Digiköyhyys Suomessa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
Miksi yhteiskunnan(eli siis muiden ihmisten) pitäisi toimeentuella rahoittaa toisen lemmikkieläimiä?
Koska tilanne on voinut olla parempi, kun se lemmikki on hankittu? Kärjistäen voisi kysyä, miksi yhtiskunta tukee lapsia ja nuoria, jos vanhemilla ei ole tarpeksi hyvää toimeentuloa heidän elättämiseen ja kasvattamiseen? Koska varmaan seuraavaksi sanot, että eläimen voi lopettaa tai antaa pois, niin miksi samaa ei sitten vaadita vanhemmilta, jotka ei enää muuttuneen elämäntilanteen takia voi taata hyvää elämää, pakkohuostaanottoja ja adoptioita?

edit: Ja en tiedä, miksi takerruit vain lemmikkeihin, etkä esim. autoon tai pesukoneeseen? tai jos ei vaan puhuta pesukoneesta, vaan kaikesta kodinelektroniikasta, mitä jos se puhelin hajoaa? tai televisio, koska olet tukien varassa(oli aikaisemmin köyhä), niin sinulla ei saa olla sellaista?

edit2: Ja Lemmikki tekee hyvää esim. tuolla on listattuna, mitä hyötyjä siitä eläimestä on elämään, mutta koska olet toimeentulon varassa, niin parempi että masennut ja läskistyt ja syrjäydyt?
 
Viimeksi muokattu:
Onko se raja muka noin tiukka ettei 50 euroa enempää saa olla ja tietokoneetkin pitää myydä? Itse olen käsittänyt niin, että kaikki isompi omaisuus tyyliin auto pitää myydä pois, ja säästöjä ei saa olla jotain muutamaa satasta enempää.

Idioottimainen systeemi kyllä, jos sitä rahaa ei ihan oikeasta saa säästää yhtään vaan kaikki pitää tuhlata pois kuun loppuun mennessä. Joku tuollainen 500-1000 sallittuja säästöjä mitä ylempänä ehdotettiin voisi olla ihan kohtuullista.

Jos itse eläisin toimeentulotuella, niin varmaan sitten tekisin niin että ostaisin kuun lopussa viimeisillä rahoilla vaikka jotain pidempään säilyvää ruokaa. Tuolloin seuraavassa kuussa jäisi enemmän rahaa ostaa jotain. Siinäpä yrittävät alkaa vääntämään, että tuo ruoka on "säästöä".

Systeemistä tekee vielä idioottimaisemman se, että sitä on mahdoton valvoa. Kukaan edes kutakuinkin suunnitelmalliseen toimintaan kykenevä ihminen pystyy hivuttamaan säästöjä sukanvarteen käteisenä.


Sitten on se toinen laita, joka vaikeuttaa muiden tukien varassa olevien elämää. Tuttu on sossun vakioasiakas, valitettavasti just sitä "ei kiinnosta tehdä mitään" -tasoa, joka kikkailee kaiken minkä voi. Laskee tarkkaan, että voiko kavereilta/mummolta/vanhemmilta pummata vielä muutaman euron ettei mene toi kuukausittainen "tuloraja" yli.

Jos tuolle linjalle lähtee, miksei sitten saman tien pummaa rahoja käteisenä, niin ei mene tulorajoihin? :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Siskolla oli gprs yhteyden kautta netti yhteys vuosituhannen vaihteessa
Tekniikka oli olemassa, joten luonnollisesti sillä oli jonkin verran käyttäjiä, mutta ei kannata yleistää tätä laajemmin. Kyse oli kuitenkin hitaasta, epävarmasta ja ylipäätään kömpelöstä välivaiheesta. Kaikki muut vaihtoehdot olivat parempia, joten tuohon päädyttiin käytännössä vain olosuhteiden pakosta, eikä se ollut ensisijaisesti raha.
 
Tekniikka oli olemassa, joten luonnollisesti sillä oli jonkin verran käyttäjiä, mutta ei kannata yleistää tätä laajemmin. Kyse oli kuitenkin hitaasta, epävarmasta ja ylipäätään kömpelöstä välivaiheesta. Kaikki muut vaihtoehdot olivat parempia, joten tuohon päädyttiin käytännössä vain olosuhteiden pakosta, eikä se ollut ensisijaisesti raha.
Itse asiassa rahan takia tuo yhteys sillä oli.
Oli hidas ja epävarma mutta pääs kuitenkin joten kuten nettiin ja oli edullisin kiinteällä hinnalla mitä siskon luo tuolloin sai.
 
Hidas se oli, mutta ei omasta mielestäni kovinkaan epävarma. Vaihtoehtoja ei ollut, kun oli tarve saada läppärin mukana liikkuva nettiyhteys. GPRS:n kautta pääsin lukemaan sähköpostit ja uutiset mistä tahansa, jopa metsäleiriltä kamiinan ääreltä. Pelasin jopa jonkin verran online-nettiroolipeliä sen kautta (NWN).
 
Kun lankapuhelinverkko purettiin pois ja seuraavaksi 3G poistuu, niin GPRS jää suurimmaksi osaksi Suomea ainoaksi yhteysvaihtoehdoksi. 4G ja 5G eivät kanna kovin kauas mastosta.
 
Kun lankapuhelinverkko purettiin pois ja seuraavaksi 3G poistuu, niin GPRS jää suurimmaksi osaksi Suomea ainoaksi yhteysvaihtoehdoksi. 4G ja 5G eivät kanna kovin kauas mastosta.

5G:tä teknologiana voi käyttää myös pitkillä matkoilla. Kyse on ihan siitä mitä taajuusaluetta sen kanssa käytetään. Korkeammilla taajuuksilla saadaan enemmän siirtokapasiteettia, mutta lyhyempi kantomatka.

Sitä en sitten tiedä, että onko operaattorit toteuttamassa pitkälle kantavaa 5G:tä.
 
Kun lankapuhelinverkko purettiin pois ja seuraavaksi 3G poistuu, niin GPRS jää suurimmaksi osaksi Suomea ainoaksi yhteysvaihtoehdoksi. 4G ja 5G eivät kanna kovin kauas mastosta.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. 4G kuuluvuus on erittäin hyvällä tasolla nykään. Melkein mihin tahansa missä on pysyvää asutusta kuuluu nykyään ainakin jonkin operaattorin 4G verkko.

Ihan pohjoisimmassa lapissakin joka kylällä toimii 4G ja tienvarret on myös erittäin hyvin katettu. Olen ollut henkilökohtaisesti esimerkiksi keskellä Kaldoaivin erämaa-aluetta ja korkeammalle paikalle 4G kuului ihan hyvin ja nettiä pääsi surffaamaan.

Joitain poikkeuksia tietysti löytyy.
 
Kun lankapuhelinverkko purettiin pois ja seuraavaksi 3G poistuu, niin GPRS jää suurimmaksi osaksi Suomea ainoaksi yhteysvaihtoehdoksi. 4G ja 5G eivät kanna kovin kauas mastosta.
Jotain vanhoja riistakameroita lukuun ottamatta käytännössä kaikki dataliikenne kulkee jo nyt 4G ja 5G -verkoissa. 3G oli välivaiheen teknologia, jota ei alunperinkään kehitetty sen kummemmin puheyhteyksille kuin dataliikenteellekään. 3G:n poistuminen vapauttaa taajuuksia, jonka myötä uudempia tekniikoita saadaan tarjottua entistä laajemmin.
 
Kun lankapuhelinverkko purettiin pois ja seuraavaksi 3G poistuu, niin GPRS jää suurimmaksi osaksi Suomea ainoaksi yhteysvaihtoehdoksi. 4G ja 5G eivät kanna kovin kauas mastosta.

Kantama riippuu ihan täysin käytettävästä taajuudesta, ei niinkään tekniikan sukupolvesta.

GSMn kanssa käytetään kahta eri taajuusluokkaa, n. 850-900 MHz sekä n. 1800-1900 MHz.

Ainakin 4G toimii myös matalammilla taajuuksilla, joilla kantama on pitkä, kunhan tukiasema tukee sitä.
 
800Mhz 4G kantaa parhaimmillaan n. 15km. 700 4G, joka kylläkin suurin osin on jo 5G käytössä, kantaa vieläkin pidemmälle.
Juuri missään päin Suomea tosin ei ole tarve päästä tuollaisiin etäisyyksiin, kun mastoja on 5km välein. Aivan pohjoisin Lappi poislukien, mutta siellä on käyttäjiäkin vähemmän.
 
Onko se raja muka noin tiukka ettei 50 euroa enempää saa olla ja tietokoneetkin pitää myydä? Itse olen käsittänyt niin, että kaikki isompi omaisuus tyyliin auto pitää myydä pois, ja säästöjä ei saa olla jotain muutamaa satasta enempää.

Idioottimainen systeemi kyllä, jos sitä rahaa ei ihan oikeasta saa säästää yhtään vaan kaikki pitää tuhlata pois kuun loppuun mennessä. Joku tuollainen 500-1000 sallittuja säästöjä mitä ylempänä ehdotettiin voisi olla ihan kohtuullista.

Jos itse eläisin toimeentulotuella, niin varmaan sitten tekisin niin että ostaisin kuun lopussa viimeisillä rahoilla vaikka jotain pidempään säilyvää ruokaa. Tuolloin seuraavassa kuussa jäisi enemmän rahaa ostaa jotain. Siinäpä yrittävät alkaa vääntämään, että tuo ruoka on "säästöä".
Perustuu enemmänkin siihen, miten tarkkaan ilmoittaa oman omaisuutensa. Kotonahan eivät kelan virkailijat käy tarkistamassa. Ainoastaan auton arvot ja tulorekisterit tarkistavat. Mutta jos vuosi sitten olisit kertonut että sulla on tietokoneessa vaikka tonnin arvoinen 3070 (mitä lie maksoi tuolloin) niin varmasti olisi näykkiksen joutunut myymään ja ne rahat käyttämään elämiseen, ennenkuin toimeentulotukea saat. Sama pätee jos on vaikka aikaisemmin ostanut sähköpyörän, jolla jotain arvoa on. Sitä en tiedä miten osamaksulla ostettu näytönpohjain tuohon kuvioon vaikuttaisi. Ainakaan kela ei huomioi osamaksuja kuluina laskelmissaan mitenkään, mutta vaikea arvailla.

Toki myydä ei ole pakko, se vain lasketaan omaisuudeksi ja ilmeisesti vyörytetään useammalle kuukaudelle eteenpäin, siten että tukea ei saa ennenkuin hyöty on otettu pois. Tosin, kyseessä saattaa olla ikiliikkuja. Jos pyörää et myy ja olet vaikka 6kk ilman toimeentulotukea niin se sama pyörä varmasti lasketaan varallisuudeksi toisenkin kerran toimeentulotukea estävästi. Eli käytännössä pakko se on myydä ja ne rahat käyttää. Ostaa vaikka koko rahalla kaljaa tai lottoaa. En tiedä miten kela oikeasti tarkastaa että pyörä on oikeasti myyty ja mihin hintaan. Mutta tällaiseenkin meillä käytetään verorahoja.

Olisi ehdottomasti helpompi ja parempi systeemi kaikille, jos rahaa saisi olla säästössä vaikka 1000. Tämähän ei yhteiskunnan kustannuksia nosta yhtään, mutta mahdollistaa vastuullisen taloudenpiton ja jopa kannustaa siihen. Ihminen voi varautua hammaskipuun, pesukoneen hajoamiseen, opintolainan korkoihin ja lyhennyksiin ja vaikka auton hajoamiseen. Jos ihminen voi tuon säästää toimeentulotuesta tinkimällä vaikka ruoan laadusta ja pikaruoasta, niin hyvä vaan?

Aikaisemmin ketjussa joku esitti täysin idioottimaisen väitteen, että koko systeemi romahtaa jos tuo raja asetetaan miljoonaan euroon. Siis miljoona euroa toimeentulotuen alarahaksi, ennenkuin varallisuus alkaa vaikuttaa tukeen. Miten voi ihminen olla näinkin tyhmä?
Toisaalta mikä olisi sitten raja tuolle säästölle? Miljoona euroa säästössä ja silti saa toimeentulotukea? Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu viimeiseksi mahdollisuudeksi selvitä hengissä kun mitään muuta ei ole.
 
Olisi ehdottomasti helpompi ja parempi systeemi kaikille, jos rahaa saisi olla säästössä vaikka 1000. Tämähän ei yhteiskunnan kustannuksia nosta yhtään, mutta mahdollistaa vastuullisen taloudenpiton ja jopa kannustaa siihen. Ihminen voi varautua hammaskipuun, pesukoneen hajoamiseen, opintolainan korkoihin ja lyhennyksiin ja vaikka auton hajoamiseen. Jos ihminen voi tuon säästää toimeentulotuesta tinkimällä vaikka ruoan laadusta ja pikaruoasta, niin hyvä vaan?
Joo en kyllä ymmärrä että mikä ongelma siinä olisi, jos sitä rahaa saisi olla säästössä vaikka tuo 1000 tai ehkä jopa 1500 euroa. Jos henkilöllä ei ole mitään realistista mahdollisuutta muihin tuloihin niin todennäköisesti on joka tapauksessa putoamassa toimeentulotuen varaan siinä vaiheessa kun varallisuus alittaa tuon. Tuo vain käytännössä lykkää asiaa ehkä parilla tai kolmella kuukaudella. Lisäksi mahdollistaisi sen, että siitä toimeentulotuestakin voisi säästää jonkinlaista puskuria eikä sitä kaikkea tarvisi aina tuhlata kuun lopussa vaikka kaljaan.
 
Joo en kyllä ymmärrä että mikä ongelma siinä olisi, jos sitä rahaa saisi olla säästössä vaikka tuo 1000 tai ehkä jopa 1500 euroa. Jos henkilöllä ei ole mitään realistista mahdollisuutta muihin tuloihin niin todennäköisesti on joka tapauksessa putoamassa toimeentulotuen varaan siinä vaiheessa kun varallisuus alittaa tuon. Tuo vain käytännössä lykkää asiaa ehkä parilla tai kolmella kuukaudella. Lisäksi mahdollistaisi sen, että siitä toimeentulotuestakin voisi säästää jonkinlaista puskuria eikä sitä kaikkea tarvisi aina tuhlata kuun lopussa vaikka kaljaan.
Parhaimmillaan henkilö voi vaikka käyttää tuon rahan yrityksen aloittamiseen, esimerkiksi ostamalla auton ja alkamalla kotisiivoojaksi. Joku voi säästää rahat näytönohjaimeen, osa matkaan. Hätätilanteessa rahaa olisi kuitenkin tilillä vaikka uuteen kännykkään tai tietokoneeseen jos vanha hajoaa. Eivät kaikki osaa esimerkiksi virtalähdettä vaihtaa koneeseen, vaan silloin koko loota uusitaan. Nykyisessä systeemissä tuohon sitten joudutaan hakemaan toimeentulotukea enemmän, koska ilman tietokonetta on työnhakukin jo aika vaikeaa. Tosin, taitaa kelan linja olla tuossa, että käyt sitten kirjastossa lukemassa sähköpostit ja hoitelemassa nettiasiasi.

Romaninaiselle taas ostetaan uusi hame, olikohan se vuoden välein. Ei hänkään voi siihen toimeentulotuella säästää, joten veronmaksajina maksamme sen näin, eli enemmän, vain jotta systeemi olisi tiukempi. Sama homma näyttää olevan silmälasienkin kanssa. Ei voi säästää, niin valtio ostaa sulle. Eli säästämisen kieltäminen maksaa enemmän kuin säästämisen salliminen. Mutta osalle sekin on väärin, koska joku saattaa väärin ostaa sillä rahalla vaikka lemmikille lääkäriaikaa ja lääkkeitä.
 
Joo en kyllä ymmärrä että mikä ongelma siinä olisi, jos sitä rahaa saisi olla säästössä vaikka tuo 1000 tai ehkä jopa 1500 euroa. Jos henkilöllä ei ole mitään realistista mahdollisuutta muihin tuloihin niin todennäköisesti on joka tapauksessa putoamassa toimeentulotuen varaan siinä vaiheessa kun varallisuus alittaa tuon. Tuo vain käytännössä lykkää asiaa ehkä parilla tai kolmella kuukaudella. Lisäksi mahdollistaisi sen, että siitä toimeentulotuestakin voisi säästää jonkinlaista puskuria eikä sitä kaikkea tarvisi aina tuhlata kuun lopussa vaikka kaljaan.
Juu, ja sitten kun on niitä Kelan(?) maksusitoumuksia joilla ei saa ostaa esim alkoholia tai tupakkatuotteita niin jotkut kikkailevat niitäkin rahaksi ostamalla sallittuja tuotteita kaverille ja tämä kaveri taas joko ostaa rajoitettuja tuotteita tai antaa suoraan vastaavan summan rahaa. Tuotakin on aika mahdotonta valvoa tehokkaasti.

Mutta nyt kyllä alkaa vähän jo menemään ohi aiheen...
 
Tosin, taitaa kelan linja olla tuossa, että käyt sitten kirjastossa lukemassa sähköpostit ja hoitelemassa nettiasiasi.
Hankalaksi taitaa tämäkin vähitellen mennä, kun kaikenlaista 2FA systeemiä vaaditaan aika moneenkin palveluun. Vähintään siis älypuhelin pitäisi olla joka tapauksessa.
 
Mutta nyt kyllä alkaa vähän jo menemään ohi aiheen...
Ehkäpä jatkot vaikka tuolla "Työttömän elämä" ketjussa

 
Jos tuolle linjalle lähtee, miksei sitten saman tien pummaa rahoja käteisenä, niin ei mene tulorajoihin? :rolleyes:
Välimatkojen takia kait lähinnä. Sukulaiset ainakin asuu kauempana, kavereilta varmaan pummaa käteistä mut harvempi jaksaa kovin pitkään lainailla, lähisukulaiset varmaan pidempään.
 
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. 4G kuuluvuus on erittäin hyvällä tasolla nykään. Melkein mihin tahansa missä on pysyvää asutusta kuuluu nykyään ainakin jonkin operaattorin 4G verkko.

Ihan pohjoisimmassa lapissakin joka kylällä toimii 4G ja tienvarret on myös erittäin hyvin katettu. Olen ollut henkilökohtaisesti esimerkiksi keskellä Kaldoaivin erämaa-aluetta ja korkeammalle paikalle 4G kuului ihan hyvin ja nettiä pääsi surffaamaan.

Joitain poikkeuksia tietysti löytyy.
Viestisi ei kyllä pidä millään tavalla paikkaansa. Ei tarvitse mennä kauaskaan mastosta, että 4G lakkaa kuulumasta.

Jotain vanhoja riistakameroita lukuun ottamatta käytännössä kaikki dataliikenne kulkee jo nyt 4G ja 5G -verkoissa. 3G oli välivaiheen teknologia, jota ei alunperinkään kehitetty sen kummemmin puheyhteyksille kuin dataliikenteellekään. 3G:n poistuminen vapauttaa taajuuksia, jonka myötä uudempia tekniikoita saadaan tarjottua entistä laajemmin.
En kyllä olisi asiasta noin optimistinen. Kirjoitin aiheesta blogikirjoituksen tässä saannoin: Blogi

Ja sitä paitsi uusien laitteiden hankintaahan tuo 5G-siirtymä taas vaatii, ja satojen eurojen menoerää, johon ainakaan itselläni ei ole varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestisi ei kyllä pidä millään tavalla paikkaansa. Ei tarvitse mennä kauaskaan mastosta, että 4G lakkaa kuulumasta.
No en tiedä että minkälaisia päätelaitteita sulla on ollut käytössä, mutta kyllä mun kokemuksen mukaan 4G on viime vuodet kuulunut aika lailla kaikkialle missä nyt ylipäätään on pysyvää asutusta. Kuten sanoin, niin poikkeuksia löytyy.
 
Kun katselee operaattoreiden 3G vs. 4G kuuluvuuskarttoja, niin niissä ei juurikaan eroa ole.
 
Ne kuuluvuuskartat ovat melko optimistisia verrattuna todelliseen kuuluvuustilanteeseen.
Kyllä ne omien liikkumisteni perusteella hyvin pitkälle paikkansa pitävät. Yhden käden sormilla laskettavissa paikat missä tiedän ettei jonkun tietyn operaattorin liittymä toimi ihan täydellä nopeudella. Lähinnä 5G verkko on se mikä ei ihan joka paikassa toimi.
 
Kyllä ne omien liikkumisteni perusteella hyvin pitkälle paikkansa pitävät. Yhden käden sormilla laskettavissa paikat missä tiedän ettei jonkun tietyn operaattorin liittymä toimi ihan täydellä nopeudella. Lähinnä 5G verkko on se mikä ei ihan joka paikassa toimi.
Itselläni on kyllä täysin päinvastaiset kokemukset.
 
Viestisi ei kyllä pidä millään tavalla paikkaansa. Ei tarvitse mennä kauaskaan mastosta, että 4G lakkaa kuulumasta.
Mun mielestä @potero puhui ihan asiaa 4G-kattavuudesta ja kuuluvuudesta. Ja jos vaikkapa Lapin Pokassa vertaa Telian tukiaseman 3G vs. 4G, niin se on 4G, mikä kantaa kauemmas ja laajemmalle.

Syrjemmässä 4G:n taajuudet ovat nykyään 800 ja 700 MHz, eli pykälää pidemmälle kantavia taajuuksia kuin 3G:n 900 MHz.


Huomasithan, että 3G:n sulkemisen jälkeen ei ole pakko hypätä suoraan hintavaan 5G:hen (uudet puhelimet ~100-150 €), vaan voi hommata esim. uuden ~50 € maksavan 4G-puhelimen tai käytetyn vielä edullisemmin. Tuskin 4G-verkkoa suljetaan ihan lähiaikoina.
 

Liitteet

  • Screenshot_20221226-000355.png
    Screenshot_20221226-000355.png
    565,2 KB · Luettu: 41
  • Screenshot_20221226-000409.png
    Screenshot_20221226-000409.png
    678,5 KB · Luettu: 41
500-1000 euroa, mitä nyt yllättävä pesukoneen tai auton hajoaminen yleensä maksaa? tai eläinlääkäri?

Jos ei ole kotivakuutusta mikä korvaa rikkoutumisen niin yllättävään pesukoneen hajoamiseen voi hakea täydentävää toimeentulotukea. Jos esim. työpaikan saaminen tai menetys on auton korjaamolaskun maksusta kiinni niin siihenkin voi saada täydentävää toimeentulotukea. Eläinlääkärijutusta samaa mieltä kuin ylläkirjoittava Hkultala eli miksi yhteiskunnan(eli siis muiden ihmisten) pitäisi toimeentuella rahoittaa toisen lemmikkieläimiä?
 
Jos ei ole kotivakuutusta mikä korvaa rikkoutumisen niin yllättävään pesukoneen hajoamiseen voi hakea täydentävää toimeentulotukea. Jos esim. työpaikan saaminen tai menetys on auton korjaamolaskun maksusta kiinni niin siihenkin voi saada täydentävää toimeentulotukea. Eläinlääkärijutusta samaa mieltä kuin ylläkirjoittava Hkultala eli miksi yhteiskunnan(eli siis muiden ihmisten) pitäisi toimeentuella rahoittaa toisen lemmikkieläimiä?
Toisaalta myös miksi yhteiskunnan tulisi maksaa toisen autokorjaamolaskun?
 
Itselläni on kyllä täysin päinvastaiset kokemukset.
No se on tullut selväksi että sinulla on sellaisia kokemuksia. Mutta jos kuuluvuudesta puhutaan niin yhden ihmisen kokemuksien sijaan olisi hyvä puhua asiasta yleisemmin. Jos olet siinä harvinaisessa katvekohdassa niin se sinun henkilökohtainen kokemus ei siitä muutu vaikka kaikkialla muualla kuuluisi tosi hyvin. Ja puhelimissa on myös eroa. 2G ja 4G antennit voi olla erikseen, joten jollain puhelimella voi olla hyvä 2G mutta huono 4G kuuluvuus. GSM verkossa oli jopa extended cell soluja joilla kuuluvuus saatiin yli 35km etäisyydelle, eli yli sen mitä normi kantavuus maksimi oli. Ongelma oli vaan että todella harva puhelin pystyi lähettämään signaalin niin kauas. Ja sen aikaisissa puhelimissa oli kunnon antennit ja tehot.
 
Itselläni on kyllä täysin päinvastaiset kokemukset.
Minkälaisista kohdista puhutaan? Täytyykö mennä siirtolohkareen taakse antennin toiselle puolen sellaisessa kohdassa, missä kuuluvuuskartta vielä väittää verkon pelaavan? Vai pitääkö mennä kuuluvuusalueen rajalla monen seinän taakse piiloon, jolloin taas mentiin rajatapauksessa hieman väärälle puolen?

Todella hyvin nuo kartat ovat vastanneet myös omaa kokemusta ainakin 4g:n kohdalla muutaman eri palveluntarjoajan kohdalla.
 
Toisaalta myös miksi yhteiskunnan tulisi maksaa toisen autokorjaamolaskun?

Oletuksena ei pidäkkään, mutta on pari erikoistilannetta millä tuon autokorjaamolaskun voi maksattaa yhteiskunnalla. Täydentävä tmt on juuri poikkeuksellisia tilanteita varten mahdollinen:

a) saat kenkää töistä jos et maksa korjaamolaskua ja auto on jumissa korjaamolla.
b) sinulla olisi varma työpaikka, mutta et voi aloittaa sitä kun auto on korjaamolla ja puuttuu rahat korjaamolaskuun

1672050117291.png

1672050459359.png
 
Viimeksi muokattu:
toisaalta miksi yhteiskunnan tulisi maksaa kelan tuilla olevien vanhempien muksujen menot?. jos ei omalla rahalla pysty elättää niin lasu tulee hakee!!.
Kaukana ollaan jo aiheesta, mutta veikkaan että tulee yhteiskunnalle halvemmaksi maksaa menot suoraan.
 
En voi myöskään esimerkiksi lainata kaupunkipyöriä, koska sekin tapahtuu kännykkäohjelmalla.
No duodah, siis lainataanko jossain kaupunkifillareita?

Sillä utelen kun moisilla vedellyt pitkin&poikin €urooppaa ja ne kaikki ovat vuokralla olleet... Puhelin on siis lomakko, jossa tulee olla seteleitä joilla fillarin vuokran voi maksaa..

Mut oikeesti, suosittelen ehdottomasti oman fillarin ostamista. Kaupunkipaskeet on järkyttävää tuubaa umpikumirenkaineen ja pelkän satulan korkeussäädön kanssa.. Ne on äärimmäisen epämukavia verrattuna oikeaan polkupyörään, jollaisia saa kierrätyskeskeskukseta vuokrapyörän kausimaksulla..
 
No duodah, siis lainataanko jossain kaupunkifillareita?

Sillä utelen kun moisilla vedellyt pitkin&poikin €urooppaa ja ne kaikki ovat vuokralla olleet... Puhelin on siis lomakko, jossa tulee olla seteleitä joilla fillarin vuokran voi maksaa..

Mut oikeesti, suosittelen ehdottomasti oman fillarin ostamista. Kaupunkipaskeet on järkyttävää tuubaa umpikumirenkaineen ja pelkän satulan korkeussäädön kanssa.. Ne on äärimmäisen epämukavia verrattuna oikeaan polkupyörään, jollaisia saa kierrätyskeskeskukseta vuokrapyörän kausimaksulla..
Kyllä, fillareita ja sähköpotkulautoja pystyy käyttämään kännykkäsovelluksella.
 
Kyllä, fillareita ja sähköpotkulautoja pystyy käyttämään kännykkäsovelluksella.
Nii siis sitä että _lainataanko_ vai _vuokrataanko_? Jos muutaman kympin kännykkä on taloudellinen haaste, niin ei todellakaan pidä mennä vuokraamaan fillaria jos yhden kauden hinnalla saa paremman omaksi..
SIllä pohdin että onko jossain tarjolla cityfillareita lainaksi, samalla tapaa kuin kirjastosta kirjoja? Jos ajoissa palauttaa, niin kulut menee kunnan kassaan? Itse en ole löytänyt kuin maksullisia, _vuokrattavia_ fillareita.
 
Minkälaisista kohdista puhutaan? Täytyykö mennä siirtolohkareen taakse antennin toiselle puolen sellaisessa kohdassa, missä kuuluvuuskartta vielä väittää verkon pelaavan? Vai pitääkö mennä kuuluvuusalueen rajalla monen seinän taakse piiloon, jolloin taas mentiin rajatapauksessa hieman väärälle puolen?

Todella hyvin nuo kartat ovat vastanneet myös omaa kokemusta ainakin 4g:n kohdalla muutaman eri palveluntarjoajan kohdalla.
Mökillä ei 4g toimi kunnolla vaikka kartan mukaan pitäisi.
 
Mökillä ei 4g toimi kunnolla vaikka kartan mukaan pitäisi.

Sama kokemus meikäläisellä, Telian prepaid 4G liittymä olikin niin hidas ettei sitä voinut käyttää Discovery plus palvelun kanssa. Joutui säätämään omasta puhelimesta jossa on Elisan liittymä wifi hotspot jaon päälle jotta voi katsoa lätkää.
 
Viimeksi muokattu:
Minäkin asun paikassa jossa yhdenkään operaattorin 4g ei kuulu sisätiloissa. Wifi puhelut välttämättömyys tai mentävä pihalle puhumaan. Kuuluvuuskarttojen mukaan ei pitäs olla ongelmia, mutta tosiasiassa lähin masto 6km päässä ja kuuluvuus tasolla välttävä.
 
Viimeksi muokattu:
Meille tuli vuonna 2004 Windows XP kone jossa oli 3Ghz Pentium 4, Gainward GeForce FX5700, jossa oli hieno liekki cooleri, DDR1 1Gb. Netti tuli about samaan aikaan.
Aloitus viestiin verraten, olimme rikkaita.
 
Huomasithan, että 3G:n sulkemisen jälkeen ei ole pakko hypätä suoraan hintavaan 5G:hen (uudet puhelimet ~100-150 €), vaan voi hommata esim. uuden ~50 € maksavan 4G-puhelimen tai käytetyn vielä edullisemmin. Tuskin 4G-verkkoa suljetaan ihan lähiaikoina.
Veikkaisin, että päätelaitteen hinnan sijaan liittymän hinta tulee esteeksi 5G:llä. Noita 0,5 - 5 Mbps 4G-liittymiä saa < 16 eurolla. Sen sijaan 5G maksaa vähintään 27 eur/kk Moilta. Eli jo vuodessa tulee vähintään 132 euroa kalliimmaksi. Tai jos ei DNA kuulu, esim. halvin Telia on 192 euroa (ekan vuoden jälkeen 228 eur) 4G:tä kalliimpi. On nuo merkittäviä summia vähävaraiselle.
 
Veikkaisin, että päätelaitteen hinnan sijaan liittymän hinta tulee esteeksi 5G:llä. Noita 0,5 - 5 Mbps 4G-liittymiä saa < 16 eurolla. Sen sijaan 5G maksaa vähintään 27 eur/kk Moilta. Eli jo vuodessa tulee vähintään 132 euroa kalliimmaksi. Tai jos ei DNA kuulu, esim. halvin Telia on 192 euroa (ekan vuoden jälkeen 228 eur) 4G:tä kalliimpi. On nuo merkittäviä summia vähävaraiselle.
Sitähän tässä kai juuri haettiin, ettei mikään pakota maksamaan 5G:stä vielä, tarkoitettiin sitten päätelaitetta tai liittymää. LTE:llä pärjää vielä pitkään ja todennäköisesti se elää pidempään kuin nopean kehitysvaiheen hätäratkaisuna puuhailtu UMTS-HSPA, joka sekin palveli yliaikaa, liki kaksi vuosikymmentä. Tässä ehtii vielä käyttää loppuun pari kestävää päätelaitetta ennen kuin laitteen on tarpeellista tukea 5G.

Hetken päästä halvatkin liittymät ovat 5G-liittymiä joissa vain nopeutta rajoitetaan - samaan tapaan kuin uudet halpisliittymät ovat pitkään olleet 4G.
 
Tämä ap keskustelunavaus vaikuttaa mielestäni silyä että tässä haetaan materiaalia tai haastateltavia graduun. Mikäli näin on niin se olisi hyvä mainita samoin kuten muu käyttötarkoitus kerätylle aineistolle, miksi tarina pitäisi lähettää sähköpostiin ja mihin ja kenen käyttöön se tulee?
Termiä digitaalinen köyhyys ei avata mielestäni kovin selkeästi ja tässä se rajataan aika tiukasti rahaan termillä "taloudellista kyvyttömyyttä" kun mielestäni parempi selitys olisi "taloudellista tai muuta kyvyttömyyttä".
Ylelle tehty juttu digitaalisesta köyhyydestä selventää asiaa "Yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia – puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä" Yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia – puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä

Eli vähävaraiset ihmiset ja perheet ovat enemmistössä aineistossa, mutta köyhyys tai vähävaraisuus ei välttämättä ole ainakaan ainoa selittävä tekijä.

Tämä foorumi tai juuri mikään muukaan verkkokeskustelualusta ei välttämättä ole kovin hyvä paikka kysellä digiosaamattomuudesta kun suuri osa ainakin tämän foorumin käyttäjistä on diginatiiveja tai muuten vaan diginarkomaaneja. :)
Jossain aiemmassa viestissä joku sanoi tekevänsä (vapaaehtoista) digineuvontaa, ehkä sellaisen palvelun tai jonkin muun vastaavan (esim yliopiston/koulun) tukipalveluiden kautta löytyisi paremmin haastateltavia.
 
Enter ry tekee hyvää vapaaehtoistyötä senioreiden parissa sekä sininauhasäätiö esim asunnottomien parissa. Varsinkin Sininauhasäätiötä voin suositella jos haluaa tutustua miten tehdään digivapaaehtoistyötä ihmisten parissa jotka sitä apua tarvitsevat.

Terveisin digitutor toiminnassa mukana oleva.
 
Veikkaisin, että päätelaitteen hinnan sijaan liittymän hinta tulee esteeksi 5G:llä. Noita 0,5 - 5 Mbps 4G-liittymiä saa < 16 eurolla. Sen sijaan 5G maksaa vähintään 27 eur/kk Moilta. Eli jo vuodessa tulee vähintään 132 euroa kalliimmaksi. Tai jos ei DNA kuulu, esim. halvin Telia on 192 euroa (ekan vuoden jälkeen 228 eur) 4G:tä kalliimpi. On nuo merkittäviä summia vähävaraiselle.

No mitä tästä opitaan? Köyhät eivät hommaa nopeimpia ja uusimman tekniikan liittymiä, eivätkä turhaan niitä tukevia puhelimiakaan. Digiköyhät kyllä tulevat pärjäämään 3G:n alasajon jälkeenkin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 685
Jäsenet
74 833
Uusin jäsen
Kanadanhanhi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom