Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[a-p]

En jaksa edes alkaa väittelemään aiheesta, että onko VR:llä ollut lipunmyynnissä ongelmia vai ei. Jokaiselle uutisia seuranneelle pitäisi olla yleistietoa, että mitään muuta ei olekaan ollut kuin ongelmia siitä asti, kun lipunmyynti digitalisoitiin. Oikeastaan koko VR:n lipunmyynti on tyyppiesimerkki päin helvettiä tehdystä digitalisaatiosta, ja ehkäpä koko joukkoliikenteen lipunmyynti on muutenkin sellainen asia, jossa digitalisaatio ei tuo mitään lisäarvoa tai parannusta verrattuna vanhaan, vaan ainoastaan huonontaa käytettävyyttä.


Kun puhelinverkkoyhtiöt alkoivat purkamaan kansan rahoilla rakennettua puhelinverkkoa romukupariksi, niin korvaajaksi esiteltiin matkapuhelinverkkoa ja yhtenä merkittävimmistä perusteluista oli juurikin vikasietoisuus. Se puhelinverkon kautta ollut VDSL2 kyllä toimi luotettavasti ja antoi paljon nopeamman ja suuremman kaistanleveyden yhteyden kuin nykyiset mobiiliverkkopohjaiset ratkaisut.

Minä kyllä olin jo vuosia sitten sitä mieltä, että kuparijohdoista rakennettu puhelinverkko on luotettavampi ja sen olemassa olon pitäisi jatkua jo ihan huoltovarmuussyistäkin, mutta minulle vain naurettiin.

Kuituun ei ole varaa ja en muutenkaan halua maksaa lisää vain siitä syystä, että pöhinäpetterit ovat päättäneet purkaa toimivan järjestelmän, joka oli jo olemassa ja jonka ylläpitäminen olisi vaatinut vain pieniä halpoja korjauksia ja huoltoja lähitulevaisuudessa.

Paljonko matkustelet junilla? Miksi noita ongelmia ei ole tullut vastaan, vaikka sitä on sillointällöin käyttänyt junia? En ole kuullut edes työkavereilta valituksia junien toimivuudesta, vaikka he käyttävät junia päivittäin.

Valokuitu on vain nykyaikaa ja sen tarjoama yhteysnopeus on parempi, kuin kuparilla. Tuo mahdollistaa suuremman kapasiteetin tulevaisuuden varalle.

Maassa oleva valokuitu on melko varmaa tekniikkaa. Ellei joku lähde fyysisesti rikkomaan sitä.


Voitko perustella väitteesi paremmin.

Miten ennen vanhaan oli helpompaa?
Nykyaikana on helpompaa ostaa lennot Austraaliaan, vaikka kotisohvalta. Ennen aikaan et olisi voinut ostaa lentolippuja kotoa käsin.

Nykyaikana voit ostaa omistusasunnon kotosalta käsin. Toisen omistusasunnon ostin ilman pankkikäyntiä. Pankkivirkailijan kanssa lainaneuvottelut nykyaikaisesti pankin sovelluksen sisällä. Sen jälkeen myyjän kanssa kauppojen viimeistely kiinteistöpalveluiden verkkosivuilla.

Myyjä sai nopeasti rahansa tilille ja sain panttikirjat samalla.

 

[Tonnin Seteli]

En kyllä ollenkaan ymmärrä, miksi junamatka pitäisi pystyä ostamaan muualta kuin junasta.

Jotta saa paikkavarauksen haluamastaan luokasta. Tykkään ensisijaisesti varata oman hytin. Karjaluokassa on ahdistavaa istua pidempi matka jos juna tulee kovin täyteen ja ykkösluokassa ei nykyään tiedä miten hiljaa siellä oikein pitäisi istua.

Edit: Oho, tämä taisi olla lähes tai varsinaisesti offtopicia ja oli näköjään jo huomautettukin. Sori siitä.

Joukkoliikenteen lippujen ostaminen älylaitteella(tai edes ylipäänsä netistä) on ehdottomasti hyödyllistä tekniikan käyttöä ja niitä hyviä puolia. Haittapuoleksi voi laskea jos tämän seurauksena ei voi ostaa kätevästi muulla tavalla.

 

[JCSH]

Miten ennen vanhaan oli helpompaa?
Nykyaikana on helpompaa ostaa lennot Austraaliaan, vaikka kotisohvalta. Ennen aikaan et olisi voinut ostaa lentolippuja kotoa käsin.

Nykyaikana voit ostaa omistusasunnon kotosalta käsin. Toisen omistusasunnon ostin ilman pankkikäyntiä. Pankkivirkailijan kanssa lainaneuvottelut nykyaikaisesti pankin sovelluksen sisällä. Sen jälkeen myyjän kanssa kauppojen viimeistely kiinteistöpalveluiden verkkosivuilla.

Myyjä sai nopeasti rahansa tilille ja sain panttikirjat samalla.

Autokauppa oli myös erittäin helppoa. Piti muutama vuosi sitten myydä ekaa kertaa elämässä auto toiselle yksityishenkilölle kun sain liisarin (siihen asti mennyt aina vaihdossa liikkeeseen) ja oli kyllä erittäin positiivinen yllätys, että kuinka helppoa tuo oli.
Kaikki hoitui yhdellä läppärillä ja pankkitunnuksilla kotoa. Oli vielä sellainen välityspalvelu (oliskohan ollut Nettiautossa), jolla kauppa hoitui jonkinsorttisen holding tilin kautta siten, että kummankaan osapuolen ei tarvinnut pelätä mitään kusetusta. Kun rahat saapuivat holding tilille niin sitten pystyi hyväksymään kaupan, rahat tuli omalle tilille ja auton omistus siirtyi automaagisesti ostajalle. Kaikki hoitui tyyliin 15 minuutissa. Taisi jopa olla niin, että tuo palvelu jopa hoiti vakuutuksen lopetuksen.

Toki en vastaavia kauppoja itse tehnyt analogisena aikana, mutta jos muistelen miten faija teki autokauppoja aikanaan, niin kyllä siihen liittyi paljon enemmän aikaa ja vaivaa paperienpyörittelyn osalta.

 

[asentaja1]

Autokauppa oli myös erittäin helppoa. Piti muutama vuosi sitten myydä ekaa kertaa elämässä auto toiselle yksityishenkilölle kun sain liisarin (siihen asti mennyt aina vaihdossa liikkeeseen) ja oli kyllä erittäin positiivinen yllätys, että kuinka helppoa tuo oli.
Kaikki hoitui yhdellä läppärillä ja pankkitunnuksilla kotoa. Oli vielä sellainen välityspalvelu (oliskohan ollut Nettiautossa), jolla kauppa hoitui jonkinsorttisen holding tilin kautta siten, että kummankaan osapuolen ei tarvinnut pelätä mitään kusetusta. Kun rahat saapuivat holding tilille niin sitten pystyi hyväksymään kaupan, rahat tuli omalle tilille ja auton omistus siirtyi automaagisesti ostajalle. Kaikki hoitui tyyliin 15 minuutissa. Taisi jopa olla niin, että tuo palvelu jopa hoiti vakuutuksen lopetuksen.

Toki en vastaavia kauppoja itse tehnyt analogisena aikana, mutta jos muistelen miten faija teki autokauppoja aikanaan, niin kyllä siihen liittyi paljon enemmän aikaa ja vaivaa paperienpyörittelyn osalta.

Ei se auton myynti ja omistajanvaihto ennenkään ollut yhtään sen vaikeampaa tai hitaampaa tai epäturvallisempaa, päinvastoin. Rahat kouraan->allekirjoitus rekisteriotteeseen->seuraavalla kauppareissulla käynti konttorilla ja sieltä uusi rekisteriote. Tässä ei tarvittu läppäriä, pankkitunnuksia tms muutakaan näpräämistä.

 

[JCSH]

Ei se auton myynti ja omistajanvaihto ennenkään ollut yhtään sen vaikeampaa tai hitaampaa tai epäturvallisempaa, päinvastoin. Rahat kouraan->allekirjoitus rekisteriotteeseen->seuraavalla kauppareissulla käynti konttorilla ja sieltä uusi rekisteriote. Tässä ei tarvittu läppäriä, pankkitunnuksia tms muutakaan näpräämistä.

Niin mitä nyt vain ottaa vastaan 20 000e käteistä täysin tuntemattomalta tyypiltä ja sitten seuraavalla pankkireissulla toivoa, että kyseessä ei ollut kusetus ja rahat ovat aitoja sen sijaan, että ovat jotain monopolirahaa. Auto toki tuossa vaiheessa on jo jossain maailmalla.

 

[asentaja1]

Niin mitä nyt vain ottaa vastaan 20 000e käteistä täysin tuntemattomalta tyypiltä ja sitten seuraavalla pankkireissulla toivoa, että kyseessä ei ollut kusetus ja rahat ovat aitoja sen sijaan, että ovat jotain monopolirahaa. Auto toki tuossa vaiheessa on jo jossain maailmalla.

Aikoinaan se myös helpotti, kun niitä rahoja ei tarvinnut viedä takaisin pankkiin, vaan ne oli jo valmiina seuraavan auton ostoon jo kädessä, mutta se on jo eri asia. Tokihan siinä olisi pankkikonttorikäynti tullut jos ne tilille olisi haluttu, mutta ennenvanhaan siellä konttorissä käytiin jokatapauksessa muutenkin ajoittain. Rahanväärennösriski ei oikeastaan ole aikoinaan ollut edes teoreettinen, eikä paljoa suurempi ole nykyäänkään mahdollisia yksittäisiä seteleitä lukuunottamatta. Puhe tässä oli ajasta ja paperinpyörittelyn vaivasta autokauppoihin ja rekisteröintiin liittyen. Vaivalloisempana minä koen tietokoneen liittämisen asiaan, josta aikaisemmin selvisi kuulakärkikynällä.

 

[Paapaa]

Aikoinaan se myös helpotti, kun niitä rahoja ei tarvinnut viedä takaisin pankkiin, vaan ne oli jo valmiina seuraavan auton ostoon jo kädessä, mutta se on jo eri asia.

Nykyään käteinen on todella epäkäytännöllistä. Mä itse suhtaudun asiaan niin, että raha on varsinaisesti minun ja käytettävissäni vasta kun se on tilillä. Siksi en käteistä käsittele enää lainkaan. Käteisen käyttökohteet on niin paljon rajatumpia kuin tili/korttivaluutan käyttökohteet. Jopa käytetyn tavaran kahdenväliset kaupat hoidetaan nykyään usein sähköisesti esim. Mobile Pay:llä eikä käteisellä. Tilivaluutalla voi maksaa monessa sellaisessa paikassa, jossa käteinen ei käy. (Esim. kaikki verkkokaupat ja -palvelut).

Nykyään käteinen siis tekee kaiken vaikeammaksi.

Vaivalloisempana minä koen tietokoneen liittämisen asiaan, josta aikaisemmin selvisi kuulakärkikynällä.

Tämä on aika subjektiivinen asia. Toiset ovat diginatiiveja ja läppäri on luonnollinen sormen jatke. Toisilla ei sellaista edes ole ja sormi menee suuhun yksinkertaistenkin asioiden kanssa. Käytettyjä autoja ostan maksimissaan kerran 5-10 vuodessa, jos koskaan joten sen helppous tai vaikeus ei oikeastaan ole millään tavalla oleellista normiarjen kanssa. Toki jos niitä flippailee monta kertaa vuodessa, on tilanne toinen.

 

[OscarK]

Niin mitä nyt vain ottaa vastaan 20 000e käteistä täysin tuntemattomalta tyypiltä ja sitten seuraavalla pankkireissulla toivoa, että kyseessä ei ollut kusetus ja rahat ovat aitoja sen sijaan, että ovat jotain monopolirahaa. Auto toki tuossa vaiheessa on jo jossain maailmalla.

Ihan hyvä pointti Minäkin kun ostin vuosituhannen alussa käytetyn auton tuntemattomalta, niin matkustin toiselle puolelle Suomea 26.000 € povitaskussa, näin jälkeenpäin ajateltuna olisihan tuossa ollut riskin paikka.

Nyt digiaikana olen myynyt autojani vain autoliikkeelle ja muistaakseni piti traficomin sivuille kirjautua ja sieltä hakea jokin varmenne, joka sitten annettiin autoliikkeelle. Autoliike hoiti loput. Ja tosiaan kun siirryin omasta autosta liisariin, niin kyllä se autoliike silti sen vanhan autoni otti vaihdossa, joten en ymmärrä yhteyttä miksi tuossa tapauksessa liisariin siirtyminen olisi ollut syynä sille että piti auto myydä yksityiselle.

 

[asentaja1]

Tuossa aikaisemmissa viesteissä vertailtiin mennyttä aikaa, sen "vaikeutta ja hitautta" nykyisyyteen, nykynuoret (nuoremmat kuin gen-x) kokee monesti, että joku tietty asia oli ennen tietokoneaikaa jotenkin vaikeaa, vaikka ei se useinkaan ollut. Mennyt aika on kuitenkin mennyttä, ei kaikkea tietenkään enää voi nykypäivänä soveltaa samalla tavalla.

Nykyään käteinen on todella epäkäytännöllistä. Käteisen käyttökohteet on niin paljon rajatumpia kuin tili/korttivaluutan käyttökohteet. Jopa käytetyn tavaran kahdenväliset kaupat hoidetaan nykyään usein sähköisesti esim. Mobile Pay:llä eikä käteisellä. Tilivaluutalla voi maksaa monessa sellaisessa paikassa, jossa käteinen ei käy. (Esim. kaikki verkkokaupat ja -palvelut).
Nykyään käteinen siis tekee kaiken vaikeammaksi.

Tämä on edelleen nykyäänkin täysin mielipidekysymys, tilirahaa tarvitaan nykyään, korttikin on ihan hyvä olla, mutta ihan samalla tavalla käteinen käy edelleen. Nettiostokset on edelleenkin ainoa pakollinen missä korttia tarvitsee. Käteinen on edelleenkin aika monessa paikassa nopein ja toimivin maksutapa ja joskus ainoa, vaikka kuinka kovasti moni diginatiivi muuta väittääkin. Kieltämättä käteisen käytöstä monessa paikassa tarkoituksella ollaan hankalampaa tekemässä, mutta tämä ei ole itse maksutavan ongelma itsessään.

Tämä on aika subjektiivinen asia. Toiset ovat diginatiiveja ja läppäri on luonnollinen sormen jatke. Toisilla ei sellaista edes ole ja sormi menee suuhun yksinkertaistenkin asioiden kanssa. Käytettyjä autoja ostan maksimissaan kerran 5-10 vuodessa, jos koskaan joten sen helppous tai vaikeus ei oikeastaan ole millään tavalla oleellista normiarjen kanssa. Toki jos niitä flippailee monta kertaa vuodessa, on tilanne toinen.

Ei se välttämättä monellakaan ole osaamisesta kiinni. Itse teen autokauppoja useita vuosittain, ei se varmenteen hakeminen mikään kynnyskysymys ole, mutta huomattava vaivanlisä se on aikaisempaan autokaupantekoon verrattuna kuitenkin. Autoa myytäessä aikaa kului myyjällä aikaisemmin noin kaksi sekuntia (allekirjoituksen verran) paperitöihin, nyt pitää varautua varmenteen printtaamisella etukäteen, tai puhelimella/läppärillä varmenteen tekemiseen kauppahetkellä jne joka väistämättä on paljon hitaampaa ja työläämpää.

 

[OscarK]

Nykyään käteinen siis tekee kaiken vaikeammaksi.

Mutta eihän ne ole toisiaan poissulkevia. Voihan sinulla olla sekä käteistä rahaa taskussa, että rahaa tilillä. Ja ostotapahtumasta riippuen voit sitten maksaa sillä mikä on kätevin. Kyllä käteisellekin löytyy joskus käyttöä, jossa se on kätevämpi kuin tilisiirto tai mobilepay. Esim. jos ostan jotain käytettyä tavaraa joltain randomtyypiltä, niin en välttämättä halua maksaa mobilepayllä, jos en halua että myyjä saa puhelinnumeroni.

Mutta kommenttia, että käteinen tekisi kaiken vaikeammaksi, en osta.

 

[Paapaa]

Käteinen on edelleenkin aika monessa paikassa nopein ja toimivin maksutapa ja joskus ainoa

Kerrotko, missä se on nopein ja toimivin? Ja kerrotko missä se on ainoa? Kysyn, koska en ole käyttänyt käteistä yli 10 vuoteen yhtään missään. En kanna sitä koskaan mukana eikä kukaan sellaista ole vaatinut. Ja niissä paikoissa, jossa käteinen käy, se on selvästi hitaampi maksutapa kuin esim. Google Pay, jossa avataan lukitus ja laitetaan lukijan lähelle. Muuta ei tarvitse tehdä. Ei ottaa lompakkoa esille, ei kaivaa sieltä sopivia seteleitä ja kolikoita, ei antaa siitä vaihtorahaa, ei keksiä mihin ylimääräiset kolikot jemmaa kun lompakkoon mahtuu vain seteleitä. Google Pay on ihan objektiivisesti nopeampi ja toimivampi tapa maksaa. Mutta ehkä sinulla on hyviä vastaesimerkkejä tästä.

Autokauppoihin en osaa ottaa kantaa kun en sellaisia harrasta. Mutta yleisesti kun vertaa nykytapaa vanhaan, niin ne konttorikäynnit ja rahojen talletusmatkat on kaikki huomioitava siinä arviossa. Läppärin ottaa paljon nopeammin esille kuin ajaa naapuripitäjän konttoriin ensi viikolla kun se ehkä sattuu olemaan auki.

 

[Paskisti]

Kerrotko, missä se on nopein ja toimivin? Ja kerrotko missä se on ainoa? Kysyn, koska en ole käyttänyt käteistä yli 10 vuoteen yhtään missään. En kanna sitä koskaan mukana eikä kukaan sellaista ole vaatinut. Ja niissä paikoissa, jossa käteinen käy, se on selvästi hitaampi maksutapa kuin esim. Google Pay, jossa avataan lukitus ja laitetaan lukijan lähelle. Muuta ei tarvitse tehdä. Ei ottaa lompakkoa esille, ei kaivaa sieltä sopivia seteleitä ja kolikoita, ei antaa siitä vaihtorahaa, ei keksiä mihin ylimääräiset kolikot jemmaa kun lompakkoon mahtuu vain seteleitä. Google Pay on ihan objektiivisesti nopeampi ja toimivampi tapa maksaa. Mutta ehkä sinulla on hyviä vastaesimerkkejä tästä.

Autokauppoihin en osaa ottaa kantaa kun en sellaisia harrasta. Mutta yleisesti kun vertaa nykytapaa vanhaan, niin ne konttorikäynnit ja rahojen talletusmatkat on kaikki huomioitava siinä arviossa. Läppärin ottaa paljon nopeammin esille kuin ajaa naapuripitäjän konttoriin ensi viikolla kun se ehkä sattuu olemaan auki.

Jos reissaa niin aina ei käy kortilla tai kännykällä maksaminen ja pitää olla käteistä. Suomessa ei juuri tällaista enää ole mutta monessa maassa edelleen tarvitaan käteistä esim. taksissa, ja kuitti kirjoitetaan käsin. Sama homma noissa pienemmissä kojuissa ja kioskeissa.

Kiina on erikoinen poikkeus kun siellä ei käy edes kortti, vaan pitää maksaa Alipaylla tai Wechatilla. Kätevää sekin on.

 

[Paapaa]

Jos reissaa niin aina ei käy kortilla tai kännykällä maksaminen ja pitää olla käteistä.

No tämä! Ehdottomasti puhuin Suomesta vain yllä. Monessa muussa maassa homma toimii hyvin eri tavalla ja korttimaksamisen puuttumiseen pitää varautua. Jopa ihan läntisissä maissa kuten vaikka Saksassa.

 

[JCSH]

Aikoinaan se myös helpotti, kun niitä rahoja ei tarvinnut viedä takaisin pankkiin, vaan ne oli jo valmiina seuraavan auton ostoon jo kädessä, mutta se on jo eri asia. Tokihan siinä olisi pankkikonttorikäynti tullut jos ne tilille olisi haluttu, mutta ennenvanhaan siellä konttorissä käytiin jokatapauksessa muutenkin ajoittain. Rahanväärennösriski ei oikeastaan ole aikoinaan ollut edes teoreettinen, eikä paljoa suurempi ole nykyäänkään mahdollisia yksittäisiä seteleitä lukuunottamatta. Puhe tässä oli ajasta ja paperinpyörittelyn vaivasta autokauppoihin ja rekisteröintiin liittyen. Vaivalloisempana minä koen tietokoneen liittämisen asiaan, josta aikaisemmin selvisi kuulakärkikynällä.

Niin ennen vanhaan piti muutenkin tuhlata aikaa siellä pankkikonttorissa, niin siinä sivussa sen auton myynnin rahojen tilille tallentaminen ei tuhlannut aikaa niin paljon, kuin jos olisi joutunut käymään siellä pelkästään sen takia.
Tosin nykyään, kiitos digitalisaation, ei tarvi tuhlata aikaa siellä pankkikonttorissa käyntiin ylipäätänsäkään.
Eli homma on muuttunut kaikin puolin helpommaksi ja vähemmän aikaa vieväksi.

Rahanväärennösriski oli toki todennäköisyydeltään erittäin pieni, mutta kun puhutaan jostain useista kymppitonneista, niin se pienikin riski on merkittävä. Joten otan kyllä paljon mielummin tuon sähköisen kaupankäynnin tuoman turvallisuuden, kuin tuollaiset epätodennäköiset väärennösriskit. Muutenkin en nyt hirveän paljon tykkää ajatuksesta, että pitäisi roudata tonneittain käteistä.

Enkä nyt kyllä mitenkään keksi, että miten tietokoneen käyttäminen muutaman minuutin ajan on enemmän vaivaa, kuin se, että pitää oikeasti kiikuttaa jotain fyysisiä papereita johonkin konttoriin.

 

[JCSH]

Ihan hyvä pointti Minäkin kun ostin vuosituhannen alussa käytetyn auton tuntemattomalta, niin matkustin toiselle puolelle Suomea 26.000 € povitaskussa, näin jälkeenpäin ajateltuna olisihan tuossa ollut riskin paikka.

Nyt digiaikana olen myynyt autojani vain autoliikkeelle ja muistaakseni piti traficomin sivuille kirjautua ja sieltä hakea jokin varmenne, joka sitten annettiin autoliikkeelle. Autoliike hoiti loput. Ja tosiaan kun siirryin omasta autosta liisariin, niin kyllä se autoliike silti sen vanhan autoni otti vaihdossa, joten en ymmärrä yhteyttä miksi tuossa tapauksessa liisariin siirtyminen olisi ollut syynä sille että piti auto myydä yksityiselle.

Ei sitä "pitänyt" myydä, mutta kerta kyseessä ei ollut suora vaihto uuteen, niin se autofirman tarjoama hinta ei ollut hirveän hyvä.

 

[JCSH]

No tämä! Ehdottomasti puhuin Suomesta vain yllä. Monessa muussa maassa homma toimii hyvin eri tavalla ja korttimaksamisen puuttumiseen pitää varautua. Jopa ihan läntisissä maissa kuten vaikka Saksassa.

Olen viimeisen noin 5 vuoden aikana joutunut maksaan kerran käteisellä Suomessa.
Kyseessä on saksalaisten pyörittämä koju Tampereen joulumarkkinoilla.

 

[asentaja1]

Tässä menee taas monelta vaahdotessa useampi asia viesteissä sekaisin keskenään, mm autokauppojen paperityön määrä, käteisen rahan käyttäminen vs digi/korttimaksaminen.

Käteisen puolustajista ei varmaankaan kukaan väitä, että se olisi joka paikassa ja aina paras vaihtoehto nykyään, etenkään isommissa kaupoissa, kuten vaikka auto. Molempi parempi, ei ne ole toisiaan poissulkevia.
Sitten taas kortti/digimaksufanaatikkojen mielestä se maksutavan digitaalisuus taas jo itsessään pääsääntöisesti tekee autuaaksi.

 

[asentaja1]

Kerrotko, missä se on nopein ja toimivin? Ja kerrotko missä se on ainoa? Kysyn, koska en ole käyttänyt käteistä yli 10 vuoteen yhtään missään. En kanna sitä koskaan mukana eikä kukaan sellaista ole vaatinut. Ja niissä paikoissa, jossa käteinen käy, se on selvästi hitaampi maksutapa kuin esim. Google Pay, jossa avataan lukitus ja laitetaan lukijan lähelle. Muuta ei tarvitse tehdä. Ei ottaa lompakkoa esille, ei kaivaa sieltä sopivia seteleitä ja kolikoita, ei antaa siitä vaihtorahaa, ei keksiä mihin ylimääräiset kolikot jemmaa kun lompakkoon mahtuu vain seteleitä. Google Pay on ihan objektiivisesti nopeampi ja toimivampi tapa maksaa. Mutta ehkä sinulla on hyviä vastaesimerkkejä tästä.

Tästä on jo topicit ja pitkät keskustelut täällä jossakin toisaalla, mutta pelkästään jo tänä vuonna olen itse ollut lukemattomia kertoja kassalla/kaupassa tilanteessa, kun jostakin syystä kortit eivät ole toimineet ja käteisellä on päivä pelastunut. Yksi esimerkki nopeudesta on käytetyn tavaran ostaminen toiselta, tasaraha käteistä kouraan on huomattavan paljon nopeampi tapa kuin puhelimella virpominen. Se on myös suurimmalle osalle kohdalleni osuneista käytetyn tavaran myyjistä ollut ainoa kelpuutettu maksutapa. Ruokaostoksilla itsekin usein kortilla maksan, onhan se nopea toimiessaan, mutta ei se yhtään sen hitaampi tapa ole maksaa käteisellä, satku kassalle kouraan ja vaihtohilut takaisin taskuun. Se korttimaksun hitaus usein tulee niistä mummoista siellä jonon edessä sen korttinsa kanssa ihmettelemässä.

Autokauppoihin en osaa ottaa kantaa kun en sellaisia harrasta. Mutta yleisesti kun vertaa nykytapaa vanhaan, niin ne konttorikäynnit ja rahojen talletusmatkat on kaikki huomioitava siinä arviossa. Läppärin ottaa paljon nopeammin esille kuin ajaa naapuripitäjän konttoriin ensi viikolla kun se ehkä sattuu olemaan auki.

Pankkireissuja ei varmaankaan moni ikävöi, mutta kuten kirjoitettu, aikanaan siellä käytiin joka tapauksessa, joten autokaupat ei tuonut yhtään lisävaivaa siihen silloin, konttori myös oli auki joka päivä virastoajan.

 

[kaarlos]

Ruokaostoksilla itsekin usein kortilla maksan, onhan se nopea toimiessaan, mutta ei se yhtään sen hitaampi tapa ole maksaa käteisellä, satku kassalle kouraan ja vaihtohilut takaisin taskuun.

Onhan se. Joudut ottaan lompakosta jonkun sopivan kokoisen rahamäärän, tuskin joka kerta edes io-techin massipäälliköt vetää ostoksen kuin ostoksen kontekstissa riittävän ison yksittäisen setelirahan pöytään. Jos käyttäisin käteistä, mitä en todellakaan tee, haluaisin minimoida sen kolikko- ja setelisilpun määrän jota maksusta tulee itselle käteen joka kerta.

Kuten ylempänä toinen kirjoittaja totesi; otan luurin taskusta, painan kyljen nappia maksun aloittamiseksi ja naaman tunnistus avaa lukituksen, vilautan luuria terminaalille ja maksu on done. Aikaa menee joku max 5 sekuntia eikä johda epämääräiseen joukkoon kolikoita ja seteleitä joita joudun roudaamaan taskussa loppupäivän.

Edit: väittäisin että ne kolikkoja laskevat mummelit ovat suurempi riski jonojen sujuvuudelle kuin diginatiivit kortti/puhelin mummelit.

 

[Paapaa]

jo tänä vuonna olen itse ollut lukemattomia kertoja kassalla/kaupassa tilanteessa, kun jjostakin syystä kortit eivät ole toimineet ja käteisellä on päivä pelastunut

Luurilla olen maksanut ihan kaikissa kaupoissa vuosikausia, eikä yhtään kertaa ole jäänyt maksaminen tekemättä. Puhutaan helposti sadoista maksutapahtumista. Eli tuo kuulostaa todella omituiselta jos kaikki kortit ovat "lukemattomia kertoja" rikki vain 3kk sisällä. Eli kuulostaa siltä että maksupääte kyseisessä kaupassa on paskana. Ei tuota muu selitä. Tai sitten liioittelet. Olisi kiinnostavaa tietää, missä maksaminen on koko ajan noin rikki.

Toki kortti ei ole sama kuin luurimaksaminen, mutta silti.

Vai miten muilla? Onko maksupäätteet teillä rikki monta kertaa vuodessa? En ole moiseen Helsingissä/PK-seudulla törmännyt ikinä.

 

[LaDeX]

Luurilla olen maksanut ihan kaikissa kaupoissa vuosikausia, eikä yhtään kertaa ole jäänyt maksaminen tekemättä. Puhutaan helposti sadoista maksutapahtumista. Eli tuo kuulostaa todella omituiselta jos kaikki kortit ovat "lukemattomia kertoja" rikki vain 3kk sisällä. Eli kuulostaa siltä että maksupääte kyseisessä kaupassa on paskana. Ei tuota muu selitä. Tai sitten liioittelet. Olisi kiinnostavaa tietää, missä maksaminen on koko ajan noin rikki.

Veikkaan että väitteen tekijän kortissa voi olla myös vikaa. Itsellä oli myös yhdessä kohtaa. Vähitellen muuttui aina vain heikommin toimivaksi eri päätteillä kunnes ei enää ollenkaan pelannut. Hoitui helposti avaamalla kännykästä OP:n appi ja kirjoittamalla chatiin että tilanne tämä niin sieltä lähetettiin uusi kortti joka tuli postissa parissa päivässä. Koko tämän ajan makselin ihan iloisesti puhelimella Google Payllä.

Ja tosiaan kyllä ne käteisellä ränkläävät mummot on se hitain asia kaupassa. Lasketaan jokainen kolikko hitaasti yksitellen siihen tiskille ja mietitään että olikos tämä nyt 10 vai 20 senttinen ja paljonko tästä nyt vielä puuttuikaan.

 

[Paapaa]

Ja tosiaan kyllä ne käteisellä ränkläävät mummot on se hitain asia kaupassa. Lasketaan jokainen kolikko hitaasti yksitellen siihen tiskille ja mietitään että olikos tämä nyt 10 vai 20 senttinen ja paljonko tästä nyt vielä puuttuikaan.

Sama kokemus. Puhelimella maksajat ovat nopeimpia, sitten kortti, sitten käteistyypit ja näistä pahin porukka ovat mummot/papat jotka lataavat sata kolikkoa tiskiin ja pyytävät myyjää laskemaan. Onneksi nykyään todella harvinaisia.

 

[Kale]

Taitaa tämäkin huutelu tulla käyttäjiltä, jotka eivät julkista liikennettä käytä. Ihan tyypillistä pulushakkiahan tuo yhden keskustelijan huutelu täällä on. Tehdään joku aivan älytön yleistys ja virheellinen väite, ja kun jäädään kiinni paskanpuhumisesta, niin puolustus on että "En jaksa edes alkaa väittelemään aiheesta".

Nykyään esim. HSL:n lipun voi ostaa koska tahansa missä tahansa suoraan kännykällä. Olen saanut kokea myös sen edellisen version:

• lippuja osteltiin kuskilta, mikä tarkoitti että joka helvetin pysäkillä seistiin minuuttitolkulla kun porukka kaivoi kolikoita taskusta ja kyseli millainen lippu pitää ostaa ja mitä reittiä bussi meneekään. Joukkoliikenne (bussit erityisesti) olivat siis aiemmin hitaampia kuin nykyään.
• lippuja ja sarjalippuja ostettiin R-kioskeista, joita saattoi olla lähellä tai ei ollut. Ja ne saattoivat olla auki tai eivät olleet.
• Reitit ja aikataulut piti katsoa paperisesta aikataulukirjasta tai yksittäisten vuorojen aikataululistoista jos sellainen sattui olemaan saatavilla. Ei voinut katsoa koska tahansa missä tahansa omalla kännykällä. Tai sitten piti marssia pysäkille ja toivoa ettei juuri nyt ole 45min vuoroväliä.
• Ei ollut HLS-ohjelmaa, joka kertoo minkä vyöhykkeen lippu pitää ostaa, eikä kerro reittiä lähimmälle pysäkille eikä kerro missä mennään ja missä pitää jäädä pois.
• Lipun väärentäminen ei enää onnistu. Aiemmin pahvisen sarjalipun leiman saattoi pyyhiä/raaputtaa pois ja ottaa samaan kohtaan uuden leiman. Pummilla matkustaminen vaikeampaa. Koskee toki vain persaukisia.
• Opiskelijastatuksen päivittäminen onnistuu käsittääkseni nykyään helposti ilman että tarvitsee käydä jossain HSL:n palvelupisteessä.

Tuo, että asioita voi hoitaa koska tahansa missä tahansa on monen digitaalisen palvelun yksi suurimmista eduista. Muutoinkin kaikki on sujuvampaa, nopeampaa ja vaivattomampaa. Sama koskee VR:ää. Palvelun taso on parantunut merkittävästi kun lippuja voi ostaa koska tahansa missä tahansa. Ja nykyään onnistuu jopa lipunosto naama menosuuntaan päin jos sellaista kaipaa!

Sovellus julkisissa liikenteissä on hyvä lisä mainitsemistasi syistä, mutta sovellus lähinnä hyödyttää paikallisia. Matkailijan näkökulmasta todella köykäistä alkaa lataamaan jokaisen paikkakunnan omaa appia, että pääsee käyttämään julkista liikennettä. Ulkomaalaisille varsinkin hankala systeemi.

Tukholmassa on todella hyvä järjestelmä, löytyy appi tehokäyttäjille, mutta satunnaiskäyttäjät voivat käyttää lähimaksua kaikissa julkisissa liikenteissä. Bussissa ja metrossa voi vaan vilauttaa korttia lukijaan. Paljon nopeampikin kuin QR-koodi puhelimen näytöltä. En tosin tiedä miten vyöhykkeet toimii, onko niitä edes Tukholmassa.

 

[LaDeX]

Sovellus julkisissa liikenteissä on hyvä lisä mainitsemistasi syistä, mutta sovellus lähinnä hyödyttää paikallisia. Matkailijan näkökulmasta todella köykäistä alkaa lataamaan jokaisen paikkakunnan omaa appia, että pääsee käyttämään julkista liikennettä. Ulkomaalaisille varsinkin hankala systeemi.

Tukholmassa on todella hyvä järjestelmä, löytyy appi tehokäyttäjille, mutta satunnaiskäyttäjät voivat käyttää lähimaksua kaikissa julkisissa liikenteissä. Bussissa ja metrossa voi vaan vilauttaa korttia lukijaan. Paljon nopeampikin kuin QR-koodi puhelimen näytöltä. En tosin tiedä miten vyöhykkeet toimii, onko niitä edes Tukholmassa.

Lähempääkin löytyy esimerkki. Tampereella toimii normaali lähimaksu julkisissa.

 

[Varistin]

Tuossa aikaisemmissa viesteissä vertailtiin mennyttä aikaa, sen "vaikeutta ja hitautta" nykyisyyteen, nykynuoret (nuoremmat kuin gen-x) kokee monesti, että joku tietty asia oli ennen tietokoneaikaa jotenkin vaikeaa, vaikka ei se useinkaan ollut. Mennyt aika on kuitenkin mennyttä, ei kaikkea tietenkään enää voi nykypäivänä soveltaa samalla tavalla.

Tuo vaikeus menneenä aikana liittyi useammin siihen, että piti olla fyysisesti paikalla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, ja jos hoidettavia asioita oli paljon tämä tietysti kertaantui.

Jos vaikka autokauppa-aiheesta jatkaa, 90-luvulla piti käytettyä autoa haluavan ostaa ja selata päivälehtiä tai keltaista pörssiä, soitella sinne ja tänne autojen perässä, kierrellä koeajoilla usein rajoitettuina autoliikkeiden aukioloaikoina ja tingata hintaa myyjien kanssa usein paikan päällä ja sitten lisää puhelimessa, ja vielä hakea se auto. Se varsinainen kaupan lyöminen lukkoon oli aiemminkin melko pieni osa tuota koko rumbaa, kun luovutuskirja oli allekirjoitettu piti sen kanssa käydä 7pv sisällä katsastuskonttorilla ja odottaa että paperit tulee postissa kotiin.

Digitaalinen maailma on helpottanut etenkin tuota autojen etsintää ja vertailua. Parhaimmillaan voi nykyään haarukoida käyvän hinnan ja etsiä haluamansa yksilön ja sopia koeajon nopeasti netissä, käydä koeajamassa vaikka sunnuntaina (kauppojen laajentuneet aukiolot eivät toki liity digitalisaatioon) ja sopia hinnan, rahan ja omistajuuden siirron voi sitten hoitaa paikan päällä vartissa. Jos uskaltaa (vaikka takuunalaisen auton kanssa) jättää paikan päällä katsomisen ja koeajon tekemättä, voi tuon parhaimmillaan hoitaa kotisohvalta muutamassa tunnissa ja saada auton toimitettua kotiin.

Useimmissa tapauksissa tässä internet ja digitaalisuus helpottaa käytännön järjestelyjä. Toisaalta itse vanhana jääränä hoidan tiettyjä asioita (vaikka sitä autokauppaa) edelleen mieluiten paikan päällä, enkä pidä yleisen positiivisena kehityksenä sitä, että ihmiset eristäytyvät kaikessa tekemisessä koteihinsa ruudun ääreen.

 

[Paapaa]

Tukholmassa on todella hyvä järjestelmä, löytyy appi tehokäyttäjille, mutta satunnaiskäyttäjät voivat käyttää lähimaksua kaikissa julkisissa liikenteissä

Hyvä pointti. Mahdollisuus maksaa ilman appia palvelee ehdottomasti turisteja tai satunnaisia matkaajia. Sinänsä tuossakaan ei siis tarvitse palata ei-digitaaliseen aikaan, mutta pelkkä appi ei riitä palvelemaan kaikkia. HSL:llä esim. on kestänyt aivan loputtoman kauan saada lähimaksumaksaminen. Nyt se vihdoin etenee mutta projekti on kestänyt todella kauan. Tämä koskee myös esim. sähköautojen latausta. Niissäkin käsittääkseni on vaadittu valmistajien omia appseja tai maksutägejä tms. Mutta lähimaksaminen alkaa sielläkin yleistyä.)

Helsingin seudun joukkoliikenteessä voi maksaa lähimaksulla tämän vuoden aikana. Näin lupaa hankejohtaja Vesa Suomalainen HSL:stä. Tämä tarkoittaa, että yksittäisen matkan voi maksaa suoraan tavallisella pankki- tai luottokortilla.

– Lähimaksua ei oteta käyttöön kerralla kaikkialla, mutta ensimmäiset kokeilut saamme varmastikin tehtyä jo ensi kesänä.

HSL on puhunut uudistuksesta jo vuosia ja alkuperäisen aikataulun mukaan sen piti olla käytössä jo yli vuosi sitten.

Syy viivästykseen oli se, että alkuperäisestä kilpailutuksesta valitettiin markkinaoikeuteen, ja HSL joutui uusimaan sen.

(16.1.2024)

HSL aikoo uusia 4 200 kortinlukijaa – vuosia selvitelty lähimaksu-uudistus etenee

Lähimaksun mahdollistava lippujärjestelmän uudistus on viivästynyt, mutta nyt se etenee HSL:n mukaan suunnitelman mukaan.

www.lansivayla.fi

 

[love_doctor]

Autokauppa oli myös erittäin helppoa. Piti muutama vuosi sitten myydä ekaa kertaa elämässä auto toiselle yksityishenkilölle kun sain liisarin (siihen asti mennyt aina vaihdossa liikkeeseen) ja oli kyllä erittäin positiivinen yllätys, että kuinka helppoa tuo oli.
Kaikki hoitui yhdellä läppärillä ja pankkitunnuksilla kotoa. Oli vielä sellainen välityspalvelu (oliskohan ollut Nettiautossa), jolla kauppa hoitui jonkinsorttisen holding tilin kautta [..]

Yksi ongelma tuossa autokaupassa diginä on, että vastapuoli voi haluta varmistuksen transaktiosta "heti". Esim. Mobilepayssä lienee 2000 euron päivittäinen raja ja jos ei siirrä saman pankin sisällä, niin kestää seuraavaan päivään. Tästä ei synny ongelmaa jos vaikka vaihtaa autoa ja erotus on alle tämän tai ostaa jonkun vanhan romun, mutta vähänkään kalliimmassa tarvii olla joku toinen maksuvälittäjä. En itsekään käytä käteistä yleensä missään, mutta edellisen auton ostossa oli myyjälle selkein, että oli käteistä mukana. (Tietty jos oikein haluaa alkaa kikkailla, noita eri pikasiirto-ohjelmia voi asentaa useita ja jakaa maksun niiden kesken. Varmaan kohtalaisen ison osan yksityisten autokaupoista saisi jo hoidettua niin.)

Auton omistajuuden siirto meni kyllä diginä. Tuossa diginä oli se huono puoli kyllä silloin, että tällä edellisellä omistajalla oli auto ollut vain kuukauden ja hänen autoveronsa tuli maksettavaksi. Sitä ei ostovaiheessa osannut katsoa, että kun auto ei ollut (vielä) ajokiellossa, että olisi nämä maksut perinnässä, vaikka ajokiellon tilan voikin omalla koneellaan tarkistaa koska vaan. Digi ei tarjonnut ihan täydellistä ostokokemusta sillä kertaa.

 

[djmake]

Yksi ongelma tuossa autokaupassa diginä on, että vastapuoli voi haluta varmistuksen transaktiosta "heti". Esim. Mobilepayssä lienee 2000 euron päivittäinen raja ja jos ei siirrä saman pankin sisällä, niin kestää seuraavaan päivään.

Miten nopeasti siirto tapahtuu?

mobilepay.fi

Miten nopeasti siirto tapahtuu?
MobilePay lähettää rahat vastaanottajalle reaaliaikaisesti. Rahat siirtyvät reaaliaikaisesti myös viikonloppuisin. Otathan huomioon, että vastaanottajan pankin tulee olla mukana reaaliaikaisten maksujen järjestelmässä, jotta siirto näkyy vastaanottajan tilillä reaaliaikaisesti.
Suuri osa suomalaisista pankeista on liittynyt reaaliaikaiset maksut palveluun, muun muassa OP, Danske Bank, Nordea, POP Pankit, S-Pankki ja Säästöpankit ovat jo mukana. Voit tarkistaa omasta pankistasi, kuuluuko se (SEPA Instant Credit Transfer) palvelun piiriin.
Jos maksun saajan tili ei ole mukana reaaliaikaisten maksujen palvelussa, pankkipäivinä ennen kello 16.30 tehdyt maksut ovat lähettäjän ja vastaanottajan pankista riippumatta perillä saman päivän aikana. Iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä tehdyt maksut ovat vastaanottajalla seuraavan pankkipäivän aikana.
Jos maksua ei voida jostain syystä siirtää reaaliaikaisesti, ei hätää, maksusi on kuitenkin lähtenyt matkaan ja rahat saapuvat vastaanottajalle yleensä viimeistään seuraavan pankkipäivän aikana.

Kuinka paljon voin siirtää MobilePaylla?

mobilepay.fi

Kuinka paljon voin siirtää MobilePaylla?
Henkilöiden välisissä maksuissa on 24 tunnin liukuva maksuraja, joka on 2000 euroa.
Henkilöiden välisissä maksuissa on myös 365 päivän maksuraja, joka on 40 000 euroa.

Yritysmaksuissa on 30 päivän liukuva maksuraja 40 000 euroa.

Verkkokaupassa maksamiselle kortilla MobilePayn kautta MobilePay ei aseta maksurajaa, vaan ainoastaan maksukortin käyttörajoja sovelletaan. Ota yhteyttä pankkiisi saadaksesi maksukorttisi mahdolliset käyttörajat selville.

Hieman vaikea ymmärtää, miksi "lienee" tms kun asiat voi tarkistaa, ei tarvitse spekuloida turhaan.

Ja koko autokauppakeskustelu ei oikeastaan liity ketjuun kuin sillä, että digitalisaatio on tuonut lisää mahdollisuuksia mutta vanhat on pääsääntöisesti pidetty rinnalla. Kauppaa voi tehdä rahalla ja mustekynällä jos haluaa. Sikäli siis toimiva esimerkki, miten vanha ja uusi tapa voivat toimia rinnakkain.

 

[love_doctor]

Ja koko autokauppakeskustelu ei oikeastaan liity ketjuun kuin sillä, että digitalisaatio on tuonut lisää mahdollisuuksia mutta vanhat on pääsääntöisesti pidetty rinnalla. Kauppaa voi tehdä rahalla ja mustekynällä jos haluaa. Sikäli siis toimiva esimerkki, miten vanha ja uusi tapa voivat toimia rinnakkain.

Tämä on pelkästään teikäläisen näkemys siitä mikä kuuluu ketjuun ja mikä ei. Selitin mielestäni varsin selkeästi, mikä aspekti digitalisaatiosta tuossa toimii ja mikä ei. Päätit itse nollapostata vastauksena juuri minulle monta viestiä aiheesta keskustelun jälkeen. Miksiköhän?

 

[djmake]

Selitin mielestäni varsin selkeästi, mikä aspekti digitalisaatiosta tuossa toimii ja mikä ei. Päätit itse nollapostata vastauksena juuri minulle monta viestiä aiheesta keskustelun jälkeen. Miksiköhän?

On aika loogista vastata viimeiseen viestiin varsinkin kun siinä on selkeä asiavirhe. Piti digitalisaatiosta tai ei, esitettyjen argumenttien pitää olla todellisuuteen pohjaavia eikä virheellisen tiedon oikaisu ole nollapostausta.

SEPA-maksu – Mikä SEPA-maksu on ja mihin sitä käytetään

Tutustu SEPA-maksun eli eurooppalaisen tilisiirtostandardin mukaisen tilisiirron perustietoihin.

www.op.fi

Reaaliaikaista maksamista sekunneissa
Maksaminen nopeutuu koko euromaksualueella, kun yhä useammat pankit ottavat käyttöön SEPA-pikasiirto-palvelun korvaamaan tavallisen SEPA-tilisiirron.

• Varat siirtyvät ja ovat käytettävissä tilillä 10 sekunnin sisällä maksusta 24/7 vuoden jokaisena päivänä.
• Suomessa toimivien pankkien välillä ei ole euromääräistä ylärajaa. Pankkeja muistakin maista kuuluu ylärajattomaan käyttäjäryhmään. SEPA-alueella on yleisesti tällä hetkellä 100 000 euron yläraja.
• Sama palvelu toimii koko SEPA-alueella niiden pankkien kesken, jotka ovat mukana palvelussa.
• Suurimmat pankit Suomessa ja koko SEPA-alueella ovat ottaneet palvelun käyttöön vähintään pikasiirtoja vastaanottavana pankkina. Pankit liittyvät palveluun oman aikataulunsa mukaisesti ja tarjoavat palvelua vaiheittain.

SEPA-maksu – Mitkä pankit Suomessa vastaanottavat SEPA-pikasiirtoja?

Suomessa SEPA-pikasiirtoja vastaanottavat tällä hetkellä OP, Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, POP Pankki, S-pankki ja Säästöpankki.

Ja sama esim Nordean kertomana: Nordea - SEPA pikasiirto

(Tietty jos oikein haluaa alkaa kikkailla, noita eri pikasiirto-ohjelmia voi asentaa useita ja jakaa maksun niiden kesken. Varmaan kohtalaisen ison osan yksityisten autokaupoista saisi jo hoidettua niin.)

Kuvaamasi ongelmaa rahan siirron osalta ei siis ole Mobilepayn eikä tilisiirtojen osalta. Myös tuo mainitsemasi kikkailu on siis täysin turhaa.

 

[OscarK]

Ja sama esim Nordean kertomana: Nordea - SEPA pikasiirto
Kuvaamasi ongelmaa rahan siirron osalta ei siis ole Mobilepayn eikä tilisiirtojen osalta. Myös tuo mainitsemasi kikkailu on siis täysin turhaa.

Kyllähän tuo ongelma ihan todellinen on. Jos sinulla on Nordean tili, niin voit ainoastaan vastaanottaa SEPA-pikasiirtoja, mutta et lähettää niitä. Joten Nordeasta kun maksat, niin rahat eivät näy vastaanottajan tilillä heti. Ei välttämättä edes samana päivänä.

 

[djmake]

Kyllähän tuo ongelma ihan todellinen on. Jos sinulla on Nordean tili, niin voit ainoastaan vastaanottaa SEPA-pikasiirtoja, mutta et lähettää niitä. Joten Nordeasta kun maksat, niin rahat eivät näy vastaanottajan tilillä heti. Ei välttämättä edes samana päivänä.

Onko se digitalisaation vika jos joku pankki ei ole kiinnostunut hoitamaan asioitaan? Ei. Mahdollisuudet ovat olemassa ja jos joku pankki kulkee kehityksestä jäljessä niin voi valita toisen. Nordea ei aikataulua kerro, Säästöpankilla toimiii, S-pankki lupaili aikanaan viime vuodelle jne.
Eli ongelmaa ei ole kuin joissakin tilanteissa ja eteenpäin on menty. Yleistys viiveestä on siis pahasti virheellinen.

 

[asentaja1]

Jos vaikka autokauppa-aiheesta jatkaa, 90-luvulla piti käytettyä autoa haluavan ostaa ja selata päivälehtiä tai keltaista pörssiä, soitella sinne ja tänne autojen perässä, kierrellä koeajoilla usein rajoitettuina autoliikkeiden aukioloaikoina ja tingata hintaa myyjien kanssa usein paikan päällä ja sitten lisää puhelimessa, ja vielä hakea se auto. Se varsinainen kaupan lyöminen lukkoon oli aiemminkin melko pieni osa tuota koko rumbaa, kun luovutuskirja oli allekirjoitettu piti sen kanssa käydä 7pv sisällä katsastuskonttorilla ja odottaa että paperit tulee postissa kotiin.

Digitaalinen maailma on helpottanut etenkin tuota autojen etsintää ja vertailua. Parhaimmillaan voi nykyään haarukoida käyvän hinnan ja etsiä haluamansa yksilön ja sopia koeajon nopeasti netissä, käydä koeajamassa vaikka sunnuntaina (kauppojen laajentuneet aukiolot eivät toki liity digitalisaatioon) ja sopia hinnan, rahan ja omistajuuden siirron voi sitten hoitaa paikan päällä vartissa. Jos uskaltaa (vaikka takuunalaisen auton kanssa) jättää paikan päällä katsomisen ja koeajon tekemättä, voi tuon parhaimmillaan hoitaa kotisohvalta muutamassa tunnissa ja saada auton toimitettua kotiin.

Useimmissa tapauksissa tässä internet ja digitaalisuus helpottaa käytännön järjestelyjä. Toisaalta itse vanhana jääränä hoidan tiettyjä asioita (vaikka sitä autokauppaa) edelleen mieluiten paikan päällä, enkä pidä yleisen positiivisena kehityksenä sitä, että ihmiset eristäytyvät kaikessa tekemisessä koteihinsa ruudun ääreen.

Olihan siinä keltsin lukemisssa tunnelmaa, mutta ei sitä kukaan kiistä etteikö auton etsiminen vaikkapa nettiautosta helpompaa ole. Ehdottomasti varmaan useimmissa asioissa asioiden sähköistyminen helpottaa asiointia. Mutta ollaan hyvin tämän topicin ytimessä kun asiasta keskustellaan, ei digidigin työntäminen jokaiseen asiaan ole mitenkään välttämätöntä tai tarpeellista, etenkään jos se tehdään niin, että mahdollisuus vanhaan ja mahdollisesti hyvinkin toimivaan järjestelmään samalla poistetaan.

 

[asentaja1]

Luurilla olen maksanut ihan kaikissa kaupoissa vuosikausia, eikä yhtään kertaa ole jäänyt maksaminen tekemättä. Puhutaan helposti sadoista maksutapahtumista. Eli tuo kuulostaa todella omituiselta jos kaikki kortit ovat "lukemattomia kertoja" rikki vain 3kk sisällä. Eli kuulostaa siltä että maksupääte kyseisessä kaupassa on paskana. Ei tuota muu selitä. Tai sitten liioittelet. Olisi kiinnostavaa tietää, missä maksaminen on koko ajan noin rikki.

Toki kortti ei ole sama kuin luurimaksaminen, mutta silti.

Vai miten muilla? Onko maksupäätteet teillä rikki monta kertaa vuodessa? En ole moiseen Helsingissä/PK-seudulla törmännyt ikinä.

Kerran on ollut isossa Citymarketissa ja kerran Prismassa niin, että on kuulutettu siellä kaupassa, että yhteysongelmien takia vain käteismaksut rahalla onnistuu. Kerran oli sähkökatko Tokmannissa, ei toiminut kassat ollenkaan, mutta käteisellä ja muistivihkolla onnistui kaupat. Kerran olin tankkaamassa automaatilla, kortit ei kelvannut koneeseen mutta käteisellä sai tavaraa. Yksi kerta oli puuilossa, en tiedä mikä siellä oli vikana, mutta kenenkään kortti ei kelvannut, käteinen kelpasi. Nämä nyt päällimmäisenä mielessä, ihan vastaavia on jatkuvasti joka vuosi, milloin mikäkin katkos jossakin. Ei ne sähkökatkot tai yhteyskatkoksen mitään harvinaisia suomessa ole.

 

[SandWiz]

Auton omistajuuden siirto meni kyllä diginä. Tuossa diginä oli se huono puoli kyllä silloin, että tällä edellisellä omistajalla oli auto ollut vain kuukauden ja hänen autoveronsa tuli maksettavaksi. Sitä ei ostovaiheessa osannut katsoa, että kun auto ei ollut (vielä) ajokiellossa, että olisi nämä maksut perinnässä, vaikka ajokiellon tilan voikin omalla koneellaan tarkistaa koska vaan. Digi ei tarjonnut ihan täydellistä ostokokemusta sillä kertaa.

Ne verot on edellisen omistajan eikä se digitaalisuus muuta asiaa miksikään, jos edellinen omistaja jättää veronsa maksamatta. Ja kyllä sen tiedon diginä näkee, että autolla on erääntyviä veroja. Et ennen digiaikaa olisi saanut yhtään sen kummempia tietoja trafiin soittamalla kuin, että ei veroja perässä ja ihan yhtälailla edellinen omistaja ne olisi silloin voinut jättää maksamatta.

 

[asentaja1]

Ne verot on edellisen omistajan eikä se digitaalisuus muuta asiaa miksikään, jos edellinen omistaja jättää veronsa maksamatta. Ja kyllä sen tiedon diginä näkee, että autolla on erääntyviä veroja. Et ennen digiaikaa olisi saanut yhtään sen kummempia tietoja trafiin soittamalla kuin, että ei veroja perässä ja ihan yhtälailla edellinen omistaja ne olisi silloin voinut jättää maksamatta.

Ihan totta, jatkona tähän: aletaan jo lipsumaan aiheesta, vanhat verot kyllä kuuluvat edelliselle omistajalle, mutta usein on niin, että jos niitä veroja on maksamatta, ne on maksamatta sellaisella henkilöllä jolla ei niitä ole aikomuskaan maksaa, eikä niitä myös saada perittyä. Uusi omistaja ei saa autoa ajoon ennen kuin ne rästit on hoidettu ja käytännössä ainoa tapa ne hoitaa on maksaa itse. Ennen digiaikaa oli se hienous, että autovero koko vuodelta kuului sille, jonka nimissä auto oli 1. tammikuuta. Eli periaatteessa oli kannattavaa myydä auto mahdollisimman lähellä loppuvuotta ja ostaa heti alkuvuodesta tammikuun 2. jälkeen parhaan hyödyn saamiseksi.

 

[Juhanator]

Nettipankki ei todellakaan ollut turvallisimmillaan kivikaudella. Nettirikollisuus ei vain ollut vielä silloin samalla tasolla kuin nyt. Nyt se kilpajuoksu on menossa. Mutta aivan varmasti palvelun turvallisuus on valovuoden edellä nettipankkien alkuaikaan verrattuna.

Lainailen vähän vanhempaa viestiä, samaa mieltä ehdottomasti. Ja jos seuraa niitä pankkitileiltä tapahtuneita varkauksia nykyään, nehän ei ole edes suojausominaisuuksista olleet kiinni vaan ihmiset hölmöyksissään itse kirjautuvat ja omilla tunnuksillaan tekevät rahasiirrot. Loppukäyttäjä on aina se heikoin lenkki, oli salaus ja turvallisuusasiat kuinka huippua tahansa. Pankkiasioiden ulkopuolella on viime aikoina ollut krypto ynm sijoitushuijauksia, eli klikkaillaan itsensä mukaan hämäriin tarjouksiin, kunhan on hieman siirrelty omia rahoja. Muistan 90-luvun loppupuolelta esim. saippua- ja pesuaine pyramidihuijaukset, kaveri kutsui minut mukaan "houkuttelevaan bisnestarjous-esittelyyn, uteliaisuuttani menin kuuntelemaan. 2 tyyppiä puku päällä esitteli että pienellä pääomalla pääsen mukaan myymään, ja kuinka tuotto kasvaa tms. Lyhyt matikkani jo sanoi että homma haisee, kiitin esittelystä ja jatkoin päivätyötäni, haha.

Samat kusetuksethan on edelleen olemassa, ovat vain digitalisoituneet. Ihmiset silti voi tehdä samoja virheitä ja tulla höynäytetyksi, mentiin sitten analogisena tai digitaalisena. Tekniikka ei pysty kuitenkaan sanomaan minulle nettipankissani, että nyt ei kannata siirtää rahojaan Nigerialaiselle kryptoruhtinaalle tuottojen toivossa. Koska meillä on oikeus tehdä rahoillamme mitä (mokiakin) halutaan .

 

[Ad_Astra]

Tämä on aika subjektiivinen asia.

Tästä tuli mieleen (lainaus siis vastaus siihen, että allekirjoitus sähköisenä vai kynällä) kun katsellut näiden diginatiivien ihan yleistä kirjoitustapaa ja allekirjoituksia, niin semmoisia harakanvarpaita että huh. Kouluissa vain kirjoitetaan tekstaamalla eikä kaunoa.
Kerran eräs työkaveri kertoi kun hänen (silloin esiteini) tytär kyseli äidiltään kun tämä jotain allekirjoitti, että "koska mä saan tuollaisen?".

 

[pulatunnus]

Edit, jatkoin huoltovarmuusketjuun

Tässä nyt taas teet sellaisen oletuksen, että se kupariverkon säilyttäminen jotenkin sulkisi pois valokuidun mahdollisuuden. Järkevintä olisi ollut ihan jo huoltovarmuussyistä säilyttää molemmat, rikkinäisen kuparikaapelin etu kun on se että sen saa tarvittaessa liitettyä takaisin yhteen ilman erikoistyökalujakin. Ja sitä paitsi kuparilla saisi edelleenkin paremman yhteysnopeuden ja -kaistanleveyden kuin näillä tilalle tulleilla mobiiliyhteyksillä.



Kaikkein huonoin vaihtoehto toimintavarmuuden suhteen on mobiiliverkko, joka ei kestä yli parin tunnin sähkökatkojakaan ja korkeat paljaalla silmälläkin kilometrien päähän näkyvät mastot pystyy kuka tahansa vihamielinen toimija saattamaan toimintakyvyttömiksi vaikka paukuttelemalla antennit rikki ilmakiväärillä. Varaosien saanti voikin sitten kestää pitkään eikä korjaaminenkaan ole mikään ihan pieni homma, kun sinne mastoon pitää fyysisesti kiivetä asentamaan ehjät laitteet rikkinäisten tilalle. Siitä huolimatta olen nähnyt pöhinäpetterien useasti perustelevan mobiiliin siirtymää nimenomaan huoltovarmuudella.

Suomessa yleistäen kupariverkkoa (Tele ja koaksi) on tullut teknisen käyttöiän päähän, lisäksi teknisesti ei vastaa tämäpäivän tarpeita. Sen ylläpitäminen on kustannus jos ne haluttaisiin määräyksellä säilyttää niin se vaatiisi maksajan.



Valokuidun vahvuuksia kupariin verrattuna hyvä häiriöiden sieto, esim ukkostyyppisten, ym sähkömagneettisten, ja erityisenkriittisissä kohteissa EMP jutut. Ja tietenkin se kapasiteetti ja enemmän tai vähemmän vahva kaupallinen kysyntä.



Arvaan että joku nostaa kuparin eduksi sen että pareja voi kytkeä ääritilanteessa jopa ilman työkaluja, kuparia pitkin voidaan syöttää riittävästi energiaa päätelaitteeseen, tai nykyään päätelaitteen suunnasta verkkokomponenttiin päin. Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.

Kaikkein huonoin vaihtoehto toimintavarmuuden suhteen on mobiiliverkko, joka ei kestä yli parin tunnin sähkökatkojakaan ja korkeat paljaalla silmälläkin kilometrien päähän näkyvät mastot pystyy kuka tahansa vihamielinen toimija saattamaan toimintakyvyttömiksi vaikka paukuttelemalla antennit rikki ilmakiväärillä. Varaosien saanti voikin sitten kestää pitkään eikä korjaaminenkaan ole mikään ihan pieni homma, kun sinne mastoon pitää fyysisesti kiivetä asentamaan ehjät laitteet rikkinäisten tilalle. Siitä huolimatta olen nähnyt pöhinäpetterien useasti perustelevan mobiiliin siirtymää nimenomaan huoltovarmuudella.

Ns mobiiliverkkoja ehkä vielä 20v sitten pidettiin haavoittuvina, mutta tällä vuosituhannella ne ovat osoittautuneet yllättävän vahvoiksi, jopa varsin käyttökelpoisiksi kriisitilanteissa ihan käytännön kokemuksella. jopa sodissa missä vihollinen toimii vihamielisesti infraa vastaan. Tämän seurauksena suunnitteluun/vaatimuksiin tuota tätä kriisipuoltakin.



Mainitsit parin tunnin sähkökatkot, normaalioillassakin jos alueen sähköverkon sähkönsyöttö katkeaa, peruspeittossa on sähkönsyöttö varmistettu paljon pidemmäksi aikaan, ja vaikka alueen sähköverkko olisi nurin pidempään, niin se ei tarkoita että mobiilverkko siihen kaatuisi. Normaalioloissakkin on valmius pitää verkkoa yllä siitä huolimatta. (esim. järjestetään varavoimaa, jos kriittisten pisteiden syöttöä ei saada kuntoon)



Mobiili sietää erilaisia uhkia , jos jokin rajattu alue kokee "tuhon", johtu sitten luonnonmullistuksesta (järisty, tulva, laava, meteoriitti jne), räjähdyksestä, yms. niin kupari yhteydet voi katketa ja ehjänäkin vain kiinteässä paikassa, mobiiliverkot osoittauneet yllättävän vahvaksi ja myös tavaksi tuoda kriisi kohteeseen yhteydet. Enemmänkin on kyse kapasiteetin jakamisesta ja lisäämisestä jos ja kun kysyntä kasvaa. Ja jos maaleilet tilannetta missä alueelta koko maanpäällinen infra puuttuu tuhoutunut tai puuttu alunperinkin, niin jo vuosikymmenniä ollut satelliitti (* yhteydet, jotka tänäpäivänä ihan eritasolla, ennen moderneja verkkoja oli myös radioyhteydet päätelaitteiden välillä "radiopuhelimet"









Edit:



En nyt ihan varma onko tämän ketjun aihe, ehkä vähän liian ohkaisesti, ehkä parempi joku huoltovarmuus ketju.



Edit:

En löytänyt sopivaa ketjua, jos halutaan jatkaa huoltovarmuudesta, niin varmaan joku voisi luoda uuden aloituksen missä jatkaa, niin ei tarvi kenenkään raportoida ohi otsikon postailuista.



Edit3

(*

Kriisialueilla tällä vuosituhannella myös rakennetaan mobiiliverkkoja alueen siviileille, nykyään entistä nopeammin enistätehokkaampia. Viranomais mukaanlukien pelastus voi luoda oman verkkon ihan lennossa.

 

[Paapaa]

Tästä tuli mieleen (lainaus siis vastaus siihen, että allekirjoitus sähköisenä vai kynällä) kun katsellut näiden diginatiivien ihan yleistä kirjoitustapaa ja allekirjoituksia, niin semmoisia harakanvarpaita että huh.

Toki on todettava, että käsinkirjoitettua tekstiä tarvitaan aina vain harvemmin ja harvemmin. Fyysisten allekirjoitusten määrä vähenee koko ajan. Sopimuksia ja asiakirjoja allekirjoitetaan yhä useammin jonkun sähköisen allekirjoituspalvelun kautta vahvalla tunnistautumisella eikä fyysisesti. Ei allekirjoitus kokonaan ole poistunut ja virallisiin papereihin se usein tarvitaan. Mutta en tavallaan ihmettele, että on harakanvarpaita kun taidolle on niin vähän käyttöä.

Itselläni tulee mieleen verottajan kanssa asiointi, tai kirjatun lähetyksen vastaanottaminen, missä olen viimeksi tarvinnut fyysisiä allekirjoituksia. Edes uusiin luottokortteihin ei takapuolelle tule lainkaan allekirjoitusta kuten aiemmin tuli.

 

[Grez]

Siis mitä, luuleeko joku että ihmisten allekirjoitukset on ennen digitalisaatiota olleet sellaisia, joista saa ihan selvää? No, on sellaisiakin ollut toki mutta valtaosa on ollut hyvin epäselviä ja osa jopa ihan sellaisia ettei ne muistuta kirjoitusta ensinkään.

 

[LaDeX]

Maan sisällä kaapeli tietysti kestää paremmin kuin maan päällä, mutta toisaalta sitten mahdollisen vian iskiessä se maan alla oleva kaapeli on huomattavasti kalliimpi korjata. Myös se kaapelin kaivaminen sinne maan sisään maksaa paljon - niin paljon, että minä pidän sitä liian kovana hintana hyötyyn nähden, katkoksia kun kuitenkin on sen verran harvoin ilmajohdoillakin. Sama pätee myös sähkönsiirtokaapeleihin - kaivamalla kaapelit maahan on saatu jo valmiiksi todella luotettavasti toimineesta sähköverkosta hieman säävarmempi, mutta samalla siirtomaksut ovat nousseet niin paljon, että sillä siirtomaksujen erotuksella aiempaan verrattuna saisi ostettua kämpän täyteen UPS-laitteita. Asiakashan ne kaivuutyöt lopulta maksaa.

Todella luotettavasti kun monta kertaa vuodessa saa lukea kuinka on kymmeniä tuhansia talouksia ilman sähköä.

Tästä tuli mieleen (lainaus siis vastaus siihen, että allekirjoitus sähköisenä vai kynällä) kun katsellut näiden diginatiivien ihan yleistä kirjoitustapaa ja allekirjoituksia, niin semmoisia harakanvarpaita että huh. Kouluissa vain kirjoitetaan tekstaamalla eikä kaunoa.
Kerran eräs työkaveri kertoi kun hänen (silloin esiteini) tytär kyseli äidiltään kun tämä jotain allekirjoitti, että "koska mä saan tuollaisen?".

Noh eipä tuota kaunokirjoitusta ole kertaakaan peruskoulun jälkeen tarvinnut itsekään. Enää edes muista miten kaikki eri kirjaimet kuului kirjoittaa Varsinaisen allekirjoituksen itselleni kehitin vasta armeijassa kun piti allekirjoitella ajomääräyksiä jatkuvasti.

 

[kaarlos]

Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.

Reilu vuosikymmen sitten tuli tehtyä useampi vuosi töitä ison teleoperaattorin valvomossa ja voin kertoa että nimenomaan näiden kupariyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksoi varmaan ihan hirveitä määriä rahaa. Harva se päivä yhteydet menivät poikki epämääräisistä syistä ja sitten vaihdeltiin pareja, mittailtiin häiriöitä ja monissa tapauksissa epämääräiset häiriöt olivat käytännössä mahdottomia ratkaista kun joku sopiva ilmankosteuden nousu saattoi heikentää yhteyttä satunnaisesti tietyn tyyppisissä kytkennöissä.

Käytännössä jo tuolloin de facto backup yhteys syrjässä oleville yritysasiakkaille oli mobiiliyhteys, koska kuinkas ollakaan se oli luotettavampi kuin joku kökkö DSL.

 

[Kingofflies]

Reilu vuosikymmen sitten tuli tehtyä useampi vuosi töitä ison teleoperaattorin valvomossa ja voin kertoa että nimenomaan näiden kupariyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksoi varmaan ihan hirveitä määriä rahaa. Harva se päivä yhteydet menivät poikki epämääräisistä syistä ja sitten vaihdeltiin pareja, mittailtiin häiriöitä ja monissa tapauksissa epämääräiset häiriöt olivat käytännössä mahdottomia ratkaista kun joku sopiva ilmankosteuden nousu saattoi heikentää yhteyttä satunnaisesti tietyn tyyppisissä kytkennöissä.

Käytännössä jo tuolloin de facto backup yhteys syrjässä oleville yritysasiakkaille oli mobiiliyhteys, koska kuinkas ollakaan se oli luotettavampi kuin joku kökkö DSL.

Älä viitsi tuoda tylsiä faktoja tänne. sompin "tiedän kaikesta kaiken" mutu on paljon uskottavamapaa. Kupari ja telnet FTW

 

[Grez]

Reilu vuosikymmen sitten tuli tehtyä useampi vuosi töitä ison teleoperaattorin valvomossa ja voin kertoa että nimenomaan näiden kupariyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksoi varmaan ihan hirveitä määriä rahaa.

Toisaalta vuosikymmen sitten teleoperaattoreilla oli ainakin kuluttajapuolella hyvin paljon kupariyhteyksiä ja ne olivat keskimäärin melko iäkkäitä. Ja vastaavasti ne valokuituyhteydet oli aika tuoreita. Kertomasi ei siis sinänsä osoita että kupariyhteyksien ylläpito olisi lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin valokuituyhteyksien ylläpito. Toki niin voi olla.

Uskon että parinkymmenen vuoden päästä valokuituyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksaa ihan hirveitä määriä rahaa. Vaikea kuvitella että ne olisivat täysin immuuneja esimerkiksi routavaurioille.

 

[pulatunnus]

Toisaalta vuosikymmen sitten teleoperaattoreilla oli ainakin kuluttajapuolella hyvin paljon kupariyhteyksiä ja ne olivat keskimäärin melko iäkkäitä. Ja vastaavasti ne valokuituyhteydet oli aika tuoreita. Kertomasi ei siis sinänsä osoita että kupariyhteyksien ylläpito olisi lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin valokuituyhteyksien ylläpito. Toki niin voi olla.

Asiayhteydessä oleellista se että olemassaolevat kupariyhteydet on kalliita ylläpitää, ja kuten manittu niin osa johtuu siitä että ovat elinkaarensa päässä.
Niille ei ole kysyntää, joten niiden uusimiseen ei kannata investoida, kuitu edullisempaa.
Kuitua ollut vuosikymmenniä, en nyt löytänyt faktaa mitä kaikkea vikasyitä, mutta mielikuva että suurin riski on se että fyysisesti vahingoitettu, kaivettu poikki, ilmavedoissa vedetty alas, tuulikaadot, no ilmavedoissa voi olla ihan "kulumaakin".

Vesi, routa, ukkkos jutut ilmeisesti vähäisempiä, vaikka asennuksesta ja tyyppistä riippuen mahdollisia.

Kuidussa ei ole sitä tele kuparin ylikuuluvuus ongelmaa ja kuidussa ei mennä lähelläkään ns laadun äärirajoilla.

 

[Frankie]

Asiakasrajapinnassa kun olen, kuituyhteyksistä ei ole tullut ~ikinä rutinaa sen takia, että se olisi mennyt "itsestään" rikki. Kaivurijannut kyllä tekevät kepposia tämän tästä. Ilmatiellä ja kuparilla viat sitten ihan arkipäivää.

 

[Sonic Empire]

Tämä.

Kupariyhteydet olivat loppuvuosinaan epäluotettavia, koska niitä ei haluttu pitää kunnossa, koska puhelinverkko-operaattoreilla oli ollut tavoitteena vain rahankiilto silmissä purkaa ne pois mahdollisimman äkkiä siitä lähtien kun Suomen puhelinverkko päätyi yksityisten korporaatioiden omistukseen.

Jos kupariverkkoa olisi pidetty asianmukaisesti kunnossa, olisi se varmasti edelleen luotettavatoiminen. Ylläpidon "kalleuteen" en usko. Katkos tai eristevuoto johtoissa on helposti korjattavissa, mutta eihän puhelinverkkoa edes haluttu pitää enää kunnossa. Koko puhe ylläpidon kalleudesta taitaa olla vain korporaatioiden jargonia, jolla on haluttu perustella kupariverkon purkaminen pois.

Tuo pari viestiä ylempänä oleva kuvaus mobiiliverkon luotettavatoimisuudesta verrattuna lankapuhelinverkkoon kymmenen vuotta sitten ei kyllä vastaa millään tavalla omia kokemuksiani. Mobiiliverkon kautta toimivat internet-yhteydet saatiin toimimaan edes jotenkuten vasta älypuhelinten yleistyttyä, kun siihen oli puhelinoperaattoreilla jonkinlainen taloudellinen intressi olemassa. Edelleenkään vakaus ei ole läheskään sitä tasoa mitä lankapuhelinverkolla oli, mutta riittää tietysti johonkin tiktok-videoiden katseluun.

Mobiiliverkon tapauksessa yhden tukiaseman meneminen toimimattomaksi saa haja-asutusalueella kerralla suuren määrän päätelaitteita ilman yhteyttä. Korjaaminen on kallista, hidasta ja hankalaa. Lankapuhelinverkon kanssa taas johdon meneminen poikki yhdestä kohdasta pimentää vain yhden haaran puhelinverkosta, johon ei välttämättä kuulu suurta määrää asiakkaita. Korjaaminen on helppoa ja halpaa.

Ylipäätään tuollainen elinkaariajattelu ja puhe siitä, että puhelinkuparit olisivat "elinkaarensa päässä", on omituista. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta melko oleellisesta infrastruktuurista, joka on tieten tahtoen päästetty huonoon kuntoon. Jos jonkinlaista huolto-ohjelmaa olisi noudatettu ja vaihdettu huonoksi menevät kuluvat osat ajoissa uuteen, ei verkko olisi ikinä tullut "elinkaarensa päähän".

Sulla on varmasti taas lähteet väittämiisi ettei mene vaan ihan mutu-tuntumaksi taas kerran?

 

[Frankie]

Nyt on kyllä taas tulppa irti disinformaatioaltaasta.

 

[Copper]

Tämä.

Kupariyhteydet olivat loppuvuosinaan epäluotettavia, koska niitä ei haluttu pitää kunnossa, koska puhelinverkko-operaattoreilla oli ollut tavoitteena vain rahankiilto silmissä purkaa ne pois mahdollisimman äkkiä siitä lähtien kun Suomen puhelinverkko päätyi yksityisten korporaatioiden omistukseen.

Jos kupariverkkoa olisi pidetty asianmukaisesti kunnossa, olisi se varmasti edelleen luotettavatoiminen. Ylläpidon "kalleuteen" en usko. Katkos tai eristevuoto johtoissa on helposti korjattavissa, mutta eihän puhelinverkkoa edes haluttu pitää enää kunnossa. Koko puhe ylläpidon kalleudesta taitaa olla vain korporaatioiden jargonia, jolla on haluttu perustella kupariverkon purkaminen pois.

Tuo pari viestiä ylempänä oleva kuvaus mobiiliverkon luotettavatoimisuudesta verrattuna lankapuhelinverkkoon kymmenen vuotta sitten ei kyllä vastaa millään tavalla omia kokemuksiani. Mobiiliverkon kautta toimivat internet-yhteydet saatiin toimimaan edes jotenkuten vasta älypuhelinten yleistyttyä, kun siihen oli puhelinoperaattoreilla jonkinlainen taloudellinen intressi olemassa. Edelleenkään vakaus ei ole läheskään sitä tasoa mitä lankapuhelinverkolla oli, mutta riittää tietysti johonkin tiktok-videoiden katseluun.

Mobiiliverkon tapauksessa yhden tukiaseman meneminen toimimattomaksi saa haja-asutusalueella kerralla suuren määrän päätelaitteita ilman yhteyttä. Korjaaminen on kallista, hidasta ja hankalaa. Lankapuhelinverkon kanssa taas johdon meneminen poikki yhdestä kohdasta pimentää vain yhden haaran puhelinverkosta, johon ei välttämättä kuulu suurta määrää asiakkaita. Korjaaminen on helppoa ja halpaa.

Ylipäätään tuollainen elinkaariajattelu ja puhe siitä, että puhelinkuparit olisivat "elinkaarensa päässä", on omituista. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta melko oleellisesta infrastruktuurista, joka on tieten tahtoen päästetty huonoon kuntoon. Jos jonkinlaista huolto-ohjelmaa olisi noudatettu ja vaihdettu huonoksi menevät kuluvat osat ajoissa uuteen, ei verkko olisi ikinä tullut "elinkaarensa päähän".

PItäisikö sun vertailla edes samaa asiaa, kun kerran vertailet? Tukiaseman hajoaminen vs. lankalinjan katkeaminen on ihan eri luokan vikoja.

Tosin siinäkin olet väärässä kumpiko on halvempaa. Tukiaseman korjaamisen riittää ukko + auto, ja vika korjattu tunnissa. (Ilma)Kaapelikatkoon tarvitsee pari ukkoa ja nostokoriauton. Sitten pitää vielä ettiä se katkos paikka. Aikaa menee parista tunnista koko päivään. Varsinkin jos se ilmakaapeli menee jonkun pellon/metsän poikki ja maassa on metri lunta.