samalla kun Kiina rakentaa 500 hiilivoimalaa joka vuosi, Nigeriassa syntyy keskimäärin 6 lasta per perhe ja Venäjä käy päästöaktiivista tuhoamissotaa niin miksi Suomi tavoittelee 2035 hiilineutraaliustavoitetta?
2. Mennäänkö tässä ihan aikuisten oikeasti Suomen kansan vähemmistön ehdoilla? Jopa ympäristöministeriön julkaisu sanoo, että turpaan tulee kun tuottavia tuotantotapoja ajetaan alas?
3. Onko patsastelu, hyvesignalointi ja oman egon boostaaminen todellakin tärkeämpää kuin menetetyt työpaikat, verotulot, lisääntynyt velkaantuminen jne? Tämä kaikki sen keskellä että Suomen rajojen sisällä ei ole mitään väliä päästöjen näkökulmasta, onko tavoite 2035 tai 2100. Muu maailma menee menojaan teki Suomi mitä tahansa.

En edelleenkään vastusta ilmastonmuutosta tai toimenpiteitä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa tulee ottaa kaikki keinot käyttöön jolla voitaisiin markkinaehtoisesti muuttaa Suomen elinkeinoelämää vihreän siirtymän edistäjäksi. Vihreän siirtymän perustutkimukseen tulisi kaataa paljon nykyistä enemmän rahaa. Pienydinvoimaloita tulee rakentaa heti kun ne todetaan toimiviksi ja turvalliseksi. Lupaprosessit tulee painaa alle vuoteen.

Sen sijaan kaikenlainen ideologinen ja sosialistinen pakotus 2035 vuoden ilmastotavoitteeseen pitäisi lopettaa. Muuten tämä vihervasemmistolainen hörhöily johtaa Maon:n suuren harppauksen kaltaiseen katastrofiin.


Lähteet:

Ilmastovuosikertomus 2022

julkaisut.valtioneuvosto.fi

Suuri harppaus – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[JCSH]

1. Jos Suomen päästöjen vaikutus globaaleilla markkinoilla on noin promillen luokkaa samalla kun Kiina rakentaa 500 hiilivoimalaa joka vuosi, Nigeriassa syntyy keskimäärin 6 lasta per perhe ja Venäjä käy päästöaktiivista tuhoamissotaa niin miksi Suomi tavoittelee 2035 hiilineutraaliustavoitetta?
2. Mennäänkö tässä ihan aikuisten oikeasti Suomen kansan vähemmistön ehdoilla? Jopa ympäristöministeriön julkaisu sanoo, että turpaan tulee kun tuottavia tuotantotapoja ajetaan alas?
3. Onko patsastelu, hyvesignalointi ja oman egon boostaaminen todellakin tärkeämpää kuin menetetyt työpaikat, verotulot, lisääntynyt velkaantuminen jne? Tämä kaikki sen keskellä että Suomen rajojen sisällä ei ole mitään väliä päästöjen näkökulmasta, onko tavoite 2035 tai 2100. Muu maailma menee menojaan teki Suomi mitä tahansa.

En edelleenkään vastusta ilmastonmuutosta tai toimenpiteitä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa tulee ottaa kaikki keinot käyttöön jolla voitaisiin markkinaehtoisesti muuttaa Suomen elinkeinoelämää vihreän siirtymän edistäjäksi. Vihreän siirtymän perustutkimukseen tulisi kaataa paljon nykyistä enemmän rahaa. Pienydinvoimaloita tulee rakentaa heti kun ne todetaan toimiviksi ja turvalliseksi. Lupaprosessit tulee painaa alle vuoteen.

Sen sijaan kaikenlainen ideologinen ja sosialistinen pakotus 2035 vuoden ilmastotavoitteeseen pitäisi lopettaa. Muuten tämä vihervasemmistolainen hörhöily johtaa Maon:n suuren harppauksen kaltaiseen katastrofiin.

Ensinnäkin on harhaanjohtavaa puhua vain Suomesta pienenä maana. Me ollaan osa noin 450 miljoonan ihmisen EU:ta jonka talouden koko on noin 15 biljoonaa euroa. Joka taaskin vastaa noin kuudetta maailmantaloudesta. Ja tuolla on ollut erittäin merkittävä rooli siinä, että me ollaan ilmaston osalta siinä kusessa missä ollaan nyt. Ja sillä tulee myös tulevaisuudessa olemaan merkittävä rooli siinä miten ilmastonmuutosta torjutaan.

Ja valtaosa, tai ainakin tärkeimmät, lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Sieltä tulee muun muassa ne päästöoikeudet, jotka ovat ylivoimaisesti se suurin taloudellinen motivaattori tehdä tuo vihreä siirtymä. Sen lisäksi yritykset alkavat yhä enemmän ja enemmän välittämään siitä hiilineutraalisuudesta. Osittain siksi, että se on imagokysymys, ja osittain siksi, että joka puolella tiukentuvat päästövaatimukset pakottavat yritykset välittämään siitä.

Eli ne päästöt tullaan hinnoittelemaan, halutaan me sitä Suomessa tai ei. Tai niitä päästöjä jo nykyäänkin hinnoitellaan, ja niiden hinnat ovat nousseet reippaasti tässä ihan parin vuoden sisään.
Ja kun otetaan huomioon se, että miten nuo päästöjen hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa, ja se, että miten Suomi on erittäin hyvässä asemassa tekemään tuo vihreä siirtymä nopeasti, niin meidän kannattaa oikeasti asettaa kunnianhimoisia päästötavoitteita. Ei siksi, että me hyvesignaloidaan, vaan siksi, koska se on Suomelle taloudellisesti hyvä asia.
Ja tuon takia esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.

 

[Joku_242]

Ja valtaosa, tai ainakin tärkeimmät, lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Sieltä tulee muun muassa ne päästöoikeudet, jotka ovat ylivoimaisesti se suurin taloudellinen motivaattori tehdä tuo vihreä siirtymä. Sen lisäksi yritykset alkavat yhä enemmän ja enemmän välittämään siitä hiilineutraalisuudesta. Osittain siksi, että se on imagokysymys, ja osittain siksi, että joka puolella tiukentuvat päästövaatimukset pakottavat yritykset välittämään siitä.

Eli ne päästöt tullaan hinnoittelemaan, halutaan me sitä Suomessa tai ei. Tai niitä päästöjä jo nykyäänkin hinnoitellaan, ja niiden hinnat ovat nousseet reippaasti tässä ihan parin vuoden sisään.
Ja kun otetaan huomioon se, että miten nuo päästöjen hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa, ja se, että miten Suomi on erittäin hyvässä asemassa tekemään tuo vihreä siirtymä nopeasti, niin meidän kannattaa oikeasti asettaa kunnianhimoisia päästötavoitteita. Ei siksi, että me hyvesignaloidaan, vaan siksi, koska se on Suomelle taloudellisesti hyvä asia.
Ja tuon takia esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.

No jos yritykset haluavat omilla rahoillaan investoida vihreään siirtymään, niin antaa mennä vaan. Ei se ole mikään ongelma. Ongelma on se, että omilta päättäjiltä tulee EU:n pakotusta tiukempaa lisäpakotusta, mikä on typerää. Sitä en tiedä miksi EK tukee tuota tavoitetta, mutta epäilen että he arvelevat pääsevänsä "lypsylle" valtion kassalle.

Lisäksi: kaikki päästöt ei ole hinnoiteltuja, esim. liikenne. Ja jos ne laitettaisiin kunnolla hinnoille ennen kuin siirtymä sähköautoihin on hyvässä vauhdissa, nähtäisiin ihan kunnon mellakoita. Ei toki kuuliaisessa suomessa, vaan esim. Ranskassa.

 

[Timo 2]

Ei siksi, että me hyvesignaloidaan, vaan siksi, koska se on Suomelle taloudellisesti hyvä asia.
Ja tuon takia esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.

Sittenhän tämä tapahtuu puhtaasti markkinaehtoisesti eikä meidän tarvitse tavoitella mitään vuosilukua, vaan antaa markkinoiden hoitaa.


Kaikki muu on hyvesingalointia jos tavoitellaan ennen vuotta 2050(eu:n tavoite). Tämä ei siis tarkoita etteikö kotimaiseen energian tuotantoon ole hyvä panostaa, vaan että ei pidä heikentää kilpailukykyä ylikireillä ilmastotoimilla. Se hiilineutralius tulee, jos on tullakseen.

 

[Jumputin]

Hyvä muistaa, että Yhdysvallat on alkanut tukemaan masiivisesti yrityksiään ja kansalaisia vihreeän siirtymään. Tämä voi tarkoittaa sitä, että Euroopasta ja tietenkin myös Suomesta teollisuudella voi olla houkutusta alkaa investoimaan Yhdysvaltoihin Euroopan sijasta.

Kilpailu vihreästä siirtymästä ja siihen liittyvästä teollisuudesta on jo alkanut.

 

[Griffin]

Ensinnäkin on harhaanjohtavaa puhua vain Suomesta pienenä maana. Me ollaan osa noin 450 miljoonan ihmisen EU:ta jonka talouden koko on noin 15 biljoonaa euroa. Joka taaskin vastaa noin kuudetta maailmantaloudesta. Ja tuolla on ollut erittäin merkittävä rooli siinä, että me ollaan ilmaston osalta siinä kusessa missä ollaan nyt. Ja sillä tulee myös tulevaisuudessa olemaan merkittävä rooli siinä miten ilmastonmuutosta torjutaan.

Ja valtaosa, tai ainakin tärkeimmät, lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Sieltä tulee muun muassa ne päästöoikeudet, jotka ovat ylivoimaisesti se suurin taloudellinen motivaattori tehdä tuo vihreä siirtymä. Sen lisäksi yritykset alkavat yhä enemmän ja enemmän välittämään siitä hiilineutraalisuudesta. Osittain siksi, että se on imagokysymys, ja osittain siksi, että joka puolella tiukentuvat päästövaatimukset pakottavat yritykset välittämään siitä.

Eli ne päästöt tullaan hinnoittelemaan, halutaan me sitä Suomessa tai ei. Tai niitä päästöjä jo nykyäänkin hinnoitellaan, ja niiden hinnat ovat nousseet reippaasti tässä ihan parin vuoden sisään.
Ja kun otetaan huomioon se, että miten nuo päästöjen hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa, ja se, että miten Suomi on erittäin hyvässä asemassa tekemään tuo vihreä siirtymä nopeasti, niin meidän kannattaa oikeasti asettaa kunnianhimoisia päästötavoitteita. Ei siksi, että me hyvesignaloidaan, vaan siksi, koska se on Suomelle taloudellisesti hyvä asia.
Ja tuon takia esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.

Ilmaston osalta Suomessa ollaan hyvällä tolalla ja suunta on täysin oikea. Tavoitteet vain ovat täysin absurdit ja syövät pohjan itsensä alta, lopulta vain hidastaen prosessia.

Suomen tulee EU:ssa jarruttaa parhaimpansa mukaan pahoja ilmasto ym aivopieruja. Ja jos EU ajaa itsensä ilmastofoobikoiden takia itsetuhoon, niin sitten on syytä erota EU:sta.

Mutta ensisijassa kannattaa siirtyä tavotteissa mahdollisimman jälkijunaan. Kun homma kaatuu käsiin, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös EU tasolla herätään huomaamaan typerät ideat ja kumoamaan niitä. Suomen EU politiikkojen vain on huolehdittava siitä, että kun EU paskoo Suomea, niin Suomi hidastaa EU:n toimintaa niinpaljon, kuin mahdollista.
--------------------
Suomen tulisi myös pikapikaa uusia mm. maanomistukseen ja kaivostoimintaan liittyvät lait siten, että kansalliset edut olisivat turvattu.
---------------------
Ja jos joku terästehdas saastuttaa Suomen liikenteen verran, niin tehdas välittömästi seis ja tuotannon siirto esim Kiinaan, kun siellä ei saasteista ole meille haittaa (Toki saatetta tulee siellä paljon enemmän, mutta se on siellä, Kiinassa). Kyllä tuon tehtaankin kanssa tulee ottaa huomioon ilmastotavoitteet ja terästehdas ei ole samanlainen täysi välttämättömyys, kun taas liikenne on.

 

[JCSH]

Sittenhän tämä tapahtuu puhtaasti markkinaehtoisesti eikä meidän tarvitse tavoitella mitään vuosilukua, vaan antaa markkinoiden hoitaa.

Kaikki muu on hyvesingalointia jos tavoitellaan ennen vuotta 2050(eu:n tavoite). Tämä ei siis tarkoita etteikö kotimaiseen energian tuotantoon ole hyvä panostaa, vaan että ei pidä heikentää kilpailukykyä ylikireillä ilmastotoimilla. Se hiilineutralius tulee, jos on tullakseen.

Yritykset tulevat tekemään osansa, mutta yritykset eivät pysty tekemään sitä yksin. Vaan sieltä löytyy paljon asioita, joissa valtion (ja kuntien) pitää toimia mahdollistajana. Esimerkiksi infrastruktuurin osalta.

Ja ei, se ei ole hyvesignalointia jos tavoitellaan ennen vuotta 2050. Se on investoimista Suomen tulevaisuuteen ja Suomen kilpailukyvyn maksimointia. Jälleen kerran, EU:n tavoite on 2050 koska monet EU:n maat ovat paljon pahemmassa jamassa hiilineutraalisuuden osalta kuin Suomi. Suomi on asemassa missä se pystyy tekemään tuon nopeammin, ja saamaan sillä Suomen teollisuudelle todella paljon kilpailukykyä.

 

[Jumputin]

Mutta ensisijassa kannattaa siirtyä tavotteissa mahdollisimman jälkijunaan. Kun homma kaatuu käsiin, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös EU tasolla herätään huomaamaan typerät ideat ja kumoamaan niitä. Suomen EU politiikkojen vain on huolehdittava siitä, että kun EU paskoo Suomea, niin Suomi hidastaa EU:n toimintaa niinpaljon, kuin mahdollista.

Sillä aikaa Yhdysvallat on mennyt komiasti ohi. Nyt pitää lisätä pökköä pesään ja teollisuus pitää saada investoimaan vihreään siirtymään Eurooppassa ja samalla Kiina riippuvuutta pyrkiä vähentämään.

Tilanne on jo päällä, eikä jarrutteluun ole varaa.

 

[ElReino]

Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035

Hiilineutraali Suomi 2035 - Ympäristöministeriö

ym.fi

Tästä löytyy runsaasti tietoa, miten Sanna Marinin hallitus on lähtenyt ajamaan Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Oleellisin perusta sen onnistumiselle näyttää olevan edullisen ja hiilineutraalin sähköenergian turvaaminen. Sähköenergian tarpeen arvellaan lisääntyvän 2035 mennessä kaikkiaan 50 % ja teollisuudessa 100 %. Tavoitteeseen pyritään paitsi lisäämällä puhdasta sähkötuotantoa, myös parantamalla siirtoverkostoa. Siinä on tavoitetta, ja lisäksi tarvitaan myös energian käytön tehostamista.

Yleisesti ottaen keinot hiilineutraalisuustavoitteeseen ovat tuttuja: Varsinkin alkuvaiheessa tuetaan, sitten siirrytään kannustamaan, joka tarkoittaa käytännössä likaisemman elämänmenon tekemistä kalliiksi. Siihenhän löytyy keinoja. Teollisuus odottaa sekä investointitukia, että määräyksiä, joilla uutta teknologiaa saadaan menemään markkinoille helpommin. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi tämä saa tukea siitä suunnasta.

Tällä hetkellä tilanteen tekee vaikeaksi se, että meillä on yhteiskunnassa päivittäisessä elämässä isoja rahareikiä odottamassa paikkaamista. Vaikka investoinnit vihreään siirtymään olisivatkin tuottoisia pitkällä tähtäimellä, olisi tänäänkin elettävä ja pidettävä huolta sairaista ja yhteiskunnan tukea tarvitsevista. Olivatko ne EU:n kriisi-, ilmastointi- yms rahastot Suomelle vain menoeriä? Jos Suomi on tässä asiassa edelläkävijä, eikö EU:n kannattaisi satsata meihin oikein isolla kädellä? Sillähän pitäisi tienata?

 

[Jan11]

Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035

Hiilineutraali Suomi 2035 - Ympäristöministeriö

ym.fi

Tästä löytyy runsaasti tietoa, miten Sanna Marinin hallitus on lähtenyt ajamaan Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Oleellisin perusta sen onnistumiselle näyttää olevan edullisen ja hiilineutraalin sähköenergian turvaaminen. Sähköenergian tarpeen arvellaan lisääntyvän 2035 mennessä kaikkiaan 50 % ja teollisuudessa 100 %. Tavoitteeseen pyritään paitsi lisäämällä puhdasta sähkötuotantoa, myös parantamalla siirtoverkostoa. Siinä on tavoitetta, ja lisäksi tarvitaan myös energian käytön tehostamista.

Yleisesti ottaen keinot hiilineutraalisuustavoitteeseen ovat tuttuja: Varsinkin alkuvaiheessa tuetaan, sitten siirrytään kannustamaan, joka tarkoittaa käytännössä likaisemman elämänmenon tekemistä kalliiksi. Siihenhän löytyy keinoja. Teollisuus odottaa sekä investointitukia, että määräyksiä, joilla uutta teknologiaa saadaan menemään markkinoille helpommin. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi tämä saa tukea siitä suunnasta.

Tällä hetkellä tilanteen tekee vaikeaksi se, että meillä on yhteiskunnassa päivittäisessä elämässä isoja rahareikiä odottamassa paikkaamista. Vaikka investoinnit vihreään siirtymään olisivatkin tuottoisia pitkällä tähtäimellä, olisi tänäänkin elettävä ja pidettävä huolta sairaista ja yhteiskunnan tukea tarvitsevista. Olivatko ne EU:n kriisi-, ilmastointi- yms rahastot Suomelle vain menoeriä? Jos Suomi on tässä asiassa edelläkävijä, eikö EU:n kannattaisi satsata meihin oikein isolla kädellä? Sillähän pitäisi tienata?

Sehän tukee, sen 55 ja siihen kiinnittyvien ohjelmien sekä sosiaalisen ja ilmastorahaston kautta. Hyvä kuitenkin aina huomata se, että nettomaksajamaa on nettomaksajamaa, myös paketeissa. Ja toisaalta huomata se, että mikäli jotain meidän osuuksista jää hakematta (ja siten saamatta) niin sitten ollaan isompi nettomaksaja. On siis kansallinen etu ohjata yhteiskuntaa, yrityksiä ja kolmatta sektoria hyödyntämään maksimaalisesti kaikkia tarjolla olevia vihreän siirtymän ohjelmia ja rahoituksia, samoin toki kaikkia muitakin.

 

[Griffin]

Sillä aikaa Yhdysvallat on mennyt komiasti ohi. Nyt pitää lisätä pökköä pesään ja teollisuus pitää saada investoimaan vihreään siirtymään Eurooppassa ja samalla Kiina riippuvuutta pyrkiä vähentämään.

Tilanne on jo päällä, eikä jarrutteluun ole varaa.

Jos ja kun täällä ryssitään ja tehdään hommat ilmastotavoitteiden kiirehtimisen kanssa liian kalliiksi, niin loppukin teollisuus muuttaa Kiinaan. AINUT este olisi huomattavan kovat tullit kaikelle Kiinassa tehdylle, jos eivät todista aukottomasti käyttäneensä tuottamiseen täysin uusiutuvaa energiaa. Tähän ei kuitenkaan kovinkaan helposti ryhdytä, sillä EU kaatuisi kyseiseen temppuun, kun suurin osa valmistuksesta on jo nykytoimin saatu karkoitettua alueelta.. JA lisää tulee lähtemään. Firmat tekevät voittoa, eivät ilmastotoimia, jos niistä ei tule voittoa.

Näissä toimissa kannattisi ottaa realiteetit huomioon, sillä älyttömillä tavotteilla ei saavuteta, kuin ongelmia.

 

[ElReino]

Sehän tukee, sen 55 ja siihen kiinnittyvien ohjelmien sekä sosiaalisen ja ilmastorahaston kautta. Hyvä kuitenkin aina huomata se, että nettomaksajamaa on nettomaksajamaa, myös paketeissa. Ja toisaalta huomata se, että mikäli jotain meidän osuuksista jää hakematta (ja siten saamatta) niin sitten ollaan isompi nettomaksaja. On siis kansallinen etu ohjata yhteiskuntaa, yrityksiä ja kolmatta sektoria hyödyntämään maksimaalisesti kaikkia tarjolla olevia vihreän siirtymän ohjelmia ja rahoituksia, samoin toki kaikkia muitakin.

Eli on menoerä, kun olemme siinä nettomaksajia. Tietysti jaksotuksesta voi olla meille hyötyä, jos siinä on jotain vuositasorajoitteita ja ollaan etukenossa. Mutta jos tienraivaajilla on merkitystä EU-tasolla, jopa globaalisti, niin siloinhan meihin kannattaisi satsata enemmänkin kuin mitä itse aiomme satsata.

 

[Joku_242]

Yritykset tulevat tekemään osansa, mutta yritykset eivät pysty tekemään sitä yksin. Vaan sieltä löytyy paljon asioita, joissa valtion (ja kuntien) pitää toimia mahdollistajana. Esimerkiksi infrastruktuurin osalta.

Ja ei, se ei ole hyvesignalointia jos tavoitellaan ennen vuotta 2050. Se on investoimista Suomen tulevaisuuteen ja Suomen kilpailukyvyn maksimointia. Jälleen kerran, EU:n tavoite on 2050 koska monet EU:n maat ovat paljon pahemmassa jamassa hiilineutraalisuuden osalta kuin Suomi. Suomi on asemassa missä se pystyy tekemään tuon nopeammin, ja saamaan sillä Suomen teollisuudelle todella paljon kilpailukykyä.

Sillä aikaa Yhdysvallat on mennyt komiasti ohi. Nyt pitää lisätä pökköä pesään ja teollisuus pitää saada investoimaan vihreään siirtymään Eurooppassa ja samalla Kiina riippuvuutta pyrkiä vähentämään.

Tilanne on jo päällä, eikä jarrutteluun ole varaa.

Suoraan sanottuna tämä kuulostaa ihan liian samanlaiselta puheelta kuin aiemmatkin valtion investointisähellykset. Ilmastonmuutoksen torjuntahan on nettonegatiivista toimintaa talouden kannalta, ainakin jos ei lasketa ilmastonmuutoksen joskus aiheuttamia kustannuksia (jotka siis tulevat joka tapauksessa maksettavaksi, jos muut maat eivät samalla tavalla innostu talkoisiin lähtemisestä). Tällöin ainoastaan kovimmat teknologiamaat voivat hyötyä siitä jotain, ja useimmat jäävät nettomaksajan rooliin.

 

[Jan11]

Eli on menoerä, kun olemme siinä nettomaksajia. Tietysti jaksotuksesta voi olla meille hyötyä, jos siinä on jotain vuositasorajoitteita ja ollaan etukenossa. Mutta jos tienraivaajilla on merkitystä EU-tasolla, jopa globaalisti, niin siloinhan meihin kannattaisi satsata enemmänkin kuin mitä itse aiomme satsata.

EU:ssa maksuosuudet määrittyy miten määrittyy, kausi kerrallaan. EU ei rahoita yli sovittujen osuuksien silloinkaan, kun se olisi järkevää. Jos poikkeuksellisesti kuitenkin kesken kauden lisärahoituksia (usein jonkinlaisia kriisipaketteja) sovitaan, niin maksuasetelma on tietysti se kunkin kauden sovittu asema.

Sen sijaan aivan olennaista on se, että kaikki Suomeen saatavilla oleva on syytä myös käyttää, sillä ihan jokainen käyttämättä jäävä euro on meiltä pois.

Yrityselämä näyttää kuitenkin satsaavan eli investoivan Suomeen nyt hyvin, siinähän meillä oli toista vuosikymmentä suuria vaikeuksia. Se kertoo siitä, että nyt on aikaisempaa enemmän uskoa siihen, että ne investoinnit kannattaa.

 

[Jumputin]

Suoraan sanottuna tämä kuulostaa ihan liian samanlaiselta puheelta kuin aiemmatkin valtion investointisähellykset. Ilmastonmuutoksen torjuntahan on nettonegatiivista toimintaa talouden kannalta, ainakin jos ei lasketa ilmastonmuutoksen joskus aiheuttamia kustannuksia (jotka siis tulevat joka tapauksessa maksettavaksi, jos muut maat eivät samalla tavalla innostu talkoisiin lähtemisestä). Tällöin ainoastaan kovimmat teknologiamaat voivat hyötyä siitä jotain, ja useimmat jäävät nettomaksajan rooliin.

Yhdysvalloissa on menossa valtava muutos, johon Euroopan täytyy vastata. Yhdysvallat tukee vihreää siirtymää edistävää teollisuutta ja samalla pyrkivät vähentämään Kiina riippuvuutta. Tämä on riski myös Euroopalle ja siihen on vastattava.

 

[Jan11]

Tätä en odottanut näkeväni.
Timo Soini ”ei neuvo, vaan kertoo mielipiteensä” Petteri Orpolle. Ja se näyttää olevan, että Kokoomuksen kannattaisi valita hallituskumppaneiksi Demarit ohi Persujen.

Kokoomuksen jalka osui lankulle

Minä en äänestä kokoomusta. Petteri Orpo ansaitsi tämän voiton. Tunnen miehen pitkältä ajalta. Erityisen hyvin mieleen on jäänyt, kun Euroopan laajuisen pakolaiskriisin aikana syksyllä 2015 ja alk…

timosoini.fi

 

[Joku_242]

Tätä en odottanut näkeväni.
Timo Soini ”ei neuvo, vaan kertoo mielipiteensä” Petteri Orpolle. Ja se näyttää olevan, että Kokoomuksen kannattaisi valita hallituskumppaneiksi Demarit ohi Persujen.

Kokoomuksen jalka osui lankulle

Minä en äänestä kokoomusta. Petteri Orpo ansaitsi tämän voiton. Tunnen miehen pitkältä ajalta. Erityisen hyvin mieleen on jäänyt, kun Euroopan laajuisen pakolaiskriisin aikana syksyllä 2015 ja alk…

timosoini.fi

No mietipä nyt vähän, Soini on ehkä yksi vähiten yllättäviä ihmisiä sanomaan tuollaista.

Heppu potkaistiin pois perustamansa puolueen johdosta, minkä jälkeen hän yritti painaa itsetuhonappia, mutta epäonnistui siinäkin surkeasti. Saattaa pikkaisen syödä miestä.

 

[Jan11]

No mietipä nyt vähän, Soini on ehkä yksi vähiten yllättäviä ihmisiä sanomaan tuollaista.

Heppu potkaistiin pois perustamansa puolueen johdosta, minkä jälkeen hän yritti painaa itsetuhonappia, mutta epäonnistui siinäkin surkeasti. Saattaa pikkaisen syödä miestä.

Sinällään tuossa on mielenkiintoista se, että Työmies Putkosen kirja tosiaan julkaistaan ensi viikolla. Pahimmillaan sieltä voi nousta sellaisia asioita tai joku sellainen kohu, että sillä olisi jopa vaikutusta hallitusneuvotteluihinkin. Toivottavasti kuitenkaan ei (ja tämän kirjoitan silti, vaikka en haluaisi nähdä persuja hallituksessa).

 

[Joku_242]

Sinällään tuossa on mielenkiintoista se, että Työmies Putkosen kirja tosiaan julkaistaan ensi viikolla. Pahimmillaan sieltä voi nousta sellaisia asioita tai joku sellainen kohu, että sillä olisi jopa vaikutusta hallitusneuvotteluihinkin. Toivottavasti kuitenkaan ei (ja tämän kirjoitan silti, vaikka en haluaisi nähdä persuja hallituksessa).

Tuskinpa jotkut 2017 kohut jaksaa enää kiinnostaa porukkaa kauheasti. Se kuuluisa rassistikortti alkaa sekin olla koluttu loppuun, siitä jaksaa mylviä enää ne jotka siitä välittää, kun taas iso osa alkaa olla täysin kyllästynyttä siihen.

Samoin Anot ja muut Puttelaiset alkaa pikkuhiljaa olla siivottu persuista, joten tuskin sieltäkään tulee suuria yllätyksiä.

 

[Jan11]

Tuskinpa jotkut 2017 kohut jaksaa enää kiinnostaa porukkaa kauheasti. Se kuuluisa rassistikortti alkaa sekin olla koluttu loppuun, siitä jaksaa mylviä enää ne jotka siitä välittää, kun taas iso osa alkaa olla täysin kyllästynyttä siihen.
Samoin Anot ja muut Puttelaiset alkaa pikkuhiljaa olla siivottu persuista, joten tuskin sieltäkään tulee suuria yllätyksiä.

Persujen ja heidän sympatisoijien ulkopuolella tuskin asiaa nähdään noin.
Ja lisäksi media riepottelee kyllä, jos sieltä vaan löytyy mitään sellaista, millä saa iltapäivälehden irtonumeroa myydyksi ja nettimainoksia näytetyksi. Se ei katso puoluetta, vaan koskee aivan jokaista. Myös tätä. Vaikutukset sitten voi kyllä yltää puolueeseenkin. Ja siinä mielessä on ensi viikko kyllä on edesvastuuton ajankohta julkaisulle.

 

[Joku_242]

Persujen ja heidän sympatisoijien ulkopuolella tuskin asiaa nähdään noin.
Ja lisäksi media riepottelee kyllä, jos sieltä vaan löytyy mitään sellaista, millä saa iltapäivälehden irtonumeroa myydyksi ja nettimainoksia näytetyksi. Se ei katso puoluetta, vaan koskee aivan jokaista. Myös tätä. Vaikutukset sitten voi kyllä yltää puolueeseenkin. Ja siinä mielessä on ensi viikko kyllä on edesvastuuton ajankohta julkaisulle.

Mikä sitten on sympatisoija? Tuskin esim. Kokoomuksen kannattajissakaan niin paljoa moiset jaksaa oikeasti kiinnostaa, liberaalisiipeä lukuunottamatta. Se nyt on sanomattakin selvää, että Vihreät/SDP/Vasemmistoliitto kannattajien keskuudessa revitään kaikki irti, samoin kuin toki toimittajien keskuudessa (siitähän he saavat palkkansa...)...

Yleisesti ottaen kohut näyttävät iskevän kovemmin liberaaleihin, koska heidän kannattajat haluavat äänestää ns. "hyviksiä" kun taas konservatiivisemmat äänestävät etujensa puolesta tai ns. omia, jolloin asialla on vähemmän väliä.

 

[Jan11]

Mikä sitten on sympatisoija? Tuskin esim. Kokoomuksen kannattajissakaan niin paljoa moiset jaksaa oikeasti kiinnostaa, liberaalisiipeä lukuunottamatta. Se nyt on sanomattakin selvää, että Vihreät/SDP/Vasemmistoliitto kannattajien keskuudessa revitään kaikki irti, samoin kuin toki toimittajien keskuudessa (siitähän he saavat palkkansa...)...

Mediakohun anatomia on se juttu. Jos siellä on jotain sellaista, että se näyttää tai saadaan näyttämään riittävän pahalta, tai siitä alkaa nousemaan lisää ja lisää, niin puhtoisen imagon omaavan Orpon vaihtoehdot voi rajautua.
Politiikassa avainhetkillä tuppaa usein olemaan niin, että on tärkeämpää miltä asiat näyttää kuin se, miten asiat oikeasti on.
Siksi en oikein ymmärrä tuota julkaisuajankohtaa. Mitäpä se Putkonen olisi menettämässä, vaikka muistelmakirja julkaistaisiin kuukauden tai kahden päästä kesälomalukemiseksi, tuskinpa juuri mitään.

 

[Joku_242]

Mediakohun anatomia on se juttu. Jos siellä on jotain sellaista, että se näyttää tai saadaan näyttämään riittävän pahalta, tai siitä alkaa nousemaan lisää ja lisää, niin puhtoisen imagon omaavan Orpon vaihtoehdot voi rajautua.
Politiikassa avainhetkillä tuppaa usein olemaan niin, että on tärkeämpää miltä asiat näyttää kuin se, miten asiat oikeasti on.
Siksi en oikein ymmärrä tuota julkaisuajankohtaa. Mitäpä se Putkonen olisi menettämässä, vaikka muistelmakirja julkaistaisiin kuukauden tai kahden päästä kesälomalukemiseksi, tuskinpa juuri mitään.

Noh, saa nähdä miten käy. Persujen kanssa hallitukseen meno tarkoittaa joka tapauksessa puhtoisuuden imagosta luopumista ainakin jossain määrin, ja ilmeisesti Kokoomuksessa on alettu tajuta että kovin tiukka puhtoisuuden vaaliminen merkitsee vasemmistovaltaan alistumista.

 

[Jan11]

Noh, saa nähdä miten käy. Persujen kanssa hallitukseen meno tarkoittaa joka tapauksessa puhtoisuuden imagosta luopumista ainakin jossain määrin, ja ilmeisesti Kokoomuksessa on alettu tajuta että kovin tiukka puhtoisuuden vaaliminen merkitsee vasemmistovaltaan alistumista.

Juuri siksihän ne varmaan muutama kuukausi sitten siivosi Rydmanin ulos… eiku.

 

[Joku_242]

Juuri siksihän ne varmaan muutama kuukausi sitten siivosi Rydmanin ulos… eiku.

Joo mutta yksittäisen kansanedustajan siivoaminen on melko halpa hinta, kun taas demareitten hinta hallitusyhteistyöstä tulee olemaan paljon korkeampi.

Lisäksi on hieman eri asia jos omassa puolueessa on sikailijoita, kuin jos tekee yhteistyötä sellaisen puolueen kanssa jossa niitä on.

 

[JCSH]

Suoraan sanottuna tämä kuulostaa ihan liian samanlaiselta puheelta kuin aiemmatkin valtion investointisähellykset. Ilmastonmuutoksen torjuntahan on nettonegatiivista toimintaa talouden kannalta, ainakin jos ei lasketa ilmastonmuutoksen joskus aiheuttamia kustannuksia (jotka siis tulevat joka tapauksessa maksettavaksi, jos muut maat eivät samalla tavalla innostu talkoisiin lähtemisestä). Tällöin ainoastaan kovimmat teknologiamaat voivat hyötyä siitä jotain, ja useimmat jäävät nettomaksajan rooliin.

Niin se on nettonegatiivista toimintaa, kun yritykset joutuvat muuttamaan olemassa olevan tuotannon hiilineutraaliksi. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa missä ilmastonmuutosta ei ole, nuo firmat voivat kuluttaa nuo rahat esim. tuotannon kasvattamiseen.
Mutta me ei eletä siinä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, vaan me eletään tässä todellisuudessa. Ja tässä todellisuudessa ilmastonmuutos on olemassa, ja yritysten täytyy reagoida siihen. Ja julkishallinnon pitää toimia myös sen mukaisesti, ihan jo pelkästään sen takia, että me halutaan, että meidän talous kärsii mahdollisimman vähän siitä ilmastonmuutoksesta.
Joka taaskin tarkoittaa sitä, että meidän pitää mahdollistaa meidän yrityksille se siirtymä siihen hiilineutraalisuuteen. Koska ilman sitä nuo yritykset menettävät kilpailukykyään ja asiakkaitaan. Joka taaskin on koko Suomen valtiontalouden kannalta huono juttu.

 

[91danger91]

P

Ensinnäkin on harhaanjohtavaa puhua vain Suomesta pienenä maana. Me ollaan osa noin 450 miljoonan ihmisen EU:ta jonka talouden koko on noin 15 biljoonaa euroa. Joka taaskin vastaa noin kuudetta maailmantaloudesta. Ja tuolla on ollut erittäin merkittävä rooli siinä, että me ollaan ilmaston osalta siinä kusessa missä ollaan nyt. Ja sillä tulee myös tulevaisuudessa olemaan merkittävä rooli siinä miten ilmastonmuutosta torjutaan.

Ja valtaosa, tai ainakin tärkeimmät, lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Sieltä tulee muun muassa ne päästöoikeudet, jotka ovat ylivoimaisesti se suurin taloudellinen motivaattori tehdä tuo vihreä siirtymä. Sen lisäksi yritykset alkavat yhä enemmän ja enemmän välittämään siitä hiilineutraalisuudesta. Osittain siksi, että se on imagokysymys, ja osittain siksi, että joka puolella tiukentuvat päästövaatimukset pakottavat yritykset välittämään siitä.

Eli ne päästöt tullaan hinnoittelemaan, halutaan me sitä Suomessa tai ei. Tai niitä päästöjä jo nykyäänkin hinnoitellaan, ja niiden hinnat ovat nousseet reippaasti tässä ihan parin vuoden sisään.
Ja kun otetaan huomioon se, että miten nuo päästöjen hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa, ja se, että miten Suomi on erittäin hyvässä asemassa tekemään tuo vihreä siirtymä nopeasti, niin meidän kannattaa oikeasti asettaa kunnianhimoisia päästötavoitteita. Ei siksi, että me hyvesignaloidaan, vaan siksi, koska se on Suomelle taloudellisesti hyvä asia.
Ja tuon takia esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.

Okei Suomi voi vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan. Mitä konkreettisia keinoja Suomi voi ajaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi? Nyt jo Suomi on asettanut vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeksi kun EU:lla se on 2050. Voiko Suomi painostaa muita jäsenmaita kuten Unkaria ja Puolaa kiihdyttämään ilmastotoimia?

Päästöt

Suomessa päästöjen määrä vähenee teollisuudessa ja energian tuotannossa. Konkreettisina esimerkkeinä on SSAB:n hiilivapaan teräksen tuotanto Torniossa sekä tuulivoimaloiden nopea rakentaminen ympäri Suomea. Päästökaupan piirissä nämä tuottavaat 19,6 MT CO2 vastaavia päästöjä.

Jos linkkaamaani aineistoa katsoo niin Päästökaupan ulkopuolelle jää 46,1 Mt CO2. Kokonaispäästöjen ollessa 65,7 Mt CO2 niin päästökaupan osuus on siis vain noin 30% Suomen kokonaispäästöistä vuodelta 2020.

Päästökaupan ulkopuolella on sellaisia alueita kuten Liikenne 10,3 Mt CO2, Maatalous 6,4 Mt CO2, Viljelysmaat 8,1 Mt CO2. Tästä jos tarkastellaan tarkemmin esim. liikennettä niin kuten artikkelissa sanotaan, niin Suomen autokanta uudistuu liian hitaasti. Voisiko syynä olla se, että keskimääräinen auton hankintahinta on noin 3 500€? Käytettyjä sähköautoja ei juurikaan alle 10 000€ saa. Köyhän kansan ostovoima on demaripolitiikalla syöty, jolloin tavallisella sukankuluttajalla ei kerta kaikkiaan ole varaa ostaa sähköautoa.

Mites maatalous? Suomessa käsittääkseni lihatuotannosta tulee merkittävät päästöt. Jos maanviljelijällä on 200 lehmän navetta ja valtavasti velkaa, miten tällä sektorilla voidaan päästä matalin kustannuksin hiilivapaampaan maanviljelyyn? Tai valtavat investoinnit tehnyt turvepeltojen ylläpitäjä joka on Sipilän hallituksen aikoihin vielä uskonut, että omaa liiketoimintaa voi vielä vuosikymmeniä jatkaa?

Hiilinielut

Hiilinieluja tavoitellaan sillä, että peltoja pitäisi metsittää ja hakkuumääriä vähentää. Tämä tietää suoraa tulonmenetystä maiden omistajille. Kuka korvaa menetetyt tulot?

 

[takomo]

Nyt herää muutama kysymys:

1. Jos Suomen päästöjen vaikutus globaaleilla markkinoilla on noin promillen luokkaa samalla kun Kiina rakentaa 500 hiilivoimalaa joka vuosi, Nigeriassa syntyy keskimäärin 6 lasta per perhe ja Venäjä käy päästöaktiivista tuhoamissotaa niin miksi Suomi tavoittelee 2035 hiilineutraaliustavoitetta?

Ilmastonmuutos on joka tapauksessa globaali ilmiö. Siihen voi suhtautua kahdella tapaa: ennaltaehkäisevästi tai sopeutumalla. Ennaltaehkäisy voi toimia edes teoriassa vain, jos kaikkiin vähänkään merkittäviin päästölähteisiin puututaan samalla tarmolla ja kovalla kädellä. Jos osa jatkaa päästämistä entiseen malliin muiden toimet on hyödyttömiä.

On aivan selvää, että Suomen hyvesignaloinnilla ei ole globaalissa mittakaavassa mitään merkitystä. Vaikka kaikki olisivat aidosti sitoutuneita radikaaleihin päästövähennyksiin, mitään hyötyä ei olisi siitä, että suomalaiset pakotettaisiin olemaan etulinjassa.

On kuitenkin selvää, että Aasia ja muut kehittyvät talousalueet on valinneet Suomen ja EU:n puolesta ilmastomuutokseen sopeutumisen. On siis aivan hyödytöntä invest...kaataa rahaa hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ilmastonmuutoksen torjuminen. Se ei vain onnistu, kaikki rahat menetetään ja ollaan lopulta vain entistäkin huonommassa asemassa kun ennen pitkää joudutaan kumminkin sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Niin se on nettonegatiivista toimintaa, kun yritykset joutuvat muuttamaan olemassa olevan tuotannon hiilineutraaliksi. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa missä ilmastonmuutosta ei ole, nuo firmat voivat kuluttaa nuo rahat esim. tuotannon kasvattamiseen.
Mutta me ei eletä siinä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, vaan me eletään tässä todellisuudessa. Ja tässä todellisuudessa ilmastonmuutos on olemassa, ja yritysten täytyy reagoida siihen. Ja julkishallinnon pitää toimia myös sen mukaisesti, ihan jo pelkästään sen takia, että me halutaan, että meidän talous kärsii mahdollisimman vähän siitä ilmastonmuutoksesta.
Joka taaskin tarkoittaa sitä, että meidän pitää mahdollistaa meidän yrityksille se siirtymä siihen hiilineutraalisuuteen. Koska ilman sitä nuo yritykset menettävät kilpailukykyään ja asiakkaitaan. Joka taaskin on koko Suomen valtiontalouden kannalta huono juttu.

Tämä kaikki jää syvälle nettonegatiiviseksi, jos veikataan väärää hevosta ja "investoidaan" ilmastonmuutoksen ehkäisyyn kun maailma on menossa kohti sopeutumista. Jos esim. muutenkin ohutkatteinen terästeollisuus pakotetaan muuttamaan prosessinsa hiilineutraaliksi, niin teollisuuden kilpailukyky menetetään pysyvästi, jos vetyteräs ei olekaan markkinoilla kuuminta hottia.

 

[Jumputin]

On kuitenkin selvää, että Aasia ja muut kehittyvät talousalueet on valinneet Suomen ja EU:n puolesta ilmastomuutokseen sopeutumisen. On siis aivan hyödytöntä invest...kaataa rahaa hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ilmastonmuutoksen torjuminen. Se ei vain onnistu, kaikki rahat menetetään ja ollaan lopulta vain entistäkin huonommassa asemassa kun ennen pitkää joudutaan kumminkin sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Eli meinaat että Yhdysvallat tekee nyt hyödytöntä työtä tukemalla vähäpäästöistä teollisuutta, joka imuroi investointeja Euroopasta ja me katseltaisiin sitä vierestä?
Toki luotan itse siihen että Euroopassa ajatellaan toisin, toivottavasti vain päätöksiä kyetään tekemään nopeasti. Toki luottoa sen verran ainakin kokoomukseen, että Suomi ei käperry tässä asiassa sisäänpäin ja haluaa olla mukana taistelemassa tulevia investointeja, sekä vihreämpää teollisuutta Eurooppaan kuin myös Suomeen.

 

[Griffin]

No, onneksi Suomessa pistetään nyt nurin vanhoja metsiä ennätystahtia ja kannattaakin kaataa, ennenkuin pakkosuojelu sosialisointi sen estää.
Hyvää siinä on ehdottomasti se, että uusi metsä käy kasvamaan nopeasti ja sitämaan paljon hiilidioksidia VS vanhat metsät, jossa puuston kavu on vähintään hidastunut huomattavasti, jolloin ne ovat huonoja hiilinieluja.

 

[Jan11]

Tämä kaikki jää syvälle nettonegatiiviseksi, jos veikataan väärää hevosta ja "investoidaan" ilmastonmuutoksen ehkäisyyn kun maailma on menossa kohti sopeutumista. Jos esim. muutenkin ohutkatteinen terästeollisuus pakotetaan muuttamaan prosessinsa hiilineutraaliksi, niin teollisuuden kilpailukyky menetetään pysyvästi, jos vetyteräs ei olekaan markkinoilla kuuminta hottia.

Näyttäisi kyllä siltä, että ne on nyt nimenomaan markkinat mitkä pakottaa tai lievemmin vähintäänkin ohjaa. Poliitikkojen homma taas on lähinnä luoda sellaisia olosuhteita, missä se on yhtiöille mahdollista täällä meillä, koska muuten se tapahtuu muualla. Nähtäväksi jää miten onnistuvat.

Mutta anekdoottina. Tässä yksi tuttu vientiin suuntautuvan perheyrityksen vetäjä omassa somessaan kirjoitti joitain viikkoja sitten, että he on investoineet varsin paljon vihreään siirtymään ja se on tuonut heille varsin paljon lisää uutta kauppaa. Niin eiköhän se some ollut pian täynnä kaikenlaisia denialistikommentteja.

Jos on vaikeuksia uskoa poliitikkoja, niin kai sitä edes niitä vientiyrityksiä voisi vähän kuunnella.

 

[takomo]

Eli meinaat että Yhdysvallat tekee nyt hyödytöntä työtä tukemalla vähäpäästöistä teollisuutta, joka imuroi investointeja Euroopasta ja me katseltaisiin sitä vierestä?

En tunne tarkasti, mikä USA:n ohjelman sisältö on, mutta on siellä ennenkin osattu Tähtien Sotaa harjoittaa. Ei ole mahdotonta, että yrittäisivät yllyttää Eurooppaa ampumaan itseään toiseenkin polveensa.

Näyttäisi kyllä siltä, että ne on nyt nimenomaan markkinat mitkä pakottaa tai lievemmin vähintäänkin ohjaa. Poliitikkojen homma taas on lähinnä luoda sellaisia olosuhteita, missä se on yhtiöille mahdollista täällä meillä, koska muuten se tapahtuu muualla. Nähtäväksi jää miten onnistuvat.

Aidosti markkinaehtoisina tällaiset investoinnit on tietenkin kannatettavia.

Kyseenalaisiksi hankkeet muodostuvat, jos niihin ollaan kumminkin kinuamassa jotain olennaista julkista tukea. Esimerkiksi: Harjavaltaan rakennetaan vihreän vedyn tuotantolaitos – vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi
"P2X Solutions on tehnyt 70 miljoonan euron investointipäätöksen vihreän vedyn tuotantolaitoksen ja metanointiyksikön rakentamisesta Harjavaltaan.
...
Yhtiö sai laitokselleen joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriöltä noin 26 miljoonan euron investointituen.
"

Tuomittavaksi toiminta muuttuu siinä vaiheessa, jos siihen liittyy ihmisten pakottamista tai painostamista edes epäsuorasti. Ihan kiva, että syntyy uutta teknologiateollisuutta mutta ketään ei saa pakottaa asiakkaaksi.

 

[Jan11]

En tunne tarkasti, mikä USA:n ohjelman sisältö on, mutta on siellä ennenkin osattu Tähtien Sotaa harjoittaa. Ei ole mahdotonta, että yrittäisivät yllyttää Eurooppaa ampumaan itseään toiseenkin polveensa.


Aidosti markkinaehtoisina tällaiset investoinnit on tietenkin kannatettavia.

Kyseenalaisiksi hankkeet muodostuvat, jos niihin ollaan kumminkin kinuamassa jotain olennaista julkista tukea. Esimerkiksi: Harjavaltaan rakennetaan vihreän vedyn tuotantolaitos – vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi
"P2X Solutions on tehnyt 70 miljoonan euron investointipäätöksen vihreän vedyn tuotantolaitoksen ja metanointiyksikön rakentamisesta Harjavaltaan.
...
Yhtiö sai laitokselleen joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriöltä noin 26 miljoonan euron investointituen.
"

Tuomittavaksi toiminta muuttuu siinä vaiheessa, jos siihen liittyy ihmisten pakottamista tai painostamista edes epäsuorasti. Ihan kiva, että syntyy uutta teknologiateollisuutta mutta ketään ei saa pakottaa asiakkaaksi.

No tuo nyt on sieltä elpymisvälineestä, eli sellaista NextGenEU-tukirahaa, joka nimenomaan kannattaa jakaa täysimääräisesti kriteerit täyttäville yrityksille ja hankkeille, ja jonka hankkeet komissio hyväksyy (tai ei hyväksy).

Voi siis olla, että periaatteellisesti jos ajattelee kaiken julkisen rahan yrityksille olevan huono juttu, niin silloin tämäkin olisi.
Mutta jos ottaa huomioon, että mikäli Suomi ei saa osuuttaan jaettua, niin Suomi ei sitten saa sitä rahaa, mutta joutuu kuitenkin EU:lle maksamaan osuutensa, niin tällöinhän joka sentti kannattaa jakaa. Tai sitten meidän maksuosuuksista pääsee hyötymään vaan muut kuin me.

 

[takomo]

Mutta jos ottaa huomioon, että mikäli Suomi ei saa osuuttaan jaettua, niin Suomi ei sitten saa sitä rahaa, mutta joutuu kuitenkin EU:lle maksamaan osuutensa, niin tällöinhän joka sentti kannattaa jakaa. Tai sitten meidän maksuosuuksista pääsee hyötymään vaan muut kuin me.

EU-tuet on hyvin harvoin 100%-rahaa vaan tavallisemmin ne kattavat esim. 30% kustannuksista. Pääosa rahoituksesta on siis saatava muualta, eikä EU-tuilla tule ilmeisen kannattamattomasta hankkeesta kannattavaa. Kannattavuuden rajamailla oleva hanke voi toki muuttua niiden ansiosta hyvin kannattavaksi.

Suomalaisten pitäisi kyllä opetella olemaan luovempia EU-tukien hakemisessa muutenkin järkeviin hankkeisiin. Myös viranomaisten pitäisi tukea ja kannustaa hakemaan EU-tukia hyvää mielikuvitusta käyttäen. EU-tukien varjopuolena sitten on, että hanke päätyy jossain vaiheessa EU:n auditoijien ruodittavaksi.

 

[Jumputin]

En tunne tarkasti, mikä USA:n ohjelman sisältö on, mutta on siellä ennenkin osattu Tähtien Sotaa harjoittaa. Ei ole mahdotonta, että yrittäisivät yllyttää Eurooppaa ampumaan itseään toiseenkin polveensa.

Nyt kun heijastetaan tätä vaaleihin, niin olisi kyllä hyvä tietää mitä maailmalla tapahtuu, niin osaa suhetuttaa poliitikkojen puheita ja tietää taustoja. Niin ei tule ammuttua itseään polveen.

Toki tässä ollaan onneksi EU:ssa hereillä: Europe is Looking For Ways to Counter the New US Climate Law - Bloomberg

The European Union should improve its state aid rules and consider more green-transition funding to offset possible distortions from the new US climate and tax law, said European Commission President Ursula von der Leyen.

Her remarks came a day before the US-EU Trade and Technology Council ministerial meeting to be held at the University of Maryland, where the law is likely to be a hot topic.

The legislation, known as the Inflation Reduction Act, passed this summer and has become a point of contention in Europe, with complaints that Washington is attempting to lure business investment away from the bloc with massive subsidies.

Biden Says He Won’t Apologize for the Climate Law That Angers EU

“We need to do our homework in Europe and at the same time work with the US to mitigate competitive disadvantages,” von der Leyen said in a speech at the College of Europe in Brugge, Belgium.

 

[JCSH]

On kuitenkin selvää, että Aasia ja muut kehittyvät talousalueet on valinneet Suomen ja EU:n puolesta ilmastomuutokseen sopeutumisen. On siis aivan hyödytöntä invest...kaataa rahaa hankkeisiin, joiden tarkoituksena on ilmastonmuutoksen torjuminen. Se ei vain onnistu, kaikki rahat menetetään ja ollaan lopulta vain entistäkin huonommassa asemassa kun ennen pitkää joudutaan kumminkin sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Siis miten muka ovat valinneet “sopeutumisen”? Joo, kehittyvissä maissa joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen aiemmin, koska sen vaikutukset ovat niissä suuremmat.
Muutenkin on turha puhua “sopeutumisesta” ja “torjumisesta” niin kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Molempiin sisältyy se, että päästöjä pitää leikata rajusti. Jälkimmäinen on sitä mitä tehdään jos ensimmäisessä ei olla tarpeeksi tehokkaita.

 

[Joku_242]

Siis miten muka ovat valinneet “sopeutumisen”?
Muutenkin on turha puhua “sopeutumisesta” ja “torjumisesta” niin kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Molempiin sisältyy se, että päästöjä pitää leikata rajusti.

Ai meinaatko että ilmastonmuutos olisi jäämässä 1,5 asteen rajaan, oli poliitikkojen puheet kuinka juhlavia hyvänsä? 2 asteen rajakin vaatii kyllä melkoisia ponnisteluja tässä vaiheessa, eli kyllä se lasku ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee juurikaan riippumatta siitä, mitä tehdään. Toki voidaan valita molempi parempi -lähestymistapa, eli maksetaan kummastakin.

Niin se on nettonegatiivista toimintaa, kun yritykset joutuvat muuttamaan olemassa olevan tuotannon hiilineutraaliksi. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa missä ilmastonmuutosta ei ole, nuo firmat voivat kuluttaa nuo rahat esim. tuotannon kasvattamiseen.
Mutta me ei eletä siinä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, vaan me eletään tässä todellisuudessa. Ja tässä todellisuudessa ilmastonmuutos on olemassa, ja yritysten täytyy reagoida siihen. Ja julkishallinnon pitää toimia myös sen mukaisesti, ihan jo pelkästään sen takia, että me halutaan, että meidän talous kärsii mahdollisimman vähän siitä ilmastonmuutoksesta.
Joka taaskin tarkoittaa sitä, että meidän pitää mahdollistaa meidän yrityksille se siirtymä siihen hiilineutraalisuuteen. Koska ilman sitä nuo yritykset menettävät kilpailukykyään ja asiakkaitaan. Joka taaskin on koko Suomen valtiontalouden kannalta huono juttu.

Kuten äsken jo todettiin, suurin osa Suomen jäljellä olevista päästöistä ei ole päästökaupan piirissä, eikä niistä siten tule laskua. Varmaan noita päästökaupan piirissä olevia kannattaa pyrkiä vähentämään, mutta hiilineutraaliustavoite vaatii paljon muutakin. Ennenkaikkea se vaatii elintason laskua kuluttajilta, kun liikenteen, maatalouden ja maankäytön päästöjä pyritään vähentämään.

 

[JCSH]

Ai meinaatko että ilmastonmuutos olisi jäämässä 1,5 asteen rajaan, oli poliitikkojen puheet kuinka juhlavia hyvänsä? 2 asteen rajakin vaatii kyllä melkoisia ponnisteluja tässä vaiheessa, eli kyllä se lasku ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee juurikaan riippumatta siitä, mitä tehdään. Toki voidaan valita molempi parempi -lähestymistapa, eli maksetaan kummastakin.

En meinaa. Voi olla hyvinkin, että myös se 2 asteen raja jää unelmaksi. Mutta ne päästöt on pakko saada kuriin, koska jos ei saada, niin sitten aletaan puhumaan kolmesta asteesta. Tai neljästä. Tai viidestä. Ja sitten aletaan olemaan oikeasti nesteessä, riippumatta siitä, että kuinka paljon "sopeudutaan".

Kuten äsken jo todettiin, suurin osa Suomen jäljellä olevista päästöistä ei ole päästökaupan piirissä, eikä niistä siten tule laskua. Varmaan noita päästökaupan piirissä olevia kannattaa pyrkiä vähentämään, mutta hiilineutraaliustavoite vaatii paljon muutakin. Ennenkaikkea se vaatii elintason laskua kuluttajilta, kun liikenteen, maatalouden ja maankäytön päästöjä pyritään vähentämään.

Todennäköisesti tulevaisuudessa ne tulevat olemaan myös sen päästökaupan piirissä. Koska EU:n tasolla tulee olemaan painetta vähentää myös noiden päästöjä. Tai sitten ne päästörajoitukset haetaan muilla keinoilla, esimerkiksi henkilöautoissa sillä, että kielletään fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynti.

 

[Joku_242]

En meinaa. Voi olla hyvinkin, että myös se 2 asteen raja jää unelmaksi. Mutta ne päästöt on pakko saada kuriin, koska jos ei saada, niin sitten aletaan puhumaan kolmesta asteesta. Tai neljästä. Tai viidestä. Ja sitten aletaan olemaan oikeasti nesteessä, riippumatta siitä, että kuinka paljon "sopeudutaan".

Tähän meidän omat tavoitteet ei juurikaan vaikuta. Paremminkin kannattaa mennä muun EU:n tahtiin päästövähennyksissä, ja miksei samalla vaikka investoida teollisuuden päästönvähennysteknologioihin, mutta oma hiilineutraaliustavoite ei siinä juuri auta.

Todennäköisesti tulevaisuudessa ne tulevat olemaan myös sen päästökaupan piirissä. Koska EU:n tasolla tulee olemaan painetta vähentää myös noiden päästöjä. Tai sitten ne päästörajoitukset haetaan muilla keinoilla, esimerkiksi henkilöautoissa sillä, että kielletään fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynti.

Varmaan joskus, mutta ei Suomen kannata missään nimessä lähteä keulimaan omilla lisärajoituksillaan. Fossiilisia käyttävien autojen valmistushan on kielletty 2030-luvulta alkaen, mutta vanhoilla autoilla rullaillaan vielä pitkään koska ihan jo akkumetallien tuotanto rajoittaa liikenteen sähköistymistä.

Liikenne on myös sen verran herkkä asia, ettei EU:llakaan ole varaa pistää liikaa raippaa, tai eteläisemmissä jäsenmaissa kansa alkaa mennä kaduille.

 

[tietokonerikki]

No tuo nyt on sieltä elpymisvälineestä, eli sellaista NextGenEU-tukirahaa, joka nimenomaan kannattaa jakaa täysimääräisesti kriteerit täyttäville yrityksille ja hankkeille, ja jonka hankkeet komissio hyväksyy (tai ei hyväksy).

Voi siis olla, että periaatteellisesti jos ajattelee kaiken julkisen rahan yrityksille olevan huono juttu, niin silloin tämäkin olisi.
Mutta jos ottaa huomioon, että mikäli Suomi ei saa osuuttaan jaettua, niin Suomi ei sitten saa sitä rahaa, mutta joutuu kuitenkin EU:lle maksamaan osuutensa, niin tällöinhän joka sentti kannattaa jakaa. Tai sitten meidän maksuosuuksista pääsee hyötymään vaan muut kuin me.

Mitenkäs se raha kiertää? Jotta yritys saa ton EU:n tuen (lue Suomen maksaman), pitääkö Suomen vielä maksaa lisää yritykselle, jotta yritys saa haettua koko potin?

Toinen kysymys. Miten yritys saamansa tuen käyttää? Tuleeko Suomeen verotuloja enemmän kuin mitä maksamme, siihen liittyvien infrojen rakennuskulutkin huomioden?
Se rahahan ei tule Suomelle vaan yritykselle, joka sitten siirtää tulonsa/yrityksensä mihin parhaaksi katsoo.

 

[Griffin]

Näyttäisi kyllä siltä, että ne on nyt nimenomaan markkinat mitkä pakottaa tai lievemmin vähintäänkin ohjaa. Poliitikkojen homma taas on lähinnä luoda sellaisia olosuhteita, missä se on yhtiöille mahdollista täällä meillä, koska muuten se tapahtuu muualla. Nähtäväksi jää miten onnistuvat.

Mutta anekdoottina. Tässä yksi tuttu vientiin suuntautuvan perheyrityksen vetäjä omassa somessaan kirjoitti joitain viikkoja sitten, että he on investoineet varsin paljon vihreään siirtymään ja se on tuonut heille varsin paljon lisää uutta kauppaa. Niin eiköhän se some ollut pian täynnä kaikenlaisia denialistikommentteja.

Jos on vaikeuksia uskoa poliitikkoja, niin kai sitä edes niitä vientiyrityksiä voisi vähän kuunnella.

Se ei paljon auta.. Jos yhdelle tulee voittoja ja kahdelle kuluja, niin lopputulos on silti nettonegatiivinen.. Ihmiset helposti yleistävät erikoistapauksen / tapuksia, jolloin tulee täysin virheellinen päätelmä..