• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Eduskuntavaalit 2023

Mitä olen osallisilta kuullut, niin työttömyyteen tottuu äkkiä. Siitä muodostuu omanlaisensa rytmi entisen tilalle. Meillä esim henkilökunnan määrä vaihtelee suhdanteiden mukaan. Vientiteollisuudesta kyse. Monelle se on pikemminkin vaihtelua olla pätkä ansiosidonnaisella vuorotteluvapaan tavoin.

työelämä on nykyään myöskin keskimäärin vähemmän rentoa ja mielekästä ja etenkin varttuneita se ei enää motivoi samalla tavalla. Elintasokin keskimäärin noussut, eikä työttömyys kaikille tarkoita nälkäkuolemaa.
 
On ihmeelkiset fantasiat porukalla täällä. Ilmaiseksi pitäisi alkaa töitä tekemään. Mitä iloa siitä on kenellekkään?
 
Ja ei, se iso työttömyys ei ole työnantajan etu. Edelleenkin monilla työttömänä usein osaaminen rapautuu, ja toimettomana sitten myös elämänhallinta, kun ei elämässä tarvitse nousta aamuisin, eikä ole pakollista rytmiä. Työnantajat ei halua sellaista työvoimaa, vaan tietenkin koulutettua, osaavaa, hyvän elämänhallinnan omaavaa, ahkeraa ja täsmällistä samaan aikaan itsenäiseen- ja tiimityöhön kykenevää superhenkilöä

Vaikkei työnantajat tosiaan pidä pitkäaikaistyöttömistä, kyllähän työttömyys keskimäärin lisää työnantajien neuvotteluvoimaa kun on enemmän kilpailijoita. Jos taas työttömyyttä on vähän, voi joutua tyytymään perustason työsuorituksen tarjoavaan työntekijään, kun ei ole ketään joka suostuisi ottamaan juoksuaskelia.

Tässä on juuri yksi ulkomaisen halpatyövoiman vaaroista. Jos sen tuominen on liian helppoa, työnantajan voi kannattaa tuoda ulkomailta keskimääräistä nohevampi duunari kuin palkata kotimainen - puolet ihmisistä kun on aina keskimääräistä huonompia.
 
Kannattaisi sitten käyttää uskottavia esimerkkejä, eikä jotain "työttömiä kirurgeja" joita ollaan pakottamassa Saarioisille linjastolle töihin.

Paljon työnantajat vinkuvat työvoimapulaa, suurin osa taitaa olla täysin turhaa vinkumista ja itseaiheutettua pulaa ylitarkoin kriteerein halutulle työvoimalle.

Suuri työttömien armeija ei edelleenkään ole työnantajille minkäänlainen haitta, joko neutraali tai jopa positiivinen asia. Eri asia toki olisi jos työnantajat joutuisivat suoraan maksamaan esim. työttömien työttömyystuet työttömyyden aikana, silloin suuri työttömien armeija rokottaisi suoraan työnantajienkin voittoja. Nyt se ei niin tee.

Enintään työnantajia kiinnostaa työttömät siinä mielessä että heistä pitää saada mahdollisimman halukkaita ottamaan vastaan työtä huonoilla sopimuksilla ja surkein paljon, heikentämällä työttömyysturvaa. Ja toki työttömyysturvan heikentäminen voisi vähentää työnantajillekin lankeavia työntekijästä aiheutuvia kuluja.
Noh. Pidä kiinni uskomuksistasi. Itse katson päivätyössäni asiaa työnantajan näkökulmasta (jep, skitsofreeninen rooli niin kuin kaikilla johdossa on), kyllä me näemme asian toisin.

Toki henkilöstörakenne on asiantuntija-, tutkimus- ja konsultointiin liittyen varsin yliopisto- ja tutkijakoulutettupainotteinen ja kansainvälinen.

Tässä on juuri yksi ulkomaisen halpatyövoiman vaaroista. Jos sen tuominen on liian helppoa, työnantajan voi kannattaa tuoda ulkomailta keskimääräistä nohevampi duunari kuin palkata kotimainen - puolet ihmisistä kun on aina keskimääräistä huonompia.
Pitkälle koulutettujen osalta tämä asia on näin, rekrytointi on globaalia ja haetaan sopivinta. Tosin kiinalaisten kohdalla lopetettiin oikeastaan kokonaan, julkisuudessakin olleista syistä.

Duunarin kokonaiskustannus taas on aina halvin, kun sen saa kotimaasta.
 
Tässä muutama syy:
  • Koska ovat epäkelpoja työhön koulutuksen, asenteen, osaamisen, kokemuksen tms. takia
  • Koska eivät hae siihen työhön, vaan oman alansa työhön
  • Koska asuvat väärässä paikassa eivätkä halua muuttaa
  • Koska tekevät kaikkensa, etteivät työllistyisiä, sillä eivät halua tehdä töitä vaan olla kotona sosiaalituilla
Miten he voivat olla epäkelpoja Saarioisten linjatyöhön koulutuksensa tai osaamisensa suhteen? Oliko Karim töissä einestehtaan linjastolla Afghanistanissa, ja onko tuollainen kokemus oikeasti edes tarpeellista kyseiseen työhön? Veikkaan että kyseisen työn oppii parissa päivässä, pienet detaljit parissa viikossa, ja ne oppii vaikka kesken jääneen peruskoulun pohjalta.

Noihin muihinkaan kohtiin en usko pysyvällä oleskeluluvalla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla olevan edelleenkään mitään merkittävää eroa kantaväestöön kuuluviin työttömiin verrattuna. Samat hidasteet pätevät molemmille.

Jos "väärällä paikalla" viittaat niihin kuuluisiin Kainuussa asuviin peräkammanrinpoikiin, on sitä työttömyyttä paljon myös isommissa taajamissa pääkaupunkiseutua myöten. Esim. nopeasti googlaamalla opin että Helsingin työttömyysaste on päälle 10%, kun se koko maassa on esim. nyt on koko maan tasolla jossain 7% paikkeilla ilmeisesti. Eli Helsingissä on korkeampi työttömyysaste kuin maassa keskimäärin?!? Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on "sattumoisin" myös kovin paljon maahanmuuttajia, liekö mitään tekemistä sen kanssa?

Mitä tulee ajatukseen siitä etteivät koulutetut hae kuin koulutustaan vastaavaa työtä, toki tämä on ymmärrettävää jonkin aikaa koska alanvaihto on harvemmin pelkkä läpihuutojuttu, ainakaan aloille joihin tarvitaan jokin erityinen pohjakoulutus. Mutta, jos se työtön aivokirurgi ei tunnu ei sitten millään löytävän enää töitä lääkärinä, mielestäni voitaisiin kyllä miettiä että ehkä hänen kuitenkin pitäisi taipua menemään sinne Saarioisille töihin, pitkäaikaistyöttömyyden sijaan.

Tunnen itsekin lähipiiristäni tällaisen tapauksen. Isoveljeni on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja oli pitkään sekä Nokialla että muilla työnantajilla töissä, välillä expattina ulkomaillakin, ja konsulttina. Kun konsultin hommat loppuivat eikä uutta työpaikkaa jostain syystä tuntunut enää löytyvän kovin helposti, hän jossain vaiheessa päättikin downshiftata ja ryhtyi autonkuljettajaksi ja taksikuskiksi. Onneksi tämä oli kuitenkin ennen Bernerin taksiuudistusta... Tuota hän taisi tehdä ainakin vuosikymmenen ennen eläköitymistään.

Ai niin, voisin toki mainita oman edesmenneen isänikin. Koulutukseltaan hän oli arkkitehti, jossain vaiheessa töitä ei oikein enää löytynyt joten koko perhe alettiin jakaa ilmaismainosjakelulehtiä kaksi kertaa viikossa hengenpitimiksi. Homma siitä paisuikin jonkinasteiseksi yrittäjyydeksi asti jolla perheemme sai ihan kohtuullisen keskiluokkaisen toimeentulon.

Eli jos välittömässä lähipiirissäni dippainssi ryhtyy työttömyyden iskiessä autonkuljettajaksi ja arkkitehti lehtienjakajaksi, voidaan tätä mielestäni edellyttää myös nykysukupolvilta, jos oman alan töiden löytäminen muuttuu jostain syystä haasteelliseksi.
 
Pitkälle koulutettujen osalta tämä asia on näin, rekrytointi on globaalia ja haetaan sopivinta. Tosin kiinalaisten kohdalla lopetettiin oikeastaan kokonaan, julkisuudessakin olleista syistä.

Duunarin kokonaiskustannus taas on aina halvin, kun sen saa kotimaasta.

Koulutetuille toisaalta on kysyntää muuallakin, joten tilanne ei ole niin helppo työnantajalle, vaikka periaatteessa byrokratia on ymmärtääkseni helpompaa.

Mutta miksi kotimaisen duunarin kokonaiskustannus firmalle olisi aina kotimaasta värvättynä halvin? Luulisi että mitä vähemmän koulutusta työ vaatii, sitä enemmän ulkomailla olisi potentiaalisia tekijöitä.
 
Ulkomaalaiset duunarit ovat lähes poikkeuksetta jonkin vuokrafirman kirjoilla. Se harvoin on ihan se halvin vaihtoehto, tai sitten on vilunkia kyseessä. Ei Intialainen sairaanhoitaja oma-aloitteisesti hae Suomen avoimia työpaikkoja ja selaa mollin sivuja.
 
Miten he voivat olla epäkelpoja Saarioisten linjatyöhön koulutuksensa tai osaamisensa suhteen

Onko Saarioisella avoimia työpaikkoja? Ei ainakaan nettisivun perusteella. Ja siis ajattelet tuota hassusti. Ehkä ne, jotka voisivat linjastolle mennä, eivät halua tai asuvat väärässä paikassa. Ehkä ne, joiden lähellä on lähihoitajan paikka auki, eivät omaa siihen koulutusta. Ehkä koulutettu lähäri, jolla kokemusta, asuu toisella puolella Suomea perheen kanssa eikä suostu muuttamaan 100km kauemmas. Eli joku noista syistä on se este. Ei tietty, eikä kaikki.

Eli jos välittömässä lähipiirissäni dippainssi ryhtyy työttömyyden iskiessä autonkuljettajaksi ja arkkitehti lehtienjakajaksi, voidaan tätä mielestäni edellyttää myös nykysukupolvilta, jos oman alan töiden löytäminen muuttuu jostain syystä haasteelliseksi.

Veikkaanpa, että dippainssillä on muutoinkin hyvä tilanne työmarkkinoiden suhteen. Koulutus jo implikoi, että osaa ottaa itseään niskasta kiinni. Ja luultavasti ei tarvitse autonkuljettajaksi ryhtyä ellei sitä erityisesti halua. Kannatan sosiaaliturvan laskemista, se jos mikä lisää motivaatiota pakotta itsensä töihin, jopa kauemmaksi, jopa totuttua huonompaan paikkaan.
 
Koulutetuille toisaalta on kysyntää muuallakin, joten tilanne ei ole niin helppo työnantajalle, vaikka periaatteessa byrokratia on ymmärtääkseni helpompaa.

Mutta miksi kotimaisen duunarin kokonaiskustannus firmalle olisi aina kotimaasta värvättynä halvin? Luulisi että mitä vähemmän koulutusta työ vaatii, sitä enemmän ulkomailla olisi potentiaalisia tekijöitä.
Ihan perusasiat. Työsopimuslain mukainen samanpalkkaisuusvelvoite ja tessit pitää palkkakustannuksen suurinpiirtein samana. Rekrytointikustannus, byrokratian pyörittäminen ja muut alkukustannukset on massiivisesti isommat, ja se fakta, että suurin osa jatkaa eteenpäin tai palaa kotimaahansa tietyn keskimääräisen ajan jälkeen. Jos on vielä työvoimanvuokrausfirma välissä, niin sen hinta nostaa kustannusta lisää.
Kun jaat sen alkukustannuksen sille keskimääräiselle ajalle, minkä pysyvät työssä, niin kotimainen on suorastaan edullinen.
Tämä korostuu erityisesti niiden alojen duunareissa, joissa joka tapauksessa valtaosalle maksetaan tes-minimiä tai sen lähelle.

Ei pidä luoda käsitystä pelkästään niiden juttujen perusteella, missä toimitaan lain ja/tai työehtosopimusten vastaisesti. Siis rikollisesti.

Ei järjestäytyneet työnantajat niin voi eikä halua toimia, ja pörssiyhtiöt ei varsinkaan. Eikä tietenkään esim. julkisen hyvinvointialueet ja kunnat.

Toki vasta nyt on herätty siihen, että nämä rekryfirmat siellä kohdemaissa kusettaa omiaan. Tähän etsitään kuumeisesti ratkaisua työantajat ja suomalaiset konsultit yhdessä, ministeriökin on kasannut aiheeseen ihan oman työryhmän tai, heh, nyrkin.
 
Miten he voivat olla epäkelpoja Saarioisten linjatyöhön koulutuksensa tai osaamisensa suhteen? Oliko Karim töissä einestehtaan linjastolla Afghanistanissa, ja onko tuollainen kokemus oikeasti edes tarpeellista kyseiseen työhön? Veikkaan että kyseisen työn oppii parissa päivässä, pienet detaljit parissa viikossa, ja ne oppii vaikka kesken jääneen peruskoulun pohjalta.

Noihin muihinkaan kohtiin en usko pysyvällä oleskeluluvalla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla olevan edelleenkään mitään merkittävää eroa kantaväestöön kuuluviin työttömiin verrattuna. Samat hidasteet pätevät molemmille.

Jos "väärällä paikalla" viittaat niihin kuuluisiin Kainuussa asuviin peräkammanrinpoikiin, on sitä työttömyyttä paljon myös isommissa taajamissa pääkaupunkiseutua myöten. Esim. nopeasti googlaamalla opin että Helsingin työttömyysaste on päälle 10%, kun se koko maassa on esim. nyt on koko maan tasolla jossain 7% paikkeilla ilmeisesti. Eli Helsingissä on korkeampi työttömyysaste kuin maassa keskimäärin?!? Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on "sattumoisin" myös kovin paljon maahanmuuttajia, liekö mitään tekemistä sen kanssa?

Mitä tulee ajatukseen siitä etteivät koulutetut hae kuin koulutustaan vastaavaa työtä, toki tämä on ymmärrettävää jonkin aikaa koska alanvaihto on harvemmin pelkkä läpihuutojuttu, ainakaan aloille joihin tarvitaan jokin erityinen pohjakoulutus. Mutta, jos se työtön aivokirurgi ei tunnu ei sitten millään löytävän enää töitä lääkärinä, mielestäni voitaisiin kyllä miettiä että ehkä hänen kuitenkin pitäisi taipua menemään sinne Saarioisille töihin, pitkäaikaistyöttömyyden sijaan.

Tunnen itsekin lähipiiristäni tällaisen tapauksen. Isoveljeni on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja oli pitkään sekä Nokialla että muilla työnantajilla töissä, välillä expattina ulkomaillakin, ja konsulttina. Kun konsultin hommat loppuivat eikä uutta työpaikkaa jostain syystä tuntunut enää löytyvän kovin helposti, hän jossain vaiheessa päättikin downshiftata ja ryhtyi autonkuljettajaksi ja taksikuskiksi. Onneksi tämä oli kuitenkin ennen Bernerin taksiuudistusta... Tuota hän taisi tehdä ainakin vuosikymmenen ennen eläköitymistään.

Ai niin, voisin toki mainita oman edesmenneen isänikin. Koulutukseltaan hän oli arkkitehti, jossain vaiheessa töitä ei oikein enää löytynyt joten koko perhe alettiin jakaa ilmaismainosjakelulehtiä kaksi kertaa viikossa hengenpitimiksi. Homma siitä paisuikin jonkinasteiseksi yrittäjyydeksi asti jolla perheemme sai ihan kohtuullisen keskiluokkaisen toimeentulon.

Eli jos välittömässä lähipiirissäni dippainssi ryhtyy työttömyyden iskiessä autonkuljettajaksi ja arkkitehti lehtienjakajaksi, voidaan tätä mielestäni edellyttää myös nykysukupolvilta, jos oman alan töiden löytäminen muuttuu jostain syystä haasteelliseksi.
Tottakai se olisi hieno asia jos porukka työllistyisi nopeasti mutta se vaatisi radikaalia muutosta sosiaalietuusjärjestelmään. Jos valtio maksaa hyvän rahan kotona oleskelusta niin miksi menisi samalla rahalla töihin? Uskoisin että suomalaiselle on isompi häpeä mennä johonkin siivoojaksi kuin nostaa tukia valtiolta.
 
PS saa mun puolesta tehdä mitä haluaa. Minähän olisin nimittäin oikein iloinen, jos skippaisivat hallituksen toiseksi vallakkaimman paikan, ihan niin kuin viimeksi erehtyivät tekemään.
Luulenpa kuitenkin, että jotain siitä oppivat.
Jos kerran valtiovarainministerin pallilta ei pääse erityisemmin vastustamaan esim. EU-tukipaketteihin osallistumista, mikä motiivi PS:llä olisi pyrkiä siihen? Se ei tunnu liippaavan PS:lle tärkeitä ydinkysymyksiä sen enempää kuin vaikka joku opetusministerin homma, vaikka toki opetusministeri ehkä sitten voisi määrätä kännykkäkiellon kouluihin.

Ei PS:ää taida kotimaisten leikkauslistojen viilaaminen niin paljoa kiinnostaa, kunhan sieltä löytyy jotain leikkausta esim. luvattuun kehitysyhteistyöhön. Kyseinen pesti istuisi nykyisistä neuvottelijoista parhaiten kokkareille koska heitä niin kovasti kuumottaa ajatus menojen vähentämisestä kansallisella tasolla. Hehän näitä 6 miljardin sopeutustoimia ovat vaatineet, ei PS tai muutkaan.
 
Tottakai se olisi hieno asia jos porukka työllistyisi nopeasti mutta se vaatisi radikaalia muutosta sosiaalietuusjärjestelmään. Jos valtio maksaa hyvän rahan kotona oleskelusta niin miksi menisi samalla rahalla töihin? Uskoisin että suomalaiselle on isompi häpeä mennä johonkin siivoojaksi kuin nostaa tukia valtiolta.
Muistaisin joidenkin vuosien takaa jonkun tutkimuksen, missä sosiaalisesti hyväksytympää ja arvostetumpaa oli ruveta opiskelijaksi, kuin pysyä työttömänä tai ottaa vastaan heikosti arvostetun alan duuni.
Mikä kyllä käy myös maalaisjärkeen. Mutta hidastaa kiertoa.
 
Jos kerran valtiovarainministerin pallilta ei pääse erityisemmin vastustamaan esim. EU-tukipaketteihin osallistumista, mikä motiivi PS:llä olisi pyrkiä siihen? Se ei tunnu liippaavan PS:lle tärkeitä ydinkysymyksiä sen enempää kuin vaikka joku opetusministerin homma, vaikka toki opetusministeri ehkä sitten voisi määrätä kännykkäkiellon kouluihin.

Ei PS:ää taida kotimaisten leikkauslistojen viilaaminen niin paljoa kiinnostaa, kunhan sieltä löytyy jotain leikkausta esim. luvattuun kehitysyhteistyöhön. Kyseinen pesti istuisi nykyisistä neuvottelijoista parhaiten kokkareille koska heitä niin kovasti kuumottaa ajatus menojen vähentämisestä kansallisella tasolla. Hehän näitä 6 miljardin sopeutustoimia ovat vaatineet, ei PS tai muutkaan.
He kyllä ottaa sen, jos se saataville heille tulee eli ps ei ottaisi.

Mutta jotta ei pyörittäisi fantasioissa, Purra on jo ajat sitten ilmoittanut ihan oliko ylen vai kympinuutisissa, että hänelle vain valtionvarainministerin salkku kelpaa.
 
Mitä olen osallisilta kuullut, niin työttömyyteen tottuu äkkiä. Siitä muodostuu omanlaisensa rytmi entisen tilalle. Meillä esim henkilökunnan määrä vaihtelee suhdanteiden mukaan. Vientiteollisuudesta kyse. Monelle se on pikemminkin vaihtelua olla pätkä ansiosidonnaisella vuorotteluvapaan tavoin.

työelämä on nykyään myöskin keskimäärin vähemmän rentoa ja mielekästä ja etenkin varttuneita se ei enää motivoi samalla tavalla. Elintasokin keskimäärin noussut, eikä työttömyys kaikille tarkoita nälkäkuolemaa.
Minun mielestäni työttömyyteen pikemminkin turtuu. Oma itsetunto laskee kun ei jopa sadoista hakemuksista huolimatta löydä työpaikkaa vaikka TE-toimiston tätikin väitti päin naamaa "Ai sinulla on jotain Linux-ylläpitokokemusta?!? No sittenhän sinä löydät työpaikan varmasti heti!!!" (työhaastattelijat olivat eri mieltä, kuulemma hyvä asenne mutta ei ihan sitä mitä haettiin (minkä otaksun monesti tarkoittaneen 20 liian montaa ikävuotta jotta minua olisi haluttu ainakaan juniorihommiin oppimaan uutta tekniikkaa, ja ehkä myös sitä jos olin ehtinyt olla jo yli vuoden työttömänä mikä aina herättää epäilyksiä)).

Silloin helposti saattaa alkaa passivoitumaankin, alkaa tuntua että yrittäminen on turhaa, kuten se monille saattaa ollakin (eli työvoimapulasta karjuvat työnantajat eivät kuitenkaan ole sinusta kiinnostuneita, vaikka omasta mielestäsi sinusta olisi kyseisiin hommiin).

Ansiosidonnaisilla keplottelevat elämäntapaintiaanit (mukaanlukien monet nuoret lääkärit?) ehkä pyrkivät jotenkin optimoimaan elämäänsä työn ja vapaa-ajan välillä että välillä tehtäisiin hiki hatussa montaa vuoroa, ja sitten kolmeksi kuukaudeksi ns. lomalle jona aikana ei haluta uusia töitä ottaa vastaan, mutta mielellään kuitenkin työttömän statuksella. En tiedä onko tuollainen keplottelu enää kovin helppoa, joskus aikoinaan oli ja yleistä esim. HKL:n bussikuskien keskuudessa.

Syytä työttömyyteen varmasti on molemmilla osapuolilla, joidenkin työttömien yleinen haluttomuus (tai kykenemättömyys) työntekoon (kykenemättömät pitäisi kyllä siivota pois työttömien työnhakijoiden tilastoista, kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle), työnantajien kelvottomat vaatimukset työntekijälle (esim. ikä, tai vaikka sitten syntyperä jos joku työnantaja oikeasti on rasisti), sosiaaliturvajärjestelmän valuviat jotka tekevät esim. työttömyyden katkaisevista keikkatöistä kannattamattomia jo lisäbyrokratiankin takia, ja ehkä yleisesti suomalainen ilmapiiri missä yksityisyrittäjyys on useimmille poissuljettu vaihtoehto (johon osaltaan voi vaikuttaa sosiaaliturva; muistan Nokian YT-neuvotteluinfossa kuinka erään poispotkittavan otsalla helmeili hiki kun hänen annettiin ymmärtää että esim. vaimon yksityisyrittäjyys voi vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysturvaa; jos jonkun perheenjäsenen yksityisyrittäjyydestä voi tulla tällaisia kupruja jopa puolison työttömyysturvaan, ehkä kannattaa sitten vain unohtaa koko yksityisyrittäjyys?) jne.
 
Jos pulaa työntekijöistä on, miksi Saarioinen ei listaa TE-toimiston palvelusta työttömiä työntekijöitä ja kutsu heistä sopivimpia työhaastatteluun? Käsittääkseni haastatteluun pitää suostua ja työkin ottaa vastaan jos sitä tarjotaan, tai muuten tulee karenssia työttömyystukeen (mikä mielestäni onkin ihan oikein).
Koska noiden listojen seulominen on kallista ja tehotonta. Mieluummin he maksavat rekrytoinnista siihen erikoistuneille yrityksille, jotka hommaavat työntekijät jostain muualta kuin työkkärin listoilta.

Kuten palkittu konepajayrittäjä ja kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti asian vuosi sitten MOT-ohjelman haastattelussa ilmaisi:

Toimittaja: Haetaanko teille esimerkiksi koneistajia te-toimistosta?
Juhani Lehti: Ei haeta.
T: Miksi?
JL: Ei sieltä sellaisia löydy, jotka olisivat... sanotaanko soveltuvia työhön. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että jos on ammattitaitoinen ja motivoitunut koneistaja, niin ei hänen tarvitse mennä työvoimahallinnon sivuille, hän löytää sen työpaikan muutenkin.
 
Minun mielestäni työttömyyteen pikemminkin turtuu. Oma itsetunto laskee kun ei jopa sadoista hakemuksista huolimatta löydä työpaikkaa vaikka TE-toimiston tätikin väitti päin naamaa "Ai sinulla on jotain Linux-ylläpitokokemusta?!? No sittenhän sinä löydät työpaikan varmasti heti!!!" (työhaastattelijat olivat eri mieltä, kuulemma hyvä asenne mutta ei ihan sitä mitä haettiin (minkä otaksun monesti tarkoittaneen 20 liian montaa ikävuotta jotta minua olisi haluttu ainakaan juniorihommiin oppimaan uutta tekniikkaa, ja ehkä myös sitä jos olin ehtinyt olla jo yli vuoden työttömänä mikä aina herättää epäilyksiä)).

Silloin helposti saattaa alkaa passivoitumaankin, alkaa tuntua että yrittäminen on turhaa, kuten se monille saattaa ollakin (eli työvoimapulasta karjuvat työnantajat eivät kuitenkaan ole sinusta kiinnostuneita, vaikka omasta mielestäsi sinusta olisi kyseisiin hommiin).

Ansiosidonnaisilla keplottelevat elämäntapaintiaanit (mukaanlukien monet nuoret lääkärit?) ehkä pyrkivät jotenkin optimoimaan elämäänsä työn ja vapaa-ajan välillä että välillä tehtäisiin hiki hatussa montaa vuoroa, ja sitten kolmeksi kuukaudeksi ns. lomalle jona aikana ei haluta uusia töitä ottaa vastaan, mutta mielellään kuitenkin työttömän statuksella. En tiedä onko tuollainen keplottelu enää kovin helppoa, joskus aikoinaan oli ja yleistä esim. HKL:n bussikuskien keskuudessa.

Syytä työttömyyteen varmasti on molemmilla osapuolilla, joidenkin työttömien yleinen haluttomuus (tai kykenemättömyys) työntekoon (kykenemättömät pitäisi kyllä siivota pois työttömien työnhakijoiden tilastoista, kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle), työnantajien kelvottomat vaatimukset työntekijälle (esim. ikä, tai vaikka sitten syntyperä jos joku työnantaja oikeasti on rasisti), sosiaaliturvajärjestelmän valuviat jotka tekevät esim. työttömyyden katkaisevista keikkatöistä kannattamattomia jo lisäbyrokratiankin takia, ja ehkä yleisesti suomalainen ilmapiiri missä yksityisyrittäjyys on useimmille poissuljettu vaihtoehto (johon osaltaan voi vaikuttaa sosiaaliturva; muistan Nokian YT-neuvotteluinfossa kuinka erään poispotkittavan otsalla helmeili hiki kun hänen annettiin ymmärtää että esim. vaimon yksityisyrittäjyys voi vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysturvaa; jos jonkun perheenjäsenen yksityisyrittäjyydestä voi tulla tällaisia kupruja jopa puolison työttömyysturvaan, ehkä kannattaa sitten vain unohtaa koko yksityisyrittäjyys?) jne.
Jos sun kuva on ajalta, jolloin Noksu pisti parissa vuodessa 10 000 ulos, alihankkijat toiset ja Microsoft sitten hetken päästä lisää, niin se on nykytilanteeseen ihan väärä verrokki.
Ihan nyt viime vuosina työtä on kyllä ollut hyvin tarjolla ja osaamisenkin suhteen joustoja ja koulutusta.
Itsekin olen neuvotellut nelipäiväisen työviikon, kun pystyin.
 
Koska noiden listojen seulominen on kallista ja tehotonta. Mieluummin he maksavat rekrytoinnista siihen erikoistuneille yrityksille, jotka hommaavat työntekijät jostain muualta kuin työkkärin listoilta.

Kuten palkittu konepajayrittäjä ja kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti asian vuosi sitten MOT-ohjelman haastattelussa ilmaisi:

Toimittaja: Haetaanko teille esimerkiksi koneistajia te-toimistosta?
Juhani Lehti: Ei haeta.
T: Miksi?
JL: Ei sieltä sellaisia löydy, jotka olisivat... sanotaanko soveltuvia työhön. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että jos on ammattitaitoinen ja motivoitunut koneistaja, niin ei hänen tarvitse mennä työvoimahallinnon sivuille, hän löytää sen työpaikan muutenkin.
Koneistajien kohdalla asia on juuri noin. Ammattilaiset ovat kaikki jo töissä. Ei niitä työkkärissä ole. Hyviä aihioita toki saa esim ammatinvaihtajista. Ala vain ei ole kovin trendikäs ja houkutteleva nuorille.
 
Sehän on ruusuinen ajatus, että ulkomaalaisten palkkaamisen sijaan kotimaisille työttömille löydettäisiin uusi koulutus, motivaatio, elämänhallinta, asuinpaikka jne. Oikein kannatettava ajatus ja jos se kerran on tehtävissä niin nythän ei mikään estä niitä toteuttamasta kun hallitusvaltaa on tulossa.

Mutta ei yrityksille kannata sitä odotellessa luoda keinotekoisia esteitä ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseksi (kuten nyt tulorajavaatimuksen nosto jonka perustelut ovat ideologista valetta), vaan niitä esteitä pitäisi pikemminkin poistaa.

Häkellyttävä ajatus että ollaan mieluummin köyhiä ja kipeitä kuin annetaan yrittäjien solmia yleisten työehtojen mukaisia sopimuksia ulkomaalaisten kanssa.
 
Onko Saarioisella avoimia työpaikkoja? Ei ainakaan nettisivun perusteella. Ja siis ajattelet tuota hassusti. Ehkä ne, jotka voisivat linjastolle mennä, eivät halua tai asuvat väärässä paikassa. Ehkä ne, joiden lähellä on lähihoitajan paikka auki, eivät omaa siihen koulutusta. Ehkä koulutettu lähäri, jolla kokemusta, asuu toisella puolella Suomea perheen kanssa eikä suostu muuttamaan 100km kauemmas. Eli joku noista syistä on se este. Ei tietty, eikä kaikki.
Tuskin tuohon ratkaisu ainakaan on se että tuon yli 100km siirtymän puolesta tuotetaankin kyseiseen hommaan afghanistanilainen Karin useamman tuhannen kilometrin päästä, jos hän vielä haluaa myöhemmin perheenyhdistämisten kautta lähisukunsa mukaan, joiden työllistymisestä ei myöskään ole takeita. Varsinkin jos hänen työmotivaationsa kyseiseen työhön laskee kantasuomalaisten työttömien tasolle, heti kun pysyvä oleskelulupa on plakkarissa (on rasistista kuvitella ettei näin kävisi, ikäänkuin maahanmuuttajat muka olisivat jotenkin sopivampia ja halukkaampia puuvillapelloille orjatyövoimaksi).

Kohtaanto-ongelmien ja kannustinloukkujen ratkaisu ei ole kouluttautumattoman ja kielitaidottoman porukan tuonti EU:n ulkopuolelta Suomeen. Heidän (sekä heidän jälkeläistensä) kanssa tullaan myöhemmin törmäämään täysin samoihin ongelmiin kuin Suomessa jo asuvien työttömien kanssa, ehkä jopa pahempiin ongelmiin kulttuurieroavaisuuksien takia.

Edelleen kun puhut tuosta "väärässä paikassa asumisesta", muistuttaisin että maahanmuuttajat tuntuvat virtaavan pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin taajamiin, ja että Helsingissä (osittain minulle yllätyksenä) on selvästi korkeampi työttömyysasten kuin koko maassa keskimäärin, vaikka täällä niitä työpaikkoja pitäisi piisata. Eli kyse ei suuressa mittakaavassa tunnu olevaan ainakaan siitä että työttömät asuvat Kainuussa ja työpaikat ovat Helsingissä; vai onko se sittenkin toisinpäin, työttömät helsinkiläiset (myöskään maahanmuuttajat) eivät suostu muuttamaan Kainuuseen töihin?

Minä sentään otin vastaan töitä n. 60 km päästä kotoani, vaikka pääkaupunkiseudulla asunkin. Päräytän sinne n. 40-45 minuutissa sähköautollani joka päivä, täältä kotoani Vantaalta Helsingin ydinkeskustaan bussilla kestää tuota kauemmin. Olen siis omalta osaltani lieventänyt mainittua kohtaanto-ongelmaa, olemalla vaatimatta että työpaikka on kävelymatkan päässä kotoani.

Veikkaanpa, että dippainssillä on muutoinkin hyvä tilanne työmarkkinoiden suhteen. Koulutus jo implikoi, että osaa ottaa itseään niskasta kiinni. Ja luultavasti ei tarvitse autonkuljettajaksi ryhtyä ellei sitä erityisesti halua. Kannatan sosiaaliturvan laskemista, se jos mikä lisää motivaatiota pakotta itsensä töihin, jopa kauemmaksi, jopa totuttua huonompaan paikkaan.
Jos isoveljestäni puhut, kyllä hänen päätökseensä tuntui vaikuttavan osaltaan se että yllättäen uuden koulutusta ja osaamista vastaavan työpaikan löytäminen tuntui muuttuvan kovin haasteelliseksi, mahdollisesti iän takia, ja saattoi olla että silloin oli myös muuten työmarkkinoilla yleisesti haasteelliset ajat, liekö joku kupla silloin puhjennut maailmanmarkkinoilla, en muista. Varmasti hän myös jossain vaiheessa teki myös henkisen päätöksen downshiftata, vaikka en tiedä onko ainakaan taksikuskina toimiminen erityisen rentouttavaa, edes ennen Bernerin taksiuudistusta. Ainakaan mikään "irtisanoudun nykyisistä töistäni ja rupean maalaamaan tauluja"-päätöksestä ei kuitenkaan ollut kyse.

Isäni tapauksessa käsitykseni mukaan kyseessä oli että arkkitehtien parissa työttömyys oli muutenkin korkeaa, mutta jotain halusi kuitenkin tehdä perheensä elintasoa parantaakseen. Vaikka sitten koulutusta vastaamatonta ilmaisjakelulehtien jakamista.
 
Häkellyttävä ajatus että ollaan mieluummin köyhiä ja kipeitä kuin annetaan yrittäjien solmia yleisten työehtojen mukaisia sopimuksia ulkomaalaisten kanssa.

Jos sen sivutuotteena saadaan levottomia maahanmuuttajalähiöitä minkä ongelmien ratkaisemiseen ei riitä rahat eikä keinot, niin joillekin se voi tosiaan olla kahdesta pahasta se pienempi paha.
 
Jos sen sivutuotteena saadaan levottomia maahanmuuttajalähiöitä minkä ongelmien ratkaisemiseen ei riitä rahat eikä keinot, niin joillekin se voi tosiaan olla kahdesta pahasta se pienempi paha.
Hienoa että te kannattajat pystytte sanomaan ääneen ne todelliset perustelut, vaikka parlamentaarisen puolueen on salonkien porstuassa kierrettävä sitä kuin kissa kuumaa puuroa.
 
Hienoa että te kannattajat pystytte sanomaan ääneen ne todelliset perustelut, vaikka parlamentaarisen puolueen on salonkien porstuassa kierrettävä sitä kuin kissa kuumaa puuroa.

Parlamentarismissa kukin poliitikko joutuu sokerikuorruttamaan puheitaan. Niin tekevät kaikki, myös sinun fanittamasi kokoomuslaiset. Sen takia en varauksettomasti kannata tarveharkinnasta luopumista (koska siitä on huonoja esimerkkejä naapurimaista), enkä ajatusta rajattomasta maahantulosta ongelmattomana asiana (koska se ei ole ollut yhdessäkään läntisessä maassa ongelmatonta), enkä usko siihen että teillä olisi niihin kiistattomiin ongelmiin myöskään ratkaisua koska te pääsääntöisesti kiistätte niiden edes olevan olemassa. Siitä taas voidaan päätellä ettei asia kiinnosta teitä puolen puupennin vertaa, samalla oletatte että vastaan ottavan ja maksavan kansanosan pitäisi ihan hirveän suuresti kiinnostua teidän ongelmistanne.

Ollaanko nyt sujut, vai viskotaanko paskaa vielä vähän? :)
 
Jos sun kuva on ajalta, jolloin Noksu pisti parissa vuodessa 10 000 ulos, alihankkijat toiset ja Microsoft sitten hetken päästä lisää, niin se on nykytilanteeseen ihan väärä verrokki.
Työttömyysaste on jonkin verran laskenut esim. vuoteen 2010 verrattuna (tosin vuosittaista vaihtelua on paljon, esim. 2011 7,9% ja 2021 7,7% mikä on pieni ero), mutta pahoin pelkään että osa on vain tilastoista siivottuja tempputyöllistettyjä ja kurssitettuja. No, parempi sekin kuin ei mitään, jotain aktivointia.

Oma työttömyyskokemukseni on ei-niin-monen-vuoden-takaa, 2017 alkoi ja kunnolla loppui vasta 2019 alussa. Esim. työllisyyskursseilla ja sen sellaisilla tapaamani koulutetut työttömät olivat pääasiassa (95%) muualta kuin Nokiasta potkittuja, joten ei kyse ollut myöskään mistään vain yhden firman erikoistapauksesta. Joskus toki törmäsin niissä myös ex-nokialaisiin, jopa ex-kollegoihin.

Sinulla tuntuu olevan kova usko että velkarahalla elävä Suomi pystyy tarjoamaan tempputyöllistämistä ja kurssitusta hamaan tappiin asti. Seinä voi tulla vastaan ja sitten heitetään taas väkeä ulos ja paljon, muualtakin kuin Nokialta.

Ihan nyt viime vuosina työtä on kyllä ollut hyvin tarjolla ja osaamisenkin suhteen joustoja ja koulutusta.
Niin on työvoimaakin ollut erinomaisen hyvin tarjolla, 246.000 tällä hetkellä. Moninkertaisesti enemmän kuin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja. Varsinkin pääkaupunkiseudulla noita työhalukkaita työttömiä piisaa, ettei tarvitse väittää että ne työttömät asuisivat Kainuussa.

Itsekin olen neuvotellut nelipäiväisen työviikon, kun pystyin.
Ilmeisesti mitään työvoimapulaa ei sitten olekaan jos työnantajille on ihan ok että työntekijät tekevät vähemmän töitä.
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa että te kannattajat pystytte sanomaan ääneen ne todelliset perustelut, vaikka parlamentaarisen puolueen on salonkien porstuassa kierrettävä sitä kuin kissa kuumaa puuroa.
Kyllä PS on moneen otteeseen varoittanut Ruotsin esimerkillä. En tiedä mitä PS:n vastustajat ovat sillä sitten ymmärtäneet, eivät ilmeisesti ainakaan maahanmuuttajalähiöiden ongelmia.
 
Työttömyysaste on jonkin verran laskenut esim. vuoteen 2010 verrattuna (tosin vuosittaista vaihtelua on paljon, esim. 2011 7,9% ja 2021 7,7% mikä on pieni ero), mutta pahoin pelkään että osa on vain tilastoista siivottuja tempputyöllistettyjä ja kurssitettuja. No, parempi sekin kuin ei mitään, jotain aktivointia.

Oma työttömyyskokemukseni on ei-niin-monen-vuoden-takaa, 2017 alkoi ja kunnolla loppui vasta 2019 alussa. Sinulla tuntuu olevan kova usko että velkarahalla elävä Suomi pystyy tarjoamaan tempputyöllistämistä ja kurssitusta hamaan tappiin asti. Seinä voi tulla vastaan ja sitten heitetään taas väkeä ulos ja paljon, muualtakin kuin Nokialta.


Niin on työvoimaakin ollut erinomaisen hyvin tarjolla, 246.000 tällä hetkellä. Moninkertaisesti enemmän kuin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja. Varsinkin pääkaupunkiseudulla noita työhalukkaita työttömiä piisaa, ettei tarvitse väittää että ne työttömät asuisivat Kainuussa.


Ilmeisesti mitään työvoimapulaa ei sitten olekaan jos työnantajille on ihan ok että työntekijät tekevät vähemmän töitä.
Tai sitten työvoimapulan vuoksi tiettyjen koulutusalojen ja ammattiryhmien, ja tason työntekijät- ja hakijat yksinkertaisesti on sen verran vahvoilla, että pystyvät neuvottelemaan itselleen mieluisia soppareita. Erityisesti headhunt-tilanteissa se työntekijäprospekti on vahvoilla, kun se aloitteellinen osapuoli on työnantaja.

Molemmathan siinä voittaa, jos firma sitten saa sen kenet haluaa.
 
Koska noiden listojen seulominen on kallista ja tehotonta. Mieluummin he maksavat rekrytoinnista siihen erikoistuneille yrityksille, jotka hommaavat työntekijät jostain muualta kuin työkkärin listoilta.

Kuten palkittu konepajayrittäjä ja kauppakamarin puheenjohtaja Juhani Lehti asian vuosi sitten MOT-ohjelman haastattelussa ilmaisi:

Toimittaja: Haetaanko teille esimerkiksi koneistajia te-toimistosta?
Juhani Lehti: Ei haeta.
T: Miksi?
JL: Ei sieltä sellaisia löydy, jotka olisivat... sanotaanko soveltuvia työhön. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että jos on ammattitaitoinen ja motivoitunut koneistaja, niin ei hänen tarvitse mennä työvoimahallinnon sivuille, hän löytää sen työpaikan muutenkin.
Meinasiko Lehti että afghanistanilainen Karim sitten onkin täysoppinut koneistaja, ja siksi tarveharkinnasta ja EU:n ulkopuolisen työvoiman saatavuuden rajoituksista tulee luopua?

Sitä tietenkin on vaikea sanoa mitä Lehti tarkoittu "soveltuvalla". Tarkoittiko hän nimenomaan että pitää olla ammattitaitoinen koneistaja jo valmiiksi ilman mitään lisäkoulutusta, vai tarkoittaako esim. yli 50 vuoden ikä epäsopivuutta (vaikka sitten olisi muuten kelpo koneistaja), haluttaisiin nuorempaa?

Jos kyse tosiaan on ammattitaitoisten koneistajien saatavuudesta ilman mitään muita järkeviä lisävaatimuksia (esim. yläikäraja jne.), sitten ymmärrän että niitä olisi kiva saada ulkomailtakin Suomeen. En kuitenkaan jaksa uskoa että ammattitaitoisia koneistajia on ulkomailtakaan helpolla saatavilla Suomeen (ainakaan Afghanistanin kaltaisista maista), vai onko Suomi ainoa länsimaa maailmassa missä on ammattitaitoisista koneistajista pulaa?

Tässähän puhuttiin aiemmin esim. lähihoitajaksi koulutettavista henkilöistä, tai sitten aloista joille ei luulisi niin kummoisia kouluja tarvittavan käydä, esim. siivooja tai Saarioisen tuotantolinja. En edelleenkään jaksa uskoa että on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parempi tuottaa tällaista väkeä Suomeen EU:n ulkopuolelta, ja että muka suurin osa Suomen työttömistä työnhakijoista olisi sopimattomia tällaisiin töihin vaikka sitten uudelleenkoulutuksen kautta. Ei tarttisi edes opetella suomenkielen alkeita siinä sivussa.
 
Koneistajien kohdalla asia on juuri noin. Ammattilaiset ovat kaikki jo töissä. Ei niitä työkkärissä ole. Hyviä aihioita toki saa esim ammatinvaihtajista. Ala vain ei ole kovin trendikäs ja houkutteleva nuorille.
Miksi sen pitäisi olla sitä vain nuorille? Pitäiskö tarjota esim. työttömille viisikymppisille mahdollisuutta uudelleenkouluttautua koneistajiksi, jos siltä alalta löytyy takuuvarmasti töitä joilla tulee toimeen?

Jos työttömät viisikymppiset ovat tähän haluttomia, pitää tietysti tarkastella miksi näin. Liian hyvä työttömyysturva?
 
Miksi sen pitäisi olla sitä vain nuorille? Pitäiskö tarjota esim. työttömille viisikymppisille mahdollisuutta uudelleenkouluttautua koneistajiksi, jos siltä alalta löytyy takuuvarmasti töitä joilla tulee toimeen?

Jos työttömät viisikymppiset ovat tähän haluttomia, pitää tietysti tarkastella miksi näin. Liian hyvä työttömyysturva?
Saahan he kouluttautua. Nykyisin on jatkuva haku oppilaitoksiin ja yksilölliset opintopolut aiemmin hankitun koulutuksen ja osaamisen mukaan.

Tietyillä alueilla esim. etelä-pohjanmaa, varsinais-suomi ja kainuussa Kajaani ainakin, on ollut tarjolla ihan työnantajien kanssa räätälöityä täsmäkoulutustakin. Varmasti muuallakin.

Ja kyllä niistä on isoa hyötyä ollut, niin työnhakijoille, työnantajille kuin yhteiskunnallekin.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Sehän on ruusuinen ajatus, että ulkomaalaisten palkkaamisen sijaan kotimaisille työttömille löydettäisiin uusi koulutus, motivaatio, elämänhallinta, asuinpaikka jne. Oikein kannatettava ajatus ja jos se kerran on tehtävissä niin nythän ei mikään estä niitä toteuttamasta kun hallitusvaltaa on tulossa.

Mutta ei yrityksille kannata sitä odotellessa luoda keinotekoisia esteitä ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseksi (kuten nyt tulorajavaatimuksen nosto jonka perustelut ovat ideologista valetta), vaan niitä esteitä pitäisi pikemminkin poistaa.

Häkellyttävä ajatus että ollaan mieluummin köyhiä ja kipeitä kuin annetaan yrittäjien solmia yleisten työehtojen mukaisia sopimuksia ulkomaalaisten kanssa.
Vieläkin häkellyttävämpi ajatus on että kotimaisten työttömien uudelleenkoulutuksen ja asuinpaikan vaihdon sijaan kannattavampaa on muka siirtää kouluttautumatonta väkeä tuhansien kilometrien päästä EU:n ulkopuolelta Suomeen, ja kouluttaa heidät Suomessa koneistajiksi tai lähihoitajiksi. Liekö heidän elämänhallintansakaan niin paljon paremmalla tasolla kuin kotimaisilla työttömillä, jos alkaakin ilmetä vaikeuksia sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin tai vaikean kielen oppimisessa?

Kuten aiemmin olen todennut, tässä asiassa ei pidä kuunnella vain, tai edes ensisijaisesti, työnantajien näkemystä. Työnantajat kun eivät joudu vastaamaan pitkällä tähtäimellä työttömiksi joutuvien maahanmuuttajien aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista, päinvastoin työnantajille mahdollisimman iso työttömien armeija on pikemminkin etu, esim. vipuvartena ammattiliittojen vaatimuksia ja palkkojen nousua vastaan.

Poliitikkojen puolestaan pitäisi tarkastella asiaa kokonaisvaltaisemmin koko yhteiskunnan tasolla, työnantajat katsovat asiaa vain oman etunsa vinkkelistä.
 
Vieläkin häkellyttävämpi ajatus on että kotimaisten työttömien uudelleenkoulutuksen ja asuinpaikan vaihdon sijaan kannattavampaa on muka siirtää kouluttautumatonta väkeä tuhansien kilometrien päästä EU:n ulkopuolelta Suomeen, ja kouluttaa heidät Suomessa koneistajiksi tai lähihoitajiksi. Liekö heidän elämänhallintansakaan niin paljon paremmalla tasolla kuin kotimaisilla työttömillä, jos alkaakin ilmetä vaikeuksia sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin tai vaikean kielen oppimisessa?

Kuten aiemmin olen todennut, tässä asiassa ei pidä kuunnella vain, tai edes ensisijaisesti, työnantajien näkemystä asiaan. Työnantajat kun eivät joudu vastaamaan pitkällä tähtäimellä työttömiksi joutuvien maahanmuuttajien aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista, päinvastoin työnantajille mahdollisimman iso työttömien armeija on pikemminkin etu, esim. vipuvartena ammattiliittojen vaatimuksia ja palkkojen nousua vastaan.

Poliitikkojen puolestaan pitäisi tarkastella asiaa kokonaisvaltaisemmin koko yhteiskunnan tasolla, työnantajat katsovat asiaa vain oman etunsa vinkkelistä.
Suomessa ei voi pakkomuutattaa ihmisiä. Eikä se omistusasumiseen leimallisesti sitoutuneessa maassa onnistuisikaan.

Jos liikkuvuutta haluttaisiin edistää, kaksi isointa ongelmaa olisi varainsiirtoveron poistaminen (joka vielä olisi mahdollinen joskin kallis) ja sitten se toinen, mahdoton asia: muuttovoittopaikkojen asuntojen ja muuttotappioalueidwn asuntojen hintatason kohtaaminen.

Kukapa se myisi (jos saa edes kaupaksi) alle sadantonnin ok-taloa maakuntien syrjämailta ja ottaisi tilalle 300-500 tuhatta euroa velkaa asuntoon kaupungissa?
 
Toistaiseksi se on pitänyt ainakin työvoiman tulorajassa, jos kerran siinä päästiin 3000 euron (vai oliko se 3100e?) vaatimuksesta 2500e ehdotuksen kautta 1600 euron tasoon. Se jos mikä on mielestäni Suomen etu.

Mutta muutoin tuo "Suomen etu" on kyllä termi jonka saisi tällä foorumilla vaikka bännätä.
Tolla 1600 eurolla ei Suomessa pärjää kuin jossain paikkakunnalla, jossa on halvat asunnot. Ja jos niihin muuttaa tuhat tai enemmän ne halvat vuokrat ovat sielläkin historiaa.
Ja tarkoitin tässä, että kyse on vain yhdestä ei koko perheestä. Puhumattakaan, että isovanhemmatkin tulevat mukana. Toi 1600 on selkeästi "voitto" Kokoomukselle.
Oliskin mielenkiintoista tietää mitä Kokoomus asiasta esitti. Jostain luin että aiemmin olis jotain 1330€/kk? EIhän tossa 1600 ole kuin muutaman vuoden inflaation tarkistus.

Saa nähdä miten Persujen kannattajat ton muutaman vuoden päästä kokevat, kun seuraukset oikeasti näkyvät. Siihen vaikuttanee paljon mitä muuta Persut pystyvät sopimaan ja missä mittakaavassa tänne EU:n (sieltä tulevien lisäksi) ulkopuolisista maista tuodaan/tulee ja kuinka työhön motivaatioituneita työntekijöitä he ovat ja varsinkin kansalaisuuden saannin jälkeen pysyykö se motivaatio.
 
Miksi sen pitäisi olla sitä vain nuorille? Pitäiskö tarjota esim. työttömille viisikymppisille mahdollisuutta uudelleenkouluttautua koneistajiksi, jos siltä alalta löytyy takuuvarmasti töitä joilla tulee toimeen?

Jos työttömät viisikymppiset ovat tähän haluttomia, pitää tietysti tarkastella miksi näin. Liian hyvä työttömyysturva?
Nuorilla tarkoitin heitä, jotka lähtevät peruskoulun jälkeen ammattikouluun metallipuolelle. Ammatinvaihtajat ovat sitten jo aikuisia ja ikärajaa ei ole. Opinnot ovat heillä hyvin joustavia ja räätälöityjä, kuten jo mainittiinkin. Palkka on ihan kilpailukykyinen teollisuuden mittapuulla. Osan karkoittaa vuorotyö. Miljoonien kone ei hanki leipäänsä päivävuorolla.
Hitsareita ja koneasentajia on joka paikassa ja tottuneet kiertämään saiteilla ja työn perässä. Koneistajia tarvitaan vain konepajoissa, sillä koneet on pultattu lattiaan kiinteästi. Koneistamista ei voi tehdä etänä, eikä kovin joustavin työajoin.
 
Vaikeaa näyttää olleen metallialan työntejöitten löytäminen jo neljä vuotta sitten. Rekryt jäivät vajaiksi ja osa koulutuksia peruttiin kun ei ollut tulijoita.
Skoda Transtech etsii hitsaajia Filippiineiltä, järjestävät hitsauskokeet.

 
No, tänään tuli taas lisää juttua kannustinloukuista. Toki nekin on varmaan yliarvioitu, kun juttu perustuu EK:laisen Etlan tutkimusyksikön työhön. Mutta kyllä ne suuntaa antaa nekin. Ja taustatukea hallitusohjelman etuusleikkauksille, joita varmasti on tulossa.
"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on asiantuntija komiteassa, joka valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Hän pitää ehkä pahimpana kannustinloukkuna sitä, kun osa-aikatyötä tekevän, soviteltua päivärahaa saavan henkilön ei kannata siirtyä kokopäivätyöhön.
[...]
Hiilamon mukaan osa-aikatyötä voi lisätä myös se, että työnantaja säästää työntekijöiden tyytyessä alhaisempaan palkkaan, kun soviteltu päiväraha täydentää toimeentuloa.

Osa-aikatyön kannustinloukkua voidaan purkaa muuttamalla sovitellun päivärahan ehtoja, tasoa ja kestoa."

Ihmettelen tuota ristiretkeä osa-aikatyötä vastaan. Onko soviteltuun päivärahaan viime vuosikymmenellä tehdyt kannustusloukkujen purkamiset jotenkin olleet ideologisesti "väärin sammutettu"? Vai unohdettiinko jo mikä tilanne oli ennen muutoksia?

Osa-aikatyöstä on kuitenkin niin valtavan paljon pienempi kynnys siirtyä jossain välissä kokopäivätyöhön kuin (pidempään) työttömänä olleen siirtyä suoraan kokopäivätöihin, ja pienehkön firman työnantajan kannaltakin voi olla pienempi kynnys (kun sanotaan että työnantajakin säästää). Ehkäpä se palvelualojen työvoimapula ei pilkkoudukaan siististi diskreeteiksi kokopäivätyöpaikoiksi? Olenko minä nyt tässä ihan harhapoluilla? Kyllä, tässä tuetaan valtion rahoilla yritystoimintaa, mutta onko tämä kuitenkaan oikeasti "kannustinloukku-tuki" vai sittenkin ns. "hyvälaatuinen tuki"

Se, onko tuo työntekijän kannalta reilu järjestelmä että esim. kauppaketjut pääsevät kyykyttämään, on eri juttu. Mutta jotenkin tämä nyt lastataan osa-aikatyöntekijän viaksi, eikä siitä näkökulmasta tehdyt muutokset tule tilannetta ainakaan parantamaan.
 
Tuskin tuohon ratkaisu ainakaan on se että tuon yli 100km siirtymän puolesta tuotetaankin kyseiseen hommaan afghanistanilainen Karin useamman tuhannen kilometrin päästä, jos hän vielä haluaa myöhemmin perheenyhdistämisten kautta lähisukunsa mukaan, joiden työllistymisestä ei myöskään ole takeita.

Jos työvoimaa on tarjolla vain kauempaa, niin totta kai ratkaisu on se, että työvoima tulee kauempaa. Eiköhän ne sosiaalituet ala laskea kun työttömyys-% on tarpeeksi korkea. Sitten nähdään, kiinnostaako hommat vai lojuminen.

Ja lähisuku on asia erikseen. Mä puhun nyt työperäisestä maahanmuutosta. En perheenyhdistämisistä. Ensimmäistä saa lisätä juuri niin paljon kuin työvoimalle on tarvetta. Jälkimmäistä saa puolestani tiukantaa ja lisätä vaatimuksia tuettoman toimeentulon tasosta. Se on oma keskustelunsa.

Kohtaanto-ongelmien ja kannustinloukkujen ratkaisu ei ole kouluttautumattoman ja kielitaidottoman porukan tuonti EU:n ulkopuolelta Suomeen.

Höpsistä. EU:n ulkopuolelta tulee myös koulutettua ja kielen perusteet jo oppinutta työvoimaa. Esim. juuri hoiva-avustajia, joita koulutetaan lähtömaassa jo ennen kuin ovat tänne tulleet - myös kielen perusteet. Lopulta aika pieni osa työstä on sellaista, jota voi tehdä täysin kouluttamaton ja kielitaidoton henkilö. Minä puhun työperäisestä maahanmutosta, eli määritelmällisesti sellaisesta joka työllistyy täällä ja jolle on kysyntää.

Tolla 1600 eurolla ei Suomessa pärjää kuin jossain paikkakunnalla, jossa on halvat asunnot.

Olisit voinut kirjoittaa tuon saman lauseen näin: "1600 eurolla voi pärjätä Suomessa". Joka paikassa ei tietenkään voi eikä tarvitse pärjätä.

Ja koko älytön "ei voi pärjätä summalla X" on niin epämääräistä retoriikkaa että oksat pois. Mitä se pärjääminen on? Sinäkö sen määrittelet? Miksi minä pärjäsin opintojen aikana ihan helvetisti pienemmillä tuloilla Helsingissä? Miten se on mahdollista kun ei kuulemma pärjää? Ja älä nyt ihmeessä niputa perheellisiä, jotka asuvat Eirassa samaan nippuun kuin sinkkua joka asuu Kajaanissa. Jotain järkeä noihin kommentteihin vaikka se maahanmuutto harmittaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Pärjäämisen raja on jo määritelty viimeisijaisessa sosiaaliturvassa, joka takaa minimitoimeentulon, joka lapsettomassa sinkkutaloudessa on n. 1100 euroa riippuen vähän asuinpaikkakunnan kustannustasosta.
 
Olisit voinut kirjoittaa tuon saman lauseen näin: "1600 eurolla voi pärjätä Suomessa". Joka paikassa ei tietenkään voi eikä tarvitse pärjätä.

Ja koko älytön "ei voi pärjätä summalla X" on niin epämääräistä retoriikkaa että oksat pois. Mitä se pärjääminen on? Sinäkö sen määrittelet? Miksi minä pärjäsin opintojen aikana ihan helvetisti pienemmillä tuloilla Helsingissä? Miten se on mahdollista kun ei kuulemma pärjää? Ja älä nyt ihmeessä niputa perheellisiä, jotka asuvat Eirassa samaan nippuun kuin sinkkua joka asuu Kajaanissa. Jotain järkeä noihin kommentteihin vaikka se maahanmuutto harmittaakin.
Minulla on siitä hyvä tilanne, että voin tarkistella asiaa hyvin monelta kantilta ihan omaankin kokemukseen perustuen. Myös sieltä työnantaja puolelta. Sekä yritän miettiä asiaa Suomen kokonaisedun kannalta eli miten täällä työtä tekemällä pärjää. Ja KYLLÄ Suomessa pitäisi voida työllä pärjätä. Minusta on selvää, että 1600€ bruttopalkalla työstä saa vain sen verran, että terveenä saa elantonsa, mutta ei sillä omaa elintasoa pysty kohentamaan, ellei työtään koe elintasonsa kohentamiseksi. Varsinkaan, että pystyisi ostamaan muiden palveluita pieniä poikkeuksia lukuunottamatta.

Ei minua maahanmuutto harmita vaan se, että meillä on ennestäänkin niin paljon työttömiä ja se vaan on tosiaasia, että osa maahanmuuttajista vie työpaikan täällä asuvalta Suomalaiselta. Varsinkin Eteläsuomessa rakennusala on hyvä esimerkki siitä, Suomalaisten rakennusmiesten työpaikat ovat vähentyneet valtavasti, koska Virosta, Puolasta jne.
tulee tänne henkilöitä töihin pienemmällä palkalla ja työnantajalla on kilpailun takia käytännössä pakko heitä palkata.

Mielessäsi kysynet? miksi Virolaisten kannattaa tehdä ja suomalaisen ei. Minun arvio asiasta on se, että Virossa oli pitkään niin huonot palkat, että he kokivat järkeväksi tulla tänne ja asua 4-6 henkilön "kolhooseissa" ja tehdä 12-tuntisia päiviä Ma-to ja pitää sitten pitkän viikonlopun Virossa täällä tienatuilla rahoilla ostamisaan/tekemissään/ vuokraamissaan asunnoissa. Suomen valtion kannalta vaan on huonoa, että ne heidän työstä saamat veroeurot eivät jää tänne Suomeen kierämään vaan menevät isolta osin
Viroon.

Henkisesti on aivan toinen asia painaa "niskalimassa" jos tietää työllään saavuttavan jotain parannusta elämäänsä. Toi 1600€ on vain sellainen summa, että Suomen kuluilla siihen ei ole mitään mahdollisuuksia.
Mitä tohon opintoihisi tulee veikkaan, että olet unohtanut että sait jotain tukea yhteiskunnalta (asumistuki opintolainan korkovähennys)?
 
Toi 1600€ on vain sellainen summa, että Suomen kuluilla siihen ei ole mitään mahdollisuuksia.

Niin, jos ongelma on liian alhaiset TES-minimit, niin sitten varmaan kannattaa ajaa siihen ongelmaan lainsäädäntömuutosta. Jostain syystä ongelma on vain jos maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden ottaa töitä vastaan pienillä palkoilla.

Mitä tohon opintoihisi tulee veikkaan, että olet unohtanut että sait jotain tukea yhteiskunnalta (asumistuki opintolainan korkovähennys)?

Opintotuki ja asumislisä. Niiden yhteismäärä oli murto-osa 1600 eurosta. Lainaa en tarvinnut. Mutta minun opintoni tai ansioni ei nyt ole oleellisia. Pointtini on, että iso joukko joutuu pärjäämään ja pärjää paljon pienemmällä summalla. Joten aika koomista huudella kuinka summalla X ei voi pärjätä ja estää halukkaita tekemästä esim. 1600 eurolla töitä kun se kohdistuu vain ja ainoastaan maahanmuuttajiin. Taustalla tietenkin on vain halu estää maahanmuutto. Ei mikään muu.

se vaan on tosiaasia, että osa maahanmuuttajista vie työpaikan täällä asuvalta Suomalaiselta

Ahhaha, no tulihan se sieltä. Milloin vievät työt, milloin vievät työttömyystuet. Ja milloin naiset. On se muukalaisvastaisuus rankkaa. Itse toivotan kaikki työtä tekevät maahanmuuttajat tervetulleiksi. Ja työ ja talouskasvu luo lisää työtä. Vasemmistolaiset ajattelevat että jaettava kakku on aina vakiokokoinen. Maahanmuuttajavastaiset ilmeisesti luulevat että työn tarve on vakio. Kummatkin tietenkin ihan puuta heinää.

Ja ikään kuin silää kantasuomalaisella ei olisi ollut mahdollisuutta täyttää sitä työpaikkaa ennen maahanmuuttajan palkkaamista. Mutta kuten listasin: joko ei napannut työnteko lainkaan, ei napannut muuttaa työn perässä tai ei napannut vaihtaa alaa, tai ei napannut uudelleenkouluttautua. Totta helvetissä sitten palkataan joku sopivampi. Ja näin onneksi tehdään myös jatkossa.
 
Niin, jos ongelma on liian alhaiset TES-minimit, niin sitten varmaan kannattaa ajaa siihen ongelmaan lainsäädäntömuutosta. Jostain syystä ongelma on vain jos maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden ottaa töitä vastaan pienillä palkoilla.



Opintotuki ja asumislisä. Niiden yhteismäärä oli murto-osa 1600 eurosta. Lainaa en tarvinnut. Mutta minun opintoni tai ansioni ei nyt ole oleellisia. Pointtini on, että iso joukko joutuu pärjäämään ja pärjää paljon pienemmällä summalla. Joten aika koomista huudella kuinka summalla X ei voi pärjätä ja estää halukkaita tekemästä esim. 1600 eurolla töitä kun se kohdistuu vain ja ainoastaan maahanmuuttajiin. Taustalla tietenkin on vain halu estää maahanmuutto. Ei mikään muu.



Ahhaha, no tulihan se sieltä. Milloin vievät työt, milloin vievät työttömyystuet. Ja milloin naiset. On se muukalaisvastaisuus rankkaa. Itse toivotan kaikki työtä tekevät maahanmuuttajat tervetulleiksi. Ja työ ja talouskasvu luo lisää työtä. Vasemmistolaiset ajattelevat että jaettava kakku on aina vakiokokoinen. Maahanmuuttajavastaiset ilmeisesti luulevat että työn tarve on vakio. Kummatkin tietenkin ihan puuta heinää.

Ja ikään kuin silää kantasuomalaisella ei olisi ollut mahdollisuutta täyttää sitä työpaikkaa ennen maahanmuuttajan palkkaamista. Mutta kuten listasin: joko ei napannut työnteko lainkaan, ei napannut muuttaa työn perässä tai ei napannut vaihtaa alaa, tai ei napannut uudelleenkouluttautua. Totta helvetissä sitten palkataan joku sopivampi. Ja näin onneksi tehdään myös jatkossa.
Sitä en tiedä mitä ajetaan, mutta meidän ongelma on myös korkeat sosiaalimenot ja niitä 1600€ tienaavat maahanmuuttajat erittäin suurella varmuudella tulevat lisäämään, jos eivät heti niin muutaman vuoden päästä. Tämä oletuksella, ettei meidän tukia leikata. Veikkaan, että niitä leikataan jos nykypohjalla hallitus saadaan kasaan niin, että toimii koko vaalikauden.

Ehkäpä opiskelit aikana jolloin 1600 eurolla sai enemmän ja koulustasi sai kohtuuhinnalla (osin yhteiskunnan tukeman) aterian.
Se tolla pärjäävä iso joukko saanee suoraa tai epäsuoraa tukea Valtiolta tai kunnalta.

Ei ainakaan minulla ole muukalaisvastaisuutta, tullaan ihan hyvin naapurinkin kanssa toimeen. Et näköjään halua miettiä, miten henkilöt tulevat toimeen sen jälkeen kun sitä työtä ei ole? Ja mitä he mahdollisesti sitten tekevät saadakseen elantonsa voivat olla katkeriakin.
Valtion kassa ei kuitenkaan ole ns. pohjaton ja velalla on väliä, vaikka joku vasemmistolainen politikko toisin tuntui uskovan oliko Arhinmäki?
 
Sitä en tiedä mitä ajetaan, mutta meidän ongelma on myös korkeat sosiaalimenot ja niitä 1600€ tienaavat maahanmuuttajat erittäin suurella varmuudella tulevat lisäämään

TEMin mukaan yli 1500e tienaavat ovat nettomaksajia. Julkisella puolella taas yhteiskunta säästää sitä enemmän, mitä alhaisemmat on palkat. Eli mahdollisimman paljon julkiselle niitä 1600e ansaitsevia.

Ehkäpä opiskelit aikana jolloin 1600 eurolla sai enemmän ja koulustasi sai kohtuuhinnalla (osin yhteiskunnan tukeman) aterian.
Se tolla pärjäävä iso joukko saanee suoraa tai epäsuoraa tukea Valtiolta tai kunnalta.

Höpsistä. Opintoraha on tälläkin hetkellä alle 270e/kk. Asumistuki siihen päälle. Sillä pärjätään ja ollaan tänäkin päivänä kaukana 1600e:sta. Tuo 1600e:n pärjäämisraja on ihan sun omaa fantasiointiasi. Tai ehkä sä et pärjää etkä kykene hoitamaan talouttaisi säästöliekillä. Mutta se ei tarkoita, etteikö joku muu pärjäisi. Se, että sä et kykene pärjäämään tuolla summalla ei ole mikään peruste nostaa kaikkien muiden palkkoja. Jos joku muu tarjottuun palkkaan tyytyy, niin hänellä täytyy se mahdollisuus olla. TESit määräävät minimit ihan kaikille.

Et näköjään halua miettiä, miten henkilöt tulevat toimeen sen jälkeen kun sitä työtä ei ole? Ja mitä he mahdollisesti sitten tekevät saadakseen elantonsa voivat olla katkeriakin.

Silloin oleskelulupa evätään. Mutta kerro ihmeessä, "mitä he mahdollisesti sitten tekevät" kun kerran tiedät heidän olevan kovin "katkeariakin"? Heilutellaanko vaikka terrorismikorttia, vai milläs me nyt pelotellaan?
 
"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on asiantuntija komiteassa, joka valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Hän pitää ehkä pahimpana kannustinloukkuna sitä, kun osa-aikatyötä tekevän, soviteltua päivärahaa saavan henkilön ei kannata siirtyä kokopäivätyöhön.
[...]
Hiilamon mukaan osa-aikatyötä voi lisätä myös se, että työnantaja säästää työntekijöiden tyytyessä alhaisempaan palkkaan, kun soviteltu päiväraha täydentää toimeentuloa.

Osa-aikatyön kannustinloukkua voidaan purkaa muuttamalla sovitellun päivärahan ehtoja, tasoa ja kestoa."

Ihmettelen tuota ristiretkeä osa-aikatyötä vastaan. Onko soviteltuun päivärahaan viime vuosikymmenellä tehdyt kannustusloukkujen purkamiset jotenkin olleet ideologisesti "väärin sammutettu"? Vai unohdettiinko jo mikä tilanne oli ennen muutoksia?

Osa-aikatyöstä on kuitenkin niin valtavan paljon pienempi kynnys siirtyä jossain välissä kokopäivätyöhön kuin (pidempään) työttömänä olleen siirtyä suoraan kokopäivätöihin, ja pienehkön firman työnantajan kannaltakin voi olla pienempi kynnys (kun sanotaan että työnantajakin säästää). Ehkäpä se palvelualojen työvoimapula ei pilkkoudukaan siististi diskreeteiksi kokopäivätyöpaikoiksi? Olenko minä nyt tässä ihan harhapoluilla? Kyllä, tässä tuetaan valtion rahoilla yritystoimintaa, mutta onko tämä kuitenkaan oikeasti "kannustinloukku-tuki" vai sittenkin ns. "hyvälaatuinen tuki"

Se, onko tuo työntekijän kannalta reilu järjestelmä että esim. kauppaketjut pääsevät kyykyttämään, on eri juttu. Mutta jotenkin tämä nyt lastataan osa-aikatyöntekijän viaksi, eikä siitä näkökulmasta tehdyt muutokset tule tilannetta ainakaan parantamaan.
Täytyy muistaa, että Heikki Hiilamo on Voima-lehden taustavoimia. Hän on ollut myös Ydin-lehden päätoimittaja. Itse en luota miehen sanomisiin yhtään.
 
Sitä en tiedä mitä ajetaan, mutta meidän ongelma on myös korkeat sosiaalimenot ja niitä 1600€ tienaavat maahanmuuttajat erittäin suurella varmuudella tulevat lisäämään, jos eivät heti niin muutaman vuoden päästä. Tämä oletuksella, ettei meidän tukia leikata. Veikkaan, että niitä leikataan jos nykypohjalla hallitus saadaan kasaan niin, että toimii koko vaalikauden.

Ehkäpä opiskelit aikana jolloin 1600 eurolla sai enemmän ja koulustasi sai kohtuuhinnalla (osin yhteiskunnan tukeman) aterian.
Se tolla pärjäävä iso joukko saanee suoraa tai epäsuoraa tukea Valtiolta tai kunnalta.

Ei ainakaan minulla ole muukalaisvastaisuutta, tullaan ihan hyvin naapurinkin kanssa toimeen. Et näköjään halua miettiä, miten henkilöt tulevat toimeen sen jälkeen kun sitä työtä ei ole? Ja mitä he mahdollisesti sitten tekevät saadakseen elantonsa voivat olla katkeriakin.
Valtion kassa ei kuitenkaan ole ns. pohjaton ja velalla on väliä, vaikka joku vasemmistolainen politikko toisin tuntui uskovan oliko Arhinmäki?
Siis ihan aidosti, luuletko sä että heistä paljonkaan Suomeen jää. Keskiarvo teollisuudessa on mun käsittääkseni nykyisin jossain kahden vuoden paikkeille, vaikka osa on tottakai pidempään, niin osa myös lähtee nopeammin. Ja kahden vuoden sitoumuksillahan he pääosin myös tulee, kun suomalainen lainsäädäntö ei mahdollista (työntekijän osalta) pidemmästä sopimusvelvoitteesta sopimista.
Ainoa vaan, että he jotka ei Suomessa viihdykään tai koti-ikävä iskee liiaksi, jätttää yksinkertaisesti lomiltaan palaamatta eli rikkoo sopparinsa. Mutta ei sille tietenkään mitään voi.

Työnantajanäkökulmasta sitä aikaa olisi kyllä kipeästi saatava pidemmäksi, esim. viisi vuotta olisi aivan loistava. Suomelle tietysti paras olisi kun jäisivät pysyvästi ja lisääntyisivät.

Musta tuntuu, että osalle ihmisistä on vaan hyvin vaikea niellä sitä faktaa, että me ollaan tilanteessa, jossa maahanmuutto ja ulkomainen työvoima on se, mahdollistaa kasvun ja investoinnit. Ja käsittääkseni tälläkin hetkellä kysymys on yli 10 miljardin investoinneista, jotka voisi olla vaarassa yhtäältä ulkomaisen työvoiman saatavuuden rajoittamisen sekä toisesta suunnasta vihreässä siirtymässä peruuttelemisevuoksi.

Jos tässä hallituspohjassa PS sitä ei tajua, niin RKP:n ja Kokoomuksen ainakin pitäisi. Heillä molemmilla kun on läheiset suhteet ekinkeinoelämään. Jotenkin luulisi myös KD:n pj.n tajuavan kun hän on kuitenkin ekonomi.
 
Työpaikkojen määrä ei ole vakio.
Ei niin, kesällä voi olla paljon ja talvella ei juuri mitään alasta riippuen.
TEMin mukaan yli 1500e tienaavat ovat nettomaksajia. Julkisella puolella taas yhteiskunta säästää sitä enemmän, mitä alhaisemmat on palkat. Eli mahdollisimman paljon julkiselle niitä 1600e ansaitsevia.



Höpsistä. Opintoraha on tälläkin hetkellä alle 270e/kk. Asumistuki siihen päälle. Sillä pärjätään ja ollaan tänäkin päivänä kaukana 1600e:sta. Tuo 1600e:n pärjäämisraja on ihan sun omaa fantasiointiasi. Tai ehkä sä et pärjää etkä kykene hoitamaan talouttaisi säästöliekillä. Mutta se ei tarkoita, etteikö joku muu pärjäisi. Se, että sä et kykene pärjäämään tuolla summalla ei ole mikään peruste nostaa kaikkien muiden palkkoja. Jos joku muu tarjottuun palkkaan tyytyy, niin hänellä täytyy se mahdollisuus olla. TESit määräävät minimit ihan kaikille.



Silloin oleskelulupa evätään. Mutta kerro ihmeessä, "mitä he mahdollisesti sitten tekevät" kun kerran tiedät heidän olevan kovin "katkeariakin"? Heilutellaanko vaikka terrorismikorttia, vai milläs me nyt pelotellaan?
Mä haluaisin nähdä ne TEM:n laskelmat ja varsinkin miten on huomoitu "tuotto" koko työ-/maassaolon historien osalta kaikkine välillisine kuluineen.

Mä en ainakaan kokenut pärjääväni vaan piti ottaa lainaa ja tehdä kesälomat töitä ja silti piti asua pienessä kopissa. Ehkäpä nykyopiskelijat pärjäävät sitten tollakin ja ovat tyytyväisiä? Toisaalta se, että joku pärjää ei tarkoita, että kaikki sillä pärjäisiät.

Toi oleskeluluvan eväys. Uskallan epäillä, että täällä on nytkin paljon henkilöitä, joilla ei toi oleskelulupa ole voimassa. Mitkä lie sitten muut todelliset palautuskustannukset.

Ei mun tarvitse pelotella, riittää kun kuuntelee poliisien varoituksia ja seuraa mitä Ruotsissa tapahtuu. Meillä on ihan nytkin aivan riittävästi mm. pienyrittäjillä ongelmia omaisuutensa suojaamisen kanssa ja muu turvattomuus on lisääntynyt.
Siis ihan aidosti, luuletko sä että heistä paljonkaan Suomeen jää. Keskiarvo teollisuudessa on mun käsittääkseni nykyisin jossain kahden vuoden paikkeille, vaikka osa on tottakai pidempään, niin osa myös lähtee nopeammin. Ja kahden vuoden sitoumuksillahan he pääosin myös tulee, kun suomalainen lainsäädäntö ei mahdollista (työntekijän osalta) pidemmästä sopimusvelvoitteesta sopimista.
Ainoa vaan, että he jotka ei Suomessa viihdykään tai koti-ikävä iskee liiaksi, jätttää yksinkertaisesti lomiltaan palaamatta eli rikkoo sopparinsa. Mutta ei sille tietenkään mitään voi.

Työnantajanäkökulmasta sitä aikaa olisi kyllä kipeästi saatava pidemmäksi, esim. viisi vuotta olisi aivan loistava. Suomelle tietysti paras olisi kun jäisivät pysyvästi ja lisääntyisivät.

Musta tuntuu, että osalle ihmisistä on vaan hyvin vaikea niellä sitä faktaa, että me ollaan tilanteessa, jossa maahanmuutto ja ulkomainen työvoima on se, mahdollistaa kasvun ja investoinnit. Ja käsittääkseni tälläkin hetkellä kysymys on yli 10 miljardin investoinneista, jotka voisi olla vaarassa yhtäältä ulkomaisen työvoiman saatavuuden rajoittamisen sekä toisesta suunnasta vihreässä siirtymässä peruuttelemisevuoksi.

Jos tässä hallituspohjassa PS sitä ei tajua, niin RKP:n ja Kokoomuksen ainakin pitäisi. Heillä molemmilla kun on läheiset suhteet ekinkeinoelämään. Jotenkin luulisi myös KD:n pj.n tajuavan kun hän on kuitenkin ekonomi.
Sehän tässä onkin, että ne tuottavat lähtevät pois, jos meillä alkaa mennä huonommin kuin kilpailijamaissa ja osa jää tänne ja jos ei ole euroja niin mihis lähdet.
Työnantajan kannalta asia riippuu kenen kannalta sitä katsot, senkö joka hyötyy vai senkö joka kärsii. Kun taloutemme heikkenee se vaikuttaa negatiivisesti myös yrittäjiin verojen yms lisääntyessä ja kansalaisten ostovoiman vähetessä.

En oikein usko, että 1600€ bruttopalkoilla saadaan tänne työntekijöitä, jotka tuovat sitä kasvua. "Baareihin " ym palvelualoille työntekijöitä, valitettavan paljon heistä tekee konkan kun ei ole asiakkaita kuin muutamille tunneille ja silti niitä on monella paikkakunnalla useita yli todellisen tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Mä haluaisin nähdä ne TEM:n laskelmat ja varsinkin miten on huomoitu "tuotto" koko työ-/maassaolon historien osalta kaikkine välillisine kuluineen.

Mutta oletan että et tietenkään haluaisi nähdä niitä Purran "laskelmia", joissa päädyttiin 3000 euroon. Senkö voi niellä ilman kritiikkiä, vaikka niissä ei huomioitu oikeastaan mitään, mitä pitäisi huomioida, ja jotka perustuivat jonkun muun aineiston väärinymmärrykseen. Onneksi hallitusneuvotteluissa sitä tietoa oli sitten tarjolla kaikille osapuolille.
 
Mutta oletan että et tietenkään haluaisi nähdä niitä Purran "laskelmia", joissa päädyttiin 3000 euroon. Senkö voi niellä ilman kritiikkiä, vaikka niissä ei huomioitu oikeastaan mitään, mitä pitäisi huomioida, ja jotka perustuivat jonkun muun aineiston väärinymmärrykseen. Onneksi hallitusneuvotteluissa sitä tietoa oli sitten tarjolla kaikille osapuolille.
Joo kyllä Purrankin laskelmat kiinnostaisi nähdä. Ehkäpä niissä on huomoitu niitäkin kuluja, jotka muodostuvat siitä, että monelle niiden 1600:lla työllistyneen takia työttömänä olevlevan/jäävän täällä asuvalle pitää maksaa avustuksia ja mitä ne palauskulut oikeasti ovat, kun sitä työtä ei ollutkaan kuin "6-kuukauden" ajalle. Ja kilpailun kiristyessä täällä nyt oleva yrittäjä tekee konkan ja jättää kulunsa muiden maksettavaksi.

OT tiukka peli Saksa- Kanada nyt tauolla 3-erä tulossa.
 
Sehän tässä onkin, että ne tuottavat lähtevät pois, jos meillä alkaa mennä huonommin kuin kilpailijamaissa ja osa jää tänne ja jos ei ole euroja niin mihis lähdet.
Työnantajan kannalta asia riippuu kenen kannalta sitä katsot, senkö joka hyötyy vai senkö joka kärsii. Kun taloutemme heikkenee se vaikuttaa negatiivisesti myös yrittäjiin verojen yms lisääntyessä ja kansalaisten ostovoiman vähetessä.

En oikein usko, että 1600€ bruttopalkoilla saadaan tänne työntekijöitä, jotka tuovat sitä kasvua. "Baareihin " ym palvelualoille työntekijöitä, valitettavan paljon heistä tekee konkan kun ei ole asiakkaita kuin muutamille tunneille ja silti niitä on monella paikkakunnalla useita yli todellisen tarpeen.
Suoraan sanoen en kyllä henkilökohtaisesti tunne yhtään yritystä, joka noin matalalla palkalla kuin 1600€/kk väkeä toisi. Mitkä TESsit sen edes mahdollistaisi? Jopa matalapalkka-aloilla kiinteistöpalvelualojen (mm. siivoojat) TES on korkeampi, samoin kasvihuonetyöntekijöiden, maataloustyöntekijöiden ja matkailu- ja ravintolatyöntekijöiden.

Siksi olenkin sitä mieltä, että mitään uutta rajaa ei olisi tarvittu ollenkaan, nykykäytänne olisi aivan riittävä. Mutta jos nyt kerran piti joku luu heittää Purralle kaluttavaksi, niin tuo 1600€/kk ei varmaankaan aiheuta ongelmia ja on ainakin siinä mielessä ihan siedettävä. Jos persut saatiin se hyväksymään, eikä siitä ole elinkeinoelämällä uusia vaikeuksia, niin Kokoomukselta se on oikein hienosti hoidettu kirjauksen ns. tekninen vesitys.
 
Suoraan sanoen en kyllä henkilökohtaisesti tunne yhtään yritystä, joka noin matalalla palkalla kuin 1600€/kk väkeä toisi. Mitkä TESsit sen edes mahdollistaisi? Jopa matalapalkka-aloilla kiinteistöpalvelualojen (mm. siivoojat) TES on korkeampi, samoin kasvihuonetyöntekijöiden, maataloustyöntekijöiden ja matkailu- ja ravintolatyöntekijöiden.

Jos kukaan ei niin matalalla palkalla toisi väkeä, miksi sitten hirveä ulina siitä että asetetaan sellainen tuloraja?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 406
Viestejä
4 511 509
Jäsenet
74 363
Uusin jäsen
wlliamwill

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom